Valtioneuvoston kanslia MINVA VNEUS VNEUS Siivola Heli(VNK)

Transkriptio

1 Valtioneuvoston kanslia MINVA VNEUS VNEUS Siivola Heli(VNK) Viite Asia Yleisten asioiden neuvosto , ml. art. 50 yleisten asioiden neuvosto Suomea edustaa kokouksessa valtiosihteeri Samuli Virtanen. Neuvosto käy keskustelun järjestettävän Eurooppa-neuvoston päätelmäluonnoksesta. Neuvostossa käsiteltävä päätelmäluonnos jaetaan Suomi korostaa, että päätelmien turvallisuus- ja puolustusosion tulee olla riittävän kunnianhimoinen ja eteenpäin katsova. Päätelmissä tulee myös painottaa innovaatio- ja digiagendaa. EU:n tukea tulee suunnata parhaiten läpimurtoinnovaatioita tuottamaan kykeneville toimijoille. Euroopan innovaationeuvoston vahvistaminen tukee tätä tavoitetta. On hyvä, että rahoituskehysneuvottelut ovat käynnistyneet viivytyksettä. Aikataulupaineet eivät saa vaarantaa parasta mahdollista neuvottelutulosta. Muuttoliikkeen hallintaan tarvitaan toimien kokonaisuus, jolla muuttoliikepainetta voidaan kestävällä tavalla käsitellä ja vähentää. Neuvoston on määrä hyväksyä päätelmät laajentumisesta sekä vakautus- ja assosiaatioprosessista. Neuvostossa käsiteltävää päätelmäluonnosta ei ole vielä jaettu. Suomen kannat komission laajentumispakettiin on määritelty e-kirjeessä E 37/2018 vp. EU:n laajentumispolitiikka on investointi rauhaan, turvallisuuteen ja vaurauteen ja sitä kautta Euroopan vakauteen. Laajentumispolitiikan tulee perustua tiukalle ehdollisuudelle ja asetettujen jäsenyyskriteereiden täysimääräiselle täyttämiselle. Jokaisella Länsi-Balkanin maalla on EUjäsenyysperspektiivi. EU:n tulee pitää kiinni tästä sitoumuksesta ja Länsi-Balkanin maiden tulee pitää kiinni jäsenyysperspektiivin tuomista velvoitteista. Suomi tukee jäsenyysneuvotteluiden aloittamista Albanian ja Makedonian kanssa. Päätelmissä tulisi lähettää selkeä viesti EU:n vakavasta huolesta erityisesti Turkin ihmisoikeus- ja oikeusvaltiotilanteen osalta. Päätelmissä tulisi säilyttää viittaus Turkin kandidaattimaastatukseen/jäsenyysneuvotteluihin. Neuvostossa on esillä myös Puolan oikeusvaltiotilanne. Tarkoituksena on kuulla Puolaa EU-sopimuksen 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun menettelyn ensimmäisen vaiheen mukaisesti. Kuuleminen on tarkoitus järjestää useassa osassa. Suomi luottaa siihen, että komissio on arvioinut perinpohjaisesti ja asiantuntevasti tilannetta ehdottaessaan EU-sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan aktivoimista ja kyseisen artiklan mukaista Puolan kuulemista. Kuuleminen on olennainen osa EU-sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan mukaista menettelyä ja edellytys menettelyn asianmukaiselle etenemiselle. On keskeistä, että kuulemisesta saadaan neuvostolle vankka pohja arvioida tilannetta ja tarkoituksenmukaista etenemistapaa. Kuuleminen on tärkeää toteuttaa siten, että menettely on asianmukainen kaikkien osapuolten osalta. Kuulemisen pohjalta Suomi arvioi jatkomenettelyn.

2 2(37) Lisäksi neuvosto toimittaa EU-ohjausjakson maakohtaiset suositukset Eurooppaneuvostolle ja saa tilannekatsauksen toimielinten välisen sopimuksen täytäntöönpanosta. EU27-kokoonpanossa neuvosto valmistelee Eurooppaneuvostoa (art. 50) ja saa pääneuvottelija Barnierin tilannekatsauksen. Suomen kantojen muuttamiselle ei ole tässä vaiheessa tarvetta.

3 Asialista: 3(37) Yleisten asioiden neuvosto Esityslistan hyväksyminen (mahd.) A-kohtien hyväksyminen a) Muiden kuin lainsäädäntöasioiden luettelo b) Lainsäädäntöasioiden luettelo (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) Muut kuin lainsäädäntöasiat Laajentuminen sekä vakautus- ja assosiaatioprosessi s. 3 Keskustelu Hyväksyminen kesäkuuta 2018 kokoontuvan Eurooppa-neuvoston valmistelu s. 5 Keskustelu Eurooppa-neuvoston jatkotoimet s. 7 Tilannekatsaus EU-ohjausjakso: yhdennetyt maakohtaiset suositukset s. 9 Hyväksyminen Toimittaminen Eurooppa-neuvostolle Toimielinten välinen sopimus täytäntöönpano s. 12 Tilannekatsaus Oikeusvaltioperiaate Puolassa / SEU 7 artiklan 1 kohdan mukainen perusteltu ehdotus s.18 Muut asiat *** Yleisten asioiden neuvosto (art. 50) Esityslistan hyväksyminen (mahd.) A-kohtien hyväksyminen Muiden kuin lainsäädäntöasioiden luettelo Muut kuin lainsäädäntöasiat 29. kesäkuuta 2018 kokoontuvan Eurooppa-neuvoston (50 art.) valmistelu Neuvottelut Yhdistyneen kuningaskunnan toimitettua SEU 50 artiklan mukaisen ilmoituksen Tilannekatsaus s. 24 Muut asiat

4 *** Neuvoston työlounaalla keskustellaan tulevasta rahoituskehyksestä komissaari Oettingerin kanssa. 4(37)

5 Ulkoministeriö PERUSMUISTIO UM EUR-40 Karjalainen Keijo (37) Asia Laajentuminen ja vakautus ja assosiaatioprosessi Kokous Yleisten asioiden neuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Neuvoston on tarkoitus hyväksyä päätelmät laajentumisesta sekä vakautus- ja assosiaatioprosessista. Päätelmäluonnoksen käsittely Coreperissa on kesken, joten neuvostossa käsiteltävää päätelmäluonnosta ei ole vielä jaettu. Päätelmätekstiä on käsitelty myös laajentumistyöryhmässä ja Länsi-Balkan-työryhmässä. Suomen kannat komission laajentumispakettiin on määritelty eduskunnalle toimitetussa e-kirjeessä E 37/2018 vp. EU:n laajentumispolitiikka on investointi rauhaan, turvallisuuteen ja vaurauteen ja sitä kautta Euroopan vakauteen. Laajentumispolitiikan tulee perustua tiukalle ehdollisuudelle ja asetettujen jäsenyyskriteereiden täysimääräiselle täyttämiselle. Kukin jäsenyysprosessissa oleva maa etenee omien ansioidensa perusteella. Jokaista maata tulee arvioida sen oman edistymisen perusteella ja jokaisen EU-lähentymisessä tulee edetä sitä mukaa, kun lähentymiselle asetetut ehdot täyttyvät. Suomi katsoo, että EU:n sisäisistä haasteista huolimatta on tärkeää, että laajentumispolitiikka jatkuu. Turkki on hakijamaa ja jokaisella Länsi-Balkanin maalla on EU-jäsenyysperspektiivi. EU:n tulee pitää kiinni tästä sitoumuksesta ja Länsi-Balkanin maiden tulee pitää kiinni jäsenyysperspektiivin tuomista velvoitteista. Suomi tukee jäsenyysneuvotteluiden aloittamista sekä Albanian että Makedonian kanssa. Kumpikin maa on edennyt uudistuksissa ja ne täyttävät ehdollisuuden, jonka komissio on aiemmin asettanut neuvotteluiden avaamiselle. Jäsenyysneuvotteluiden avaaminen on paras keino entisestään laajentaa ja syventää yhteiskunnallisia uudistuksia Albaniassa ja Makedoniassa.

