Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain
|
|
- Inkeri Penttilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Verkkoliite 1 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain (Uudenmaan liiton julkaisuja C , ISBN (nid.), (PDF), ISSN X) Johdanto Tämä liite on osa Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöjen laskentaa vertailuvuosille 1990 ja Laskentaan liittyvä raportti on julkaistu Uudenmaan liiton julkaisusarjassa vuonna 2006 ja tämä liite on raportin verkkojulkaisun osa. Varsinaisessa raportissa on kuvattu Kasvener-mallin mukaiset päästöjen laskentaperusteet sekä raportoitu päästöjen kehitys seutukunnittain ja YTV-alueella. Lisäksi raportissa on pohdittu eri toimijoiden mahdollisuuksia päästöjen vähentämiseen sekä arvioitu päästöjen kehitykseen vaikuttaneita tekijöitä sekä kehitystä tulevaisuudessa. Tässä kuntakohtaisessa kasvihuonekaasupäästöjen kehitystä kuvaavassa raportissa on tiedot kasvihuonekaasupäästöjen kehityksestä energiantuotannon, sähkönkulutuksen, rakennusten lämmityksen, liikenteen, teollisuuden ja työkoneiden, jätehuollon sekä maatalouden osalta. Raportissa ei käsitellä kasvihuonekaasupäästöjen nieluja, esim. metsäalueita. Kasvener-laskennassa on otettu huomioon kolmen tärkeimmän kasvihuonekaasun hiilidioksidin (CO 2 ), metaanin (CH 4 ) ja typpioksiduulin (N 2 O) päästöt. Tiedot päästöjen kehityksestä on tässä liitteessä esitetty kunnittain, Espoo ja Kauniainen on raportoitu yhdessä. Kasvener-mallia ja vertailuvuosien ominaispiirteitä on kuvattu tarkemmin varsinaisessa raportissa. Taulukoissa esitetyt teollisuusprosessit pitävät sisällään teollisuustuotannon prosesseissa syntyvät ei-energiaperäiset päästöt. Tällaista toimintaa on Uudellamaalla vain Hangossa ja Lohjalla. Muiden kuntien taulukoissa teollisuusprosesseja ei ole tästä syystä esitetty lainkaan. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Verkkoliite 1 : 1
2 1 Helsinki Helsingissä asui henkeä vuonna Väkiluku kasvoi 14 % vuodesta Väkiluvun kasvun myötä myös energiankulutus ja päästöt kasvoivat (taulukko 48), tosin hillitysti. Kulutusta vastaavat kokonaispäästöt kasvoivat 8 % tarkastelujaksolla , ja asukasta kohden päästöt jopa alenivat 6 %. Suurimmat päästöjä synnyttävät sektorit ovat kaukolämmitys ja sähkön käyttö. Liikenne muodostaa 15 % osuuden päästöistä. Teollisuuden ja jätehuollon merkitys päästöjen aiheuttajana on vähäinen. Energiantuotanto Helsinki tuottaa sähköä ja kaukolämpöä pääsääntöisesti yhdistettynä tuotantona kaukolämpövoimaloissa. Helsingin voimaloissa tuotettu sähkö kattaa nykyisin kaiken kaupungissa kulutetun sähkön. Helsingin energiantuotanto perustuu pääsääntöisesti maakaasun ja kivihiilen käyttöön, maakaasun osuus on selvästi lisääntynyt vuodesta 1990 vuoteen Sähkön- ja lämmöntuotannon aiheuttamat päästöt olivat noin 81 % Helsingin tuotantoa vastaavista päästöistä vuonna Sähkönkulutus Sähkönkulutuksesta (pois lukien lämmityssähkö, jota tarkastellaan lämmityksen yhteydessä) syntyi 31 % Helsingin kulutusta vastaavista kasvihuonekaasupäästöistä vuonna Helsingissä kulutettiin yleissähköä vuonna GWh, kun vuonna 1990 määrä oli 3106 GWh, joten sähkönkulutus kasvoi noin 28 %. Sähkönkulutuksen aiheuttamat päästöt kasvoivat 26 % vuosina , joten sähkön ominaispäästöt hieman alenivat Helsingissä. Rakennusten lämmitys Rakennusten lämmitys aiheutti Helsingissä noin 48 % kasvihuonekaasupäästöistä vuonna Lämmitys perustuu pääsääntöisesti kaukolämpöön, sillä se kattaa 91 % rakennusten lämmönkulutuksesta. Tarkaste- Taulukko 48. Helsingin energiankulutus ja kulutusta vastaavat kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990 ja Hyötyenergia Polttoaineet KHK-päästöt Päästöt/ Hyötyenergia Polttoaineet KHK-päästöt Päästöt/ Muutos Muutos KHKasukas asukas KHK-päästöt päästöt/asukas GWh GWh 1000 t CO 2 -ekv. GWh GWh 1000 t CO 2 -ekv. % % Kaukolämpö 5514,0 * 2150,5 4,4 6983,0 * 2217,2 4,0 3 % -10 % Sähkölämmitys 211,0 * 87,2 0,2 320,0 * 130,3 0,2 49 % 31 % Erillislämmitys 390,0 494,0 127,9 0,3 404,0 475,0 119,7 0,2-6 % -18 % Muu sähkö 3106,0 * 1245,6 2,5 3985,0 * 1573,6 2,8 26 % 11 % Teollisuus ja työkoneet 376,2 627,0 176,8 0,4 499,8 833,0 227,7 0,4 29 % 13 % Liikenne * 2352,2 673,4 1,4 * 2597,5 776,1 1,4 15 % 1 % Kaatopaikat ja jätevedenpuhdistus * * 246,5 0,5 * * 50,8 0,1-79 % -82 % Maatalous * * 2,4 0,0 * * 2,2 0,0-9 % -20 % YHTEENSÄ 4710,3 9,6 5097,5 9,1 8 % -5 % 2 : Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Verkkoliite 1
3 lujaksolla kaukolämmön myynti kasvoi 27 %, mikä lisäsi kaukolämmityksestä syntyviä päästöjä 3 %. Sähkölämmityksen suosio uudisrakentamisessa oli vahva, mikä näkyy siinä, että sähkölämmitteisten rakennusten lämmönkulutus kasvoi 52 % ja sähkölämmityksen aiheuttamat päästöt kasvoivat samassa suhteessa. Erillislämmityksen lämmönkulutus kasvoi 6 %, mutta rakennusten lämmittämiseen käytetyn energian päästöt vähenivät 6 % öljykattiloiden hyötysuhteen paranemisen ansiosta. Liikenne Liikenne muodosti vuonna 2003 noin 15 % osuuden Helsingin kulutusta vastaavista päästöistä. Tieliikenteen osuus kunnan päästöistä on moniin muihin kuntiin verrattuna pieni, koska merkittävä osa Helsingin liikennesuoritteesta tehdään joukkoliikennevälineillä. Vesiliikenteen osuus Helsingin liikenteen aiheuttamista päästöistä on suuri, noin 17 %, koska kaupungissa on monta vilkasta satamaa. Raideliikenteen dieselin ja sähkön käytöstä aiheutuvat päästöt vastasivat noin 6 % Helsingin liikenteen päästöistä. Liikenteen päästöt kasvoivat noin 15 % vuosina , mikä oli pääsääntöisesti seurausta laivaliikenteen lisääntymisestä. Tieliikenteen päästöt kasvoivat 3 % vuosina Teollisuus ja työkoneet Helsingissä teollisuuden (sis. työkoneet) omien polttoaineiden käytön merkitys on kasvihuonekaasupäästöjen kannalta vähäinen. Teollisuuden omien polttoaineiden käyttö muodosti noin 4 % Helsingin kulutusta vastaavista päästöistä vuonna Teollisuuden polttoaineiden käytön aiheuttamat päästöt kasvoivat 29 % vuosina Omien polttoaineiden lisäksi teollisuus käytti sähköä (sisältyy taulukossa 48 riviin muu sähkö ). Jos sähkönkäytön päästöt otetaan huomioon, niin Helsingin teollisuuden kasvihuonekaasupäästöt alenivat tarkastelujaksolla , kun Helsingin teollisuuden sähkönkäyttö väheni 508 GWh:sta 306 GWh:iin, ja samalla kasvihuonekaasupäästöt vähenivät vastaavasti. Yhteensä teollisuuden (polttoaineet+ sähkö) aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt muodostivat vuonna 2003 noin 7 % Helsingin kasvihuonekaasupäästöistä, kun vuonna 1990 osuus oli 8 %. Jätteiden ja jätevesien käsittely Jätehuollon eli kaatopaikkojen ja jätevedenpuhdistuksen päästöt vähenivät Helsingissä merkittävästi, 79 % vuosina Jätehuollon osuus kaikista kasvihuonekaasupäästöistä oli noin 1 % vuonna 2003 kun osuus oli vuonna 1990 vielä noin 5 %. Kaatopaikoilta syntyvät päästöt vähenivät 81 % kaatopaikkakaasun talteenoton alettua seudullisella Ämmässuon (Espoo) kaatopaikalla. Kaatopaikkakaasu, joka on pääosin voimakasta kasvihuonekaasua metaania, poltettiin vuonna 2003 pääosin soihdussa haitattomammaksi hiilidioksidiksi, ja osa vanhojen suljettujen kaatopaikkojen kaasusta hyödynnettiin energiantuotannossa. Jätevedenpuhdistuksen aiheuttamat päästöt vähenivät nekin merkittävästi, 48 % tehokkaamman typen talteenoton vuoksi, jolloin kasvihuonekaasu typpioksiduulin muodostuminen vesistöissä väheni. Kaatopaikkojen osuus jätehuollon päästöistä on Helsingissä noin 86 % ja jätevedenpuhdistuksen 14 %. Maatalous Maatalous on Helsingin kasvihuonekaasupäästöjen tuottajana käytännössä merkityksetön. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Verkkoliite 1 : 3
