SEURAKUNTANEUVOSTO 2014

Transkriptio

1 MALMIN SEURAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2014

2 TOIMINTA-AJATUS Toiminta-ajatuksen tehtävänä on kertoa, mitä varten yhteisö on olemassa. Malmin seurakunnan toiminta-ajatus on määritelty viimeksi vuonna Silloin prosessiin osallistuivat kaikki työntekijät ja luottamushenkilöt. Toiminta-ajatuksella on ikää jo viisi vuotta. Toisaalta ajatus yhteisön tehtävästä ja tarkoituksesta ei välttämättä muutu kovin nopeasti. Toiminta-ajatus on määritelty näin: Malmin seurakunta on osa maailmanlaajuista Kristuksen kirkkoa, joka välittää sanomaa armollisesta Jumalasta ja kutsuu ihmisiä elämään seurakunnan yhteydessä sekä kantamaan vastuuta lähimmäisestä ja luomakunnasta. Toimintakertomuksen tehtävänä on kuvata kuluneen vuoden toimintaa ja arvioida, miten toiminta on toteuttanut toiminta-ajatusta ja siitä johdettuja tavoitteita. Kun peilaa vuoden 2014 toimintaa toiminta-ajatusta vasten, näkee, että toiminta-ajatusta on toteutettu. Monet sen keskeiset näkökulman näkyvät toiminnassa. Suuri osa toiminta-ajatuksen näkökulmista toteutuu seurakunnan tavallisessa perustoiminnassa. Sanoma armollisesta Jumalasta on läsnä jumalanpalveluksissa, kirkon pyhissä toimituksissa, hartauksissa, keskusteluissa, lasten kerhoissa, rippikoulussa, musiikissa ja monessa muussa. Seurakunnan on tärkeä hoitaa arkisiakin perustehtäviä hyvin. Ne toteuttavat toiminta-ajatusta. Kirkko kutsuu ihmisiä elämään seurakunnan yhteydessä. Vuoden aikana on oltu mukana monessa. On menty kaduille, toreille ja ostoskeskuksiin. On jaettu piparkakkuja adventtina työmatkalaisille. On lähetetty kirjeitä. On tehty yhteistyötä järjestöjen kanssa. On kohdattu ihmisiä kahden kesken. Aina on samalla kutsuttu. On kerrottu, että seurakunta on ja että olet tervetullut mukaan. Seurakunta kutsuu kantamaan vastuuta lähimmäisestä. Vuosi on ollut vapaaehtoistoiminnan vuosi. Vapaaehtoistoimintaa on pidetty esillä, luotu mahdollisuuksia ja toimintatapoja olla mukana. Vapaaehtoisia on paljon. Osan työ näkyy, moni tekee hiljaista työtä, joka saattaa tulla näkyväksi vain hyvin pienessä piirissä, niiden keskellä missä sitä tehdään. Vastuunkantajiksi kutsuttiin myös luottamushenkilöitä. Järjestettiin vaalit ja niihin liittyvät monet tapahtumat. Saatiin entisiä ja uusia luottamushenkilöitä seurakuntaneuvostoon ja yhteiseen kirkkovaltuustoon. Vastuunkantajat piirineuvostoihin etsittiin vuoden lopulla, vaikka päätökset tehtiin vasta tammikuussa. On kannettu vastuuta myös luomakunnasta. On lajiteltu, mietitty hankintoja, vietetty paastonaikaa 7-viikkoa kohtuullisuutta teemalla ja pidetty vihreitä rippikouluja. Ympäristöstä huolehtiminen on tullut hyvin ajankohtaiseksi elintason ja kulutuksen kasvun myötä. Seurakunnassa vastuun kantaminen luomakunnasta on noussut yhdeksi toimintaajatuksen painopisteeksi. Käytännössä siitä on tullut myös osa seurakunnan arkitoimintaa. Toiminta-ajatuksella on merkitystä. Siitä johdetut toiminnan painopisteet, tavoitteet, kehittämissuunnat auttavat toimimaan suunnitelmallisesti, oikeisiin asioihin keskittyen ja seurakunnan perustehtävää toteuttaen. Tätä vuosikertomusta on hyvä lukea peilaamalla sitä toiminta-ajatukseen. Pertti Simola 2

3 SEURAKUNTANEUVOSTO 2014 Seurakuntaneuvoston puheenjohtajana toimi kirkkoherra ja varapuheenjohtajana Tuula Pontela. Sihteerinä toimi pastori Antti Ylinen. Tiedottaja Tuila Huomo oli läsnä neuvoston kokouksissa. Kokouksen esityslistat ja pöytäkirjat julkaistiin seurakunnan kotisivuilla. Neuvoston kokouksia oli kymmenen. Kokouksia pidettiin seurakunnan eri toimipisteissä: Malmin kirkolla kolme, Jakomäen kirkolla ja Tapulin seurakuntakodilla kaksi, Puistolan ja Pihlajamäen kirkoilla sekä Pukinmäen seurakuntakodissa yksi Toiminnan esittelyjä oli vuoden aikana kaksi. Lähetyssihteeri Minna-Sisko Mäkinen kertoi tammikuun kokouksessa matkastaan Tansanian lähetyskohteeseen. Vapaaehtoistoimintaa kävivät esittelemässä Hanna Lipasti-Raulos seurakuntayhtymästä ja pastori Laura-Elina Koivisto, joka toimi osan vuodesta Malmin seurakunnan päätoimisena vapaaehtoistoiminnan koordinaattorina. TOIMINTA JA TALOUS Seurakuntaneuvosto hyväksyi työalojen ja seurakuntapiirien toimintakertomukset helmikuun kokouksessaan. Syyskuussa vahvistettiin seurakunnan toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle Vuoden 2015 talousarviota varten seurakunta sai seurakuntayhtymältä käytettäväkseen 7,58 milj. euroa. Toiminnan tuloja arvioitiin kertyvän euroa. Henkilöstömenot ovat 5,35 milj. euroa, seurakuntayhtymälle maksettavat sisäiset vuokrat ja muut vuokrat ovat 1,56 milj. euroa ja muut toiminnan kulut 1,22 milj. euroa. Talousarvio laadittiin euroa alijäämäiseksi. Seurakunnalle oli jäänyt edellisiltä vuosilta säästöjä euroa, mistä alijäämä esitettiin katettavaksi. Seurakuntayhtymän talouden kiristymisen vuoksi seurakunnille myönnettävää määrärahaa pienennettiin vuodelle ,5 %. Vuonna 2016 vähennys on 1 %. Toimintasuunnitelman ja talousarvioin valmistelua varten seurakuntaneuvosto asetti toukokuussa toiminta- taloussuunnittelutoimikunnan, jonka puheenjohtajan oli kirkkoherra ja jäsenitä Laura Koskelainen, Joni Penkari sekä Pekka Salomaa. Seurakuntaneuvosto arvioi, että nykyisellä menotasolla säästöt riittävät kattamaan talousarvion alijäämät noin kolme vuotta. Koska merkittäviä säästöjä on saatavissa vain henkilöstöä vähentämällä, aloitettiin luonnolliseen poistumaan perustuva alustava henkilöstön vähennyssuunnitelma. Seurakuntaneuvosto päätti tehdä esityksen määräaikaisen nuorisomuusikon tehtävän muuttamiseksi pysyväksi viraksi. Samalla nuorisotyöstä vähennetään yksi nuorisotyönohjaajan virka. Yksi kanttorin virka päätettiin jättää täyttämättä vuoden 2015 alusta. Tehtäviä muutettiin niin, että Pihlajamäen ja Jakomäen kanttorin tehtäviä hoitaa sama kanttori. Kaksi suntion virkaa esitettiin lakkautettavaksi. Toimintasuunnitelman keskeisiksi painopisteiksi seuraaville kolmelle vuodelle määriteltiin 1. perustehtävien hyvä hoito, 2. vapaaehtoistoiminnan toteuttaminen syksyllä 2013 valmistuneen strategian mukaisesti 3. yhteisöllisyyden ja jäsenyyden tukeminen osallistumalla Helsingin seurakuntayhtymän Jäsenelle parasta -projektiin ja suuntaamalla toimintaa ihmisten keskelle 4. toiminta- ja taloussuunnitelman tasapainottaminen kolmen vuoden sisällä vastaamaan seurakunnan kehysmäärärahoja 3