6 Pääasiallinen sisältö Päätelmissä tulisi lähettää selkeä viesti EU:n vakavasta huolesta erityisesti Turkin ihmisoikeus- ja oikeusvaltiotilanteen osalta. Suomi katsoo, että päätelmissä tulisi säilyttää viittaus Turkin kandidaattimaastatukseen/jäsenyysneuvotteluihin. 6(37) Päätelmien perustana on komission julkaisema laajentumispaketti, joka sisältää yleisosion 2018 Communication on EU Enlargement Policy tiivistettyine johtopäätöksineen ja suosituksineen sekä maakohtaiset raportit Montenegrosta, Serbiasta, Makedoniasta, Albaniasta, Bosnia-Hertsegovinasta, Kosovosta ja Turkista. Päätelmissä vahvistetaan laajentumisen perusperiaatteet. Länsi- Balkanin osalta korostetaan tarvittavien uudistusten tärkeyttä, etenkin oikeusvaltiosektorin kysymyksissä ja hyvien naapuruussuhteiden tärkeyttä. Kunkin Länsi-Balkanin maan kohdalla määritellään komission laajentumispakettiin pohjaten asiakokonaisuudet, joita koskevissa uudistuksissa niiden tulee edetä. Komissio suosittelee laajentumispaketissaan EUjäsenyysneuvotteluiden aloittamista sekä Albanian että Makedonian kanssa. Neuvosto ottaa päätelmissä kantaa komission suosituksiin. Tällä hetkellä on avoinna, päätetäänkö neuvotteluiden aloittamisesta, asetetaanko etenemiselle ehtoja ja miten komissiota ohjeistetaan aloittamaan tarvittavat valmistelut. Turkin osalta päätelmät ovat aiempaa lyhyemmät ja tiukemmat. Ne lähettävät selkeän viestin EU:n vakavasta huolesta Turkin ihmisoikeusja oikeusvaltiotilanteen osalta. Turkki kehotetaan noudattamaan kansainvälisiä sitoumuksiaan ja kääntämään pikaisesti vallankaappausyrityksen jälkeen alkaneen negatiivisen trendin. Turkkia kehotetaan hyviin naapuruussuhteisiin ja ilmaistaan huoli EUmaiden kansalaisten pidätyksistä. Turkille annetaan tunnustusta muuttoliikeyhteistyöstä ja todetaan EU:n sitoutuneen vuoropuhelun jatkamiseen sekä yhteistyöhön yhteisten intressien osalta. Päätelmien johdannossa todetaan Turkin olevan kandidaattimaa. Turkin EUjäsenyysneuvotteluiden osalta sanotaan, ettei niissä ole nykyisissä olosuhteissa mahdollista edetä. Kansallinen valmistelu EU-ministerivaliokunta Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Keijo Karjalainen UM, EUR-40, Lauri Hirvonen UM, EUR-40,

7 7(37) EUTORI-tunnus Liitteet Viite

8 Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Eteläpää Mari(VNK) (37) Asia YAN; Kesäkuun Eurooppa-neuvoston päätelmäluonnos Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta YAN käy keskustelun kesäkuun Eurooppa-neuvoston päätelmäluonnoksesta. Päätelmäluonnosta ei ole vielä jaettu tätä muistiota kirjoitettaessa. YAN:n keskustelun pohjana oleva luonnos jaetaan Suomi korostaa, että päätelmäluonnoksen turvallisuus- ja puolustusosion on oltava profiililtaan riittävän kunnianhimoinen ja eteenpäin katsova. Siinä on tuotava esiin eri puolustushankkeiden merkitys Euroopan turvallisuudelle. Suomi pitää tärkeänä, että myös siviilikriisinhallinnan kehitys todetaan vahvasti ja varmistetaan valmisteilla olevan kompaktin viimeistely tämän vuoden aikana. CBRN- ja hybridiuhkien osalta tehtävä työ on laaja-alaista ja pitkäkestoista. Päätelmissä tulee antaa ohjeistusta jatkotyölle. Suomi pitää tärkeänä, että päätelmissä painotetaan innovaatio- ja digiagendaa. On tärkeää, että EU:n tukea suunnataan parhaiten läpimurtoinnovaatioita tuottamaan kykeneville toimijoille. Euroopan innovaationeuvoston vahvistaminen tukee tätä tavoitetta. Tämä on osa sisämarkkinoiden edelleen kehittämistä. On hyvä, että rahoituskehysneuvottelut ovat käynnistyneet viivytyksettä. Aikataulupaineet eivät saa vaarantaa parasta mahdollista neuvottelutulosta. Muuttoliikkeen osalta Suomi pitää tärkeänä, että työtä yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistamiseksi jatketaan tavoitteellisesti.

9 Pääasiallinen sisältö 9(37) Suomen näkemyksen mukaan muuttoliikkeen hallintaan tarvitaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Tarvitaan toimien kokonaisuus, jolla muuttoliikepainetta voidaan kestävällä tavalla käsitellä ja vähentää. Eurooppa-neuvoston päätelmät tulevat sisältämään seuraavia kysymyksiä: - muuttoliike - turvallisuus ja puolustus (PRY, sotilaallinen liikkuvuus, EU-NATO yhteistyö, puolustusteollinen kehittämisohjelma ja puolustusrahasto; siviilikriisinhallinta, CBRN ja hybridiuhat) - työllisyys, kasvu ja kilpailukyky (eurooppalaisen ohjausjakson maakohtaiset suositukset, verotuskysymyksiä, kauppapolitiikkaa) - innovaatiot ja digikysymykset (uusi pilottialoite, Euroopan innovaationeuvosto, datatalous, tekoäly) - monivuotinen rahoituskehys - ulkosuhteet EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu EU-ministerivaliokunta Eduskuntakäsittely Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus VNEUS/Eteläpää

10 10(37) Liitteet Viite

11 Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Eteläpää Mari(VNK) (37) Asia YAN; Eurooppa-neuvoston seuranta Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu YAN saa yhteenvedon Eurooppa-neuvoston päätelmien toimeenpanosta erityisesti kesäkuun Eurooppa-neuvostoa silmällä pitäen. Suomen kanta Suomi ottaa yhteenvedon tiedoksi. Suomi pitää tarpeellisena tehostaa unionin päätösten toimeenpanoa. Tällä edistetään EU:n legitimiteettiä ja uskottavuutta. Tarvitaan jäsenvaltioiden ja instituutioiden vahvempaa sitoutumista toimeenpanon varmistamiseen. Eurooppa-neuvoston rooli toimeenpanon tehostamisessa on keskeinen. Eurooppa-neuvoston päätelmien tulisi tarpeen mukaan sisältää selkeä vastuunjako kunkin asiakysymyksen seurannan, monitoroinnin ja raportoinnin osalta. Keskeisiä asiakokonaisuuksia koskeva seurantamekanismi olisi hyödyllinen. Sihteeristöllä tulisi olla keskeinen rooli tämän osalta jatkuvuuden turvaamiseksi. YAN:lla on tärkeä rooli seurannan varmistamisessa, erityisesti horisontaalisten kysymysten osalta. Sektorineuvostojen tulisi vastaavasti varmistaa keskeisten sektorikohtaisten asiakysymysten seurantaa. Eurooppa-neuvoston, yleisten asioiden neuvoston ja sektorineuvostojen välisen vuorovaikutuksen on oltava koordinoitua ja tehokasta. Toimeenpanon tehostaminen edellyttää myös, että komissio tekee tarvittavat aloitteet asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, että EU:n lainsäädäntömenettelyssä tuotetaan vähemmän mutta parempaa sääntelyä ja että jäsenvaltiot kantavat vastuunsa EU-sääntelyn oikea-

