Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Ympäristölautakunta Hirvaskankaan itäosan asemakaavan muutos

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Ympäristölautakunta Hirvaskankaan itäosan asemakaavan muutos 511/ /2019 KH Maankäyttö- ja rakennuslain 60 :n mukaan kunnan tulee seurata ase ma kaa vo jen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhtyä toi men pi teisiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi. Hirvaskankaan voi mas sa olevien asemakaavojen kaavamerkinnät ja -määräykset eivät kaikilta osiltaan vastaa tämän hetken näkemyksiä alueen ke hit tämis suun nas ta. Hirvaskankaan itäosan asemakaavan muutoksen tavoitteena on tarkis taa alueen kaa va mer kin tö jen sisältöä siten, että aluetta voidaan jat kos sa kehittää en tis tä monipuolisempana hyviin liikenneyhteyksiin tu keu tu va na työ paik ka-alu ee na, jossa erityisesti logistiikkatoiminnat ovat mah dol li sia. Toisena keskeisenä tavoitteena on tutkia päivittäistavarakauppojen pin ta-ala ra joi tus ten ajanmukaisuus voimassa olevassa ase ma kaavas sa. Kauppojen aukioloaikoja koskevan lainsäädännön muutos ja suun nit te lu alu een ympäristön asutuksen lisääntyminen ovat luo massa paineita tarkistaa ajantasakaavan periaatetta, missä lukuisille tonteil le on osoitettu mahdollisuus sijoittaa päivittäistavarakaupan myymä lä ti lo ja enintään k-m2. Suunnittelualueeseen kuuluvat mm. ABC:n, Shellin ja Spektrin tontit se kä näiden alueiden läheisyydessä olevat toistaiseksi pääosin raken ta mat to mat tontit. Kantatien 69 (Suonenjoentie) molemmille puolil le sijoittuvan suunnittelualueen koko on noin 22 ha. Hirvaskankaan ensimmäinen lainvoimainen asemakaava on hy väksyt ty Äänekosken kaupunginvaltuustossa Asemakaavan ta voit tee na oli muodostaa kahden liikennemyymälän ympärille pääasias sa ohikulkevan liikenteen varaan perustuva työ paik ka kes kit tymä, joka käytännössä muodostui paljon tilaa vaativalle eri kois kau palle kaavoitetuista myymälätiloista. Kaupallispainotteisen pal ve lu keskuk sen lisäksi kaava-alueen eteläosaan osoitettiin toi mi ti la ra ken tamis ta ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomalle teollisuudelle sekä runsaan kolmen hehtaarin teollisuustontti tuolloin vireillä olleelle hankkeel le. Myöhemmin kaava-aluetta on laajennettu kolmeen otteeseen kaupun gin raakamaahankintojen myötä. Hirvaskankaan kehitys kau pal-

2 Kaupunginjohtajan ehdotus: lis ten palvelujen työpaikkojen luojana ja monipuolisena kaupallisena pal ve lu pis tee nä ei ole vastannut takavuosina työlle asetettuja ta voittei ta. Kaavamuutoksella pyritään luomaan kaavalliset edellytykset kau pungin käynnistämän huolintakeskittymähankkeen toteutumiseksi Hirvas kan kaal le. Hankkeen tavoitteena on liikennesijainniltaan erinomai sen Hirvaskankaan alueen kehittäminen logistiikka-alan pal ve lujen pohjalta siten, että pitkällä aikavälillä alueelle syntyisi vähintään 25 uutta yritystä ja uutta työpaikkaa. Raskaan kaluston korjaus-, huolto- ja varaosatoimintojen lisäksi alueelle voisi sijoittua mm. kuljettajien hyvinvointi- ja majoituspalveluja. Kaavamuutoksen vireilletulon yhteydessä julkaistaan osallistumis- ja ar vioin ti suun ni tel ma, jonka mukaan kaavahankkeen val mis te lu vaiheen kuuleminen pyritään suorittamaan vuoden 2018 lopulla. Hy väksy mis vai hee seen kaavamuutos on tarkoitus saada kevättalvella (valmistelu kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen, puh ) Kaupunginhallitus päättää saattaa vireille Hirvaskankaan itäosan asemakaavan muutoksen. KH Kaavamuutosta laadittaessa on katsottu tarkoituksenmukaiseksi laajentaa suunnittelualue kat ta maan koko valtatien 4 itäpuolinen asemakaavoitettu alue. Asemakaavamuutoksen laadinnan yhteydessä on tehty selvitys päivit täis ta va ra kau pan sijoittumisesta Hirvaskankaalle (Ramboll 2019). Sel vi tyk ses sä on tarkasteltu kaupan rakennetta, ostovoimaa, lii ke tilan tarvetta sekä palvelujen saatavuutta. Selvityksen mukaan Äänekosken ja Uuraisten vakituisten asuk kaiden päivittäistavarakaupan ostovoiman kasvu vuoteen 2030 on noin 13,5 miljoonaa euroa. Lisäksi vapaa-ajan asukkaat ja nelostiellä kulke vas ta liikenteestä Hirvaskankaalla pysähtyvät asiakkaat lisäävät os to voi man kasvua noin 5 miljoonalla eurolla. Ostovoiman kasvusta aiheutuva liiketilan laskennallinen lisätarve Ääne kos kel la ja Uuraisilla on vuoteen 2030 suuruusluokaltaan 4700 k-m2, mistä Hirvaskankaalle arvioidaan kohdistuvan noin 1900 k-m2