4 HENKILÖSTÖ Vakinaisten työntekijöiden valintaa valmistelemaan seurakuntaneuvosto on asettanut toimikunnan, jonka puheenjohtajana on kirkkoherra, jäseninä Tuula Pontela ja Pekka Salomaa, Kaisa Raittila, varajäseninä Hannele Ugur ja Marjaana Syrjälä Vuoden aikana valittiin uusia vakinaisia työntekijöitä kolme: diakoniatyöntekijä Tarja Koivumäki, kanslisti Outi Kuusela Marjanen ja tiedotussihteeri Nelli Heinimo. Sijaisuuksia täytettiin runsaasti. Seurakuntapastorin sijaiseksi otettiin Petra Kuivala ja Saara Pasonen, kanttorin sijaisiksi Hanna Virtanen, Anni Nummila ja Ville Perkkiö, johtavan diakoniatyöntekijän sijaiseksi Elina Leppihalme, diakonian sijaisiksi Susanna Heikkinen ja Kaisa Moilanen, arkiston järjestelijäksi Helena Rummukainen, lastenohjaajan sijaisiksi Leena Hilvonen, Venla Koivula, Elise Hasanen, suntioiksi Merja Hellsten ja Eeva Kaisa Mönkkönen. Kesätyöntekijöitä otettiin 1-3 kuukauden jaksoiksi yhdeksän kesän rippikouluja varten. MUITA ASIOITA Seurakuntaneuvosto asetti vapaaehtoistoiminnan ohjausryhmän tammikuussa ja hyväksyi hyväksyi viestintästrategiaan liittyvän verkkoviestintästrategian helmikuussa. Neuvostossa käsiteltyjen asioiden lisäksi kirkkoherra teki seurakuntaneuvoston ohjesäännön perusteella 82 päätöstä, jotka annettiin neuvostolle tiedoksi. Valtaosa päätöksistä koski henkilöstöasioita. Lisäksi kirkkoherra teki 78 kummeja koskevaa päätöstä, joista 17 koski kummien lisäämistä ja 61 päätöstä yhden kummin riittämisestä. SEURAKUNTANEUVOSTONJÄSENET Vuoden aikana Kimmo Kuikanmäki ja Tarja Tenkula muuttivat pois seurakunnan alueelta. Heidän tilalleen varsinaiseksi jäseniksi tulivat Tuulikki Vuorinen ja Harri Laiho. Toivo Kärjen tilalla kaikissa kokouksissa oli Aarne Vesamäki. Jäsenet vuoden päättyessä Huovio Anna Elina Jukanen Hannele Koskelainen Laura Kärki Toivo Laiho Harri Marjamäki Pipsa Lotta Penkari Joni Pitkänen Pirkko Pontela Tuula Raittila Kaisa Saarela Veronica Salmi Kauko Salomaa Pekka Syrjälä Marjaana Ugur Hannele Vuorinen Tuulikki Yhteisen kirkkovaltuuston jäsenet vuoden päättyessä Huovio Anna Elina Laiho Harri Panula Aarre Peltokorpi Risto Penkari Joni Pontela Tuula Raittila Kaisa Saarela Veronica Salmi Kauko Syrjälä Marjaana Vuorinen Tuulikki 4

5 SEURAKUNTAVAALIT 2014 Seurakuntavaalit olivat yksi vuoden 2014 päätapahtumista. Koko kirkon taholta vaaleihin asetettiin kaksi tavoitetta: seurakunnan toiminnan näkyminen ja äänestysaktiivisuus. Toiminnan esittelyä varten valmisteltiin viestintäkampanja, jonka teemaksi tuli Usko tekee hyvää. Helsingissä vaalin toimittamiseen liittyvistä asioista huolehti keskusvaalitoimikunta. Vaaliviestinnästä ja seurakuntalaisten aktivoinnista vastasi sitä varten asetettu toimikunta. Malmilla vaalit toimitti seurakuntaneuvoston asettama vaalilautakunta, jonka puheenjohtajana oli Veronica Saarela. Seurakuntalaisten aktivointi aloitettiin helmikuussa laatimalla seurakuntiin ehdokasrekrytointiesitteet. Vuoden 2010 vaalien seitsemältä valitsijayhdistykseltä pyydettiin lyhyttä kuvausta valitsijayhdistyksen tavoitteista. Viisi valitsijayhdistystä ilmoitti lähtevänsä vaaleihin. Keväällä oli valtakunnallinen kampanja ehdokkaiden etsimiseksi. Syyskuussa järjestettiin Helsingin seurakunnissa ehdokasrekrytointi-ilta. Malmilla kaikki viisi valitsijayhdistystä olivat esittelemässä tavoitteitaan. Ainakin kaksi lisäehdokasta ilmoittautui illassa mukaan. Lopulta Malmilla tuli mukaan jo keväällä ilmoittautuneet valitsijayhdistykset. Yhteiseen kirkkovaltuustoon asetettiin 52 ehdokasta ja seurakuntaneuvostoon 51. Molemmissa vaaleissa oli samat valitsijayhdistykset: Seurakunnan musiikin puolesta Avoin seurakunta Tulkaa kaikki Seurakuntaväen sosialidemokraatit ja riippumattomat Koillisen kokoomus Virallisen ehdokaslistojen yhdistelmien lisäksi laadittiin kuvallinen ehdokasesite, joka postitettiin vaalikirjeen mukana kaikille äänioikeutetuille. Syksyn aikana järjestettiin useita vaalitilaisuuksia. Malmin kirkolla oli vaalipaneeli, Jakomäen kirkolla perhemessun jälkeen ja Pukinmäessä aluetapahtumaan liittyen seurakuntakodilla ehdokkailla mahdollisuus esittäytyä. Ennakkoäänestystä edeltävänä lauantaina jalkauduttiin Malmin torille ja Tapulin ostoskeskukseen sekä äänestyspäivää edeltävänä lauantaina Malmin torille ja Viikintorille. Työntekijät esittelivät seurakunnan toimintaa. Valitsijayhdistyksillä ja ehdokkailla oli mahdollisuus esitellä tavoitteitaan. Ennakkoäänestys järjestettiin kirkkoherranviraston lisäksi ennakkoäänestysviikon keskiviikkona kahdeksassa seurakunnan toimipisteessä klo Malmintorin kauppakeskuksen aulassa oli viikon kaikkina päivinä äänestyspiste klo Lisäksi ennakkoäänestyksiä järjestettiin Viikin Infokeskus Koronassa, Syystien palvelutalossa, kolmessa lukiossa ja kahdessa muussa oppilaitoksessa. Ennakkoon kävi äänestämässä 2007 seurakuntalaista, edellisissä vaaleissa Oppilaitoksissa ennakkoon äänestäneiden määrä laski selvästi edellisistä vaaleista, jolloin 16-vuotiaat pääsivät ensimmäistä kertaa äänestämään. 5

6 Malmintorin aulaan järjestettiin Hyvän tekemisen tori, jossa työntekijät esittelivät seurakunnan toimintaa. Torin tilat eivät antaneet mahdollisuutta kovin laajamittaiseen toiminnan esittelyyn. Äänestäneille annettiin kahvilippu kauppakeskuksessa olevaan kahvilaan. Vaalin yhteydessä järjestettiin Parempi kirkko -kysely. Kyselyyn oli mahdollista vastata sähköisesti ja periaatteessa kirjallisesti vaalipaikoilla. Malmilla kirjallisen kyselyn hoitaminen jäi valitettavasti vähälle huomiolle. Vaalipäivänä kävi äänestämässä 1756 seurakuntalaista. Yhteensä äänestäneitä oli Äänestysprosentti oli 8,7, vuoden 2010 vaaleissa 11,2. Yhteiseen kirkkovaltuustoon valittiin Malmilta 12 valtuutettua: Ahti Kuorikoski Tuula Pontela Anki Arpiainen Raija Lehtonen Risto Peltokorpi Minna Valtonen Tuulikki Vuorinen Katrianna Halinen Kaisa Raittila Veronica Saarela Sinikka Vepsä Pekka Salomaa musiikki musiikki avoin avoin avoin avoin avoin tulkaa kaikki tulkaa kaikki tulkaa kaikki sos.dem kokoomus Seurakuntaneuvostoon valittiin 16 jäsentä: Ahti Kuorikoski musiikki Tuula Pontela musiikki Anki Arpiainen avoin Raija Lehtonen avoin Risto Peltokorpi avoin Kalle Sorsa avoin Minna Valtonen avoin Tuulikki Vuorinen avoin Katrianna Halinen tulkaa kaikki Laura Leipakka tulkaa kaikki Kaisa Raittila tulkaa kaikki Veronica Saarela tulkaa kaikki Sinikka Vepsä sos.dem Heta Warto sos.dem Sanna Aivio kokoomus Pekka Salomaa kokoomus 6