4 2 Espoo ja Kauniainen Espoossa ja Kauniaisissa asui yhteensä henkeä vuonna Väkiluku kasvoi 29 % vuodesta Väkiluvun kasvun myötä myös energiankulutus ja päästöt kasvoivat (taulukko 49), kulutusta vastaavat päästöt kasvoivat 44 % vuosina Päästöjen kasvu oli nopeampaa kuin väkiluvun kasvu. Espoossa ja Kauniaisissa suurimmat päästöjä synnyttävät sektorit ovat kaukolämmitys, sähkön käyttö ja liikenne. Teollisuuden ja jätehuollon merkitys päästöjen aiheuttajana on vähäinen. Energiantuotanto Espoo tuottaa sähköä ja kaukolämpöä pääsääntöisesti yhdistettynä tuotantona kaukolämpövoimaloissa. Espoon voimaloissa tuotettu sähkö kattoi vuonna 2003 noin kolmasosan kunnassa kulutetusta sähköstä, loppuosa sähköstä ostettiin valtakunnan verkosta. Oman sähköntuotannon osuus on vuodesta 1990 vuoteen 2003 kasvanut. Espoon energiantuotanto perustuu pääsääntöisesti maakaasun ja kivihiilen käyttöön. Sähkön- ja lämmöntuotannon aiheuttamat päästöt vastasivat noin 66 % Espoon ja Kauniaisten tuotantoa vastaavista päästöistä vuonna Sähkönkulutus Sähkönkulutuksesta (pois lukien lämmityssähkö, jota tarkastellaan lämmityksen yhteydessä) syntyi 30 % Espoon ja Kauniaisten kulutusta vastaavista päästöistä vuonna Kaupungeissa kulutettiin yleissähköä vuonna GWh, kun vuonna 1990 määrä oli 968 GWh, joten sähkönkulutus kasvoi jopa 60 %. Sähkönkulutuksen aiheuttamat päästöt kasvoivat vielä enemmän, 130 % vuosina , koska sähkön ominaispäästöt kasvoivat selvästi. Ominaispäästöjen kasvu oli seurausta kunnan ostosähkön ominaispäästöjen kasvusta, sillä Espoon oman sähköntuotannon aiheuttamat päästöt pysyivät käytännössä ennallaan. Taulukko 49. Espoon ja Kauniaisten energiankulutus ja kulutusta vastaavat kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990 ja Hyötyenergia Polttoaineet KHK-päästöt Päästöt/ Hyötyenergia Polttoaineet KHK-päästöt Päästöt/ Muutos Muutos KHKasukas asukas KHK-päästöt päästöt/asukas GWh GWh 1000 t CO 2 -ekv. GWh GWh 1000 t CO 2 -ekv. % % Kaukolämpö 1289,0 * 447,1 2,5 1985,0 * 654,2 2,8 46 % 14 % Sähkölämmitys 185,0 * 45,4 0,3 273,6 * 94,9 0,4 109 % 63 % Erillislämmitys 317,0 401,3 104,1 0,6 352,0 414,0 106,4 0,5 2 % -21 % Muu sähkö 968,0 * 233,3 1,3 1572,4 * 537,3 2,3 130 % 79 % Teollisuus ja työkoneet 89,3 148,9 42,9 0,2 103,8 173,0 48,2 0,2 12 % -13 % Liikenne * 1059,5 285,9 1,6 * 1195,1 343,7 1,5 20 % -6 % Kaatopaikat ja jätevedenpuhdistus * * 89,0 0,5 * * 19,7 0,1-78 % -83 % Maatalous * * 3,0 0,0 * * 2,7 0,0-9 % -29 % YHTEENSÄ 1250,7 6,9 1807,2 7,8 44 % 12 % 4 : Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Verkkoliite 1
5 Rakennusten lämmitys Rakennusten lämmitys aiheutti Espoossa ja Kauniaisissa noin 47 % kasvihuonekaasupäästöistä vuonna Lämmitys perustui pääsääntöisesti kaukolämpöön, sillä se kattoi 76 % rakennusten lämmönkulutuksesta vuonna Tarkastelujaksolla kaukolämmön myynti kasvoi 54 %, mikä lisäsi kaukolämmityksestä syntyviä päästöjä 46 %. Myös sähkölämmityksen suosio uudisrakentamisessa oli vahva, mikä näkyy siinä, että sähkölämmitteisten rakennusten lämmönkulutus kasvoi 48 % ja sähkölämmityksen aiheuttamat päästöt kasvoivat 110 % sähkön ominaispäästöjen kasvun vuoksi. Erillislämmityksen lämmönkulutus kasvoi 11 %, mutta rakennusten lämmittämiseen käytetyn energian päästöt vähenivät 2 % öljykattiloiden hyötysuhteen paranemisen ansiosta. Liikenne Liikenne muodosti vuonna 2003 noin 19 % osuuden Espoon ja Kauniaisten kulutusta vastaavista päästöistä. Tieliikenteen osuus liikenteen päästöistä oli vallitseva, noin 94 %. Vesi- ja raideliikenteen osuus päästöistä oli noin 6 %. Liikenteen aiheuttamat päästöt kasvoivat 20 % vuosina tieliikennemäärän kasvaessa 34 % samalla ajanjaksolla. Teollisuus ja työkoneet Espoon ja Kauniaisten teollisuuden (sis. työkoneet) omien polttoaineiden käytön merkitys on kasvihuonekaasupäästöjen kannalta vähäinen. Teollisuuden polttoaineiden käyttö muodosti noin 3 % kulutusta vastaavista päästöistä vuonna Teollisuuden polttoaineiden käytön aiheuttamat päästöt kasvoivat 12 % vuosina Omien polttoaineiden lisäksi teollisuus käytti sähköä (sisältyy taulukossa 49 riviin muu sähkö ). Jos sähkönkäytön aiheuttamat päästöt otetaan huomioon, niin Espoon ja Kauniaisten teollisuuden päästöt kasvoivat enemmän tarkastelujaksolla , kun teollisuuden sähkönkäyttö pysyi ennallaan 153 GWh:ssa, mutta sähkön ominaispäästöt kasvoivat. Yhteensä teollisuuden (polttoaineet + sähkö) aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt muodostivat vuonna 2003 noin 6 % Espoon ja Kauniaisten kasvihuonekaasupäästöistä, osuus oli sama kuin vuonna Jätteiden ja jätevesien käsittely Jätehuollon eli kaatopaikkojen ja jätevedenpuhdistuksen päästöt vähenivät Espoossa ja Kauniaisissa merkittävästi, 79 % vuosina Jätehuollon osuus kaikista kasvihuonekaasupäästöistä oli noin 1 % vuonna 2003, kun osuus oli vuonna 1990 vielä noin 5 %. Kaatopaikoilta syntyvät päästöt vähenivät 79 % kaatopaikkakaasun talteenoton alettua seudullisella Ämmässuon kaatopaikalla luvulla. Kaatopaikkakaasu, joka on pääosin voimakasta kasvihuonekaasua metaania, poltettiin vuonna 2003 pääsääntöisesti soihdussa haitattomammaksi hiilidioksidiksi, osin sitä hyödynnettiin energiantuotannossa. Vuonna 2004 Ämmässuon kaatopaikkakaasua alettiin hyödyntää Espoon kaukolämmön tuotannossa, mikä ei näy vielä vuoden 2003 päästölaskelmissa. Jätevedenpuhdistuksen aiheuttamat päästöt vähenivät nekin merkittävästi tarkastelujaksolla , 67 % tehokkaamman typen talteenoton vuoksi, jolloin kasvihuonekaasu typpioksiduulin muodostuminen vesistöissä vähenee. Kaatopaikkojen osuus jätehuollon päästöistä on Espoossa ja Kauniaisissa noin 92 % ja jätevedenpuhdistuksen osuus 8 %. Maatalous Maatalouden merkitys Espoon ja Kauniaisten kasvihuonekaasupäästöjen tuottajana on hyvin pieni, vain 0,1 %. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Verkkoliite 1 : 5