12 12(37) aikaisesta täytäntöönpanosta ja oikeasta soveltamisesta. Komission tulisi hyödyntää täysimääräisesti EU-sääntelyn täytäntöönpanon ja soveltamisen valvontaan liittyvät välineet, mukaan lukien rakentava dialogi jäsenvaltioiden kanssa. Pääasiallinen sisältö Tilannekatsauksen taustana on neuvoston sihteeristön laatima yhteenveto Eurooppa-neuvoston päätelmistä. Työdokumentissa käytäneen läpi tilanne muuttoliikkeen, turvallisuuden ja puolustuksen, kasvun ja kilpailukyvyn, innovaatio- ja digiagendan, MFF:n sekä ulkosuhteiden osalta. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu EU-ministerivaliokunta Eduskuntakäsittely Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Sihteeristön jakama yhteenveto; tätä ei ole vielä saatu muistiota kirjoitettaessa Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus VNEUS/Eteläpää Liitteet Viite

13 13(37)

14 Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Lindgren Jussi(VNK) (37) Asia YAN; Eurooppalainen ohjausjakso 2018; Maakohtaiset suositukset Kokous Yleisten asioiden neuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Neuvoston on tarkoitus hyväksyä maakohtaiset suositukset ja toimittaa ne kesäkuun Eurooppa-neuvostolle. Eurooppa-neuvosto vahvistaa maakohtaiset suositukset ja saattaa loppuun vuoden 2018 ohjausjakson. Suomi pitää komission maakohtaisia suosituksia yleisesti ottaen oikeaan osuvina. Ne tukevat monelta osin hallituksen pyrkimyksiä tervehdyttää julkista taloutta ja viedä läpi keskeisiä rakenneuudistuksia. Maakohtaiset suositukset ovat Suomen hyväksyttävissä. Komissio antoi esityksen suosituksista, joissa annetaan jäsenvaltioille talouspolitiikkaa koskevia ohjeita seuraavien kuukauden ajalle. Suomelle komissio suosittaa, että Suomi toteuttaa vuosina 2018 ja 2019 toimia, joilla se: 1. saavuttaa julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteen vuonna 2019, kun otetaan huomioon rakenneuudistusten toteuttamisen takia tilapäisesti sallitut poikkeamat; varmistaa, että hallintouudistus sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannustehokkuuden ja yhdenvertaisen saatavuuden parantamiseksi hyväksytään ja toteutetaan;

15 15(37) 2. parantaa kannustimia työn vastaanottamiseen ja varmistaa työttömille ja työmarkkinoiden ulkopuolella oleville asianmukaiset ja hyvin integroidut palvelut; 3. vahvistaa kotitalouksien velkaantuneisuuden seurantaa muun muassa perustamalla luottorekisterijärjestelmän. Suomen ensimmäinen suositus pysyi lähes saman kuin viime vuonna. Toisesta suosituksesta on jäänyt pois palkkojen ja tuottavuuden kytkentä. Komissio näkee, että viimeaikaiset työmarkkinaratkaisut ovat täyttäneet tämän suosituksen. Viime vuoden kolmas suosituksista liittyen sääntelyn purkuun ja kilpailun lisäämiseen palvelualalla tippui pois, koska komissio näkee Suomen panneen suosituksen hyvin toimeen. Komission on nostanut kotitalouksien velkaantumisen seurannan ja siihen liittyvän luottorekisterin luonnin mukaan uutena suosituksena. Tällä tarkoitetaan kokonaisvaltaista luottorekisteriä, jossa näkyvät luottohäiriöiden lisäksi myös kaikki olemassa olevat luotot ns. positiivinen luottorekisteri. Komission suositukset perustuvat maaraporttiin, jossa nostettiin esiin väestön ikääntymisen tuoma paine julkiseen talouteen ja sitä kautta tarve hillitä sosiaali- ja terveysmenojen kasvupainetta. Komissio toteaa Suomen työllisyysasteen olevan vielä alhainen suhteessa pohjoismaisiin verrokkeihin ja rakenteellinen työttömyysaste korkea, joten toimia työteon kannusteiden parantamiseksi ja siten työn tarjonnan lisäämiseksi tarvitaan edelleen. Kotitalouksien velkaantumisen kasvu nähdään myös riskinä, jota tulee seurata tiiviisti. Komission suositukset Suomelle ovat hyvin linjassa hallituksen tavoitteiden ja meneillään olevien uudistusten kanssa: Sote-uudistusta on valmisteltu jo pitkään, työnteon kannustimia on parannettua ja positiivisen luottorekisterin käyttöönottoa selvitetään. Komissio on myös arvoinut maiden lähettämät vakaus- ja lähentymisohjelmat. Euromaat toimittavat komissiolle keväisin vakausohjelman, jossa käydään läpi finanssipolitiikan sääntöjen noudattamista ja euroalueen ulkopuoliset EU-maat puolestaan toimittavat lähentymisohjelman, jossa käsitellään tarkemmin myös maiden rahapolitiikkaa finanssipolitiikan lisäksi. Vakausohjelman arvoissa Suomen todetaan täyttäneen keskipitkän aikavälin rakenteellisen rahoitusaseman tavoitteen v Myös vuoden 2018 rahoitusasema on nykyisten ennusteiden valossa vakausja kasvusopimuksen rajoissa ottaen huomioon sallitut poikkeamat. Yleisiä havaintoja tämän vuoden maasuosituksista Pääteemoina maasuosituksissa ovat investointien edistäminen, rakenneuudistukset, tasapainoinen julkinen talous, kriisin perinnön hoito, tuottavuuden kasvattaminen ja osallistava kasvu. Tällä kertaa

16 16(37) koulutus ja innovaatiot tulevat aiempaa selkeämmin esille, vastaavasti eläkesuosituksia on entistä vähemmän. Pidemmän aikavälin seurannassa on huomattu, että rahoitusmarkkinasektorin suositukset ja aktiivisia työmarkkinatoimia koskevat suositukset on pantu toimeen hyvin. Vastaavasti terveydenhuoltoon ja verotukseen liittyvien suositusten toimeenpano on ollut heikkoa. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely - Käsittely Euroopan parlamentissa - Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Valtiovarainministeriö EU-ministerivaliokunta Suuri valiokunta 20.6 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema - Taloudelliset vaikutukset - Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät - Asiakirjat Kaikki maakohtaiset suositukset NEUVOSTON SUOSITUS Suomen vuoden 2018 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Suomen vuoden 2018 vakausohjelmaa koskeva neuvoston lausunto COM(2018) 425 final Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot VM/EUS, yksikön päällikkö Marketta Henriksson, p

17 17(37) VM/KO, finanssineuvos Marja Paavonen, p VM/KO, neuvotteleva virkamies Juho Kostiainen, p VM/KO, neuvotteleva virkamies Päivi Puonti, p EUTORI-tunnus Liitteet Viite

