IPN, BKD, ISA ja SAV

Transkriptio

1 IPN, BKD, ISA ja SAV Pia Vennerström Tarttuvien tautien erikoiseläinlääkäri Erikoistutkija/ Kalajaosto Tarttuvat eläintaudit

2 Tarttuva haimakuoliotauti - IPN Infectious pancreatic necrosis Miksi vain Genoryhmä 5 vastustettava?

3 Epidemiologiset selvitykset Kalaliikenne Kontaktilaitokset tutkittiin Kantavertailuja

4 2012 Epidemiologisen selvityksen tulos: 3 pistetartuntaa josta virus levinnyt kalasiirtojen mukana eteenpäin. Kahdessa tapauksessa virus todettiin tautiepäilynäytteistä ja yksi vientitutkimusten yhteydessä. Oireet lieviä ja kuolleisuus hyvin alhaista olematonta. (toisessa yhtaikainen F. psychrophilum infektio). Kaikki positiiviset kontaktinäytteet oireettomista kaloista. Tartunta todettiin varsin lämpimässä vedessä, jopa + 17 C. Kantavertailujen perusteella tartunnan alkuperä vaikuttaisi olevan merialue.

5 Tarttuva haimakuoliotauti - IPN Infectious pancreatic necrosis Taudin aiheuttaja on Aquabirnavirus, pieni vaipaton RNA-virus Iso ryhmä viruksia joita todetaan laajasta joukosta vedessä eläviä organismeja, myös muista kuin kaloista. Joukossa sekä taudinaiheuttamiskyvyltään vahvoja että heikkoja kantoja.

6 IPN Kalatautiasiantuntijat maailmalla ovat ehdottaneet: Vain lohikaloilta eristettyjä tai kliinisiä oireita aiheuttavia Aquabirnaviruksia tulisi kutsua IPN viruksiksi ja niiden aiheuttamaa sairautta IPN taudiksi EU-lainsäädäntö ei erottele eri Aquabirnavirus kantoja. Ei kuulu OIE:n listaamiin tauteihin.

7 Aquabirnavirus ja IPN kantojen jaottelu IPNV- jaottelu Serogroup Serotypes genogroup A West buxton (WB) ( VR- 299) A1 1 A Sp A2 5 A Ab A3 2 A He A4 6 A Te A5 3 A Canada (Can1) A6 3 A Can2 A7 4 A Can3 A8 4 A Jasper A9 1 B Tv-1 B1 Lohikaloilla Euroopassa Blake et al. 2001

8 IPN taudin aiheuttama kuolleisuus Kuolleisuus vaihtelee viruskannan ja kalalajin sekä kalan koon mukaan. Pikkupoikasilla muutamasta % jopa 90 % (genoryhmä 5, Sp). Genoryhmä 2 (Ab), ei raportteja yli 10 % kuolleisuuksista. Lohi-smolteilla 4-30 % (merensiirron jälkeen, Norja ja Skottlanti, vain Sp. -kannat). Vastaavaa ei raportoitu kirjolohella Oireettomat tartunnat yleisiä. Heikentää kalojen vastustuskykyä?

9 Serotyyppi (Hill & Way, 1995) Genoryhmä (Blake et al., 2001) Vanhan serotyypauk sen mukainen jaottelu Kalalaji Esiintyymisalue Aiheuttaa tautia lohikaloilla A1 1 WB Lohikalat USA, Japani Kyllä A2 5 Sp Lohikalat Eurooppa Kyllä A3 2 Ab Lohikalat Eurooppa Lievä A4 6 He Hauki Eurooppa Ei A5 3 Te Nilviäiset Eurooppa Ei A Can1-3 Lohikalat ym. Kanada Lievä A9 1 Ja Lohikalat Kanada Lievä A? 7 - Merikaloja Japani Ei B1 - TV-1 Kampelat Pohjanmeri Skagerrak Kattegat Ei

