ENDOMINES OY:N RÄMEPURON KAIVOKSEN JA VAPO OY:N ILJANSUON KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA

Transkriptio

1 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY B 5234 ENDOMINES OY VAPO OY ENDOMINES OY:N RÄMEPURON KAIVOKSEN JA VAPO OY:N ILJANSUON KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA KUOPIO JUKKA HARTIKAINEN

2 1. JOHDANTO 1.1 Yleistä Itä-Suomen aluehallintoviraston myönsi Endomines Oy:lle ympäristöluvan päätöksellään Nro 36/2014/1 Dnro ISAVI/63/04.08/2013. Vapo Oy:n Iljansuon turvetuotantoalue sai ympäristöluvan Itä-Suomen aluehallintoviraston päätöksessä Nro 7/2014/1 Dnro ISAVI/115/04.08/2011. Molemmista päätöksistä on sittemmin valitettu. 1.2 Endomines Oy Rämepuron kaivos Rämepuron kaivospiiri sijaitsee Hattuvaaran kylässä 35 kilometriä Ilomantsin keskustasta pohjoiseen ja noin kolme kilometriä Hattuvaaran kylän eteläpuolella Hatuntien itäpuolella. Lähin asuttu kiinteistö sijaitsee noin 900 metrin etäisyydellä louhoksesta. Luonnonolosuhteet Rämepuron malmio on orogeeninen kultaesiintymä arkeeisella Ilomantsin vihreäkivivyöhykkeellä. Esiintymä on lähes pohjois-eteläsuuntainen ja esiintymän arvioidut malmivarat ovat viimeisimmän arvion mukaan noin tonnia. Malmi sisältää kultaa noin 2-3 grammaa tonnia kohden. Hankealueelta vedet johdetaan Rämepuron kautta Ilajanjokeen ja edelleen Ilajanjärveen. Virtausmatka kaivospiiriltä Ilajanjokeen on noin 850 metriä ja Ilajanjärveen lähes 17 kilometriä. Ilajanjärven alapuolinen Ruukinpohjanjoki laskee noin 1,5 kilometriä Ilajanjärven alapuolella Venäjän puolelle ja siellä edelleen Koitajokeen. Alue sijaitsee Vuoksen vesistöalueeseen kuuluvan Koitajoen valuma-alueella ja tarkemmin Ilajanjärven alueella (4.933). Ilajanjoen valuma-alue on joen laskiessa Ilajanjärveen noin 90 km 2. Ilajanjoen lisäksi Ilajanjärveen laskee lounaasta Suojoki, jonka valuma-alueen pinta-ala on 63,2 km 2. Ilajanjärven luusuaan rajattuna järven valumaalue on noin 200 km 2. Rämepuron valuma-alueen pinta-ala on noin 17 km 2. Rämepuron uoma kulki Rämepuron kaivospiirin halki suunnitellun avolouhoksen kohdalta, minkä vuoksi uoma on siirretty vuonna 2013 kaivoksen pohjoispuolelle. Uuden uoman mitoitusvirtaamana on käytetty 220 l/s, mikä vastaa arvioitua Rämepuron kokonaisvirtaamaa. Ilajanjoki ja Ilajanjärvi luokitellaan ravinnepitoisuuksien perusteella reheviksi. Sekä Ilajanjoki että Ilajanjärvi ovat happamia, humuspitoisia vesistöjä, joiden rautapitoisuus on suuri. Ilajanjoen puskurointikyky happamoitumista vastaan on erinomainen, mutta Ilajanjärvessä lähinnä tyydyttävä ja ajoittain välttävä. Ilajanjoen sulfaattipitoisuudet ovat olleet luonnonvesien normaalia tasoa. Rämepuron veden laatu on ollut varsin samankaltainen kuin Ilajanjoen veden laatu. 2