18 Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Kojo Veera(VNK), Kaila Heidi(VNK) (37) Asia Toimielinten välinen sopimus täytäntöönpano; Tilannekatsaus Kokous Yleisten asioiden neuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio hyväksyivät toimielinten välisen sopimuksen paremmasta lainsäädännöstä. Puheenjohtajavaltio antaa yleisten asioiden neuvostossa tilannekatsauksen sopimuksen toimeenpanosta. Suomi ottaa puheenjohtajavaltion tilannekatsauksen tiedoksi. Suomi arvioi toimielinten välisen sopimuksen lisäävän EU:n lainsäädäntömenettelyn sujuvuutta, parantavan sääntelyn toimivuutta ja laatua sekä vahvistavan toiminnan avoimuutta. Se on myös riittävän selkeä, johdonmukainen ja konkreettinen. Suomi pitää paremman sääntelyn välineiden tehokasta hyödyntämistä tärkeänä. Suomi vaikuttaa siihen, että neuvostolla on kyky toimeenpanna sille asetetut parempaa sääntelyä koskevat velvoitteet, kuten vaikutusarviointien laatiminen. On myös tärkeää, että avoimuuden lisäämiseen panostetaan. Sopimus on pantava täytäntöön EU:n perussopimusten määräyksiä, toimielinten välistä tasapainoa sekä vilpittömän yhteistyön periaatetta kunnioittaen. Toimeenpanosta tulee huolehtia EU:n toimielinten ja soveltuvin osin myös jäsenvaltioiden tasolla. Toimeenpanoa tulee myös seurata säännöllisesti. Pääasiallinen sisältö Tausta

19 19(37) Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio ovat sitoutuneet hyväksymässään toimielinten välisessä sopimuksessa EU:n lainsäädäntötyön parempaan suunnitteluun ja koordinoimiseen sekä sääntelyn parantamiseen. Sopimuksessa vahvistetaan seuraavia asiakokonaisuuksia koskevat periaatteet: I yhteinen sitoutuminen ja yhteiset tavoitteet, II ohjelmasuunnittelu, III paremman lainsäädännön välineet, IV lainsäädäntövälineet, V delegoidut säädökset ja täytäntöönpanotoimet, VI lainsäädäntömenettelyn avoimuus ja koordinointi, VII EU:n lainsäädännön täytäntöönpano ja soveltaminen sekä VIII lainsäädännön yksinkertaistaminen. Lisäksi sopimukseen sisältyy sen täytäntöönpanoa ja seurantaa koskeva IX osa ja loppumääräykset sisältävä X osa. Sopimuksen liitteenä on delegoituja säädöksiä koskeva yhteisymmärrysasiakirja. Sopimus heijastaa monilta osin vuonna 2003 hyväksyttyä vastaavaa sopimusta, mutta se menee pitemmälle ja on täsmällisempi. Siinä on muun muassa otettu huomioon Lissabonin sopimuksen voimaantulon mukanaan tuomat muutokset (2009). Toimielinten väliset sopimukset voivat olla Lissabonin sopimuksen myötä oikeudellisesti sitovia. Parempaa lainsäädäntöä koskeva toimielinten välinen sopimus on laadittu suureksi osaksi oikeudellisesti velvoittavaan muotoon. Sopimuksella ei voida loukata EU:n toimielinten toimivallan rajoja eikä kiertää EU:n perussopimusten määräyksiä. Sopimus ei velvoita jäsenvaltioita, mutta siinä esitetään eräitä niille kohdistettuja kehotuksia. Toimielinten välinen sopimus on osa laajempaa paremman sääntelyn kokonaisuutta, johon kuuluu komission työmenetelmien ja menettelyjen uudistaminen säädösvalmistelun laadun, avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi (mm. kuulemisten ja vaikutusarvioiden kehittäminen), sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskeva REFITohjelma (Regulatory Fitness and Performance Programme) sekä eräät toimielinten väliset yhteistyöjärjestelyt (mm. lainsäädännön laatua koskevat suuntaviivat). Toimielinten välisen sopimuksen toimeenpano Toimielinten välisen sopimuksen toimeenpano on käynnissä EU:n toimielimissä muun muassa seuraavilta osin: Ohjelmasuunnittelu Toimielinten välisellä sopimuksella parannetaan toimielinten välistä yhteistyötä EU:n vuotuisessa ja monivuotisessa ohjelmasuunnittelussa. Sopimuksessa vahvistetaan periaatteet, jotka koskevat komission vuotuisesta työohjelmasta käytävää vuoropuhelua sen valmistelu- ja täytäntöönpanovaiheessa. Komissio kuulee Euroopan parlamenttia ja neuvostoa varhaisessa vaiheessa jo ennen ns. aiekirjettä. Se käy vuoropuhelua myös aiekirjeen pohjalta. Komissio ottaa parlamentin ja neuvoston näkemykset asianmukaisesti huomioon kaikissa menettelyn

20 20(37) vaiheissa. Periaatteita on sovellettu komission valmistellessa vuosia 2017 ja 2018 koskevia työohjelmiaan. Myös työohjelman toimeenpanon seurantaa on kehitetty. Toimielimet ovat hyväksyneet komission vuoden 2018 työohjelman pohjalta yhteisen julistuksen EU:n lainsäädännön päätavoitteista vuosille Julistuksessa määritellään ne lainsäädäntöaloitteet, jotka toimielimet sitoutuvat asettamaan lainsäädäntömenettelyssä etusijalle merkittävän edistyksen tai mahdollisen sovun saavuttamiseksi ennen Euroopan parlamentin vaaleja toukokuussa Julistuksen toimeenpanon seuranta on käynnissä. Vaikutustenarviointien laatiminen Toimielinten välisessä sopimuksessa painotetaan vaikutustenarviointien merkitystä. Komissio on sitoutunut kehittämään vaikutustenarviointeja osana laajempaa paremman sääntelyn agendaa. Myös Euroopan parlamentin ja neuvoston tulisi tehdä vaikutustenarviointeja komission säädösehdotukseen esittämistään olennaisista muutosehdotuksista, siltä osin kuin ne katsovat sen asianmukaiseksi ja tarpeelliseksi. Osana neuvoston omien vaikutustenarviointien kehittämistä koskevaa pilottihanketta neuvosto sai tammikuussa 2018 päätökseen hankintamenettelyn, joka mahdollistaa vaikutustenarviointien teettämisen ulkopuolisilla sopimuskumppaneilla. Delegoidut säädökset ja täytäntöönpanosäädökset Toimielinten välisessä sopimuksessa todetaan, että voimassa oleva EU:n lainsäädäntö on tarpeen mukauttaa Lissabonin sopimuksella käyttöön otettuun lainsäädäntökehykseen ja että erityisesti on tarpeen mukauttaa pikaisesti EU:n perussäädökset, joissa vielä viitataan komitologiamenettelyyn kuuluvaan valvonnan käsittävään sääntelymenettelyyn (ns. PRAC-menettely). Komissio on antanut mukauttamista koskevat ehdotukset joulukuussa Neuvosto hyväksyi ehdotuksia koskevat osittaiset yleisnäkemykset maaliskuussa Myös parlamentti on hyväksynyt kantansa ehdotuksiin. Toimielinten väliset epäviralliset trilogi-neuvottelut eivät ole vielä alkaneet. Osana toimielinten välisen sopimuksen täytäntöönpanoa joulukuussa 2017 perustettiin yhteinen delegoitujen säädösten rekisteri. Rekisteri tekee EU:n toimielinten toiminnasta avoimempaa ja mahdollistaa delegoitujen säädösten kaikkien eri vaiheiden seurannan. Sopimuksessa todetaan, että toimielimet aloittavat neuvottelut vahvistaakseen ei-sitovia perusteita, jotka koskevat rajanvetoa säädösvallan ja täytäntöönpanotoimivallan delegoimisen välillä.