7 Malmin seurakunta seurakuntapiirien toimintakertomukset vuodelta

8 JAKOMÄEN SEURAKUNTAPIIRIN TOIMINTAKERTOMUS 2014 SEURAKUNTAPIIRIN OLENNAISET PIIRTEET Jakomäen seurakuntapiiri sijaitsee Lahdenväylän ja Porvoonväylän yhtymäkohdasta alkavalla ja niiden väliin jäävällä Helsingin kaupungin Jakomäen peruspiirin alueella sekä rakenteilla olevassa Alppikylässä. Alueen nykyinen asukasmäärä 2014 alussa (Suurmetsän ja Jakomäen puolella) oli n henkeä ja Alppikylässä 760. Rakenteilla olevan Alppikylän asukasmäärä on Helsingin kaupungin väestöennusteen mukaan 2015 n. 1200, 2016 n ja 2017 n ja tulee olemaan n Seurakuntaelämän keskus Jakomäen piirissä on viikoittainen messu sekä kerran kuussa oleva soppakirkko. Messuissa musiikki oli monipuolista, kun toteutettiin kansanlaulumessu, maailmojen messu, messuja eri herätysliikkeiden kanssa sekä messu nuorten musiikkiryhmän kanssa. Vuoden kohokohtia olivat Suvivirren sunnuntain messu Vuorensyrjän palvelutalon pihalla ja syyskuussa perhetapahtuma, jossa mm. jaettiin soppaa soppatykistä ja oli Jouko Mäki-Lohiluoman konsertti. Koululaisten kerhotoiminta on Jakomäessä vilkasta. Jakomäen alakoulussa varhaisnuorisotyöntekijä pitää koulukummipäivystystä sekä koululla on viikoittaiset päivänavaukset. Yläkoulussa päivänavaukset on joka toinen viikko. Jakomäelle on ominaista tiivis verkostoyhteistyö, jota koordinoi Jakis-tiimi. Pikkujakistiimi sulautettiin vuoden aikana Jakis-tiimiin. Seurakunta on mukana siinä sekä alueella toista ja viimeistä vuotta toimineessa Perhe on POP-projektissa. ARVIOINTI ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA Messun asema Jakomäen seurakuntaelämässä korostui entisestään. Suunnitelmissa olleet saarnajatkot toteutettiin, vaikka ei niitä ollutkaan ihan kerran kuukaudessa. Messuja toteutettiin monimuotoisesti. Uusia alppikyläläisiä kutsuttiin perhemessuun lokakuussa. Noin 120 kirjettä lähetettiin ja kolme ihmistä tuli messuun kutsun perusteella. Koululaisten kerho jatkui Alppikylässä. Suurella sydämellä sivuston kautta saatiin messusaattajia. Soppakirkon soppaa oli välillä keittämässä vapaaehtoinen, kun sopan tekeminen pitkään on ollut pääasiallisesti suntioiden vastuulla. Iltaperhekerhoon tarvittaisiin enemmänkin lisäkäsiä pienten lasten kanssa olemiseen. Kerhoavustajakurssi pidettiin koululaisten kerhojen vetäjille. Perhekerhojen suosio kasvoi syksyllä. Parhaimmillaan iltaperhekerhossa oli yli 50 0sallistujaa. Jakomäen kirkolle luotiin oma Facebook-sivu. Facebook-sivusto oli yksi tiedotuskanava, mutta se ei korvaa mitään muita tiedottamisen tapoja. ARVIOINTI RESURSSIEN KÄYTÖSTÄ Jakomäen kirkolla on toimivat tilat. Tilat ovat kovassa käytössä, kun seurakuntakodin toiminta on siirtynyt kirkolle. Kerhoja ja ryhmiä on useampana päivänä yhtaikaa ylä- ja alakerrassa. Alppikylässä on saatu koululaisten kerhon käyttöön taloyhtiön kerhohuone. Tätä ei kuitenkaan ole hahmotettu seurakunnan tarjoamaksi kaikille tarkoitetuksi kerhopaikaksi. Jakomäessä resurssit ovat vähentyneet. Seurakuntakodista luovuttiin syksyllä Suntioresurssit ovat vähentyneet reilusta kolmesta henkilötyövuodesta käytännössä 8

9 kahteen henkilötyövuoteen vuoden 2014 päättyessä. Vuosi 2014 oli toistaiseksi viimeinen vuosi, jolloin Jakomäellä oli oma kanttori. Resurssien väheneminen tulee vaikuttamaan toiminnan määrään. PIIRINEUVOSTON TOIMINTA Piirineuvoston jäseninä 2014 ovat toimineet Anne Kae, Pekka Lahtinen, Raimo Lonka, Veronica Saarela, Jukka Saarinen, Maarit Salovuori, Vieno Tallqvist ja Asta Virtanen. Vieno Tallqvist on lisäksi toiminut Malmin srk:n lähetysyhteistyöryhmän jäsenenä Jakomäestä. Veronica Saarela on seurakuntaneuvoston ja kirkkovaltuuston jäsen. Piirineuvosto on kokoontunut vuoden aikana viisi kertaa. Piirineuvoston jäsenet ovat olleet mukana mm. perhetapahtumien ja myyjäisten suunnittelussa ja toteutuksessa, seurakuntavaalien vaalitoimitsijoina sekä kesän grilliiltojen käytännön järjestelyissä. TILASTOT kpl käyntejä kpl käyntejä kpl käyntejä Päiväjumalanpalvelukset Muut jumalanpalvelukset Jumalanpalvelukset yhteensä Ehtoollistilaisuudet Kirkolliset toimitukset Musiikkitilaisuudet Muut tilaisuudet Pienryhmät kpl jäseniä kpl jäseniä kpl jäseniä Päiväkerhot Pyhäkoulut Varhaisnuorten kerhot Kuorot ja musiikkiryhmät Perhekerhot Aikuisten ryhmät Seurakuntakodin ja kirkon vuositilastot kokonaiskävijämäärä srk-koti kirkko * * Srk-kodilla toimintaa kevään 2013 JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMINNAN TULEVAA SUUNNITTELUA VARTEN - Jumalanpalveluselämän monipuolisuuteen panostaminen. - Työntekijätiimissä edelleen runsaasti vaihdoksia. - Malmin seurakunnassa halutaan vapaaehtoistoiminta keskiöön. Miten toteutuu Jakomäessä. - Alppikylän rakentaminen jatkuu. Miten tämä olisi hyvä huomioida edelleen toiminnan suunnittelussa? - Yhteistyö päiväkotien, koulujen ja kaupungin toimijoiden kanssa on vilkasta. Helsingissä tammikuussa 2015 Markku Arola 9

