Sairauden oireet viljelykaloilla. ELL Pia Vennerström Erikoistutkija Tuotanto- ja villieläintutkimusyksikkö Evira, Helsinki

Transkriptio

1 Sairauden oireet viljelykaloilla ELL Pia Vennerström Erikoistutkija Tuotanto- ja villieläintutkimusyksikkö Evira, Helsinki

2 Aamupäivä Yleistä kalatautien esiintymisestä ja leviämisestä Terve/Sairas kala Näytteiden lähettäminen Kalatautitilanne ja taudit jotka vaativat lääkitystä ym. Käsittelyt kalanviljelyssä. Iltapäivä Kalojen lääkintä ja rokotukset

3 Yleistä bakteeri- ja virustautien esiintymisestä Bakteerien, virusten ja loisten aiheuttamia kalatauteja esiintyy etenkin kalanviljelylaitoksissa. Esiintyy myös luonnossa, mutta esiintyy siellä harvemmin massakuolemina(?). Taudit voivat levitä luonnonkaloista laitoksiin ja päinvastoin vesityksen ja ihmisen toimien seurauksena. Merkittävin tautia levittävä tekijä on viljeltyjen kalojen siirrot. Bakteeri-infektioita esiintyy sekä lämpimissä (>10 C) että kylmissä veden lämpötiloissa.

4 Yleistä bakteeri- ja virustautien esiintymisestä Virustaudit esiintyvät yleensä viileän veden aikaan (< +14 o C) Huom! IPN (genoryhmä 2) ilmeisesti poikkeus, vaikuttaa aiheuttavan ongelmia lämpimässä vedessä Kalojen bakteeri- ja virustaudit eivät tartu ihmisiin

5 Infektioportit Horisontaalisesti: Kidukset Iho Ruuansulatuskanava Silmät Virtsa- ja sukuelintiehyet Vertikaalisesti: Mädin ja maidin välityksellä (BKD, IPN)

6 Kalan iho

7 Veden laatu on kriittinen tekijä kalojen terveydelle NH 4 + NH 3 NO 2 O 2 CO 2 N 2 Fe 2 S H + ph Pia Vennerström Fe, Al, Cu, Zn, Cd, Pb

8 Ravintoon ja olosuhdeongelmiin liittyvät oireet. Ruokahalu heikkenee (pilaant. rehu, lämpötilan heilahdus, O 2, väärä ph ) Poikkeava uintitapa (O 2, väärä ph) Ihovärin vaaleneminen (O 2, myrkytykset) Limanerityksen lisääntyminen (väärä ph, myrkytykset) Verenvuodot (alhainen ph, myrkytykset, puutokset (B 1 )) Ym.

9 Veden Kaasut Liuenneen hapen määrä laskee Korkea kalatiheys Riittämätön veden virtaus Puutteellinen ilmastus Paljon orgaanista ainetta vedessä Korkea veden ja pintojen bakteerimäärä Runsas ruokinta O 2 CO 2 N 2 Kala ei pysty käyttämään veden hapen hyödyksi Kiduksilla fyysinen este (lima, hiukkaset, kidusepiteeli paksuuntunut) Veri ei pysty sitomaan happea (NO 2 ) Kala joutuu käyttämään paljon energiaa hengittämiseen Pia Vennerström

10 Hapan vesi ärsyttää kalan kiduksia ja ihoa Eri asteisia kidusvaurioita Metalleja liukenee veteen jotka suoraan myrkyllisiä kaloille, mutta aiheuttavat myös kidusvaurioita (saostuvat kiduksille) Kidusvauriot voivat myös parantua (hyvä regeneroitumiskyky) tai tulehtua. Pia Vennerström

11 Typpiyhdisteet okalat erittävät aineenvaihdunnan seurauksena (virtsassa) oyliruokinta, korkea tiheys, osyömättömän rehun ja ulosteiden hajoaminen nostaa tasoa. Ammoniakki myrkytys Kidusten tummenemista Verenpurkaumia kiduksilla Kuolleisuutta Nitriitti NO 2 myrkytys Estää hapen sitoutumisen veressä Verenpaineen äkillinen lasku Ruokahalu laskee Kasvu heikkenee Vastustuskyky heikkenee

12 Veden happamuus / alkaliniteetti o o Tulevan veden happamuus CO 2 nousee ph laskee Kalat tuottavat CO 2 Lisääntynyt bakteerimäärä nostaa CO 2 määrää ph laskee Uloste ja syömättömän ruuan hajoaminen alentaa ph:ta Happo kuluttaa bikarbonaattia jolloin veden puskurointikyky laskee H + ph Fe, Al, Cu, Zn, Cd, Pb Pia Vennerström