21 21(37) Toimielinten välisiä neuvotteluja on käyty kevään 2018 aikana. Ratkaisua ei ole vielä saavutettu. Sopimukseen on liitetty delegoituja säädöksiä koskeva yhteisymmärrysasiakirja. Asiakirja sisältää säädösvallan delegoimista koskevat pääperiaatteet ja standardilausekkeet. Toimielinten välisen sopimuksen ja yhteisymmärrysasiakirjan mukaan komissio sitoutuu kokoamaan ennen delegoidun säädöksen hyväksymistä kaiken tarvittavan asiantuntemuksen, myös kuulemalla jäsenvaltioiden asiantuntijoita ja järjestämällä julkisia kuulemisia. Komissio on ottanut uudet kuulemiskäytännöt käyttöön. Lainsäädäntömenettelyn seurattavuus EU:n lainsäädäntömenettelyn yleistä seurattavuutta on tarkoitus parantaa perustamalla yhteinen tietokanta lainsäädäntöasioiden käsittelytilanteen seurantaa varten. Rekisterin perustaminen on käynnissä. Tietojenvaihto kansainvälisistä sopimuksista Toimielinten välisen sopimuksen mukaan on tärkeää varmistaa, että kukin toimielin voi käyttää EU:n perussopimuksissa vahvistettuja oikeuksiaan ja täyttää niissä vahvistetut velvollisuutensa, jotka liittyvät kansainvälisten sopimusten neuvottelemiseen ja tekemiseen. Toimielimet sitoutuivat kokoontumaan kuuden kuukauden kuluessa sopimuksen voimaantulosta neuvottelemaan käytännön yhteistyöjärjestelyjen ja tietojen vaihdon parantamisesta perussopimusten puitteissa. Euroopan parlamentti on ollut tyytymätön asemaansa ja erityisesti tiedonsaantioikeuksiinsa kansainvälisissä sopimusneuvotteluissa. Kansainvälisten sopimusten neuvottelemisesta määrätään erityisesti SEUT 218 artiklassa. Toisin kuin lainsäädäntömenettelyssä, neuvosto ja parlamentti eivät ole kansainvälisten sopimusten neuvottelemisessa tasavertaisessa asemassa - niiden roolit poikkeavat toisistaan huomattavasti. Neuvosto antaa luvan neuvottelujen aloittamiselle, nimeää EU:n neuvottelijan (joka yleensä on komissio), vahvistaa neuvotteluohjeet ja antaa luvan sopimusten allekirjoittamiseen sekä väliaikaiseen soveltamiseen. Euroopan parlamentti on pidettävä informoituna välittömästi ja täysimääräisesti neuvottelujen kaikissa vaiheissa. Sen suostumusta näihin komission (tai korkean edustajan) aloitteesta tehtäviin päätöksiin ei tarvita. Neuvosto päättää myös komission aloitteesta sopimusten tekemisestä. Useimmissa tapauksissa tämä prosessin viimeinen vaihe edellyttää parlamentin hyväksyntää. Keskusteluissa neuvoston sisällä on pidetty tärkeänä, että parlamentti pidetään täysimääräisesti informoituna kansainvälisiä sopimuksia koskevista neuvotteluista. Se on myös neuvoston etujen mukaista, jotta parlamentin hyväksyntä sopimusten tekemiselle aikanaan saadaan. Samalla on kuitenkin korostettu, että tämä ei merkitse sitä,

22 22(37) että parlamenttia olisi kuultava tai että sen esittämät näkemykset olisi otettava sellaisenaan huomioon. Mitään velvollisuutta antaa parlamentille esimerkiksi luonnoksia neuvotteluohjeiksi ei myöskään ole. Se ei voi osallistua neuvoston päätöksentekoon eikä itse sopimusneuvotteluihin. Eniten keskustelua on herättänyt kysymys siitä, miten neuvotteluohjeluonnoksista ja neuvoston hyväksymistä neuvotteluohjeista tiedotetaan parlamentille. Neuvoston kantana on toistaiseksi ollut, että käytännön yhteistyöjärjestelyjä koskevaan asiakirjaan ei tule sisällyttää velvoitetta toimittaa neuvotteluohjeluonnosta tiedoksi parlamentille samalla, kun se toimitetaan neuvostolle päätöksentekoa varten. Neuvoston hyväksymien neuvotteluohjeiden osalta neuvostossa on keskusteltu, että ne voitaisiin pääsääntöisesti toimittaa parlamentille tiedoksi, mutta arkaluonteisten ohjeiden osalta ne voitaisiin jättää kokonaan antamatta tai ainakin rajata parlamentin vastaanottajajoukkoa. Toimielinten välillä on käyty tiiviitä neuvotteluja kevään 2018 aikana, ja ne jatkuvat todennäköisesti Itävallan puheenjohtajakaudelle syyskaudella Euroopan parlamentti on ollut tyytymätön neuvottelujen etenemisvauhtiin ja saavutettuun edistykseen. Se on uhannut nostaa neuvostoa vastaan kanteen EU:n tuomioistuimessa, mikäli tilanteeseen ei tule parannusta. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT 295 artiklan mukaan Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio neuvottelevat keskenään ja sopivat yhteisellä sopimuksella yhteistyössään sovellettavista menettelytavoista. Tätä varten ne voivat perussopimuksia noudattaen tehdä toimielinten välisiä sopimuksia, jotka voivat olla velvoittavia. Toimielinten välisillä sopimuksilla ei voida muuttaa EU:n toimielinten toimivallan rajoja eikä kiertää EU:n perussopimusten määräyksiä. SEU 17 artiklan mukaan komissio tekee aloitteet EU:n vuotuisten ja monivuotisten ohjelmien laatimiseksi pyrkien toimielinten välisiin sopimuksiin. Käsittely Euroopan parlamentissa - Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EU-ministerivaliokunta E 23/2015 vp ja EJ 29/2017 vp

23 23(37) Lisäksi asiasta on annettu tietoja osana yleisten asioiden neuvoston kokousten valmistelua, viimeksi marraskuussa 2017 (VNEUS ) Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Toimielinten välinen sopimus koskee EU:n toimielimiä. Sen toimeenpano ei edellytä kansallisia lainsäädäntötoimia. Taloudelliset vaikutukset Toimielinten välisen sopimuksen toimeenpanon kustannukset kohdistuvat EU:n toimielimiin. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat EU:n toimielinten välisiä sopimuksia, puitesopimuksia ja yhteisiä julistuksia on tehty 1970-luvulta lähtien toimielinten välisen yhteistyön helpottamiseksi ja varmistamiseksi. EU:n perussopimuksiin lisättiin Lissabonin sopimuksella nimenomainen toimielinten välisiä sopimuksia koskeva oikeusperusta (SEUT 295 artikla). Määräyksen mukaan sopimukset koskevat toimielimen välisessä yhteistyössä sovellettavia menettelytapoja ja voivat olla velvoittavia. Komissio käy vuoden 2018 työohjelman liitteenä olevassa parempaa sääntelyä koskevassa tiedonannossa (COM(2017) 651 final) läpi parempaa lainsäädäntöä koskevan toimielinten välisen sopimuksen täytäntöönpanotoimia. Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välinen toimielinten sopimus paremmasta lainsäädännöstä, , EUVL L 123, Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus VNK/Heidi Kaila, heidi.kaila@vnk.fi, puhelin VNK/Veera Kojo, veera.kojo@vnk.fi, puhelin VNK/Heli Siivola, heli.siivola@vnk.fi, puhelin VNK/Johannes Leppo, johannes.leppo@vnk.fi, puhelin VNK/Jaana Jokelainen, jaana.jokelainen@vnk.fi, puhelin VNK/Leila Vilhunen, leila.vilhunen@vnk.fi, puhelin UM/Kaija Suvanto, kaija.suvanto@formin.fi, puhelin OM/Hanna-Mari Kotivuori, hanna-mari.kotivuori@om.fi, puhelin OM/Liisa Leppävirta, liisa.leppavirta@om.fi, puhelin TEM/Anu Laitinen, anu.laitinen@tem.fi, puhelin