10 MALMIN SEURAKUNTAPIIRIN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 SEURAKUNTAPIIRIN OLENNAISET PIIRTEET Toiminta Malmin kirkolla ja ihmisten kohtaaminen alueella on vilkasta ja monipuolista. Aluetyö kattaa seurakuntatyön kaikenikäisten parissa. Malmin kauppakeskuksessa ja lähitienoon alueella on ollut paljon kohtaamisia: yhteisvastuukeräykset, kutsutilaisuudet, diakonian tapahtumat, joulupipareiden jako. Työntekijät tekivät kotikäyntejä ja vierailivat säännöllisesti laitoksissa. Yhteistyö eri työalojen ja toimijoiden kanssa on ollut luontevaa. Petruksen seurakunta toimii myös Malmin kirkolla. Piirissä on keskeistä runsas messu- ja konserttitarjonta sekä kuorotoiminta, aktiiviset pienryhmät sekä erilaiset kulttuuri- ja raamatturyhmät, tapahtumat sekä myyjäiset. Lähetystyön loppiaisjuhla kokosi perinteiseen tapaan lähetysväkeä. Keväällä kirkossa toteutettiin Bongaa messu- sarjan osio. Adventtimyyjäisten yhteydessä Malmin kantaattikuoro yhdessä seurakunnan kanssa lauloi Rakkaimpia joululauluja. Vuoden 2014 merkittäviä tapahtumia olivat Malmin rastit, raamattuluentosarjat, kristillisen toipumisen ja kriisityön koulutusillat, Vanhemmuuden päivä sekä seurakuntavaaleihin liittyvät tilaisuudet kirkolla, Malmin kauppakeskuksessa, kouluissa ja laitoksissa. Kirkollisia toimituksia pääkirkkoon toivotaan enemmän kuin siellä voidaan järjestää. Erilaisen ryhmätoiminnan lisäksi kirkolla on kerran viikossa leivänjako sekä soppakirkko kerran kuukaudessa. Musiikkileikkikoulujen yhteydessä toimivassa perhekahvilassa on käynyt viikoittain henkeä. Yhteistyö palvelukeskusten kanssa on ollut aktiivista (hartaus- ja ehtoollistilaisuudet, yhteislaulut sekä raamattu- ja keskusteluhetket). Sanan ja rukouksen illat sekä viikkomessut kokoavat säännöllisen kävijäjoukon. Kirkon tiloissa käydään paljon sielunhoito-, kriisi- ja toimituskeskusteluja. Myös sururyhmät ja aikuisrippikoulut kokoontuvat kirkolla. Musiikkileikkikouluryhmät ovat olleet suosittuja. Lasten päiväkerhoissa on ajoittain ollut tilaa. Koululaisten iltapäiväkerho on säilyttänyt asemansa. Varhaisnuorisotyön kerhot ja retket ovat suosittuja. Päiväkodit osallistuivat pääsiäisvaellukseen ja kirkkohetkiin. Perhemessuissa ovat olleet mukana musiikkileikkikoululaiset ja päiväkerholaiset. Kulunut vuosi oli ensimmäinen, jolloin alueen koulut merkittävästi vähensivät seurakunnan päivänavausvuoroja. Joulu- ja kevätkirkkoihin kouluista osallistutaan kuitenkin entiseen tapaan. Rippikoulupainotteinen messu järjestettiin keväällä. ARVIOINTI ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA Malmin seurakuntapiirin tavoitteisto kytkeytyy koko seurakunnan tavoitteisiin. Vuoden 2014 aikana jatkui suunnitellusti vapaaehtoisten messuavustajien rekrytointi ja koulutus. Päämessuissa kävijöiden määrä on vuoden aikana vähentynyt, koska vuonna 2014 oli edellisvuotta vähemmän alueellisia juhlamessuja. Painopiste-, kutsu- ja muiden jumalanpalvelusten määrässä on sen sijaan tapahtunut ilahduttavaa kasvua. Ehtoollisella kävijöiden määrä messuissa on korkea. Musiikin merkitystä niin messuissa kuin muussa seurakuntatyössäkään ei voi sivuuttaa. Eri ryhmien painopistemessuja ja kutsutilaisuuksia järjestetään jatkossakin. Perustehtävien hyvä hoitaminen, yhteistyö, selkeä kristillinen identiteetti ja viestinnällinen sujuvuus ovat toiminnan keskeisiä elementtejä. 10

11 ARVIOINTI RESURSSIEN KÄYTÖSTÄ JA VAPAAEHTOISTYÖSTÄ Seurakuntapiirin henkilöstö-, tila- ja talousresurssit ovat vuoden aikana olleet riittävät. Haasteena erilaisten elintarvikkeiden ja tarvikkeiden hintojen jatkuvasti noustessa on kulujen tarkka budjettiseuranta. Työntekijöiden koulutus ja työssä jaksamisen tukeminen henkilöstön vähentyessä ovat tärkeitä. Työntekijät ovat ammattitaitoisia ja työhönsä sitoutuneita. Piirineuvoston jäseninä toimivat Kaarina (Kati) Häkli, Heikki Junttila, Christine Kylliäinen, Juha Murto, Katri Mäntyniemi, Leni Palminkoski-Pihlamo, Pekka Salomaa ja Aarre Veijalainen. Piirineuvosto kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa, ja sen päätösten mukaisesti vuonna 2014 päätettiin jatkaa Kesäilta kirkonmäellä - iltoja. Neuvoston jäsenet olivat hyvin aktiivisesti mukana myös messuavustajina sekä piirin muissa vastuutehtävissä. Seurakuntapiirissä toimii paljon vapaaehtoisia eri tehtävissä (mm. kirkkokahvit, myyjäiset, soppakirkot; kuorolaiset, pienryhmien ohjaajat, messuavustajat). Vapaaehtoisille on järjestetty tehtävän mukaista koulutusta säännöllisesti. Vapaaehtoistyöryhmässä on seurakuntapiirin edustus. TILASTOT kpl käyntejä kpl käyntejä kpl käyntejä Päiväjumalanpalvelukset Muut jumalanpalvelukset Jumalanpalvelukset yhteensä Ehtoollistilaisuudet Kirkolliset toimitukset Musiikkitilaisuudet Muut tilaisuudet Pienryhmät kpl jäseniä kpl jäseniä kpl jäseniä Päiväkerhot (myös IP) Pyhäkoulut Varhaisnuorten kerhot Kuorot ja musiikkiryhmät Aikuisten ryhmät JOHTOPÄÄTÖKSET JA TAVOITTEET TOIMINNAN TULEVAA SUUNNITTELUA VARTEN 1. Painopisteenä monipuolinen jumalanpalveluselämä ja kirkkomusiikki 2. Seurakunnan vapaaehtoistyön strategian tavoitteiden mukainen toiminta 3. Eri-ikäisten huomioon ottaminen toiminnassa 4. Hyvä seurakuntalaisten kohtaaminen ja palvelu, hyvä perustehtävien hoito ja henkilöstön jaksamista, voimavaroja ja ammattitaitoa tukeva työkulttuuri niukkenevien taloudellisten ja työvoimaresurssien keskellä. Helsingissä Pirkko Poisuo, kappalainen 11