6 3 Vantaa Vantaalla asui yhteensä henkeä vuonna Väkiluku kasvoi 21 % vuodesta Väkiluvun kasvun myötä myös energiankulutus ja päästöt kasvoivat (taulukko 50), kulutusta vastaavat kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat 39 % vuosina Päästöjen kasvu oli nopeampaa kuin väkiluvun kasvu. Vantaalla suurimmat päästöjä synnyttävät sektorit ovat kaukolämmitys, sähkön käyttö ja liikenne. Teollisuus ja rakennusten erillislämmitys muodostavat kumpikin noin 6 % kunnan kasvihuonekaasupäästöistä. Jätehuollon merkitys päästöjen aiheuttajana on nykyisin vähäinen. Energiantuotanto Vantaa tuottaa sähköä ja kaukolämpöä pääsääntöisesti yhdistettynä tuotantona kaukolämpövoimaloissa. Vantaan voimaloissa tuotettu sähkö kattoi vuonna 2003 noin puolet kunnassa kulutetusta sähköstä, loppuosa sähköstä ostettiin valtakunnan verkosta. Vuonna 1990 oman sähköntuotannon osuus oli pienempi. Vantaan energiantuotanto perustuu pääsääntöisesti maakaasun ja kivihiilen käyttöön, maakaasun suhteellinen osuus kasvoi vuodesta 1990 vuoteen Sähkön- ja lämmöntuotannon aiheuttamat päästöt vastasivat yhteensä noin 62 % Vantaan tuotantoa vastaavista päästöistä vuonna Sähkönkulutus Sähkönkulutuksesta (pois lukien lämmityssähkö, jota tarkastellaan lämmityksen yhteydessä) syntyi 27 % Vantaan kulutusta vastaavista päästöistä vuonna Kaupungissa kulutettiin yleissähköä vuonna GWh, kun vuonna 1990 määrä oli 887 GWh, joten sähkönkulutus kasvoi 51 % tarkastelujaksolla eli selvästi väestönkasvua nopeammin. Sähkönkulutuksen aiheuttamat päästöt kasvoivat vielä enemmän, 140 % vuosina , koska sähkön ominaispäästöt kasvoivat selvästi. Ominaispäästöjen kasvu oli seurausta kunnan ostosähkön omi- Taulukko 50. Vantaan energiankulutus ja kulutusta vastaavat kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990 ja Hyötyenergia Polttoaineet KHK-päästöt Päästöt/ Hyötyenergia Polttoaineet KHK-päästöt Päästöt/ Muutos Muutos KHKasukas asukas KHK-päästöt päästöt/asukas GWh GWh 1000 t CO 2 -ekv. GWh GWh 1000 t CO 2 -ekv. % % Kaukolämpö 1034,0 * 383,1 2,5 1678,0 * 527,2 2,9 38 % 14 % Sähkölämmitys 162,0 * 34,5 0,2 277,0 * 91,5 0,5 165 % 119 % Erillislämmitys 250,0 316,5 81,5 0,5 284,0 334,0 85,6 0,5 5 % -13 % Muu sähkö 887,0 * 185,5 1,2 1339,0 * 436,0 2,4 135 % 94 % Teollisuus ja työkoneet 215,9 359,9 98,7 0,6 199,5 332,5 92,0 0,5-7 % -23 % Liikenne * 1065,4 302,1 2,0 * 1292,4 369,0 2,0 22 % 1 % Kaatopaikat ja jätevedenpuhdistus * * 74,9 0,5 * * 15,7 0,1-79 % -83 % Maatalous * * 6,3 0,0 * * 5,0 0,0-21 % -35 % YHTEENSÄ 1166,7 7,7 1622,0 8,8 39 % 15 % 6 : Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Verkkoliite 1
7 naispäästöjen kasvusta, sillä Vantaan oman sähkön- ja lämmöntuotannon ominaispäästöt alenivat tarkastelujaksolla. Rakennusten lämmitys Rakennusten lämmitys aiheutti Vantaalla noin 43 % kasvihuonekaasupäästöistä vuonna Lämmitys perustui pääsääntöisesti kaukolämpöön, sillä se kattoi 75 % rakennusten lämmönkulutuksesta vuonna Tarkastelujaksolla kaukolämmön myynti kasvoi 62 %, mikä lisäsi kaukolämmityksestä syntyviä päästöjä 38 %. Myös sähkölämmityksen suosio uudisrakentamisessa oli vahva, mikä näkyy siinä että sähkölämmitteisten rakennusten lämmönkulutus kasvoi jopa 71 % ja sähkölämmityksen aiheuttamat päästöt kasvoivat 165 % sähkön ominaispäästöjen kasvun vuoksi. Erillislämmityksen lämmönkulutus kasvoi 14 %, mutta rakennusten lämmittämiseen käytetyn energian päästöt kasvoivat vain 5 % öljykattiloiden hyötysuhteen paranemisen ansiosta. Liikenne Liikenne muodosti vuonna 2003 noin 23 % osuuden Vantaan kulutusta vastaavista päästöistä. Osuus on suuri, koska kunnassa on suuria läpikulkuteitä, kuten Lahdenväylä ja Tuusulan moottoritie. Tieliikenteen osuus Vantaan liikenteen päästöistä on vallitseva, 98 %. Raideliikenteen osuus päästöistä on 2 %. Liikenteen aiheuttamat päästöt kasvoivat 22 % vuosina tieliikennemäärän kasvaessa 45 % samalla ajanjaksolla. Teollisuus ja työkoneet Vantaan teollisuuden (sis. työkoneet) omien polttoaineiden käyttö muodosti noin 6 % Vantaan kulutusta vastaavista päästöistä vuonna Teollisuuden polttoaineiden käytön aiheuttamat päästöt vähenivät 7 % vuosina Omien polttoaineiden lisäksi teollisuus käyttää sähköä (sisältyy taulukossa 50 riviin muu sähkö ). Jos sähkönkäytön aiheuttamat päästöt otetaan huomioon, niin Vantaan teollisuuden päästöt kokonaisuudessaan kasvoivat tarkastelujaksolla , koska teollisuuden sähkönkäyttö kasvoi 276 GWh: sta 317 GWh:iin ja lisäksi sähkön ominaispäästöt kasvoivat. Yhteensä teollisuuden (polttoaineet + sähkö) aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt muodostivat vuonna 2003 noin 12 % Vantaan kasvihuonekaasupäästöistä, kun osuus vuonna 1990 oli 13 %. Jätteiden ja jätevesien käsittely Jätehuollon eli kaatopaikkojen ja jätevedenpuhdistuksen päästöt vähenivät Vantaalla merkittävästi, 79 % vuosina Jätehuollon osuus kunnan kasvihuonekaasupäästöistä oli noin 1 % vuonna 2003, kun osuus oli vuonna 1990 vielä noin 5 %. Kaatopaikoilta syntyvät päästöt vähenivät 80 % kaatopaikkakaasun talteenoton alettua seudullisella Ämmässuon (Espoo) kaatopaikalla. Kaatopaikkakaasu, joka on pääosin voimakasta kasvihuonekaasua metaania, poltettiin vuonna 2003 pääsääntöisesti soihdussa haitattomammaksi hiilidioksidiksi, osin vanhoilla kaatopaikoilla syntyvää kaasua hyödynnettiin energiantuotannossa. Jätevedenpuhdistuksen päästöt vähenivät nekin merkittävästi tarkastelujaksolla , 46 % tehokkaamman typen talteenoton vuoksi, jolloin kasvihuonekaasu typpioksiduulin muodostuminen vesistöissä vähenee. Kaatopaikkojen osuus jätehuollon päästöistä on Vantaalla noin 90 % ja jätevedenpuhdistuksen osuus 10 %. Maatalous Maatalouden merkitys Vantaan kasvihuonekaasupäästöjen tuottajana on hyvin pieni, vain 0,3 %. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Verkkoliite 1 : 7
8 4 Hyvinkää Hyvinkäällä asui henkeä vuonna Väkiluku kasvoi 7 % vuodesta Väkiluvun kasvun myötä myös energiankulutus ja päästöt kasvoivat selvästi (taulukko 51), kulutusta vastaavat päästöt kasvoivat 17 % vuosina Hyvinkäällä suurimmat päästöjä synnyttävät sektorit ovat kaukolämmitys, sähkön käyttö ja liikenne. Teollisuuden merkitys päästöjen aiheuttajana on vähentynyt. Energiantuotanto Hyvinkää tuottaa sähköä ja kaukolämpöä yhdistettynä tuotantona kaukolämpövoimaloissaan. Vuonna 2003 noin 40 % Hyvinkäällä kulutetusta sähköstä tuotettiin omissa voimaloissa. Hyvinkään energiantuotanto perustuu lähes kokonaan maakaasun käyttöön korkealla hyötysuhteella. Oman energiantuotannon aiheuttamat päästöt vastasivat noin 30 % Hyvinkään tuotantoa vastaavista päästöistä. Sähkönkulutus Sähkönkulutuksesta (pois lukien lämmityssähkö, jota tarkastellaan lämmityksen yhteydessä) syntyi noin 23 % Hyvinkään kulutusta vastaavista päästöistä vuonna Tästä Hyvinkään kuluttamasta 286 GWh muusta sähköstä noin 60 % ostettiin valtakunnan verkosta vuonna 2003, mikä