24 24(37) Liitteet Viite

25 Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Pietarinen Päivi(VNK) (37) Asia Yleisten asioiden neuvosto ; Oikeusvaltiotilanne Puolassa; komission ehdotus neuvoston päätökseksi Kokous Yleisten asioiden neuvosto U/E/UTP-tunnus E 7/2018 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Komissio antoi perustellun ehdotuksen neuvoston päätökseksi, jonka mukaan on selvä vaara, että Puola loukkaa vakavasti oikeusvaltioperiaatetta. Päätösehdotuksessa komissio esittää ehdollisesti, että neuvosto käynnistäisi EU-sopimuksen 7 artiklan mukaisen menettelyn ensimmäisen vaiheen (7 artiklan 1 kohta). Komissio on kuitenkin ilmoittanut olevansa valmis harkitsemaan uudelleen tekemäänsä ehdotusta, jos Puola toimeenpanee komission antamassa neljännessä oikeusvaltiosuosituksessa esitetyt toimenpiteet asetetussa määräajassa, mennessä. Komissio esitteli päätösehdotuksensa ja antoi tilannekatsaukset yleisten asioiden neuvostossa 20.3., ja Yleisten asioiden neuvostossa on tarkoitus kuulla Puolaa EU-sopimuksen 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun menettelyn ensimmäisen vaiheen mukaisesti. Kuuleminen on tarkoitus järjestää useassa osassa. EU perustuu länsimaisiin arvoihin, joita ovat muun muassa vapaus ja kansanvalta, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen sekä oikeusvaltioperiaate. On tärkeää, että EU:n jäsenvaltiot ovat täysin sitoutuneita EU:n perussopimusten noudattamiseen ja näihin arvoihin. Unionin yhteisten arvojen noudattaminen tulee varmistaa. EU-sopimuksen 7 artiklan mukainen mekanismi ja komission toimintakehys oikeusvaltioperiaatteen turvaamiseksi mahdollistavat puuttumisen oikeusvaltioperiaatetta koskevaan uhkaan. On hyvä, että komissio on ottanut mekanismin käyttöön. On kuitenkin tarpeen edelleen vahvistaa keinoja varmistaa unionin yhteisten arvojen kunnioittaminen jäsenvaltioissa. Suomi toimii aloitteellisesti, jotta unionin tason ennakollisia ja muita mekanismeja kehitettäisiin ja tehostettaisiin. On myös tärkeää löytää keinoja vahvistaa EU:n rahoituksen ja EU:n perusarvojen noudattamisen, erityisesti

26 Pääasiallinen sisältö 26(37) oikeusvaltioperiaatteen, välistä yhteyttä. Suomi arvioi komission tätä koskevaa toukokuussa 2018 antamaa ehdotusta myönteisessä hengessä. Ehdotukseen otetaan kantaa parhaillaan valmisteltavana olevassa U-kirjelmässä. Suomi tukee komission keskeistä roolia oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen seurannassa EU:ssa, mukaan lukien EU-sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan mukaisen menettelyn käynnistämisen arviointi. Suomi suhtautuu vakavasti EU:n perustana olevien arvojen loukkaamiseen tai sen vaaraan. Suomi luottaa siihen, että komissio on arvioinut perinpohjaisesti ja asiantuntevasti tilannetta ehdottaessaan EU-sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan aktivoimista ja kyseisen artiklan mukaista Puolan kuulemista. Komissio ilmoitti joulukuussa 2017, että se on valmis harkitsemaan ehdotustaan uudelleen, jos Puola toimeenpanee komission oikeusvaltioperiaatteen turvaamista koskevan toimintakehyksen mukaisesti esittämät suositukset. Puola on tärkeä jäsenvaltio EU:lle ja Suomelle. Suomi rohkaisee komissiota ja Puolaa jatkamaan ratkaisujen etsimistä. Komission asettama määräaika toimenpiteille päättyi maaliskuussa. On tärkeää, että Puola ryhtyy viipymättä toimenpiteisiin. Mikäli riittävää edistystä ei tapahdu, on harkittava tarvittavia toimenpiteitä, jotta oikeusvaltioperiaatteesta voidaan pitää tiukasti kiinni. Komission arvion mukaan neuvoston tulisi edetä EU-sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan mukaisen menettelyyn kuuluvaan kuulemiseen Puolan osalta. Kuuleminen on olennainen osa EU-sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan mukaista menettelyä ja edellytys menettelyn asianmukaiselle etenemiselle. Suomi tukee etenemistä kuulemiseen. On keskeistä, että kuulemisesta saadaan neuvostolle vankka pohja arvioida tilannetta ja tarkoituksenmukaista etenemistapaa. Kuuleminen on tärkeää toteuttaa siten, että menettely on asianmukainen kaikkien osapuolten osalta. Kuulemisen pohjalta Suomi arvioi jatkomenettelyn. Kyse on myös EU:n yhtenäisen ja uskottavan toiminnan turvaamisesta. Perusoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen, erityisesti tuomioistuinten riippumattomuus, tukee kansalaisten ja yritysten luottamusta oikeuksiensa toteutumiseen ja siten myös talouskasvua ja investointeja. Vastavuoroiseen tunnustamiseen perustuvan oikeudellisen yhteistyön edellytyksenä on jäsenvaltioiden keskinäinen luottamus toistensa oikeusjärjestelmiin.

27 27(37) Komission oikeusvaltioperiaatteen turvaamista koskevan toimintakehyksen soveltaminen Puolaan Komissio hyväksyi vuonna 2014 oikeusvaltioperiaatteen turvaamista koskevan toimintakehyksen. Se sisältää ns. varhaisvaroitusjärjestelmän tilanteisiin, joissa oikeusvaltioperiaatteeseen kohdistuu tietyssä jäsenvaltiossa järjestelmätason uhka. Toimintakehys sisältää kolmivaiheisen menettelyn (1. arvio ja lausunto, 2. suositus, 3. seuranta). Menettelyssä keskeistä on komission ja kyseessä olevan jäsenvaltion jatkuva oikeusvaltiodialogi. Tarkoituksena on löytää komission ja jäsenvaltion välillä yhteinen ratkaisu ja ennaltaehkäistä tarve turvautua EU-sopimuksen 7 artiklan mukaiseen menettelyyn. Puolan tilanne on ensimmäinen tapaus, jossa komissio on käyttänyt oikeusvaltioperiaatteen turvaamista koskevaa toimintakehystä. Komissio käynnisti menettelyn Komissio on antanut Puolalle toimintakehyksen puitteissa lausunnon sekä suositukset 27.7., , ja Komissio ja Puola ovat esittäneet näkemyksiään dialogin puitteissa menettelyn käynnistämisestä lähtien. Puola antoi vastauksensa komission neljänteen oikeusvaltiosuositukseen Puola myös esitti näkemyksensä oikeusvaltiotilanteestaan päivätyssä ns. valkoisessa kirjassa. Siinä perustellaan Puolassa tehtyjä oikeudenhoitojärjestelmän muutoksia. Puola täydensi asiakirjaa Yleisten asioiden neuvostossa komission ensimmäinen varapuheenjohtaja Timmermans antoi tilannekatsauksen oikeusvaltiodialogista Puolan kanssa todeten, että dialogia on jatkettu ja joitakin edistysaskelia saavutettu (esimerkiksi nais- ja miestuomarien eläkeikä on yhtenäistetty). Komissio kuitenkin arvioi, että tähänastiset muutokset eivät ole olleet riittäviä oikeusvaltioperiaatetta koskevan järjestelmätason uhan poistamiseksi. Komissio toivoi, että Puolan hallitus tekisi vielä lähiaikoina konkreettisia muutoksia. Muutoin oikeusvaltioperiaate on edelleen uhattuna. Jonkinlaisia johtopäätöksiä on tehtävä melko pian ja tarvittaessa otettava seuraava askel SEU 7 artiklan 1 kohdan mukaisessa menettelyssä. Puola katsoi, että edistystä on saavutettu ja Puola on tehnyt huomattavia myönnytyksiä. Käydyssä keskustelussa suurin osa jäsenvaltioista ilmaisi tukensa komissiolle ja dialogin jatkamiselle tuloshakuisesti. Useat jäsenvaltiot kannustivat Puolaa konkreettisempiin toimiin komission suosituksiin vastaamiseksi. Komissio on todennut kesäkuussa 2018, ettei tilanne ole muuttunut toukokuun yleisten asioiden neuvoston jälkeen. Puolassa on tehty joitain lainsäädäntömuutoksia, mutta komissio on edelleen huolestunut Puolan tilanteesta ja komission arvion mukaan neuvoston tulisi edetä EU-sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan mukaisen menettelyyn kuuluvaan kuulemiseen Puolan osalta. Yleisten asioiden neuvostoa valmisteltaessa on sovittu, että Puolaa kuullaan yleisten asioiden