12 PIHLAJAMÄEN SEURAKUNTAPIIRIN TOIMINTAKERTOMUS 2014 SEURAKUNTAPIIRIN OLENNAISET PIIRTEET Seurakuntapiirimme tiloissa kokoontui säännöllisesti 43 eri ryhmää vauvamuskarilaisista ja partiolaisista eläkeläisten jumpparyhmiin. Ryhmien vetämisvastuu oli vapaaehtoisilla seurakuntalaisilla, yhteistyökumppaneilla tai seurakunnan työntekijöillä. Parhaimmillaan viikkotoiminta kokosi yhteen eri ryhmiin yli 500 osallistujaa. Yksittäisistä tapahtumista suosituimpia olivat naisten illat, enkelikekkerit, jouluajan tilaisuudet ja konsertit. Jalkautumisten yhteydessä (Yv-tapahtuma Pihlajamäen ostarilla, Suvilaulu-tapahtuma Kiillepuistossa, We love pihlis -tapahtuma Pihlajamäen ostarilla, Pihlajisto-tapahtuma Salpausselän leikkipuistossa, joulupipareiden jako bussipysäkeillä sekä Ostarien joulupuuro -päivät) kohdattiin satoja ihmisiä, joille kirkon kynnys on korkea. Syyspuolella piirineuvoston aloitteesta käynnistettiin projekti, jolla haluttiin selvittää sunnuntaimessujen sisältöä ja kokoontumisajankohtaa. Seurakuntalaisille lähetettiin kysely ja asiaa kysyttiin myös kokoontuvissa ryhmissä. Kysely antoi mahdollisuuden tehdä seurakuntaneuvostolle esityksen messuajan muuttamisesta kello kuuteentoista. Uurnakurssit ovat saaneet suuren suosion. Kolmen kurssin aikana seurakuntalaiset ovat rakentaneet tuhkauurnan Kiillekujan kerhohuoneella vapaaehtoisten ja työntekijöiden kanssa ja avustuksella. Kirkon blogia ja facebook-sivuja on päivitetty ahkerasti ja ne on otettu myönteisesti vastaan. Eri työntekijöillä on taito päivittää pieniä juttuja seurakuntapiirin tapahtumista sekä niitä mainostaen ja että jälkikäteen kertoen. ARVIOINTI ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA Kolmivuotiskauden tavoitteen mukaisesti Hengellisen elämän vahvistuminen on ollut vahvasti toiminnan keskiössä. Tavoite on näkynyt monipuolisessa hartauselämässä, ihmisten kiireettömässä kohtaamisessa ja myös työntekijöiden yhteisessä rukouksessa ja hartauselämässä, johon haettiin syvyyttä koulutusmatkalla Santa Klaran -kirkossa Tukholmassa elokuun lopulla. Toisen kolmivuotistavoitteen mukaisesti seurakuntalaiset ovat tärkeitä vastuunkantajina, mahdollistaen monipuolisen toiminnan. Piirin vapaaehtoiset tietävät hyvin omana paikkansa vapaaehtoiskentällä ja ovat hyvin sitoutuneet omaan tehtäväänsä. Joka syksyinen kiitosjuhla n. 50 vapaaehtoiselle on merkittävä kannuste ja kiitos, jota arvostetaan. Syksyn aikana pyrittiin löytämään uusia vapaaehtoisia kirkkokahvitusten järjestäjiksi, mutta laihoin tuloksin. Vuoden 2014 tavoitteiden mukaisesti aktiivista työote Viikinmäen uudella alueella jatkettiin. Uuden korttelitalon(koulu/päiväkoti) valmistuminen siirtyi vuoden 2015 puolelle ja neuvottelut tilojen vuokraamisesta korttelitalosta eivät muutenkaan johtaneet tulokseen. Sen sijaan seurakunnan toiminnalle löytyi hyvät tilat kaupungin vuokratalosta, jonka kerhotiloissa kokoontuu perhekerho, varhaisnuorten kerho ja naisten ryhmä. Joulun alla kerhohuoneessa tarjottiin jouluglögit, askarreltiin ja laulettiin. Sunnuntaiset messut, raamattupiirit, rukouspiiri ja sieluhoitokeskustelut mahdollistivat parhaiten tavoitteiden mukaiset kohtaamiset, joissa hengelliset asiat olivat luontevasti esillä. Messujen kirkkokahveilla on suuri merkitys keskustelujen mahdollistajana. 12

13 Suurella sydämellä -sivusto oli toimintasuunnitelman mukaisesti käytössä. Sivuston kautta löytyi suomenkielen opettajia maahanmuuttajien ryhmään. Toukokuussa toteutettiin tavoitteiden mukaisesti Suvivirsi -tapahtuma ulkoilmatapahtumana Pihlajamäen Kiillepuistossa. Tapahtumassa olivat mukana kaikki piirin työntekijät, mikä mahdollisti monipuolisen ohjelman tarjoilusta kirkkokuorolaisten ja päiväkerholaisten musiikkiesityksiin. Paikalla oli yli 150 henkilöä ja siitä pyritään tekemään jokavuotinen Seurakuntatyölle on vaikeaa luoda arviointikriteerejä. Seurakuntalaisilta tulleessa palautteessa kiitosta saa seurakuntapiirin toiminnan laajuus ja monipuolisuus. TILASTOT kpl käyntejä kpl käyntejä kpl käyntejä Päiväjumalanpalvelukset Muut jumalanpalvelukset Jumalanpalvelukset yhteensä Ehtoollistilaisuudet Kirkolliset toimitukset Musiikkitilaisuudet Muut tilaisuudet Pienryhmät kpl jäseniä kpl jäseniä kpl jäseniä Päiväkerhot Pyhäkoulut Varhaisnuorten kerhot Kuorot ja musiikkiryhmät Aikuisten ryhmät RESURSSIT Piirin käyttövaroilla on pystytty pitämään esimerkiksi seurakuntapiirin retket (kolme) suhteellisen edullisina, mikä on näkynyt osallistujamäärässä. Myös edulliset ja joskus ilmaiset tarjoilut tuovat hyvää palautetta. Kirkon henkilöhissille järjestyi rahoitus ja sen suunnittelu aloitettiin. Hissi mahdollistaa nousun alimmasta kerroksesta kolmanteen kerrokseen. Työntekijäjoukossa on pysynyt muuttumattomana, mutta työjärjestelyissä on tapahtunut muutoksia (syksyllä papiston vastuujakoa muutettiin, diakoniatyöntekijät vaihtoivat alueitaan ja toisesta vastuullisesta lastenohjaajasta luovuttiin). PIIRINEUVOSTON TOIMINTA Jäsenet: Leena Koivisto, Mona Waxlax, Irma Mattila, Sari Rautiainen-Hämäläinen, Hilla Pekkanen, Tapio Rantanen, Toni Mäki-Leppilampi, Ari Vihavainen, kokoontui viisi kertaa. Piirineuvosto teki aloitteen messuajankohdan ja sisällön muuttamisesta. Seurakuntaneuvosto teki päätöksen vuoden pituisesta kokeilusta JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMINNAN TULEVAA SUUNNITTELUA VARTEN o Messu-uudistuskokeilun läpivieminen ja johtopäätökset. o Aktiivista läsnäoloa jalkautumisissa ja verkossa jatketaan. o Vapaaehtoisten kutsuminen, koulutus, tukeminen ja mielekkäät tehtävät. Piirineuvoston ja seurakuntapiirin puolesta Jukka Holopainen, kappalainen 13

14 PUISTOLAN SEURAKUNTAPIIRIN TOIMINTAKERTOMUS 2014 SEURAKUNTAPIIRIN OLENNAISET PIIRTEET Loppiaispäivän iltana vietettiin Ulla Pesonen ja Puistolan kirkkokuoro 120-vuotisjuhlaa. Samalla kanttori Pesoselle annettiin Suomen Kirkkomusiikkiliiton kanttorin erityisansiomerkki. Juhlassa palkittiin myös ansioituneet pitkäaikaiset kuoron jäsenet. Laulupuu Kuoro ja Kirkkokuoro pitivät runsaslukuiselle kuulijakunnalle juhlakonsertin. Ilta päättyi kahvi- sekä kakkutarjoiluun. Laulupuu Kuoron toiminta on ollut tärkeä osa piirin alueella tapahtuvaa kasvatus- ja nuorisotoimintaa 1980-luvun alusta. Kirkkokuoro juhlisti vuotta myös mm. Saksan matkalla Lutherin jalanjäljissä Lapsityössä merkittävää on ollut päiväkotien taholta Kotikirkko tutuksi-hankkeen hyvä vastaanotto. Perhekerhot, perheleiri, Nooa-tapahtuma, ip-toiminta, päiväkerhot ja pyhäkoulu ovat muodostaneet alle kouluikäisten kristillisen kasvatuksen ja perheiden tukemisen rungon. Perhemessut, perhekirkot ja muu hartauselämä perheille ja lapsille on kristillisen kasvatuksen pysyvä perusta ja lähtökohta. Puistolan piirin alueella kouluyhteydet ovat olleet toimivat ja se on näkynyt mm. päivänavausten ja koulukirkkojen jatkuvuudessa. Tapulin srk-kodin takkahuoneesta muodostettiin kerho- ja kokoontumistoimitila varhaisnuorisotyölle. Tapulin srk-kodilla kahvila Olohuoneen toiminta on tärkeä osa piirin diakoniatyötä. Runsaslukuinen vapaaehtoisten joukko on mahdollistanut puuro- ja soppakirkot, jouluateriat, juhlapäivien vieton ja viikoittaisen kahvilatoiminnan. Olohuoneen kautta piiri on saanut vapaaehtoisvastuunkantajia muihinkin toimintoihin (mm. uuteen piirineuvostoon). Messuelämän keskuksena on sunnuntaisin vietettävä klo 10 messu. Kirkkovuoden suurina juhlapyhinä kirkolla vietetään jouluyön ja pääsiäisyön messut. Messukahvilat (pääosin vapaaehtoisvoimin toimivina) ovat olleet seurakuntalaisille tärkeä kohtaamispaikka. Valon Messu kerran kuukaudessa (klo 17) on vakiinnuttanut paikkansa piirin messuelämän monimuotoisuudessa ja kerännyt yhteyteensä nuorista ja työikäisistä aikuisista muodostuvan vapaaehtoisten joukon. Tapulimessu kerran kuukaudessa (klo 17) on keskeinen osa srk-kodin messuelämää. Piirin messuelämä on kertomusvuoden aikana ollut monipuolista ja osallistujamäärät kasvussa. ARVIOINTI ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA Yllä oleva antanee lyhyen läpileikkauksen toiminnoista, menetelmistä ja työstä miten piirin toimintasuunnitelmaan kirjattuja tavoitteita on pyritty täyttämään. Näitä ovat olleet ennen kaikkea kotien ja perheiden kristillisen kasvatuksen tukeminen, kasvatustyö alle kouluikäisten parissa, messuelämä kirkossa ja srk-kodilla, diakonia srk-piirin yhteisenä painopisteenä ja seurakuntalaiset vastuunkantajina (vapaaehtoistyö). Toiminnan painopisteet 2014 (n. 20) toteutuivat lähes kauttaaltaan tavoitteiden konkretisoimisen osalta (heikoimmin srk:n viestintästrategian osalta). ARVIOINTI RESURSSIEN KÄYTÖSTÄ Henkilöstöresurssien osalta yhden papin (25 %) toimenkuva vapaaehtoistyön koordinaattorina on merkinnyt huomattavaa työmäärän lisäystä piirin 3 muun papin työssä. Tapulin srk-kodin toisen suntion eläkkeelle jäämisen myötä marraskuun 14