vaikutti siihen, että sähkönkäytön aiheuttamat päästöt kasvoivat ostosähkön ominaispäästöjen kasvaessa. Vuonna 1990 sähkönkulutus oli 278 GWh, joten Hyvinkään sähkönkulutus (lämmityssähkö pois lukien) kasvoi hillitysti, vain hieman yli 3 %. Sähkönkulutusta vastaavat päästöt kuitenkin yli kaksinkertaistuivat vuodesta 1990 vuoteen 2003 ostosähkön ominaispäästöjen kasvun vuoksi. Rakennusten lämmitys Rakennusten lämmitys aiheutti Hyvinkäällä noin 36 % kasvihuonekaasupäästöistä vuonna Lämmitys perustui pääsääntöisesti kaukolämpöön, sillä se kattoi lähes 70 % Taulukko 51. Hyvinkään energiankulutus ja kulutusta vastaavat kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990 ja Hyötyenergia Polttoaineet KHK-päästöt Päästöt/ Hyötyenergia Polttoaineet KHK-päästöt Päästöt/ Muutos Muutos KHKasukas asukas KHK-päästöt päästöt/asukas GWh GWh 1000 t CO 2 -ekv. GWh GWh 1000 t CO 2 -ekv. % % Kaukolämpö 294,9 * 63,5 1,6 358,9 * 79,6 1,8 25 % 17 % Sähkölämmitys 57,0 * 7,6 0,2 80,8 * 23,8 0,6 215 % 193 % Erillislämmitys 78,0 98,7 26,6 0,7 85,0 100,0 26,6 0,6 0 % -7 % Muu sähkö 278,5 * 36,4 0,9 286,3 * 83,1 1,9 128 % 112 % Teollisuus ja työkoneet 160,2 266,9 69,3 1,7 114,0 191,2 46,6 1,1-33 % -37 % Liikenne * 311,4 83,8 2,1 * 328,8 91,1 2,1 9 % 1 % Kaatopaikat ja jätevedenpuhdistus * * 11,3 0,3 * * 4,6 0,1-59 % -62 % Maatalous * * 13,1 0,3 * * 9,6 0,2-26 % -31 % YHTEENSÄ 311,6 7,8 365,1 8,5 17 % 9 % 8 : Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Verkkoliite 1
9 rakennusten lämmönkulutuksesta. Tarkastelujaksolla kaukolämmön myynti kasvoi 22 %, mikä lisäsi kaukolämmityksestä syntyviä päästöjä 25 %. Sähkölämmityksen suosio uudisrakentamisessa oli vahva, mikä näkyy siinä, että sähkölämmitteisten rakennusten lämmönkulutus kasvoi 42 % ja sähkölämmityksen aiheuttamat päästöt kolminkertaistuivat sähkönkulutuksen ja sähkön ominaispäästöjen kasvun vuoksi. Erillislämmityksen lämmönkulutus kasvoi 9 % ja rakennusten lämmittämiseen käytetyn energian päästöt pysyivät lähes ennallaan öljykattiloiden hyötysuhteen paranemisen ansiosta. Hyvinkäällä kaukolämmityksen aiheuttamat ominaispäästöt olivat lämmitysmuodoista selvästi alimmat vuonna Liikenne Liikenne muodosti vuonna 2003 noin 25 % osuuden Hyvinkään kulutusta vastaavista päästöistä. Osuus on suuri, koska kunnassa on suuria läpikulkuteitä, kuten Helsingin ja Tampereen välinen moottoritie. Vesiliikenteen osuus Hyvinkään liikenteen aiheuttamista päästöistä on marginaalinen. Raideliikenteen dieselin ja sähkön käytöstä aiheutuvat päästöt vastasivat noin 2 % liikenteen aiheuttamista päästöistä. Liikenteen aiheuttamat päästöt kasvoivat noin 9 % vuosina liikennemäärän kasvaessa. Teollisuus ja työkoneet Hyvinkäällä teollisuuden (sis. työkoneet) omien polttoaineiden käytöllä on edelleen suuri osuus päästöistä, vaikka sen merkitys onkin vähentynyt. Teollisuuden polttoaineiden käyttö muodosti noin 13 % Hyvinkään kulutusta vastaavista päästöistä vuonna 2003, kun vuonna 1990 osuus oli vielä 22 %. Teollisuuden polttoaineiden käytön aiheuttamat päästöt lähes puolittuivat Omien polttoaineiden lisäksi teollisuus käyttää merkittävästi sähköä (sisältyy taulukossa 51 riviin muu sähkö ). Jos sähkönkäytön aiheuttamat päästöt otetaan huomioon, niin Hyvinkään teollisuuden päästöjen pudotus oli vähäisempää kuin omien polttoaineiden käytön perusteella, sillä sähkönkulutuksen aiheuttamat päästöt kasvoivat selvästi. Hyvinkään teollisuuden sähkönkäyttö väheni 129 GWh:sta 117 GWh:iin, mutta kasvihuonekaasupäästöt kaksinkertaistuivat. Teollisuuden sähkönkulutuksen aiheuttamat päästöt vastasivat laskennallisesti noin 8 % Hyvinkään kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2003, kun osuus oli vuonna 1990 noin 5 %. Yhteensä teollisuuden (polttoaineet + sähkö) aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt muodostivat vuonna 2003 noin 21 % Hyvinkään kasvihuonekaasupäästöistä, kun vuonna 1990 osuus oli noin 27 %. Jätteiden ja jätevesien käsittely Jätehuollon eli jätteenkäsittelyn ja jätevedenpuhdistuksen päästöt vähenivät Hyvinkäällä merkittävästi, 59 % vuosina Jätehuollon osuus kaikista kasvihuonekaasupäästöistä oli noin 1 % vuonna 2003 kun osuus oli vuonna 1990 vielä noin 4 %. Kaatopaikoilta syntyvät päästöt vähenivät 60 % kaatopaikkakaasun talteenoton alettua kaatopaikoilla. Seudullisella Kapulan (Hyvinkää) kaatopaikalla syntyvä kaatopaikkakaasu, joka on pääosin voimakasta kasvihuonekaasua metaania, otettiin tehokkaasti talteen ja hyödynnettiin energiantuotannossa vuonna Seudullisella Karanojan (Hämeenlinna) kaatopaikalla syntyvää kaatopaikkakaasua myös kerättiin vuonna 2003, mutta sitä ei hyödynnetty energiana vaan soihtupoltettiin. Jätevedenpuhdistuksen päästöt vähenivät nekin merkittävästi, 41 %, tehokkaamman typen talteenoton vuoksi, jolloin kasvihuonekaasu typpioksiduulin muodostuminen vesistöissä vähenee. Kaatopaikkojen osuus jätehuollon päästöistä on noin 94 % ja jätevedenpuhdistuksen 6 %. Maatalous Maatalouden merkitys Hyvinkään kasvihuonekaasupäästöjen tuottajana on melko pieni. Maatalous aiheutti noin 3 % kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2003 ja 4 % vuonna Maatalouden aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt vähenivät selvästi, 26 % vuosina Erityisesti eläimistä aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen määrä väheni 37 % eläinten vähetessä ja maatalousmaasta syntyvät päästöt vähenivät 23 % viljelyalan vähentyessä. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Verkkoliite 1 : 9
10 5 Järvenpää Järvenpäässä asui henkeä vuonna Väkiluku kasvoi 18 % vuodesta Voimakkaan väkiluvun kasvun myötä myös energiankulutus ja päästöt kasvoivat selvästi (taulukko 52), kulutusta vastaavat päästöt kasvoivat 30 % vuosina Järvenpäässä suurimmat päästöjä synnyttävät sektorit ovat kaukolämmitys, sähkön käyttö ja liikenne. Energiantuotanto Järvenpäässä ei ole omaa sähköntuotantoa, joten kaikki sähkö ostetaan valtakunnan sähköverkosta. Kaukolämmön tuotantomäärät sen sijaan ovat kasvaneet selvästi, noin 29 % tarkastelujaksolla Järvenpään kaukolämmön tuotanto perustuu pääsääntöisesti maakaasun käyttöön, mutta merkittävä osa tuotetaan myös raskaalla polttoöljyllä. Kaukolämmön tuotannon ominaispäästöt vähenivät 4 % maakaasun suhteellisen osuuden kasvun vuoksi. Kaukolämmön tuotannon aiheuttamat päästöt vastasivat noin 23 % Järvenpään tuotantoa vastaavista päästöistä. Sähkönkulutus Sähkönkulutuksesta (pois lukien lämmityssähkö, jota tarkastellaan lämmityksen yhteydessä) syntyi noin 22 % Järvenpään kulutusta vastaavista päästöistä vuonna Tämä Järvenpäässä käytetty muu sähkö, 174 GWh, ostettiin valtakunnan verkosta vuonna 2003, mikä vaikutti siihen, että sähkönkäytön aiheuttamat päästöt kasvoivat selvästi vuosina sähkön ominaispäästöjen kasvaessa. Järvenpään