3 Kokonaisravinteita Rämepurossa on kuitenkin ollut jonkin verran Ilajanjokea vähemmän. Rämepurosta on määritetty myös arseenin sekä muutamien raskasmetallien pitoisuuksia yhdestä kuuteen kertaan. Rämepuron arseenipitoisuus (keskimäärin 7 μg/l) on ollut selvästi koholla luonnonvesien yleiseen pitoisuustasoon verrattuna, mikä selittynee arseenikiisun esiintymisellä alueen kallioperässä. Sen sijaan kuparin, nikkelin, sinkin, lyijyn ja elohopean pitoisuudet ovat olleet pääsääntöisesti pieniä, nikkeli ja kadmium kuitenkin lievästi koholla talven aikana. Rämepuron metallipitoisuuksia on määritetty viime aikoina noin kerran kuukaudessa. Toiminnan yleiskuvaus Kaivostoimintaa valmistelevina töinä kaivosalueelle on rakennettu alueet sivukivien ja pintamaiden läjittämiseen sekä malmin välivarastointiin. Louhoksen yhteyteen on rakennettu vesien keräilyä ja käsittelyä varten tarvittavat rakenteet (ojitukset, selkeytysallas). Lisäksi alueelle rakennetaan työmaatiestö sekä varastoalueet. Ennen malmin louhinnan aloittamista avolouhoksen alueelta poistetaan irtonainen maa-aines, jota hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan kaivosalueen rakentamisessa. Kaivoksella louhitaan kultamalmia avolouhintana. Louhintamenetelmänä käytetään perinteistä pengerlouhintaa. Avolouhoksen lopullinen pinta-ala tulee olemaan noin 1,8 hehtaaria ja louhoksen syvyys maanpinnasta noin 60 metriä. Kaivoksen kuivanapitovedet sekä läjitysalueilta tulevat suoto- ja valumavedet johdetaan vesienkäsittelyaltaisiin, joissa kiintoaines laskeutetaan ja veteen liuenneet metallit tarvittaessa saostetaan ja laskeutetaan. Vesienkäsittelyaltaista vedet johdetaan avoojaa pitkin Rämepuroon, josta vedet virtaavat edelleen Ilajanjoen kautta Ilajanjärveen. Kaivostoiminnan mahdollistamiseksi kaivoksesta pumpataan pois sinne kertyviä sadevesiä sekä pohjavesiä. Kuivanapitovesiä arvioidaan pumpattavan keskimäärin m3/a ja niistä pääosa johdetaan vesienkäsittelyn kautta ympäristöön. Lupamääräykset Itä-Suomen aluehallintoviraston myöntämässä ympäristöluvassa oli seuraavia lupaehtoja: 30. Ahvenen elohopeapitoisuutta koskeva selvitys tehdään Ilajanjärvessä toiminnan lopettamista seuraavana vuonna. Jos toiminta jatkuu niin kauan, että joudutaan hakemaan lupamääräysten tarkistamista, selvityksen tulokset tulee olla hakemuksen liitteenä. 31. Luvan saajan on tarkkailtava kaivosvesien vaikutusta purkuvesistön kalastoon ja kalatalouteen Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla. Kalataloudellisen tarkkailun tulokset tulee toimittaa kalatalousviranomaisen lisäksi Koitajoen kalastusalueen ja Ilajan osakaskunnan käyttöön. Esitys tarkkailusuunnitelmaksi tulee toimittaa kalatalousviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa siitä kun päätös on saanut lainvoiman. 3