3 (40 %). Lisäksi Hirvaskankaan kauppakeskittymän välittömään lä heisyy teen rakenteilla oleva Hirvimäen asemakaava-alue kas vat taa alueen ostovoimaa. Hirvaskankaan aluetta on aiemmin suunniteltu kehitettäväksi pääasias sa tilaa vaativan erikoiskaupan, keskustan kanssa mah dol li simman vähän kilpailevan muun erikoiskaupan ja luonteeltaan pai kal listen päivittäistavaramyymälöiden alueena. Kaupan markkinatilanteen vuok si alueen kehittämisessä painottuvat jatkossa erityisesti lo gis tiikka sekä huolinta- ja liikennepalvelut. Selvitys suosittaa Hirvaskankaalle sijoitettavaksi noin 2000 k-m2 uutta päivittäistavarakaupan liiketilaa, mikä toteutettaisiin yhtenä tai kah te na myymälänä (yksi iso supermarket / yksi 1500 k-m2:n myymä lä ja yksi pienmyymälä / kaksi pientä supermarketia). Mi toi tuk sel la vastattaisiin lähialueen ostovoiman kasvun aikaansaamaan lii ke ti lan lisätarpeeseen ja kuluttajien kysyntään sekä tuettaisiin koko Ää nekos ken päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymän säilymistä po sitii vi se na jatkossakin. Selvityksen mukaan 2000 k-m2:n mitoitus olisi luonteeltaan pai kal lista, eikä uhkaisi Äänekosken ja Uuraisten muiden päi vit täis ta va rakaup po jen kehittymismahdollisuuksia eikä myöskään Kotakennään päi vit täis ta va ra kau pan kehittämistä. Ajanmukaiset päivittäistavarakaupan palvelut voisivat osaltaan houku tel la lähialueelle uusia asukkaita ja vastavuoroisesti uudet asukkaat voivat tukea päivittäistavarakaupan toimintaa. Selvitys suosittaa Hirvaskankaan voimassa olevan asemakaavan päi vit täis ta va ra kau pan sallivia kaavamerkintöjä vähennettäviksi (nykyi sin lukuisilla tonteilla k-m2:n päivittäistavaramyymälän sal li va määräys) ja esit tää päivittäistavarakaupan keskittämistä yhteen tai kahteen kort te liin. Maankäyttö esittää selvityksen sisällön, olemassa olevien myy mä löiden sekä tonttien logistisen sijainnin perusteella, että tontilla ("ABC") päivittäistavarakaupan myymälätilan enimmäiskoko olisi 1500 k-m2 ja korttelissa 1502 ("Shellin kortteli") 500 k-m2. Toinen merkittävä muutos voimassa olevaan asemakaavaan näh den on kaavan kortteleiden ja tonttien käyttötarkoitusmerkintöjen väl jentä mi nen ja yksinkertaistaminen: Hirvaskankaalle on laadittu vuo sien saatossa useita kaavamuutoksia, joiden yhteydessä suun ni tel lut merkinnät eivät välttämättä kaikilta osin tue Hirvaskankaan ke hit tämis tä myös logistiikka-, huolinta- ja liikennepalveluiden kes kuk sek si. (Valmistelija kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen, puh )