sähkönkulutus (pois lukien lämmityssähkö) kasvoi selvästi väestönkasvua nopeammin, 28 % vuosina Tätä sähkönkulutusta vastaavat päästöt lähes nelinkertaistuivat sähkönkulutuksen ja sähkön ominaispäästöjen kasvun vuoksi. Taulukko 52. Järvenpään energiankulutus ja kulutusta vastaavat kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990 ja Hyötyenergia Polttoaineet KHK-päästöt Päästöt/ Hyötyenergia Polttoaineet KHK-päästöt Päästöt/ Muutos Muutos KHKasukas asukas KHK-päästöt päästöt/asukas GWh GWh 1000 t CO 2 -ekv. GWh GWh 1000 t CO 2 -ekv. % % Kaukolämpö 162,0 * 41,8 1,3 209,0 * 51,5 1,4 23 % 5 % Sähkölämmitys 64,0 * 5,4 0,2 96,1 * 30,2 0,8 456 % 372 % Erillislämmitys 71,5 90,5 24,2 0,8 80,0 94,1 25,1 0,7 4 % -12 % Muu sähkö 135,4 * 10,8 0,3 173,9 * 51,9 1,4 381 % 308 % Teollisuus ja työkoneet 85,3 142,2 35,5 1,1 28,0 46,0 12,3 0,3-65 % -71 % Liikenne * 204,0 51,5 1,6 * 218,3 57,8 1,6 12 % -5 % Kaatopaikat ja jätevedenpuhdistus * * 11,0 0,3 * * 6,7 0,2-39 % -48 % Maatalous * * 0,7 0,0 * * 0,4 0,0-48 % -56 % YHTEENSÄ 181,0 5,7 236,0 6,4 30 % 11 % 10 : Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Verkkoliite 1
11 Rakennusten lämmitys Rakennusten lämmitys aiheutti Järvenpäässä noin 39 % kasvihuonekaasupäästöistä vuonna Lämmitys perustuu pääsääntöisesti kaukolämpöön, sillä se kattaa noin 54 % rakennusten lämmönkulutuksesta (ks. taulukko 52). Tarkastelujaksolla kaukolämmön myynti kasvoi 29 %, mikä lisäsi kaukolämmityksestä syntyviä päästöjä 23 %. Sähkölämmitys vastasi 25 % Järvenpään rakennusten lämmönkulutuksesta vuonna Sähkölämmityksen suosio uudisrakentamisessa oli vahvaa, mikä näkyy siinä että sähkölämmitteisten rakennusten lämmönkulutus kasvoi 50 % ja sähkölämmityksen aiheuttamat päästöt lähes kuusinkertaistuivat sähkönkulutuksen ja sähkön ominaispäästöjen kasvun vuoksi vuosina Erillislämmitys vastasi 21 % Järvenpään rakennusten lämmönkulutuksesta Erillislämmityksen lämmönkulutus kasvoi 12 % ja rakennusten lämmittämiseen käytetyn energian päästöt kasvoivat vain hieman, noin 4 % öljykattiloiden hyötysuhteen paranemisen ansiosta. Kaukolämmityksen aiheuttamat ominaispäästöt olivat lämmitysmuodoista selvästi alimmat. Liikenne Liikenne muodosti vuonna 2003 noin 24 % osuuden Järvenpään kulutusta vastaavista päästöistä. Osuus on suuri, koska kunnassa on suuria läpikulkuteitä. Vesiliikenteen osuus Järvenpään liikenteen aiheuttamista päästöistä on marginaalinen. Raideliikenteen dieselin ja sähkön käytöstä aiheutuvat päästöt vastasivat noin 5 % liikenteen aiheuttamista päästöistä vuonna Liikenteen aiheuttamat päästöt kasvoivat noin 12 % vuosina tieliikennemäärän kasvaessa ja raideliikenteen sähkönkulutuksen aiheuttamien päästöjen kasvaessa. Teollisuus ja työkoneet Järvenpäässä teollisuuden (sis. työkoneet) omien polttoaineiden käyttö muodosti noin 5 % kulutusta vastaavista päästöistä vuonna 2003, kun vuonna 1990 osuus oli vielä 20 %. Teollisuuden polttoaineiden käytön aiheuttamat päästöt putosivat kolmasosaan aiemmasta vuosina Omien polttoaineiden lisäksi teollisuus käyttää merkittävästi sähköä (sisältyy taulukossa 52 riviin muu sähkö ). Jos sähkönkäytön aiheuttamat päästöt otetaan huomioon, niin Järvenpään teollisuuden päästöjen pudotus oli vähäisempää kuin pelkästään omien polttoaineiden käytön perusteella, sillä sähkönkulutuksen aiheuttamat päästöt kasvoivat selvästi. Järvenpään teollisuuden sähkönkäyttö kasvoi 44 GWh:sta 66 GWh:iin ja kasvihuonekaasupäästöt yli nelinkertaistuivat. Yhteensä teollisuuden (polttoaineet + sähkö) aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt muodostivat vuonna 2003 noin 13 % Järvenpään kasvihuonekaasupäästöistä, kun vuonna 1990 osuus oli noin 22 %. Jätteiden ja jätevesien käsittely Jätehuollon osuus Järvenpään kasvihuonekaasupäästöistä oli 3 % vuonna 2003 kun osuus oli vuonna 1990 noin 6 %. Jätehuollon eli jätteenkäsittelyn ja jätevedenpuhdistuksen päästöt vähenivät Järvenpäässä merkittävästi, 39 % vuosina erityisesti, koska kaatopaikalta syntyvät päästöt vähenivät 39 % kaatopaikkakaasun talteenoton alettua. Puolmatkan kaatopaikalta talteen otettu kaatopaikkakaasu, joka on pääosin voimakasta kasvihuonekaasua metaania, poltettiin soihdussa haitattomammaksi hiilidioksidiksi. Jätevedenpuhdistuksen aiheuttamat päästöt vähenivät nekin merkittävästi, 34 % tehokkaamman typen talteenoton vuoksi, jolloin kasvihuonekaasu typpioksiduulin muodostuminen vesistöissä vähenee. Maatalous Maatalouden merkitys Järvenpään kasvihuonekaasupäästöjen tuottajana on marginaalinen, noin 0,2 % kunnan päästöistä vuonna 2003, kun osuus oli 0,4 % vuonna Maatalouden aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt puolittuivat vuosina , kun eläinten määrä väheni ja viljelty maa-ala supistui. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Verkkoliite 1 : 11
12 6 Kerava Keravalla asui henkeä vuonna Väkiluku kasvoi 13 % vuodesta Väkiluvun kasvun myötä myös energiankulutus ja päästöt kasvoivat selvästi (taulukko 53), sillä kulutusta vastaavat päästöt kasvoivat 18 % vuosina Keravalla suurimmat päästöjä synnyttävät sektorit ovat kaukolämmitys, sähkön käyttö ja liikenne. Teollisuuden omien polttoaineiden käytön merkitys päästöjen aiheuttajana on vähentynyt, mutta teollisuus käyttää sähköä aiempaa enemmän. Energiantuotanto Kerava tuottaa sähköä ja kaukolämpöä yhdistettynä tuotantona kaukolämpövoimaloissaan. Kaukolämmön ohella tuotetaan myös prosessihöyryä teollisuuden tarpeisiin. Keravalla kulutetusta sähköstä 13 % tuotettiin omissa voimaloissa vuonna Keravan energiantuotanto perustuu lähes kokonaan maakaasun käyttöön, jolla tuotettiin sähköä ja lämpöä energiatehokkaasti korkealla hyötysuhteella vuosina 1990 ja Sähkön ja kaukolämmön tuotanto vastasivat noin 33 % Keravan tuotantoa vastaavista kasvihuonekaasupäästöistä. Sähkönkulutus Sähkönkulutuksesta (lämmityssähkö pois lukien), jota tarkastellaan lämmityksen yhteydessä) syntyi noin 27 % Keravan kulutusta vastaavista päästöistä vuonna Keravan kuluttamasta muusta sähköstä 87 % ostettiin valtakunnan verkosta vuonna 2003, mikä vaikutti siihen, että sähkönkäytön aiheuttamat päästöt kasvoivat selvästi vuosina sähkön ominaispäästöjen kasvaessa. Keravan sähkönkulutus (lämmityssähkö pois lukien) kasvoi selvästi, jopa 48 %. Sähkönkulutusta vastaavat päästöt yli nelinkertaistuivat vuodesta 1990 vuoteen 2003 sähkönkulutuksen ja sähkön ominaispäästöjen kasvun vuoksi. Taulukko 53. Keravan energiankulutus ja kulutusta vastaavat kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990 ja Hyötyenergia Polttoaineet KHK-päästöt Päästöt/ Hyötyenergia Polttoaineet KHK-päästöt Päästöt/ Muutos Muutos KHKasukas asukas KHK-päästöt päästöt/asukas GWh GWh 1000 t CO 2 -ekv. GWh GWh 1000 t CO 2 -ekv. % % Kaukolämpö 188,8 * 51,9 1,9 225,3 * 41,0 1,3-21 % -30 % Sähkölämmitys 28,9 * 3,0 0,1 43,3 * 13,4 0,4 349 % 297 % Erillislämmitys 48,5 61,4 16,4 0,6 50,2 59,1 15,8 0,5-3 % -15 % Muu sähkö 124,5 * 12,1 0,4 184,4 * 54,6 1,8 352 % 300 % Teollisuus ja työkoneet 57,1 95,1 25,6 0,9 71,4 76,3 18,2 0,6-29 % -37 % Liikenne * 195,8 50,3 1,8 * 209,1 55,9 1,8 11 % -2 % Kaatopaikat ja jätevedenpuhdistus * * 13,8 0,5 * * 5,4 0,2-61 % -65 % Maatalous * * 0,6 0,0 * * 0,4 0,0-38 % -45 % YHTEENSÄ 173,6 6,3 204,5 6,6 18 % 4 % 12 : Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Verkkoliite 1