4 35. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä 500 euroa kalatalousmaksua Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueella Ilajanjoella ja Ilajanjärvellä kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Maksun käytöstä päätettäessä on kuultava hankkeen vaikutusalueella toimivia osakaskuntia. Lupa on voimassa toistaiseksi. Jos toiminta jatkuu jälkeen, hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä viimeistään Tarkistamista koskevaan hakemuksessa on esitettävä ympäristönsuojeluasetuksen 8 12 :ssä säädettyjen tietojen lisäksi tässä päätöksessä tehtäviksi määrätyt selvitykset ja suunnitelmat sekä toiminnan lopettamista koskeva ajantasainen suunnitelma. 1.3 Vapo Oy:n Iljansuo Toiminnan yleiskuvaus Iljansuo sijaitsee Ilomantsin kunnassa noin 30 kilometriä kuntakeskuksesta koilliseen Hattuvaaran kylän kaakkoispuolella. Iljansuo on ollut turvetuotannossa vuosina Turvetuotannolla ei ole ollut aiemmin ympäristölupaa. Tuotantoalue muodostuu 19 lohkosta, joiden tuotantoala on yhteensä 723,7 hehtaaria. Määrään sisältyy tuotettavia auma-alueita yhteensä 39,4 hehtaaria. Iljansuon jo tuotannossa olleella ja peruskuivatetulla alueella kuntoonpano on käytännössä pääosin suoritettu alueen aikaisempaa turvetuotantoa edeltäneenä toimintavaiheena. Iljansuo on pääosin (noin 660 ha) ollut viimeisen noin 10 vuoden ajan peltoviljelyssä (ruokohelpi). Noin 56 hehtaarin suuruinen ala ei ole ollut viljelyyn soveltuvaa kuivatusolosuhteista johtuen. Kuntoonpano alueella tarkoittaa kenttien muokkaamista ja muotoilua turvetuotantoa edellyttäviksi. Tuotantoalasta kokonaiskunnostuksen kohteeksi joutuvaa alaa on 7,4 hehtaaria, joka on metsäojituksella peruskuivatettua. Tuotantoalueen ympärille ulkopuolisten vesien alueelle pääsemisen estämiseksi kaivetaan eristysojat. Sarkaojat varustetaan lietteenpidättimillä ja lietesyvennyksillä, ja tuotantolohkot laskeutusaltailla, joista vedet kootaan edelleen jatkokäsittelyyn. Kuivatusvedet johdetaan ympärivuotisesti kuuden pintavalutuskentän ja laskuojien kautta alapuolisiin vesistöihin: pintavalutuskentiltä 1-2 vedet johdetaan reittiä Puohtiinoja-Ilajanjoki ja pintavalutuskentiltä 3-6 reittiä laskuoja-ilajanjoki. Luonnonolosuhteet Ilajanjoen valuma-alue Ilajanjärven laskukohdassa on noin 89,8 km2. Ilajanjärveen laskee Suojoki, jonka valuma-alue on 61,91 km2. Ilajanjärven luusuaan rajattuna järven valuma-alue on noin 200 km2. Käyttämällä Syken vesistömallijärjestelmän vuosilta saatuja valunta-arvoja arvioidaan Ilajanjoen keskivirtaaman olevan luokkaa 1,0 m3/s ja Ilajanjärven luusuassa noin 2,1 m3/s. 4

5 Puohtiinojassa vesi on tummaa sekä ravinne- ja rautapitoista. Ilajanjoessa vesi on humuspitoista, tummaa, sameaa ja ravinteikasta. Keskimäärin veden ainepitoisuudet ovat olleet hieman korkeampia kuin Puohtiinojassa. Molemmat vesistöt voidaan luokitella reheviksi. Suojoessa vesi on ollut Ilajanjoen tavoin tummaa ja humuspitoista. Veden laatu Suojoessa on mittausten mukaan parempilaatuista kuin Ilajanjoessa, muun muassa kesän keskimääräiset ravinnepitoisuudet ovat Suojoessa olleet selvästi pienempiä kuin Ilajanjoessa. Ilajanjärven päällysvedessä happitilanne on ollut pääosin hyvä, talvella Ilajanjärven syvänne on ollut kevättalvella usein vähähappinen tai lähes hapeton. Tällöin pohjasta on myös vapautunut ravinteita veteen. Myös kesäisin Ilajanjärven syvänne on ollut vähähappisessa tilassa. Ilajanjärven Särkilahdessa happea näyttäisi vedenlaatutulosten perusteella riittäneen myös talvella. Ilajanjärven vesi on ollut humuspitoista, tummaa ja ravinteikasta. Kesän keskimääräisten ravinnepitoisuuksien ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella Ilajanjärven vesi voidaan luokitella reheväksi. Heinäkuussa 2005 Ilajanjärvestä on mitattu poikkeuksellisen suuria a-klorofyllipitoisuuksia, mitkä kuvaavat voimakasta levätuotantoa. Koitajoen vesistöalue kuluu hallinnollisesti Koitajoen kalastusalueeseen. Kalastusoikeuden haltija Ilajanjoella ja Ilajanjärvellä on Ilajan osakaskunta. Ilajanjärvellä harjoitetaan aktiivista kotitarvekalastusta. Järvellä kalastaa yksi verkkokalastaja osin ammattimaisesti. Kalastus on pääasiassa verkko-, katiska- ja vetouistelukalastusta. Järvellä kalasti vuonna 2009 verkoilla ja vavoilla noin 70 taloutta. Vuoden 2009 kokonaissaalis oli reilu kolme tonnia, josta kuhaa oli kolmannes, haukea reilu neljännes ja ahventa vajaa viidennes. Näiden lisäksi saatiin vähän siikaa, madetta, säynettä, muikkua ja särkeä. Yhden osin ammattimaisesti kalastaneen henkilön osuus kokonaissaaliista oli vajaa neljännes. Ilajanjoella harjoitti pienimuotoista vapakalastusta vuonna 2009 noin 10 taloutta. Ilajanjoelta saatu kokonaissaalis oli lähes täysin haukea ja ahventa. Sähkökoekalastusten mukaan Ilajanjoen koskikalasto koostui pääasiassa särjestä. Särjen ohella esiintyi pienin tiheyksin ahventa ja madetta sekä satunnaisesti haukea. Verkkokoekalastusten mukaan Ilajanjärven valtalajeja olivat ahven ja särki. Keskimääräinen verkkosaalis oli pieni, ja tulokset eivät viittaa runsaaseen tai särkikalavaltaiseen kalastoon. Lupamääräykset Aluehallintovirasto myönsi Vapo Oy:lle ympäristöluvan turvetuotantoon tuotantolohkoilla 1-3 ja 9-14 sekä lohkoilla 4 ja 8 niiden läntisimpiä osia lukuun ottamatta yhteensä 399,5 hehtaarin alalla. Aluehallintovirasto hylkäsi hakemuksen Iljansuon pohjoisosan lohkoilla yhteensä 323,5 hehtaarin alalta sekä noin 13 hehtaarin alalta lohkojen 4 ja 8 läntisimmillä osilla. Ympäristöluvassa oli mm. seuraavia lupaehtoja: 18. Iljansuon turvetuotantoalueen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailussa (veden laatu, biologinen ja kalataloustarkkailu) on noudatettava laadittua tarkkailuohjelmaa, täydennettynä tämän määräyksen mukaisesti. 5