15 alussa srk-kodille jäi 1 suntion virka + ns. puolikas. Muutokset toimenkuvissa merkitsevät myös toimintojen osalta aika ajoin uudenlaisen ajattelutavan etsimistä. Puistolan piirissä on iso joukko vapaaehtoisia toimien erilaisissa ryhmissä, tilaisuuksissa ja tapahtumissa (olohuone, lähetyskahvila, kutomakerho, liikuntakerhot, perheyhteisö Taimi, Valon messu, myyjäiset, Puistola-Päivä ym.). Vapaaehtoisten tukeminen ja huomioiminen on piirin tärkeä tehtävä. Kertomusvuoden lopulla päätettiin järjestää tammikuussa 2015 yhteinen kiitosateria- ja yhdessäoloiltapäivä (24.1.) kirkolla. TILASTOT kpl käyntejä kpl käyntejä kpl käyntejä Päiväjumalanpalvelukset Muut jumalanpalvelukset Jumalanpalvelukset yhteensä Ehtoollistilaisuudet Kirkolliset toimitukset Musiikkitilaisuudet Muut tilaisuudet Pienryhmät kpl jäseniä kpl jäseniä kpl jäseniä Päiväkerhot Pyhäkoulut Varhaisnuorten kerhot Kuorot ja musiikkiryhmät Aikuisten ryhmät Perhekerhot PIIRINEUVOSTO Puistolan piirineuvosto : Anita Ahonen, Kari Koponen, Heikki Leppä, Jarkko Liedes, Tarja Lipasti, Marjaana Syrjälä, Ulla Welin, Aarne Vesamäki. Piirineuvosto kokoontui 5 kertaa. Kokouksissa esiteltiin ja keskusteltiin piirin työaloista, vapaaehtoistyön strategiasta ja piirin sekä alueen kysymyksistä. Piirineuvoston aloitteesta syntyi idea digikuva ja lyhytvideokilpailusta. Kilpailu oli avoin kouluille ja toteutettiin piirineuvoston ja työntekijöiden yhteisprojektina Medialukiossa. Kilpailun parhaat palkittiin toukokuussa koulujen päätösjuhlien yhteydessä. JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMINNAN TULEVAA SUUNNITTELUA VARTEN Messuelämän kehittäminen-vapaaehtoistoiminta-perustehtävien hyvä hoito. Helsingissä tammikuussa 2015 Torsti Paijola, kappalainen 15

16 PUKINMÄEN SEURAKUNTAPIIRIN TOIMINTAKERTOMUS 2014 SEURAKUNTAPIIRIN OLENNAISET PIIRTEET Vuoden 2014 aikana Pukinmäen seurakuntapiirin toiminta jatkui vireänä ja monipuolisena. Messuelämä oli monimuotoista, yhteistyö alueen eri toimijoiden kanssa runsasta ja seurakuntapiirissä oli paljon vapaaehtoisia toimintapiirien ohjaajia. Yksi vuoden päätapahtumista oli nikkaripiirin 35-vuotisjuhla, jota vietettiin Pukinmäki-päivien yhteydessä ja juhlistettiin kansanlaulumessulla. Pukinmäen kirkkosalin seinälle kasvoi vuoden aikana seurakuntapuu. Kotikirkko tutuksi -eskaritapahtuman suunnittelun yhteydessä syntynyt idea puusta ja sen lehdistä laajeni kaikenikäisten toiminnan kattavaksi ja koko vuoden kestäväksi. Kevään aikana seurakuntakodilla käyneet liittivät puuhun omat lehtensä kertomaan siitä, että he kaikki yhdessä ovat osa kirkkoa, jossa jokaiselle on oma paikkansa. Syksyn tullessa puu alkoi tuottaa hedelmää, Jumalan lahjoja, joita hän antaa keskellemme. Hengen hedelmiä käsiteltiin eri toimintapiireissä ja teemaviikot näkyivät myös seurakuntakodin ikkuna-asetelmissa, joiden suunnittelusta vastasivat sekä vapaaehtoiset seurakuntalaiset että työntekijät. Vuosi toi myös muutoksia toimintaolosuhteisiin. Nikkaripiirin käytössä ollut Paja jouduttiin syksyllä jakamaan kahtia siten, että partiolippukunta Erä-Leijonat sai siitä osan partiokolokseen. Toimenpide vahvisti seurakunnan ja partion sidosta ja mahdollisti samalla nikkaripiirin pysymisen Pukinmäessä, mikä on arvokasta myös siksi, että nikkaripiirin kautta on aktiivisten seurakuntalaisten usein naisvaltaiseen joukkoon saatu lisää miehiä. ARVIOINTI ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA Yksi seurakuntapiirin vuoden 2014 tavoitteista oli osallistuminen alueellisiin tapahtumiin yhdessä muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Seurakunta oli totuttuun tapaan mukana Pukinmäkipäivillä ja Puxun rasteilla, ja sen näkyvyyttä laskiaistapahtumassa ja Puksun Poutamarkkinoilla vahvistettiin. Varsinkin laskiaisriehassa Taika-Petterin esitykset keräsivät paljon väkeä. Aluetyön roolia ja siihen liittyviä vastuita selkeytettiin työtiimin kesken laatimalla jalkautumissuunnitelma. Vapaaehtoisilla oli monissa aluetapahtumissa tärkeä rooli. Vapaaehtoistyöllä on Pukinmäessä pitkät perinteet. Ehkä osittain sen tähden seurakunnan vapaaehtoistoiminnan strategian jalkauttaminen, joka oli asetettu yhdeksi vuoden tavoitteeksi, jäi toteutukseltaan paljolti vanhojen käytänteiden varaan. Vapaaehtoistoiminta jatkui vireänä, ja Suurella Sydämellä -sivuston kautta löytyi uusia vapaaehtoisia mm. lähimmäispalveluun, jolla vähennetään vanhusten syrjäytymistä ja yksinäisyyttä. Kohtuullisuuden armollista näkökulmaa käytiin läpi eri toimintamuodoissa, mm. perhekerhossa, Portin hartauksissa, virsitiistaissa ja "Paasto taakka vai mahdollisuus" -illassa. Myös yksinkertaisella tarjoilulla viestitettiin tavoitteen mukaisesti paastonaikaa. Tavoitteena oli järjestää vuoden aikana joka ikäkaudelle toimintaa, jonka kautta entistä useammat voivat saada yhteyden seurakuntaelämään. Eri ikäryhmiä huomioitiin erityisesti avaavassa toiminnassa. Perhekerho uudistettiin vertaisryhmäksi, jolla tuettiin perheiden arkea muun muassa tarjoamalla yksinkertainen lounas. Alueen päiväkotien lapsiryhmiä osallistui perhekerhon hartausja laululeikkihetkeen. Pukinmäen seurakuntapiiri järjesti myös Malmin seurakunnan perheleirin Holman leirikeskuksessa. Varhaisnuorten kerhoja monipuolistettiin ja syksyn kerhoesite postitettiin koululaisten koteihin, mutta kerholaisten määrä jäi vähäiseksi. Työikäisiä tavoitettiin mm. Tallinnaan suuntautuneella virsiristeilyllä, kiireettömillä iltapäivillä, jotka korvasivat jokasyksyisen naistenillan, sekä yhdessä Pihlajamäen piirin kanssa järjestetyillä 50-vuotiaiden syntymäpäiväjuhlilla. Uusia musiikkityön toimintamuotoja olivat joulukuoro sekä lokakuussa alkanut aikuisten kanteleryhmä, jotka toivat oman antinsa seurakunnan jouluajan ohjelmaan. 16