13 Rakennusten lämmitys Rakennusten lämmitys aiheutti Keravalla noin 34 % kasvihuonekaasupäästöistä vuonna Lämmitys perustuu pääsääntöisesti kaukolämpöön, sillä se kattaa 71 % rakennusten lämmönkulutuksesta Tarkastelujaksolla kaukolämmön myynti kasvoi 19 %, mikä lisäsi kaukolämmityksestä syntyviä päästöjä 21 %. Sähkölämmityksen suosio uudisrakentamisessa oli vahvaa, mikä näkyy siinä että sähkölämmitteisten rakennusten lämmönkulutus kasvoi 50 % ja sähkölämmityksen aiheuttamat päästöt yli nelinkertaistuivat sähkönkulutuksen ja sähkön ominaispäästöjen kasvun vuoksi. Erillislämmityksen lämmönkulutus kasvoi vain 4 % ja rakennusten lämmittämiseen käytetyn energian vähenivät 3 % öljykattiloiden hyötysuhteen paranemisen ansiosta. Kaukolämmityksen aiheuttamat ominaispäästöt olivat lämmitysmuodoista selvästi alimmat. Liikenne Liikenne muodosti vuonna 2003 noin 27 % osuuden Keravan kulutusta vastaavista päästöistä. Osuus on suuri, koska kunnassa on suuria läpikulkuteitä. Vesiliikenteen osuus Keravan liikenteen aiheuttamista päästöistä on marginaalinen. Raideliikenteen dieselin ja sähkön käytöstä aiheutuvat päästöt vastasivat noin 4 % liikenteen aiheuttamista päästöistä. Liikenteen aiheuttamat päästöt kasvoivat noin 11 % vuosina liikennemäärän kasvaessa ja raideliikenteen sähkön ominaispäästöjen kasvaessa. Teollisuus ja työkoneet Keravalla teollisuuden (sis. työkoneet) omien polttoaineiden merkitys päästöistä on vähentynyt selvästi. Teollisuuden polttoaineiden käyttö muodosti noin 9 % Keravan kulutusta vastaavista päästöistä vuonna 2003, kun vuonna 1990 osuus oli vielä 15 %. Teollisuuden polttoaineiden käytön aiheuttamat päästöt vähenivät 29 % vuosina Omien polttoaineiden lisäksi teollisuus käyttää merkittävästi sähköä (sisältyy taulukossa 53 riviin muu sähkö ), jonka kulutus on Keravalla kasvanut yli kolminkertaiseksi vuosina Jos sähkönkäytön aiheuttamat päästöt otetaan huomioon, niin omien polttoaineiden käytön vähenemisestä huolimatta Keravan teollisuuden päästöt kasvoivat sähkönkulutuksen ja sähkön ominaispäästöjen voimakkaan kasvun vuoksi. Keravan teollisuuden sähkönkäyttö kasvoi 16 GWh:sta 56 GWh:iin ja kasvihuonekaasupäästöt yhdeksänkertaistuivat. Yhteensä teollisuuden (polttoaineet + sähkö) aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt muodostivat vuonna 2003 noin 17 % Keravan kasvihuonekaasupäästöistä, kun vuonna 1990 osuus oli noin 16 %. Jätteiden ja jätevesien käsittely Jätehuollon eli jätteenkäsittelyn ja jätevedenpuhdistuksen päästöt vähenivät Keravalla merkittävästi, 61 % vuosina Jätehuollon osuus kaikista kasvihuonekaasupäästöistä oli 2,6 % vuonna 2003 kun osuus oli vuonna 1990 vielä noin 8,0 %. Kaatopaikoilta syntyvät päästöt vähenivät 62 % kaatopaikkakaasun talteenoton alettua Savion kaatopaikalla. Talteen otettu kaatopaikkakaasu, joka pääosin on voimakasta kasvihuonekaasua metaania, hyödynnettiin kaukolämmön tuotannossa ja näin syntyviä päästöjä saatiin merkittävästi vähennettyä. Jätevedenpuhdistuksen päästöt vähenivät nekin merkittävästi, 34 % tehokkaamman typen talteenoton vuoksi, jolloin kasvihuonekaasu typpioksiduulin muodostuminen vesistöissä vähenee. Maatalous Maatalouden merkitys Keravan kasvihuonekaasupäästöjen tuottajana on hyvin pieni. Maatalous aiheutti noin 0,2 % kasvihuonekaasupäästöistä vuonna Maatalouden aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt vähenivät selvästi, 38 %, vuosina eläinten ja erityisesti viljelyalan vähenemisen vuoksi. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Verkkoliite 1 : 13
14 7 Kirkkonummi Kirkkonummella asui henkeä vuonna Väkiluku kasvoi 25 % vuodesta Väkiluvun voimakkaan kasvun myötä myös energiankulutus ja päästöt kasvoivat selvästi (taulukko 54). Kulutusta vastaavat päästöt kasvoivat väkilukua nopeammin, jopa 37 % vuosina Kirkkonummella suurimmat päästöjä synnyttävät sektorit ovat sähkön käyttö, teollisuus ja liikenne. Energiantuotanto Kirkkonummi tuottaa kaukolämpöä erillisissä kaukolämpövoimaloissa. Kirkkonummella tuotetaan myös sähköä ja prosessihöyryä teollisuuden tarpeisiin yhdistettynä tuotantona. Kirkkonummella kulutetusta sähköstä 6 % tuotettiin omissa voimaloissa vuonna Kirkkonummen energiantuotanto perustuu maakaasun, kivihiilen ja raskaan polttoöljyn käyttöön. Sähkön ja kaukolämmön tuotanto vastasivat noin 11 % Kirkkonummen tuotantoa vastaavista kasvihuonekaasupäästöistä. Sähkönkulutus Sähkönkulutuksesta (pois lukien lämmityssähkö, jota tarkastellaan lämmityksen yhteydessä) syntyi noin 24 % Kirkkonummen kulutusta vastaavista päästöistä vuonna Tästä Kirkkonummen kuluttamasta muusta sähköstä 94 % ostettiin valtakunnan verkosta vuonna 2003, mikä vaikutti siihen, että sähkönkäytön aiheuttamat päästöt kasvoivat selvästi vuosina sähkön ominaispäästöjen kasvaessa. Kirkkonummen sähkönkulutus (lämmityssähkö pois lukien) kasvoi selvästi, jopa 39 %. Sähkönkulutusta vastaavat päästöt yli nelinkertaistuivat vuodesta 1990 vuoteen 2003 sähkönkulutuksen ja sähkön ominaispäästöjen voimakkaan kasvun vuoksi. Rakennusten lämmitys Rakennusten lämmitys aiheutti Kirk- Taulukko 54. Kirkkonummen energiankulutus ja kulutusta vastaavat kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990 ja Hyötyenergia Polttoaineet KHK-päästöt Päästöt/ Hyötyenergia Polttoaineet KHK-päästöt Päästöt/ Muutos Muutos KHKasukas asukas KHK-päästöt päästöt/asukas GWh GWh 1000 t CO 2 -ekv. GWh GWh 1000 t CO 2 -ekv. % % Kaukolämpö 66,8 * 17,7 0,7 104,7 * 23,0 0,7 30 % 4 % Sähkölämmitys 50,0 * 5,1 0,2 88,7 * 28,3 0,9 452 % 342 % Erillislämmitys 73,0 92,4 24,8 1,0 91,0 107,1 25,6 0,8 4 % -17 % Muu sähkö 201,0 * 20,4 0,8 278,8 * 88,1 2,8 331 % 245 % Teollisuus ja työkoneet 214,4 357,4 96,0 3,8 268,9 375,0 100,9 3,2 5 % -16 % Liikenne * 315,8 85,3 3,4 * 336,9 93,8 3,0 10 % -12 % Kaatopaikat ja jätevedenpuhdistus * * 13,8 0,5 * * 3,8 0,1-73 % -78 % Maatalous * * 8,1 0,3 * * 7,1 0,2-13 % -30 % YHTEENSÄ 271,2 10,7 370,5 11,7 37 % 9 % 14 : Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Verkkoliite 1