6 Tarkkailuohjelmaa voidaan muuttaa ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava ELY-keskuksen kalatalousviranomaiselle, Ilomantsin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Koitajoen kalastusalueelle. 20. Luvan saajan on maksettava vuosittain maaliskuun loppuun mennessä euroa kalatalousmaksua ELY-keskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueella Ilajanjoella ja Ilajanjärvellä kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Lupa on voimassa toistaiseksi. Luvan saajan on viimeistään jätettävä aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. 2. KALATALOUDELLINEN TARKKAILU 2.1 Yleistä Kalataloudellisen tarkkailun kustannuksista vastaavat molemmat toiminnanharjoittajat niin kauan kuin toiminnasta aiheutuu mahdollisesti vaikutuksia vesistöön tai kalastoon ja kalastukseen. Toiminnanharjoittajan vesistöön vaikuttavan toiminnan loputtua arvioidaan mahdollisen jälkitarkkailun tarve ja tehdään esitys Pohjois-Karjalan ely-keskukselle tarkkailun lopettamisesta ko. toiminnanharjoittajan osalta. Samassa yhteydessä voidaan tarkkailuohjelman sisältöä arvioida uudelleen. 2.2 Sähkökalastus Sähkökoekalastukset tehdään Ilajanjoella kolmessa kohteessa, jotka ovat samat kuin vuonna 2010 Vapo Oy:n Iljansuon ympäristövaikutusten arviointia varten tehdyissä sähkökoekalastuksissa (taulukko 1, kartta 1). Kalastukset tehdään elo-syyskuussa alivirtaama-aikana. Taulukko 1. Ilajanjoen sähkökoekalastuskohteiden koordinaatit Paikka koordinaatit (KKJ) Ilajanjoki Ilajanjoki Ilajanjoki Koekalastukset tehdään ensimmäisen kerran vuonna 2016 ja tämän jälkeen kolmen vuoden välein toistaiseksi. Vertailuaineistona käytetään vuoden 2010 koekalastustuloksia. Koealat kalastetaan mahdollisuuksin mukaan koko uoman leveydeltä m2:n alalta kertaalleen ja tuloksista lasketaan kalalajikohtainen tiheys ja biomassa pinta-alaa kohden. Mahdolliset lohikalat mitataan yksilökohtaisesti. Koekalastusten yhteydessä alalta tehdään myös kohdekuvaus eli määritetään alan mitat vesisyvyys, virtausolot, 6