13 Kiduskannet spastisesti auki = tukehtunut

14 Veden kaasut.. Munuaisten kalkkeutumat Korkea CO 2 Fe 2 S Syntyy seisovassa vedessä kun orgaaninen aines hajoaa Haisee mädäntyneille kananmunille Akuutisti toksinen kaloille Pia Vennerström

15 Kalaparven normaali käyttäytyminen Tarkasteltavia asioita: Kalalajien välisiä eroja. Aamu ennen hoitotoimenpiteitä on paras ajankohta tarkastaa kalojen vointia. Missä kalat ovat ja miten uivat: Lohikalat uivat melko tiiviisti ympyrää tai tasaisesti levittäytyneet altaaseen, nälissään parvi hajoaa etsiessään ruokaa. Altaissa osa kaloista voi välillä käväistä pohjalla makailemassa, mutta lähtevät heti liikkeelle kun havaitsevat liikettä joka voi luvata ruokaa. Kirjolohet tulevat hoitajaa kohti.

16 Tarkastele Paniikinomainen ryntäily tai pakorefleksin puuttuminen kielii että jotain voi olla pielessä Kalojen kerääntyminen tuloputken suulle kala saa huonosti happea ( pumppaa vettä kiduskansilla kiihkeästi) Veden poistoaukon kohdalla kaloja heikkoja tai kuolleita kaloja. Ulkoaltailla polarisoiduista laseista voi olla apua tarkasteltaessa kaloja. Taskulamppu

17 Ruokahalun tarkastelua

18 Kalatauteihin viittaavia oireita Virus- ja bakteeri taudit Ruokahalu heikkenee Apaattisia, hengailee altaan reunoilla/ poistoputken suulle Ihoväri tummuu Verenvuodot iholla, evien tyvillä, kiduksilla ja sisäelimissä Silmät turpoavat, nestettä kertyy ruumiinonteloon (munuaisten vajaatoiminta) Kuolleisuutta ilman oireita (pienet kalat)

19 Pyrähtely Kierteinen uinti Kylkiuinti Uinti pinnassa Epänormaali uintitapa Ilman haukkominen ja ilmaan hyppiminen Kynttiläasento

20 Sepsis muutokset kaloissa Vertymät iholla, silmissä Vertymät evillä ja niiden tyvessä Iso verekäs perna, joka voi revetä Verentungosta munuaisessa Silmien pullistuminen Vertymät herakalvoilla Vertymät lihassa Verenvuotoja maksassa Verestystä loppusuolen limakalvolla Verestävä anus

21 Sairaat kalat

22 Munaisen vajaatoiminta pullistunut vatsa (ascites)

23 Verenmyrkytys/tumma väri, mulkosilmäisyys/ (VHS)

24 KL, Verenvuoto silmässä /Yersiniosi Siika/Verenvuotoja iho /Yersinioosi

25 Verenvuotoja kiduksissa

26 Verestävä peräaukko/ bakt. yleisinfektio KL/ Pseudomonas anguilliseptica Siika/ Areomonas sobria Siika/ verestävä evän tyvi/ paisetauti

27 Verenpurkaumia uimarakossa ja vatsaont.kalvoilla Suurentunut perna/ bakt. yleisinfektio

28 Pistemäisiä verenvuotoja vatsaontelon kalvoilla ja uimarakossa/ akuutti VHS

29 Petekkioita lihaksessa/ akuutti VHS

30 Krooninen infektio kaloilla Aikaisempi akuutti tauti josta osa jää kroonikoiksi/ akuutin taudin aiheuttamat vauriot Taudinkuva kehittyy hitaasti. Kuolleisuus on vähäistä, mutta normaalia suurempaa. Kuolleisuutta esiintyy tasaisesti pitkällä aikavälillä.

31

32 Tautien ulkoisia merkkejä kaloissa ihossa suomuttomia laikkuja ihossa verestäviä laikkuja ihossa haavautumia evät rispaantuneet tai tynkäytyneet selkäevän tynkäytyminen ja reunan paksuuntuminen

33 KL/ Kehityshäriöitä ym.

34 Nääntyneitä siikoja.

35 Ulkoloistartunnat Ruokahalu heikkenee Kalat uivat rauhattomasti: ryntäilevät, vilauttelevat vaaleampaa vatsaansa, hyppivät ilmaan. Itseään hankaaminen altaan rakenteisiin Kelluvat pinnan lähellä, poistoputken suulla tai rantavyöhykkeen kasvillisuudessa Kalat tummuvat ja menettävät kiiltoaan Lisääntynyt kidusten ja/tai ihon limaisuus Eväkulumia Toissijaisia bakteeriinfektioita