17 TILASTOT kpl käyntejä kpl käyntejä kpl käyntejä Päiväjumalanpalvelukset Muut jumalanpalvelukset Jumalanpalvelukset yhteensä Ehtoollistilaisuudet Kirkolliset toimitukset Musiikkitilaisuudet Muut tilaisuudet Pienryhmät kpl jäseniä kpl jäseniä kpl jäseniä Päiväkerhot Pyhäkoulut Varhaisnuorten kerhot Kuorot ja musiikkiryhmät Aikuisten ryhmät RESURSSIT Seurakuntapiirin työntekijäresurssit säilyivät vuonna 2014 ennallaan: seurakuntatyötä olivat toteuttamassa diakoniatyöntekijä, kanttori, lastenohjaaja, varhaisnuorisotyön-ohjaaja sekä kaksi pappia ja suntiota. Tärkeitä lisäresursseja olivat tarvittaessa töihin kutsuttava suntio sekä palkkiotoiminen muskariohjaaja. Vapaaehtoiset seurakuntalaiset ovat mahdollistaneet piirin aikuisryhmien runsaan ja monipuolisen tarjonnan. Toimintamäärärahat saatiin riittämään suunniteltuun toimintaan. Viestinnän resurssien niukkenemisesta johtunut lehti-ilmoittelun väheneminen näkyi kuitenkin mm. Porttikahvilan kädentaidon päivien vähentyneessä osallistujamäärässä sekä siinä, etteivät uudet ihmiset niin helposti löytäneet toimintapiirejä. PIIRINEUVOSTON TOIMINTA Piirineuvoston jäseninä toimivat: Päivi Helle, Anna Elina Huovio, Sirpa Kaarakainen, Markku Kotila, Seija-Liisa Kyrönseppä, Ahti Niskanen, Tuula Pontela, Kauko Salmi (vpj) sekä piirin kappalainen Markus Kopperoinen. Piirineuvosto piti kauden aikana kolme kokousta. Kokouksissa keskityttiin seurakuntatoiminnan suunnitteluun ja arviointiin. JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMINNAN TULEVAA SUUNNITTELUA VARTEN Seurakuntapuu ja Hengen hedelmät kokosivat seurakunnan toimintaa vuoden aikana yhteen rakentavalla tavalla, vuonna 2015 toimintaa jatketaan seurakuntaveneteemalla. Kanteleryhmän ja joulukuoron saama suosio ja kitkaton käynnistyminen osoittivat, että ennakkotiedotukseen ja viestimien monipuoliseen käyttöön kannattaa satsata. Verkkoviestintä vaatii kuitenkin enemmän työaikaa ja asiaan keskittymistä. On syytä pohtia viestintävastuiden organisointia ja tasapuolista jakoa sekä mahdollisuutta antaa käyttöoikeuksia myös seurakuntalaisille. Hyvä valmistelu on kaikessa tärkeää ja sille tulee löytyä aikaa. Tilaisuuksien vaatimaan pohjatyöhön liittyy paljon näkymätöntä työtä ja sopivien käytänteiden arviointia, jota ilman toiminta jää helposti vanhan toistoksi. Pitkäjänteisen toiminnan rinnalle on hyvä perustaa myös harvemmin kokoontuvia ryhmiä sekä lyhytkestoisia projekteja. Näin tarjoutuu mahdollisuus osallistumiseen myös niille, joille jatkuvaan viikottaiseen toimintaan sitoutuminen ei syystä tai toisesta sovi. Helsingissä tammikuussa 2015 Markus Kopperoinen, kappalainen 17

18 SILTAMÄEN PIIRIN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 SEURAKUNTAPIIRIN OLENNAISET PIIRTEET Siltamäen seurakuntapiiri muodostuu Suutarilan, Siltamäen ja Töyrynummen alueista. Alueella on vajaa asukasta. Seurakuntakodin tilat ja työntekijöiden pieni määrä suhteutettuna alueen väkimäärään asettavat omat haasteensa seurakunnan toiminnalle. Sunnuntain messu, eläkeläisten päiväpiiri, kuorot, hengellisten laulujen illat, koululaisten kerhot, pienten lasten muskarit ja perhekahvila muodostavat säännöllisen viikkotoiminnan perustan. Korttelitupa, vapaaehtoisten ylläpitämä kahvila ikäihmisille sekä Siltamäen Martat kokoontuvat seurakuntakodin suojissa runsaslukuisesti viikoittain. Piirin työntekijät jalkautuvat huomattavan paljon piirin alueelle; vieraillaan kouluissa, laitoksissa ja seurakuntalaisten kodeissa. ARVIOINTI ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA Seurakuntapiirissä alettiin toteuttaa syksyllä 2013 valmistunutta seurakunnan vapaaehtoistyön strategiaa. Vapaaehtoistyötä käsiteltiin jokaisessa työntekijäkokouksessa sekä piirineuvoston kokouksissa. Haasteena on myös uuden vapaaehtoispainotteisen toimintakulttuurin muotoutuminen, jossa työntekijällä vahvistuisi valmentajan ja mahdollistajan rooli, niin että seurakuntalaisten lahjat voisivat tulla käyttöön yhteiseksi rakentumiseksi ja iloksi. Uusia vapaaehtoisia saatiin mukaan perheleirille, tonttupolulle ja erityisesti messuihin. Messuvapaaehtoiset ovat tuoneet lahjansa esille laulun, tekstien lukemisen ja yhteisen rukouksen kautta. Perhetyö oli edelleen painopisteenä. Tammikuussa oli perheleiri Korpirauhassa, maaliskuussa tehtiin perheretki Turkuun. 5-vuotiaiden syntymäpäivät ja perhetapahtuma oli lokakuussa. Tapahtumassa esiintyi nukketeatteri Sananjalka ja se kokosi 105 lasta ja aikuista. Keväällä ja syksyllä pidettiin yhteensä 4 parisuhdeiltaa ja tämä jo vakiintunut toimintamuoto on koonnut ilahduttavasti väkeä. Parisuhdeiltojen aiheita ovat olleet mm. rakkauden ja arjen teot, luottamus ja anteeksianto. Perhemessut vaihdettiin perhekirkoiksi ja niitä pidettiin Kynttilänpäivänä, Marianpäivänä, Mikkelinpäivänä ja isänpäivänä. Niiden yhteyteen otettiin toiminnallisuutta: leipomista, piirtämistä ja askartelua. Perhekirkot ovat koonneet kerralla keskimäärin 90 lasta ja aikuista. Lasten kuorojen aktiivinen esiintyminen on tuonut tapahtumiin paljon perheitä ja erityisesti isovanhempia. Olohuoneen kävijöissä on erityisesti kouluikäisten perheitä. Perhekahvila torstaisin muskareitten yhteydessä on koonnut runsaasti äitejä, isiä ja lapsia. Seurakuntalaisten hengellisen elämän tukemista on haluttu painottaa kuluneena vuonna. Hiljaisuuden iltapäivää on vietetty jo vakiintuneesti keväisin ja syksyisin. Messuissa seurakuntalaisia on rohkaistu ottamaan erilaisia tehtäviä ja antamaan omia lahjojaan ja rukousaiheitaan yhteiseen jakoon ja rakentumiseen. Lähetysilloissa rukous on kantava voima. Jokainen seurakuntakodilla kävijä pyritään kohtaamaan aidosti, vierellä ja rinnalla kulkien. Seurakuntakoti voi olla lepopaikka ja antaa aikaa ja tilaa rauhoittumiselle ja hiljentymiselle. Diakoniatyössä taloudellisen, henkisen ja hengellisen tuen tarpeeseen vastattiin tarjoamalla keskustelutukea ja ohjaamalla seurakuntayhteyteen sekä tukijärjestelmien piiriin. Asiakastapaamisten määrä vastaanotolla on kasvanut. Kotikäyntejä tehtiin vanhusten luo sekä perheisiin. Siltamäen seurakuntapiirin vapaaehtoiset emännät toimivat avustamalla soppakirkoissa ja tapahtumissa. Eläkeläisten päiväpiiri toimii vireästi ja aktiivisesti. Eläkeläisten kevätretki tehtiin Tampereelle. 18