10 IPN leviämisreitit Elävän kalamateriaalin kautta Voi levitä myös desinfioidun mädin kautta Veden mukana (lähialue) Luonnonvaraiset kalat nilviäiset ja äyriäiset Kalankuljetus kaluston välityksellä Virkistyskalastus Nisäkkäät ja linnut (lähialue)

11 IPN virus kestävyys ulkoisille olosuhteille Kuuluu kestävimpiin viruksiin mitä tunnetaan. Kuukausia vesiympäristössä. Erittäin kestävä UV-valolle. Kestää hyvin happamia olosuhteita. Emäksiset desinfektioaineet tehoavat paremmin. Tuhoutuu yli 80 C 10 minuutissa. Osa sisävesialueen positiivisista laitoksista isoja kassilaitoksia Saneeraus tavattoman kalliiksi

12 IPN vastustus jatkossa? Kynnys lähettää näytteitä kun havaitaan kaloissa poikkeavia oireita pitää laskea jotta tiedetään miten tartunta on levinnyt. Estää virulentimpien genoryhmän 5 -kantojen pääsyä emokalalaitoksille (myös genoryhmä 2). Vastustaa vain niitä kantoja jotka merkittäviä taudinaiheuttajia. Sisääntulevan veden tautivapaus. Vain desinfioitua mätiä laitokselle tai lähteestä joka on mahdollisimman luotettavasti tutkittu. Kalalajit erillään, Ikäpolvet erillään, osastojako ( all in all out ), vähemmän stressiä.

13 Suoritetut Virustutkimukset EU-seurantaohjelman puitteissa vuodesta 2000 lähtien: Sisämaan laitokset: Keskimäärin 70 laitosta ja 4500 kalaa /vuosi on tutkittu virustautien varalta LRL: Keskimäärin 38 hautomoa + lammikkoa ja 3000 kalaa /vuosi + tautinäytteiden ja vientien yhteydessä tutkitut

14 IPN infectious pancreatic necrosis - tarttuva haimakuoliotauti Kliininen taudinkuva pikkupoikasilla: perakuutti- akuutti korkea kuolleisuus. Vanhemmissa kaloissa (>0+ - 1v) kuolleisuus vähäistä ja ne voivat olla kroonisia viruksen kantajia (laihoja ja isopäisiä tai oireettomia). Tartunnan saanut parvi jää viruksen kantajaksi. Pikkupoikaset: tummia, vatsa pullistunut kuin herneen nielleet. Kierteinen uinti Silmien pullistuminen. Ruuansulatuskanavassa kirkasta ja/tai valkoista limaista sisältöä. Pistemäisiä verenvuotoja haiman alueella. Histologisesti kuolioita haiman eksokriinisessä kudoksessa Kudosvaurioita myös maksassa, munuaisessa ja suoliston limakalvossa

15 IPN silmin havaittavat muutokset Pistemäisiä verenvuotoja umpisuolten välisessä rasvassa (haimakudos) Maksa vaalea-kirjava Nestettä vatsaontelossa Foto: Tore Håstein og Trygve Poppe

16 IPN -immunohistologia haimakudoksesta IPN viruksen infektoima haima Kuvat: Pia Vennerström Terve haima

17 BKD/ Bacterial kidney disease Bakteeriperäinen munuaistauti Renibacterium salmoninarum bakteeri. Hitaasti kasvava bakteeri joka aiheutaa jatkuvan vähäisen kuolleisuuden sekä hidastaa kalojen kasvua. Vertikaalinen leviäminen merkityksellisin /emokalasto oltava tautivapaa. Makroskooppiset oireet: Munuaisten takaosassa vaaleita granuloomeja akuutissa taudissa verenmyrkytyskuva. Diagnoosi: bakteeriviljely (6 viikkoa!), PCR (ovariaalinesteestä), IFAT (vain mikäli kliiniset oireet), histologiaa, nyt myös ELISA validoitu munuaiskudokselle.