28 28(37) neuvostossa Kuuleminen on tarkoitus järjestää useassa osassa. Ensimmäisessä kuulemisessa käsiteltäneen komission kiireellisimmiksi arvioimia asioita komission perustellun ehdotuksen ja jäsenvaltioiden etukäteen esittämien kysymysten pohjalta. Komission perusteltu päätösehdotus Komission perusteltua päätösehdotusta kuvataan E-kirjeessä 7/2018 vp. Vaikka komission ehdotuksen käsittely neuvostossa ei ole vielä alkanut, on ennakoitavissa, että jäsenvaltioiden kannoissa tullee olemaan painotuseroja. Tilannekehityksestä Puolassa huhti kesäkuussa 2018 Puolassa on ryhdytty tiettyihin muutoksiin Puolan ja komission välisen oikeusvaltiodialogin myötä. Puolassa hyväksyttiin lait tietyistä muutoksista perustuslakituomioistuimen tuomioiden julkaisua sekä tuomareiden eläkkeelle siirtymistä, virasta vapauttamista ja nimittämistä koskevaan lainsäädäntöön. Samana päivänä hyväksyttiin laki kolmen perustuslakituomioistuimen aiemmin julkaisemattoman tuomion julkaisemisesta, mutta merkinnöin, ettei niillä ole oikeudellista merkitystä. Nämä tuomiot julkaistiin virallisessa lehdessä On esitetty arvioita, että toimet eivät olisi sisällöllisesti niin merkittäviä, että ne vastaisivat komission esittämiin huoliin. Puolassa aiemmin toteutettujen lainsäädäntömuutosten perusteella korkeimman oikeuden yli 65-vuotiaat jäsenet, mukaan lukien sen presidentti, joutuvat jäämään eläkkeelle Tämä koskee noin 40 prosenttia korkeimman oikeuden jäsenistä. Komissio on nostanut tämän muutoksen esille oikeusvaltiosuosituksissaan ja perustellussa päätösehdotuksessaan neuvostolle. Komission on toivottu käynnistävän rikkomusmenettelyn asiassa ja pyytävän EU:n tuomioistuinta määräämään lain toimeenpanon keskeytettäväksi. Komission ensimmäisen varapuheenjohtajan Timmermansin on tarkoitus vierailla Puolassa EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely KOM(2014) 158 lopullinen, komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle uusi toimintakehys oikeusvaltioperiaatteen vahvistamiseksi. Kyse on komission toimintakehyksestä, jossa Euroopan parlamentilla ja neuvostolla ei ole päätöksentekoasemaa. Tiedonanto perustuu keskeisesti Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 artiklaan, jossa määrätään unionin arvoista. Sillä on myös yhteys SEU 7 artiklaan, jossa määrätään menettelyistä arvojen turvaamiseksi. Komissio on esittänyt SEU 7 artiklan 1 kohdan mukaisen ennaltaehkäisevän menettelyn aktivoimista. SEU 7 artiklan mukainen

29 29(37) mekanismi jakaantuu kahteen vaiheeseen, SEU 7 artiklan 1 kohdan mukaiseen ensimmäiseen vaiheeseen (ennaltaehkäisevä vaihe) ja SEU 7 artiklan 2 kohdan mukaiseen toiseen vaiheeseen (sanktiomahdollisuus). SEU 7 artiklan 1 kohdan mukaan neuvosto voi jäsenvaltioiden yhden kolmasosan, Euroopan parlamentin tai Euroopan komission perustellusta ehdotuksesta Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan todeta jäsentensä neljän viidesosan enemmistöllä, että on olemassa selvä vaara, että jokin jäsenvaltio loukkaa vakavasti 2 artiklassa tarkoitettuja arvoja. Ennen tämän toteamista neuvosto kuulee kyseistä jäsenvaltiota ja voi, tehden ratkaisunsa samaa menettelyä noudattaen, antaa sille suosituksia. SEU 7 artiklan 2 kohdan mukaan Eurooppa-neuvosto voi yksimielisesti todeta, että jokin jäsenvaltio loukkaa vakavasti ja jatkuvasti näitä arvoja. Tämän jälkeen neuvosto voi määräenemmistöllä päättää sanktioista. Asianomaiselle jäsenvaltiolle kuuluvat oikeudet, mukaan lukien äänioikeus neuvostossa, voidaan pidättää väliaikaisesti. Unionin arvoista määrätään SEU 2 artiklassa. Käsittely Euroopan parlamentissa Euroopan parlamentti on käsitellyt Puolan oikeusvaltiotilannetta seuraavasti: Euroopan parlamentin päätöslauselma Puolan tilanteesta (2015/3031(RSP)). Euroopan parlamentin päätöslauselma Puolan viimeaikaisista tapahtumista ja niiden vaikutuksesta Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuihin perusoikeuksiin (2016/2774(RSP)). Euroopan parlamentin päätöslauselma oikeusvaltion ja demokratian tilasta Puolassa (2017/2931(RSP)). Euroopan parlamentin päätöslauselma komission päätöksestä käynnistää SEU-sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan mukainen menettely Puolan tilanteen johdosta (2018/2541(RSP)). Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EU-ministerivaliokunta E 7/2018 vp. VNEUS (osana neuvostopakettia EUN 32/2018 vp). VNEUS (osana neuvostopakettia EUN 26/2018 vp).

30 30(37) VNEUS (osana neuvostopakettia EUN 18/2018 vp). VNEUS (osana neuvostopakettia EUN 68/2017 vp). VNEUS (osana neuvostopakettia EUN 34/2017 vp). Ks. myös E 66/2013 vp ja E 106/2017 vp. Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Oikeusvaltioperiaate ja perusoikeuksien kunnioittaminen ovat perustuslaissa vahvistettuja Suomen valtiosäännön keskeisiä periaatteita, joihin Suomi on sitoutunut myös EU:n jäsenenä sekä osana kansainvälisiä sopimusvelvoitteitaan. Perusoikeuksista säätäminen kuuluu Ahvenanmaan itsehallintolain 27 :n 1 ja 2 kohdan mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan. Taloudelliset vaikutukset Ei taloudellisia vaikutuksia. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Irlantilainen tuomioistuin on maaliskuussa 2018 pyytänyt EU:n tuomioistuimelta ennakkoratkaisua liittyen henkilön luovuttamiseen eurooppalaisen pidätysmääräyksen nojalla Puolaan. Ennakkoratkaisupyyntö koskee sitä, miten eurooppalaista pidätysmääräystä tulisi soveltaa Puolaan tilanteessa, jossa oikeusvaltioperiaatteen toteutumisesta kyseisessä maassa on esillä epäilyjä. Kyse on konkreettisista vaikutuksista oikeusalan yhteistyöhön EU:ssa. Ennakkoratkaisupyyntö käsitellään kiireellisessä menettelyssä. Asiassa pidettiin suullinen käsittely ja julkisasiamiehen lausunto saataneen Osana unionin tulevaa rahoituskehystä vuosille komissio antoi asetusehdotuksen EU:n talousarvion suojaamiseksi. Komissio esittää ehdotuksessaan ehdollisuuden luomista EU-varojen vastaanottamisen ja käytön sekä oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisen välille. Tällä pyrittäisiin vahvistamaan jäsenvaltioiden sitoutumista oikeusvaltioperiaatteeseen. Asetukseen sisältyisi menettely EU-rahoituksen keskeyttämiseksi, vähentämiseksi tai lykkäämiseksi, jos oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamiseen kohdistuisi jäsenvaltiossa yleisiä puutteita. Komissio voisi käynnistää menettelyn, mikäli sillä olisi perusteltuja syitä epäillä, että puutteet voisivat vaikuttaa moitteettoman varainhoidon periaatteeseen tai EU:n taloudellisten etujen suojaamiseen. Kyseeseen saattaisi tulla esimerkiksi tilanne, jossa EU:n talousarvion toteuttamisesta tai petostentorjunnasta vastaavat kansalliset viranomaiset tai oikeuslaitos eivät toimisi asianmukaisesti. Komissio lähettäisi jäsenvaltiolle epäilyksistään kirjallisen ilmoituksen. Jäsenvaltio voisi esittää