19 ARVIOINTI RESURSSIEN KÄYTÖSTÄ Siltamäen seurakuntapiirin työntekijöinä toimivat vuonna 2014 pastorit Martta Paijola ja Pirjo Kettu, kanttorit Elina Tofferi (31.1.asti) ja Hanna Virtanen (1.2. alk.), diakonissa Merja Saviniemi, nuorisotyönohjaajat Kati Karppinen ja Ida Laapio, lastenohjaajat Jaana Kunttu (30.6. asti) ja Anne Ridell (1.8. alk.) suntiot Eija Kinnunen (31.8.asti), Seija Lehtimäki (1.8. asti), Merja Hellsten ( ) ja Airi Syrjälä (1.10. alk.) Piirineuvoston jäseninä toimivat Sari Jurvelin-Åvist, Leena Kainulainen, Maija-Liisa Metsäketo, Martti Metsäketo, Kyllikki Myllyharju, Jukka-Pekka Orpana, Hilkka Piispala ja Lauri Ryytty. Piirineuvosto kokoontui neljä kertaa. Jäsenet ovat avustaneet messuissa ja erilaisissa tapahtumissa. TILASTOT kpl käyntejä kpl käyntejä kpl käyntejä Päiväjumalanpalvelukset Muut jumalanpalvelukset Jumalanpalvelukset yhteensä Ehtoollistilaisuudet Kirkolliset toimitukset Musiikkitilaisuudet Muut tilaisuudet Pienryhmät kpl jäseniä kpl jäseniä kpl jäseniä Päiväkerhot Pyhäkoulut Varhaisnuorten kerhot Kuorot ja musiikkiryhmät Aikuisten ryhmät JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMINNAN TULEVAA SUUNNITTELUA VARTEN Seurakuntapiirissä panostettiin vuonna 2014 vapaaehtoistyöhön, perhetyöhön ja hengellisen elämän vahvistamiseen. Vapaaehtoisten saaminen erityisesti messuihin on koettu tärkeänä; kuluneena vuonna saatiin uusia vapaaehtoisia ilahduttavasti. Perhetyötä tehdään monella työalalla; runsaasti perheitä on mukana lapsikuorotoiminnassa, muskareissa ja perhekahvilassa. Messuissa on haluttu painottaa monimuotoisuutta ja vaihtelevuutta. Erilaiset painopistemessut ja perhekirkot vaativat edelleen huolellista suunnittelua ja toteuttamista. Helsingissä Martta Paijola, kappalainen 19

20 TAPANILAN SEURAKUNTAPIIRIN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 TAPANILAN SEURAKUNTAPIIRIN OLENNAISET PIIRTEET Kirkollisia toimituksia Tapanilan kirkolla oli 74 kpl: Kuusi hautaan siunaamista, kolme avioliittoon siunaamista, kahdeksan vihkimistä ja 57 kastetta. Tapanilan kirkko on yhä edelleen suosittu kastekirkko. Perinteisiä messuja on järjestetty joka toinen viikko. 21 messussa oli yhteensä 1100 kävijää. Joka toinen messu on ns. erityismessu. Muita jumalanpalveluksia oli 45. Näissä kävi 3000 ihmistä. Tähän lukuun kuuluu Valon messut, joita pidettiin kahdeksan. Näissä oli jokaisessa keskimäärin 72 ihmistä. Varhaisnuorisotyössä kysyntää kerhotoiminnasta on tällä hetkellä enemmän, kuin on tarjontaa. Kerhonohjaajat ovat korvaamattomia voimavaroja, joita kaivataan lisää. Painopisteenä oli yhteisöllisyyden ja jäsenyyden tukeminen perheiden yhteisen tekemisen ja osallistumisen avulla. Perheretket ovat suosittuja ja perhesähly kokosi paljon kävijöitä. Kesän päiväleireille on tulijoita enemmän kuin on paikkoja tarjolla. Diakoniatyössä painopisteenä on ollut perustehtävien toteuttaminen ja syventäminen. Perustehtävinä ovat asiakastyö ja seurakunnan yhteyteen kutsuminen. Nämä toiminnot sisältävät esim. ajanvarauspäivystykset, asiakastapaamiset vastaanotoilla ja kotikäynneillä sekä erilaisia diakonisia ryhmiä. Tapanilan kirkolla toimii nykyään kolme lasten musiikkiryhmää, Minilaulajat (3-4v.), Midilaulajat (5-6v.) ja DoReMi-lapsikuoro sekä viisi muskariryhmää (0-3v). Lisäksi kanttori johtaa laadukasta Kamarikuoroa. Erillisiä musiikkitilaisuuksia on pidetty 11, niissä on käynyt noin 700 kuulijaa. Kutomakerho on toiminut kirkollamme 35 vuotta. Toiminta on ollut viime vuosina aktiivista ja kutomakerho järjesti juhlanäyttelyn siitä, mitä vuosien varrella on kerhotiloissa tehty. Upeat käsityöt olivat yleisön nähtävinä lokakuun lopussa. Alfa-ryhmä aloitti syksyllä kirkollamme. Tämä toiminta toteutetaan yhteistyössä verkostoseurakunnan kanssa. Tämä toiminta jatkuu edelleen. ARVIOINTI ASETETTUJEN TAVOITTEITTEN TOTEUTUMISESTA Vuonna 2014 Tapanilan piirityön painopisteenä oli lapset ja aikuiset. Kirkollamme on paljon lapsille suunnattua toimintaa. Samalla lastenohjaajamme ja myös varhaisnuorisotyöntekijä vaihtui. Halusimme kiinnittää huomiota lasten parissa tehtävään työhön ja tässä mielestämme onnistuimme. Muskarit ovat täynnä, päiväkerhossa on hyvin lapsia, läheisten päiväkotien esikoululaiset käyvät mielellään säännöllisesti kirkollamme pelaamassa sählyä ja tutustumassa kirkkoon. Lasten kuorot ja perhekerho toimivat myös hyvin. Aikuisille järjestimme keväällä ja syksyllä kertausriparin, jossa keskusteltiin monenlaisista kristinuskoon liittyvistä näkökulmista. Koulutyö on ollut haasteellista viime vuoden aikana. Perinteiset joulu- ja pääsiäiskirkot on hoidettu tyylikkäästi yhteistyössä koulujen kanssa. Päivänavausten asema on puolestaan vaakalaudalla. Nuorisotyönohjaajat vierailevat kuitenkin säännöllisesti kouluissa ja pitävät sinne yhteyksiä. Tapanilan ala-aste on kuluneena vuonna tarvinnut erityistä tukea, koska monenlaiset lopetus- ja liittämisuhat ovat häirinneet sen työrauhaa. 20