4 Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus: 1) päättää, että Hirvaskankaan itäosan asemakaavan muu tok sen valmisteluvaiheen kuuleminen järjestetään päi vä tyn kartan perusteella; 2) pyytää kaavaluonnoksesta lausunnot tekniseltä ja ym pä ris tö lauta kun nal ta, Äänekosken Yrittäjät ry:ltä, Äänekosken Ener gia Oy:ltä, Hirvaskylän vesihuolto-osuuskunnalta ja Keski-Suomen ELY-kes kuk sel ta; ja 3) valtuuttaa kaavoituspäällikön hyväksymään kaa va luon nok seen tehtävät tarkistukset ennen nähtävilleasettamista. YMPLTK Ympäristöpäällikön ehdotus: Ympäristölautakunta pitää erittäin hyvänä, että kaavoja ajantasaistetaan ja muutenkin jo rakentuneiden alueiden maankäyttöä suunnitelmallisesti kehitetään. Hirvaskankaan asemakaava nyt myös käsittelyssä olevilta osin sijoittuu pääosaltaan Hirvaskankaan vedenhankintaa varten tärkeälle pohjavesialueelle ( ). Sen lisäksi miten asia on jo kaavassa tai sen esitetyssä muutoksessa huomioitu, tulisi kaavasta poistaa tai ainakin tarkentaa pohjavesialueen rajauksen sisälle, kaupungin omistamalle rakentamattomalle kiinteistölle (1:90) esitetty "pj" -merkintä (Alue, jolle saa sijoittaa polttoaineen jakelukentän). Kaavaan on jo sisällytetty vastaava merkintä tästä noin 200 metrin etäisyydelle koilliseen, pohjavesialueen rajauksen ulkopuolelle ET -kaavamerkinnän alueelle. Samoin pohjavesialueen ulkopuolelle on sijoitettu kolmas merkintä tontille 5 KL-1 kaavamerkinnän alueelle. Uuden nestemäisen polttoaineen jakeluasematoiminnan sijoittaminen luokitellulle pohjavesialueelle vaatii ympäristönsuojelulain mukaan ympäristöluvan. KHO:n viimevuosien ratkaisukäytännön perusteella ei kuitenkaan ole vielä esitetty sellaisia teknisiä ratkaisuja, jotka poistaisivat nestemäisistä polttoaineista aiheutuvan pohjaveden pilaantumisriskin siten, että ympäristöluvan myöntämisedellytykset täyttyisivät. Tällä perusteella on kyseenalaista myöskään pitää kaavassa merkintöjä uusille jakeluasematoiminnoille pohjavesialueelle ilman tarkempaa

5 määritelmää, että jakelutoimintaa voi harjoittaa vain polttoaineilla, jotka eivät laatunsa tai olomuotonsa perusteella aiheuta vaaraa pohjavedelle. Vedenhankintaa varten tärkeälle pohjavesialueelle maankäyttöä suunniteltaessa tulee myös tiedostaa, vaikka siitä alueen kaavassa suoraan mitään määräystä olekaan, että maalämpökaivojen hyödyntämismahdollisuudet tutkitaan vesilain mukaisessa lupamenettelyssä. Intressivertailussa sinänsä tärkeät välilliset ympäristönäkökohdat eivät lähtökohtaisesti mene suoraan pohjaveteen vaikuttavien välittömien vaikutusten edelle. Maalämpökaivot porataan aina niin syvälle kallioperään, että on mahdotonta tietää kuinka ne muuttavat pohjaveden virtausolosuhteita. Hirvaskankaan pohjavesialue kuuluu VT4:n liukkaudentorjunnan takia valtakunnalliseen kloridiseurantaan ja ainakin vuoden 2009 jälkeisten seurantatietojen mukaan, kloridin osalta pohjaveden laatunormina pidetty 25 mg/l olisi ylittynyt useaan otteeseen. Tuoreimmat käytettävissä olevat tulokset ovat vuodelta 2018 jolloin analysoidut kloridipitoisuudet olivat 150 mg/l ja 190 mg/l. Lämpöenergian osalta todetaan, että Hirvaskankaan asemakaava-alueella toimii jo nyt Äänekosken energian kaukolämpöä tuottava laitos. Hulevesien osalta kaavassa on esitetty yleismääräykset. Määräykset ovat tärkeitä ja oikean suuntaisia. Hulevesiasiassakin on tärkeää tiedostaa pohjavesialueen erityispiirteet. Vaikka kiinteistökohtainen hallinta onkin hyvä lähtökohta, on suurilta parkkialueilta pystyttävä hulevedet hallitsemaan siten, että niiden mahdollisesti sisältämät epäpuhtaudet on hallittu ja ne eivät päädy maaperään ja siitä edelleen pohjaveteen. Kaavan asiakirjoista ei selviä miten alueen hulevesiverkosto on toteutettu ja miltä tontilta kerääntyy mitenkäkin paljon ja minkä laatuisia hulevesiä. Kaava-aineistoa tulisi täydentää koko kaava-alueen kattavalla hulevesisuunnitelmalla, jossa voidaan myös suunnitella kuinka hulevesien hallinta toteutuu jo nyt ja voidaan tulevaisuudessa lisärakentamisen yhteydessä hallita, kuten yleismääräyksiin on nyt kirjattukin. (Valmistelu ympäristöpäällikkö, )