31 31(37) huomioita ja antaa lisätietoja. Komissio voisi tämän jälkeen tehdä neuvostolle ehdotuksen toimenpiteistä. Niiden tulisi olla suhteessa siihen, minkä tyyppisiä ja miten vakavia ja laajoja puutteet komission mukaan olisivat. Neuvoston katsottaisiin hyväksyneen komission ehdotuksen, mikäli se ei päättäisi hylätä sitä määräenemmistöllä (ns. käänteinen määräenemmistö). Ehdotuksesta valmistellaan parhaillaan U-kirjelmää. Asiakirjat - Ei asiakirjaa. Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Päivi Pietarinen, VNEUS, paivi.pietarinen@vnk.fi, Heidi Kaila, VNEUS, heidi.kaila@vnk.fi, Tia Möller, OM, tia.moller@om.fi, Terhi Bunders, UM, terhi.bunders@formin.fi, Tapio Puurunen, SM, tapio.puurunen@intermin.fi, Marketta Henriksson, VM, marketta.henriksson@vm.fi, EUTORI-tunnus EU/2017/1820 Liitteet Viite

32 Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Leppo Johannes(VNK) (37) Asia Ison-Britannian eroprosessi EU:sta Kokous Yleisten asioiden neuvosto (Artikla 50) U/E/UTP-tunnus E 125/2016 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Neuvosto valmistelee Eurooppa-neuvoston (Artikla 50) pidettävää kokousta ja saa pääneuvottelija Barnierin tilannekatsauksen. Eurooppa-neuvoston (Artikla 50) odotetaan antavan ainoastaan lyhyet prosessuaaliset päätelmät, joissa ei oteta uusia kantoja. Ensisijaisena tavoitteena on todeta erosopimusta koskevissa neuvotteluissa mahdollisesti saavutettu edistys. Erosopimuksen vaikeimpien kysymysten ratkaiseminen jää kuitenkin näillä näkymin ensi syksyn varaan. Tavoitteena on edelleen saada neuvottelut päätökseen lokakuun Eurooppa-neuvostoon mennessä. Päätelmäluonnos ei ole vielä käytettävissä. Se jaettaneen alkavalla viikolla. Suomi ottaa tilannekatsauksen tiedoksi, kantojen muuttamiselle ei ole tässä vaiheessa tarvetta. Neuvotteluissa saavutettiin UK:n kanssa yhteisymmärrys useista (noin 75 %) erosopimusluonnoksen artikloista. Eurooppaneuvosto vahvisti hyväksymissään suuntaviivoissa olevansa tyytyväinen siihen, että neuvottelijat ovat päässeet yhteisymmärrykseen erosopimuksen oikeudellisen tekstin osista, jotka koskevat kansalaisten oikeuksia, taloudellista selvitysratkaisua, useita muita eroon liittyviä kysymyksiä ja siirtymäkautta. Tarkoituksena on, että näitä kohtia ei enää avata.

33 33(37) Eurooppa-neuvosto ilmoitti maaliskuussa arvioivansa kesäkuun kokouksessaan neuvottelutilannetta erityisesti erosopimuksen avointen kohtien osalta. UK:n haastavasta sisäpoliittisesta tilanteesta johtuen edistyminen on kuitenkin maaliskuun jälkeen ollut toistaiseksi hyvin vähäistä.. Erosopimuksen vaikeimpia edelleen auki oleva kysymyksiä ovat sopimuksen täytäntöönpanon valvonta ja riitojenratkaisu (etenkin EUtuomioistuimen rooli) sekä Irlannin ja Pohjois-Irlannin välinen raja. EU:n erosopimukseen liitettävän pöytäkirjan muodossa esittämä vararatkaisu (ns. backstop), jonka mukaan Pohjois-Irlanti pysyisi käytännössä sisämarkkinoilla ja tulliliitossa ja muodostaisi EU:n kanssa yhteisen sääntelyalueen, ei ole ollut UK:n hyväksyttävissä. Se ei ole kuitenkaan toistaiseksi kyennyt esittämään sellaista vaihtoehtoista ratkaisua, jonka avulla vältettäisiin ns. kova raja ja sääntelyerojen syntyminen sekä turvattaisiin sisämarkkinoiden ja tulliliiton yhtenäisyys ja moitteeton toiminta. Ratkaisun etsiminen jää näillä näkymin ensi syksyn neuvottelukierrosten varaan. Komissio on valmis julkaisemaan päivitetyn erosopimusluonnoksen, mikäli avoinna olevia neuvottelukohtia saadaan vielä ennen Eurooppa-neuvostoa riittävästi suljettua. EU lähtee siitä, että erosopimus on kuitenkin hyväksyttävä yhtenä kokonaisuutena (ml. riitojenratkaisu ja Irlannin kysymys). Myös siirtymäaikaa koskevat määräykset ovat erosopimuksen olennainen osa. Irlannin kysymykseen on erosopimuksessa löydettävä vähintäänkin vararatkaisu, jota sovelletaan, jos mistään muusta ei myöhemmin eron jälkeen sovita. Tavoitteena on edelleen saada erosopimusta koskevat neuvottelut päätökseen lokakuun Eurooppa-neuvostoon mennessä. Samalla on tarkoitus antaa UK:n kanssa yhteinen, erosopimukseen liitettävä poliittinen julistus tulevan suhteen puitteista. Komissio on aloittanut Eurooppa-neuvoston maaliskuun suuntaviivojen pohjalta UK:n kanssa julistukseen tähtäävät keskustelut tulevasta suhteesta. Edistystä on tapahtunut toistaiseksi vähän. EU:n ja UK:n kannat ovat vielä kaukana toisistaan. Tulevan suhteen sisältö ja syvyys riippuvat pitkälti siitä, onko UK valmis harkitsemaan uudelleen asettamiaan tiukkoja reunaehtoja. Vilkkaasta sisäpoliittisesta keskustelusta huolimatta UK näyttää edelleen haluavan vahvan sääntelyautonomian, suvereniteetin suhteessa EU:n toimielimiin ja itsenäisen kauppapolitiikan. Henkilöiden vapaa liikkuvuus ei ilmeisesti tule kysymykseen. EU:n näkökulmasta katsottuna UK:sta tulee tässä mielessä tavallinen kolmas maa. Komission arvion mukaan UK ei kuitenkaan ole toistaiseksi hyväksynyt eronsa ja reunaehtojensa väistämättömiä