36 Kaloilla runsaasti ulkoloisia jotka voivat vaurioittaa ihoa ja kiduksia Siimaeläimet: Ichthyobodo necator (ent.costia necatrix) Vain opetukseen, kuvat vain tekijän luvalla

37 kidukset limaiset ja turpeat Iho samea ja evät kuluneet silmien linssi samean harmaa tai valkoinen Loiskaihi jatkuu

38 Kalatäi Caligus sp. Meri/Murtovesi Argulus sp. Makea/murtovesi

39 huonosti peittävät kiduskannet Muita muutoksia selkärangan epämuodostumat kaasukuplia ihossa, evissä ja silmän ympärillä ja silmässä = kaasukuplatauti

40 Näytteiden lähettäminen

41 Näytteeksi riittävä määrä oikein valittuja oireellisia kaloja Satunnaisnäyte Kuolevia kaloja Rehulla houkuttelemalla saa yleensä näytteeksi vain terveitä kaloja

42

43 Elävien kalojen lähetys happivesipussissa

44 Kalojen lopetus Nukutusaineilla Päähän lyömällä Teurastaessa: CO 2 tainnutus ja verestys

45 Lopetettujen kalojen pakkaaminen Styrox laatikko+jäitä+kostea sanomalehti ja kalat

46 Kalatautitilanne Vuodesta 2009 alkaen kaikkien kalatautidiagnostiikkaa tekevien laboratorioiden tulokset on yhdistetty. Katsaus on niin täydellinen kuin tällä hetkellä voidaan saada. Kalaterveyspäivä2014/Vennerström

47 Tautiseuranta on puutteellista Suomessa Tautitilanteen luotettava arviointi ei ole mahdollista, koska valtaosassa tautitapauksista ei selvitetä syytä. Lääkerehumääräyksistä vain 1/3:ssa selvitetään taudinsyy. Kalaterveyspäivä2014/Vennerström

48

49

50

51 Kalataudit 2013 Yhteen Laitoksia Tapauksia kalalajit Sisä meri sisä meri ASS KL, Siik ASX MT, N, JT Vibrioosi KL, Siik Vibrio sp F. psychrophilum KL, Siik F. columnare JT, MT, ML, KL, Siik, JL Y.ruckeri B KL, Siik, Harj. Y.ruckeri B KL Pseudomonas anguilliseptica Siik. Pseudomonas sp BKD KL IPN KL VHS RTGE ASA JT, MT, N

52 Kalatautikatsaus Flavobakteerit edelleen diagnoosien kärkeä. Vähän palautetta F. psychrophilum rokotteiden tehosta. (Tällä hetkellä ei rokotteita saatavilla) Kalojen lääkitys2015/vennerström

53 Flavobacterium columnare Jatkuva ongelma tietyillä laitoksilla koko lämpimän ajan. Jyväskylän Yliopiston tutkijat jatkavat ahkerasti F. columnare -bakteerin tutkimista. Kalaterveyspäivä2014/Vennerström

54 Yersinioosi -Yersinia ruckeri -bakteeri Uutta Biotyypi2 -kantaa vain merialueella Silmämääräisten diagnoosien perusteella esiintyy edelleen yleisesti merialueella. Esiintyy lääkerehu resepteissä usein hoidon syynä. Rokotteen tehosta ei luotettavaa kuvaa. Kastorokotus on hyvissä meriolosuhteissa antanut jonkin verran suojaa, mutta injektiolla saadaan parempi suoja. Yhdistelmärokotteelle on suuri tarve!!!! Kalaterveyspäivä2014/Vennerström

55 Yersinia ruckeri Enteric red- mouth diasese, ERM Yersinioosi

56 FURUNKULOOSI / PAISETAUTI/ ASS Aeromonas salmonicida sp.salmonicida Vain opetukseen, kuvat vain tekijän luvalla

57 Paisetaudin aiheuttamat yleistulehduksen merkit kalassa

58 Atyyppiset Aeromonas salmonicida infektiot (ASX, ASA) Tarkoitetaan infektioita, joissa oireet ja akuutti taudin kuva muistuttaa paisetautia, mutta eristetty bakteeri poikkeaa paisetautibakteerista pigmentin muodostuksen tai muiden biokemiallisten ominaisuuksiensa puolesta.