7 pohjan laatu, kasvillisuus peittävyysarvoin sekä levä- ja lietekerrostumat. Lisäksi koealat valokuvataan. Kartta 1. Ilajanjoen sähkökoekalastuskohteet 2.3 Koeverkkokalastukset Verkkokoekalastukset Ilajanjärvellä tehdään Nordic-yleiskatsausverkoilla standardia SFS-EN soveltaen. Koekalastukset tehdään ensimmäisen kerran vuonna 2016 ja tämän jälkeen kolmen vuoden välein. Vertailuaineistona käytetään Iljansuon ympäristövaikutusten arviointia varten kerättyä tietoa vuodelta Koekalastuksilla saadaan tietoa järven kalakannan rakenteesta ja sen mahdollisesta muuttumisesta pitkällä aikavälillä. Koekalastukset tehdään elo-syyskuussa eri syvyysvyöhykkeillä ja eri puolilla Ilajanjärveä Selkäsaaren pohjoispuolisella alueella (kartta 2). Verkkovuorokausia on yhteensä 19, millä arvioidaan saatavan riittävä yleiskuva kalaston rakenteesta ja mahdollisesta muuttumisesta. Verkot sijoitetaan satunnaistamalla pyyntiruutuihin eri puolelle aluetta. Koekalastusten tulokset raportoidaan kalalajeittain yksilömäärinä ja kokonaispainoina. Lisäksi esitetään koekalastusten kokonaistulokset eli keskimääräinen saalis kalalajeittain ja solmuväleittäin sekä lisäksi kokonaissaalis yhtä verkkoa kohden. Koekalastussaaliista mitataan kahden yleisimmän lajin, siten että toinen mitattavista lajeista on ahven, pituusjakaumat. Koekalastustulokset tallennetaan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ylläpitämään koekalastusrekisteriin. 7

8 Kartta 2. Koekalastusalue Ilajanjärvessä 2.4 Kalastustiedustelu Kalastustiedustelu tehdään vuoden 2016 alussa edellisen vuoden tiedoista ja sen jälkeen viiden vuoden välein. Vertailuaineistona käytetään Iljansuon ympäristövaikutusten arviointia varten kerättyä tietoa vuodelta Tiedustelu tehdään postitiedusteluna Ilajan osakaskunnan lupamyyntitietojen pohjalta. Tiedustelu lähetetään kaikille luvan lunastaneille, joille osoitetieto on saatavissa. Lisäksi tiedustelulomaketta jaetaan Ilajanjärven sekä Ilajanjoen talouksiin. Tiedustelusta tulostetaan kalastajien määrä, pyynnin määrä ja laatu sekä saatu saalis kalalajeittain. Kalastustiedot eritellään Ilajanjoen ja Ilajanjärven osalta. Varsinaisten pyynti- ja saalistietojen ohella tiedusteluun sisällytetään kysymyksiä kalastusta haittaavista tekijöistä kuten pyydysten likaantumisesta ja kalojen makuvirheistä. 2.5 Kalojen metallipitoisuus Ilajanjärven kalojen metallipitoisuuksia tutkitaan koekalastuksen yhteydessä joka kolmas vuosi alkaen vuonna Ilajanjärveltä pyydetään tutkimusta varten viisi cm pitkää ahventa, joiden kylkilihaksesta määritetään elohopeapitoisuus. Ilajanjoesta saatava isohko ahven on paljolti Ilajanjärvestä nousevaa kalaa, joten metallipitoisuusmääritysten tekeminen Ilajanjoen kaloista ei ole tarpeen. 8

9 3. Raportointi Tarkkailun tuloksista laaditaan lyhyt yhteenveto sähkökalastusten ja koekalastusten toteuttamisvuoden loppuun mennessä. Laajempi yhteenvetoraportti laaditaan vuoden 2017 loppuun mennessä, jolloin se on käytettävissä Endomines Oy:n Rämepuron lupamääräysten tarkistamishakemuksessa sekä tämän jälkeen kalastustiedustelun toteuttamisvuoden loppuun mennessä joka viides vuosi. Raportit toimitetaan tilaajien lisäksi Pohjois-Karjalan ely-keskukseen, Ilomantsin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Ilajan osakaskunnalle ja Koitajoen kalastusalueelle. SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Jukka Hartikainen 9