15 konummella noin 21 % kasvihuonekaasupäästöistä vuonna Lämmitys perustuu tasaisesti kaukolämpöön, erillislämmitykseen ja sähkölämmitykseen. Kaukolämpö kattaa 35 % rakennusten lämmönkulutuksesta. Tarkastelujaksolla kaukolämmön myynti kasvoi 57 %, mikä kuitenkin lisäsi kaukolämmityksestä syntyviä päästöjä vain 30 %, koska energiantuotannon hyötysuhde parani ja maakaasun käyttö raskaan polttoöljyn sijaan lisääntyi. Sähkölämmitys vastaa 31 % rakennusten lämmönkulutuksesta. Sähkölämmityksen suosio uudisrakentamisessa oli vahvaa, mikä näkyy siinä, että sähkölämmitteisten rakennusten lämmönkulutus kasvoi 77 % ja sähkölämmityksen aiheuttamat päästöt yli viisinkertaistuivat sähkönkulutuksen ja sähkön ominaispäästöjen kasvun vuoksi. Erillislämmityksen lämmönkulutus kasvoi 25 % ja rakennusten lämmittämiseen käytetyn energian päästöt kasvoivat hieman vähemmän 4 % öljykattiloiden hyötysuhteen paranemisen ansiosta ja puun käytön lisääntyessä varuskunta-alueen erillislämmöntuotannossa. Liikenne Liikenne muodosti vuonna 2003 noin 25 % osuuden Kirkkonummen kulutusta vastaavista päästöistä. Osuus on suuri, osittain koska kunnassa on suuria läpikulkuteitä, kuten Hangontie ja Turun moottoritie. Vesiliikenteen osuus Kirkkonummen liikenteen aiheuttamista päästöistä on noin 3 %. Raideliikenteen dieselin ja sähkön käytöstä aiheutuvat päästöt vastasivat noin 4 % liikenteen aiheuttamista päästöistä. Liikenteen aiheuttamat päästöt kasvoivat noin 10 % vuosina tieliikennemäärän voimakkaan kasvun ja raideliikenteen kuluttaman sähkön ominaispäästöjen kasvun vuoksi. Teollisuus ja työkoneet Kirkkonummella teollisuuden (sis. työkoneet) omien polttoaineiden käytön muodostama osuus kunnan päästöistä on merkittävä, noin 27 % vuonna Teollisuuden polttoaineiden käytön aiheuttamat päästöt kasvoivat 5 % vuosina Omien polttoaineiden lisäksi teollisuus käyttää merkittävästi sähköä (sisältyy taulukossa 54 riviin muu sähkö ), jonka kulutus kasvoi 100 GWh:sta 108 GWh:iin vuosina Teollisuuden sähkön käytöstä syntyvät päästöt kasvoivat sähkönkulutuksen ja sähkön ominaispäästöjen kasvun vuoksi yli kolminkertaisiksi. Yhteensä teollisuuden (polttoaineet + sähkö) aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt muodostivat vuonna 2003 noin 36 % Kirkkonummen kasvihuonekaasupäästöistä, kun vuonna 1990 osuus oli noin 39 %. Jätteiden ja jätevesien käsittely Jätehuollon eli jätteenkäsittelyn ja jätevedenpuhdistuksen päästöt vähenivät Kirkkonummella merkittävästi, jopa 73 % vuosina Jätehuollon osuus kaikista kasvihuonekaasupäästöistä oli vain 1,5 % vuonna 2003, kun osuus oli vuonna 1990 vielä noin 5,1 %. Kaatopaikoilta syntyvät päästöt vähenivät 79 % kaatopaikkakaasun talteenoton alettua seudullisella Ämmässuon (Espoo) kaatopaikalla. Kaatopaikkakaasu, joka pääosin on metaania, poltettiin soihdussa haitattomammaksi hiilidioksidiksi vuonna 2003, mikä vähensi päästöjä merkittävästi vuoteen 1990 verrattuna. Jätevedenpuhdistuksen aiheuttamat päästöt kasvoivat 107 % typpikuormituksen kasvun vuoksi typpioksiduulipäästöjen kasvaessa. Maatalous Maatalouden merkitys Kirkkonummen kasvihuonekaasupäästöjen tuottajana on melko pieni. Maatalous aiheutti noin 2 % kasvihuonekaasupäästöistä vuonna Maatalouden aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt vähenivät vuosina hieman, 13 %, koska viljelyalan supistuminen vähensi kasvihuonekaasupäästöjä 15 %. Eläintenpidon aiheuttamat päästöt sen sijaan kasvoivat 5 %. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Verkkoliite 1 : 15
16 8 Mäntsälä Mäntsälässä asui henkeä vuonna Väkiluku kasvoi 18 % vuodesta Väkiluvun kasvun myötä myös energiankulutus ja päästöt kasvoivat selvästi (taulukko 55), sillä kulutusta vastaavat päästöt kasvoivat 26 % vuosina Voimakkainta kasvu oli sähkönkulutuksen ja teollisuuden aiheuttamissa päästöissä. Mäntsälässä suurimmat päästöjä synnyttävät sektorit ovat teollisuus, liikenne ja sähkön käyttö. Maatalouden merkitys päästöjen aiheuttajana on vähentynyt selvästi. Energiantuotanto Mäntsälässä ei ole omaa sähköntuotantoa, joten sähkö ostetaan valtakunnan verkosta. Mäntsälässä merkittävin lämmöntuotantomuoto on kaukolämpö. Mäntsälän kaukolämmön tuotanto perustuu lähes kokonaan maakaasun käyttöön, jolla tuotettiin lämpöä korkealla hyötysuhteella vuonna Sähkönkulutus Sähkönkulutuksesta (pois lukien lämmityssähkö, jota tarkastellaan lämmityksen yhteydessä) syntyi noin 10 % Mäntsälän kulutusta vastaavista päästöistä vuonna Mäntsälän sähkönkulutus kasvoi selvästi 54 GWh:sta 76 GWh:iin, 48 % vuosina Koska kunnassa ei ole omaa sähköntuotantoa, kasvoivat sähkönkäytön aiheuttamat päästöt selvästi vuosina sähkönkulutuksen ja sähkön ominaispäästöjen kasvaessa. Sähkönkulutusta vastaavat päästöt yli viisinkertaistuivat vuodesta 1990 vuoteen Rakennusten lämmitys Rakennusten lämmitys aiheutti Mäntsälässä noin 18 % kasvihuonekaasupäästöistä vuonna Kaukolämmitys kattoi 23 % rakennusten lämmönkulutuksesta ja sen osuus kunnan kasvihuonekaasupäästöistä oli 3 % vuonna Tarkastelujaksolla kaukolämmön myynti Taulukko 55. Mäntsälän energiankulutus ja kulutusta vastaavat kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990 ja Hyötyenergia Polttoaineet KHK-päästöt Päästöt/ Hyötyenergia Polttoaineet KHK-päästöt Päästöt/ Muutos Muutos KHKasukas asukas KHK-päästöt päästöt/asukas GWh GWh 1000 t CO 2 -ekv. GWh GWh 1000 t CO 2 -ekv. % % Kaukolämpö 20,2 * 4,5 0,3 32,3 * 7,3 0,4 61 % 36 % Sähkölämmitys 39,9 * 3,4 0,2 63,2 * 19,9 1,1 486 % 396 % Erillislämmitys 39,0 49,4 13,2 0,9 44,7 52,6 14,0 0,8 7 % -10 % Muu sähkö 54,5 * 4,6 0,3 76,0 * 23,9 1,4 416 % 337 % Teollisuus ja työkoneet 40,2 67,0 18,1 1,2 72,0 120,0 28,9 1,7 60 % 35 % Liikenne * 364,1 99,9 6,8 * 383,4 107,9 6,2 8 % -9 % Kaatopaikat ja jätevedenpuhdistus * * 4,5 0,3 * * 1,9 0,1-57 % -64 % Maatalous * * 33,3 2,3 * * 24,8 1,4-26 % -37 % YHTEENSÄ 181,5 12,3 228,5 13,1 26 % 6 % 16 : Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Verkkoliite 1
17 kasvoi 60 %, mikä lisäsi kaukolämmityksestä syntyviä päästöjä vastaavasti. Sähkölämmityksen osuus rakennusten lämmönkulutuksesta oli 45 % vuonna Sähkölämmityksen suosio uudisrakentamisessa oli vahvaa, mikä näkyy siinä, että sähkölämmitteisten rakennusten lämmönkulutus kasvoi 58 % ja sähkölämmityksen aiheuttamat päästöt yli viisinkertaistuivat sähkönkulutuksen ja sähkön ominaispäästöjen kasvun vuoksi. Erillislämmityksen osuus rakennusten lämmönkulutuksesta oli 32 % vuonna Erillislämmityksen lämmönkulutus kasvoi 15 %, mutta rakennusten lämmittämiseen käytetyn energian aiheuttamat päästöt kasvoivat vain 7 % öljykattiloiden hyötysuhteen paranemisen ansiosta. Liikenne Liikenne muodosti vuonna 2003 noin 47 % osuuden Mäntsälän kulutusta vastaavista päästöistä, koska kunnan läpi kulkee Helsingin ja Tampereen välinen moottoritie ja muita suuria teitä. Liikenteen, käytännössä tieliikenteen, aiheuttamat päästöt kasvoivat 8 % vuosina liikennemäärän voimakkaan kasvun seurauksena. Teollisuus ja työkoneet Mäntsälässä teollisuuden (sis. työkoneet) polttoaineiden käyttö