59 Vibrioosi (huom! Vain merialueella) Vibrio anguillarum (ent. Listonella anguillarum)

60 Vibrioosin aiheuttamia vertymiä kalassa

61 Renibacterium salmoninarum, Bacterial kidney disease/bkd Bakteeriperäinen munuaistauti Ei lääkitystä eikä rokotteita

62 RTGE Rainbow trout gastroenteritis

63 Virukset: IPN sisävesialueella nyt 7 laitoksella (genoryhmä 2) Merellä todettu 12 laitoksella, joista valtaosalla on yhteyttä sisämaan IPN positiivisiin laitoksiin. (11 eristystä Genoryhmä 2, 1 eristys genoryhmä 5) Merellä ei ole todettu IPN taudin aiheuttamia oireita. VHS ei todettu yhdelläkään laitoksella vaikka lähes kaikki Ahvenanmaan laitokset tutkittiin. Kalaterveyspäivä2014/Vennerström

64

65 IPN infectious pancreatic necrosis tarttuva haimakuoliotauti Kliininen taudinkuva pikku poikasilla: perakuutti- akuutti korkea kuolleisuus. Vanhemmissa kaloissa kuolleisuus vähäistä ja ne voivat olla kroonisia viruksen kantajia (laihoja ja isopäisiä) Poikkeus Atlantin lohi (smolttikuolleisuus) Poikaset tummia, vatsa pullistunut, kuin herneen nielleet. Toispuoleinen exoftalmus Ruuansulatuskanava lähes tyhjä, lukuunottamatta kirkasta limaa. Pistemäisiä verenvuotoja haiman alueella. Histologisesti haiman eksokriinisen kudoksen nekroosit

66 Tarttuva haimakuoliotauti - IPN Infectious pancreatic necrosis Taudin aiheuttaja on Aquabirnavirus, pieni vaipaton RNA-virus Iso ryhmä viruksia joita todetaan laajasta joukosta vedessä eläviä organismeja, myös muista kuin kaloista. Joukossa sekä taudinaiheuttamiskyvyltään vahvoja että heikkoja kantoja. IPN 2012/PV/ vain opetuskäyttöön

67 IPN -immunohistologia haimakudoksesta Pia Vennerström

68 IPN sisävesialueella Talvella 2012 todettiin 0v kirjolohissa kohonnut kuolleisuus. Tautitutkimuksissa niillä todettiin F. psychrophilum -bakteerin aiheuttama yleistulehdus. Kalat lääkittiin ja kuolleisuus pysähtyi. Kaloista todettiin lisäksi IPN virustartunta ja yksittäisissä sairastuneissa kaloissa IPN taudille tyypillisiä muutoksia. IPN 2012/PV/ vain opetuskäyttöön

69 Serotyyppi (Hill & Way, 1995) Genoryhmä (Blake et al., 2001) Vanhan serotyypauk sen mukainen jaottelu Kalalaji Esiintyymisalue Aiheuttaa tautia lohikaloilla A1 1 WB Lohikalat USA, Japani Kyllä A2 5 Sp Lohikalat Eurooppa Kyllä A3 2 Ab Lohikalat Eurooppa Lievästi A4 6 He Hauki Eurooppa Ei A5 3 Te Nilviäiset Eurooppa Ei A Can1-3 Lohikalat ym. Kanada Lievästi A9 1 Ja Lohikalat Kanada Lievästi A? 7 - Merikaloj a Japani B1 - TV-1 Kampelat Pohjanmeri Skagerrak IPN 2012/PV/ vain opetuskäyttöön Kattegat Ei Ei

70 2012 Sisävesialueelta Eristetyjen IPN kantojen genotyyppaus Evira virologia: Riikka Holopainen, Tuija Gadd IPNV- jaottelu Serogroup Serotypes genogroup A West buxton (WB) ( VR- 299) A1 1 A Sp A2 5 A Ab A3 2 A He A4 6 A Te A5 3 A Canada (Can1) A6 3 A Can2 A7 4 A Can3 A8 4 A Jasper A9 1 B Tv-1 B1 IPN 2012/PV/ vain opetuskäyttöön Blake et al. 2001

71 IPN-vastustus muuttunut Suomi ehdottanut komissioon että saisimme jatkossa vastustaa vain genoryhmää 5 sisämaassa. (komissiolta ei lpullista vastausta) Rokote markkinoilla, mutta auttaa lähinnä smolttikuolleisuuteen.

72 Bioturvallisuus kiertovesilaitoksilla Erityisen tärkeätä kiertovesilaitoksella Taudit leviävät tehokkaasti eikä niitä välttämättä saada poistettua ilman koko systeemin alasajoa Uutta materiaalia vain bioturvallisuuden suhteen korkeatasoisista laitoksista + karanteenikäytäntö Lääkitykset haasteellisia vaikuttavat biofiltterin toimintaan Tietyillä bakteereilla ja loisilla on tapana lisääntyä kiretovesiviljely-systeemeissä (mm. Aeromonas sp., Pseudomonas sp., Flavobacterium sp.) Pia Vennerström