18 Renibacterium salmoninarum, Bacterial kidney disease/bkd Bakteeriperäinen munuaistauti

19 Lohen tarttuva anemia infectiois salmon anemia (ISA) Ortomyxovirus (muistuttaa influenssaviruksia) Kannat jaetaan kahteen ryhmään: Eurooppalaiseen ja Pohjoisamerikkalaiseen. ISA viruksia on todettu sekä taudinaiheuttamiskyvyltään vahvoja (HPR ) että heikkoja kantoja (HRP0). Vain HPR kannat on todettu aiheuttaneen tautia ja ainoastaan Atlantin lohelle, mutta kirjolohi ja taimen voi kantaa molempia. HRP0 kantoja yleisesti meriympäristössä ja todennäköisesti HPR kantojen esimuoto.

20 ISA esiintyminen Maa Milloin Tautitilanne Norja 80 laitosta laitosta tapausta vuosittain Johtaa taudinhävitystoimiin Skotlanti 1998, 2011, 2012 Shetlannin saarilla Irlanti 2002 Kliinisesti terveistä kaloista Färsaaret Canada 1996, 2000, 2012 USA 2001 Chile Tanska 2011 HPR0 ei toimenpiteitä

21 ISA oireet Apaattisia ja vajoavat pohjalle. Voimakas anemia yleistä (vaaleat/harmaat kidukset, veri vetinen) Kliiniset oireet 2-4 viikkoa infektion jälkeen, yleensä oltuaan meressä vuoden Kuvat: T.T. Poppe

22 ISA oireet Kuolleisuus on 2-50 % yhden tuotantokauden aikana Kuolleisuus voi alussa olla hetken hyvin korkea jonka jälkeen laskee 0,05-0,1 %/ päivä, mutta voi jatkua kuukausia ja saavuttaa jopa 90 %. Silmät pullottavat ja niissä usein verenvuotoja. Nestettä kertyy suomujen alle.

23 ISA: makroskooppiset muutokset Anemia: kalpeat kidukset ja sydän Ascites Suurentunut tumma maksa ja verekäs munuainen Pistemäisiä verenvuotoja Terve Sairas Kuva: T.T. Poppe

24 ISA muissa kalalajeissa Kirjolohi, taimen, nieriä, turska ja silakka saa tartunnan mutta eivät sairastu. Norjassa ISA virusta eristetty meritaimenista jotka epäillään olevan taudin lähde/ levittäjä

25 Salmonid alpha virus (SAV) PD / SD Togaviruksia Useita virustyyppejä SAV 1-6 SAV 1-6: Aiheuttavat Atlantin lohelle pancreas disease (PD) SAV-2: aiheuttaa kirjolohelle Sleeping disease (SD)

26 Kalojen PD ja SD tautien oireet: Atlantin lohella ja kirjolohella lihasvaurioita lihaksessa ja sydämessä sekä kuolioita haimakudoksessa Vaurioitunut lihas Normaali lihas

27 SAV - Oireet: Kaiken ikäiset sairastuvat ruokahalu apatiaa Vaikeuksia säilyttää oikea asento Kassien reunoilla tai makailevat pohjalla Kuolleisuus kohonnut, alussa 2-5% - kaikenkaikkiaan %, 15 % selviytyjistä jää rääpäleiksi, vastaontelon rasva häviää

28 PD taudin eteneminen populaatiossa Kuolleisuus Akuutti haimatulehdus Akuutti sydänlihastulehdus Haimakudos lähes hävinnyt Lihas vauriot alkavat muodostua Haimakudos alkaa elpyä Viikkoja Vakavia lihasvaurioita Lähde: Marian McLoughlin/ Fish Site: How would you recognize PD on your farm/ Rupuja alkaa näkyä Sydänlihas vauriota vaihtelevasti

29 SAV- esiintyminen ja herkät lajit SAV tyyppi Esiintymisalue Herkkä kalalaji SAV-1 Irlanti, Skotlanti Atlantin lohi SAV-2 Manner Eurooppa, Norja Kirjolohi, Atlantin lohi SAV-3 Norja Atlantin lohi, Kirjolohi SAV-4 Irlanti, Skotlanti Atlantin lohi SAV-5 Skotlanti Atlantin lohi SAV-6 Irlanti Atlantin lohi