muodosti noin 13 % osuuden Mäntsälän kulutusta vastaavista päästöistä vuonna Teollisuuden polttoaineiden käytön aiheuttamat päästöt kasvoivat 60 % vuosina Omien polttoaineiden lisäksi teollisuus käyttää myös sähköä (sisältyy taulukossa 55 riviin muu sähkö ), jonka kulutus on Mäntsälässä pysynyt vuosina 1990 ja 2003 lähellä 10 GWH:ta. Teollisuussähkön aiheuttamat päästöt sen sijaan kasvoivat merkittävästi sähkön ominaispäästöjen kasvun vuoksi. Jos sähkönkäytön aiheuttamat päästöt otetaan huomioon, niin teollisuuden (polttoaineet + sähkö) aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt muodostivat vuonna 2003 noin 14 % Mäntsälän kasvihuonekaasupäästöistä. Jätteiden ja jätevesien käsittely Jätehuollon eli jätteenkäsittelyn ja jätevedenpuhdistuksen päästöt vähenivät Mäntsälässä merkittävästi, 57 % vuosina Jätehuollon osuus kaikista kasvihuonekaasupäästöistä oli 1 % vuonna 2003, kun osuus oli vuonna 1990 vielä 2 %. Kaatopaikoilta syntyvät päästöt vähenivät 59 % kaatopaikkakaasun talteenoton alettua. Seudullisella Kapulan (Hyvinkää) kaatopaikalla syntyvä kaatopaikkakaasu, joka on pääosin voimakasta kasvihuonekaasua metaania, otettiin tehokkaasti talteen ja hyödynnettiin energiantuotannossa vuonna Seudullisella Karanojan (Hämeenlinna) kaatopaikalla syntyvää kaatopaikkakaasua myös kerättiin vuonna 2003, mutta sitä ei hyödynnetty energiana, vaan soihtupoltettiin. Myös jätevedenpuhdistuksen päästöt vähenivät 20 % jätevesien typpipäästöjen tehokkaamman puhdistuksen ansiosta, mutta sen merkitys jätehuollon kokonaispäästöjen kannalta on pieni. Maatalous Maatalouden merkitys Mäntsälän kasvihuonekaasupäästöjen tuottajana on merkittävä, vaikka onkin vähentynyt. Maatalous aiheutti noin 11 % Mäntsälän kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2003, kun osuus vielä vuonna 1990 oli 18 %. Maatalouden aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt vähenivät selvästi, 26 % vuosina Tähän vaikuttivat viljelyalan pienenemisestä johtunut 16 % päästöjen väheneminen sekä eläinten vähenemisestä johtunut 52 % kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Verkkoliite 1 : 17
18 9 Nurmijärvi Nurmijärvellä asui henkeä vuonna Väkiluku kasvoi 28 % vuodesta Väkiluvun kasvun myötä kunnan päästöt kasvoivat selvästi (taulukko 56), 18 % vuosina , mutta hitaammin kuin väkiluku kasvoi. Nurmijärvellä suurimmat päästöjä synnyttävät sektorit ovat liikenne, sähkön käyttö ja erillislämmitys. Kaukolämmön aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ovat merkittävästi vähentyneet uusiutuvaan polttoaineeseen siirtymisen myötä. Energiantuotanto Nurmijärvellä ei enää vuonna 2003 ollut omaa sähköntuotantoa. Vuonna 1990 kunnassa sijaitsi vielä yksi pieni teollisuuden energiantuotantolaitos, joka tuotti noin 2 % Nurmijärven sähköstä sekä prosessihöyryä teollisuuden tarpeisiin. Kaukolämpöä Nurmijärvellä tuotetaan kaukolämpövoimaloissa, joiden tuotantomäärä on yli kaksinkertaistunut vuosina Nurmijärven kaukolämpö tuotettiin vuonna 2003 suurimmaksi osaksi biopolttoaineella, kun vuonna 1990 tuotanto perustui raskaan polttoöljyn käyttöön. Uusiutuvan energian lisääminen näkyy suoraan päästöissä, sillä kaukolämmön tuotannon aiheuttamat päästöt vähenivät puoleen vaikka tuotantomäärä yli kaksinkertaistui vuosina Kaukolämmön tuotanto vastasikin vain noin 5 % Nurmijärven tuotantoa vastaavista kasvihuonekaasupäästöistä vuonna Sähkönkulutus Sähkönkulutuksesta (pois lukien lämmityssähkö, jota tarkastellaan lämmityksen yhteydessä) syntyi noin 19 % Nurmijärven kulutusta vastaavista päästöistä vuonna Kaikki Nurmijärven kuluttama sähkö ostettiin valtakunnan verkosta vuonna 2003, mikä vaikutti siihen, että sähkönkäy- Taulukko 56. Nurmijärven energiankulutus ja kulutusta vastaavat kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990 ja Hyötyenergia Polttoaineet KHK-päästöt Päästöt/ Hyötyenergia Polttoaineet KHK-päästöt Päästöt/ Muutos Muutos KHKasukas asukas KHK-päästöt päästöt/asukas GWh GWh 1000 t CO 2 -ekv. GWh GWh 1000 t CO 2 -ekv. % % Kaukolämpö 57,0 * 20,3 0,7 133,0 * 11,3 0,3-45 % -57 % Sähkölämmitys 75,9 * 7,6 0,3 127,2 * 40,0 1,1 429 % 314 % Erillislämmitys 79,0 100,0 26,8 1,0 103,0 121,2 32,4 0,9 21 % -5 % Muu sähkö 158,6 * 15,8 0,6 191,6 * 60,2 1,7 282 % 199 % Teollisuus ja työkoneet 85,8 142,9 43,3 1,5 50,0 83,3 22,4 0,6-48 % -59 % Liikenne * 394,6 107,9 3,8 * 415,3 116,7 3,2 8 % -15 % Kaatopaikat ja jätevedenpuhdistus * * 19,8 0,7 * * 12,0 0,3-40 % -53 % Maatalous * * 22,7 0,8 * * 17,1 0,5-24 % -41 % YHTEENSÄ 264,2 9,4 312,1 8,7 18 % -7 % 18 : Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Verkkoliite 1
19 tön aiheuttamat päästöt kasvoivat selvästi vuosina sähkön ominaispäästöjen kasvaessa. Nurmijärven sähkönkulutus (poislukien lämmityssähkö) kasvoi 159 GWh: sta 192 GWh:iin eli 21 % vuosina Sähkönkulutusta vastaavat päästöt yli kolminkertaistuivat vuodesta 1990 vuoteen 2003 sähkönkulutuksen ja sähkön ominaispäästöjen kasvun vuoksi. Rakennusten lämmitys Rakennusten lämmitys aiheutti Nurmijärvellä noin 27 % kasvihuonekaasupäästöistä vuonna Kunnassa rakennusten lämmitys perustui kaukolämpöön (37 % lämmönkulutuksesta), sähkölämmitykseen (35 %) ja erillislämmityksen (28 %) vuonna 2003, mutta kaukolämmön aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt olivat alle neljäsosa muihin lämmitysmuotoihin verrattuna. Tarkastelujaksolla kaukolämmön myynti kasvoi 133 %, mutta kaukolämmityksen päästöt vähenivät 45 % uusiutuvan puupolttoaineen käytön myötä. Sähkölämmityksen suosio uudisrakentamisessa oli vahvaa, mikä näkyy siinä, että sähkölämmitteisten rakennusten lämmönkulutus kasvoi 68 % ja sähkölämmityksen aiheuttamat päästöt yli viisinkertaistuivat sähkönkulutuksen ja sähkön ominaispäästöjen kasvun vuoksi. Erillislämmitettyjen rakennusten lämmönkulutus kasvoi 30 % vuosina , mutta rakennusten lämmittämiseen käytetyn energian päästöt kasvoivat hieman vähemmän, 21 % öljykattiloiden hyötysuhteen paranemisen ansiosta. Liikenne Liikenne muodosti vuonna 2003 noin 37 % osuuden Nurmijärven kulutusta vastaavista päästöistä. Osuus on suuri, koska kunnassa on suuria läpikulkuteitä. Vesi- ja raideliikenteen osuus Nurmijärven liikenteen aiheuttamista päästöistä on yhteensä 1 %. Liikenteen aiheuttamat päästöt kasvoivat noin 8 % vuosina liikennemäärän kasvaessa. Teollisuus ja työkoneet Nurmijärvellä teollisuuden (sis. työkoneet) käyttämien polttoaineiden merkitys päästöjen aiheuttajana on vähentynyt selvästi. Teollisuuden polttoaineiden käyttö muodosti noin 7 % Nurmijärven kulutusta vastaavista päästöistä vuonna 2003, kun vuonna 1990 osuus oli vielä 16 %. Teollisuuden polttoaineiden käytön aiheuttamat päästöt vähenivät 48 % vuosina Omien polttoaineiden lisäksi teollisuus käyttää merkittävästi sähköä (sisältyy taulukossa 56 riviin muu sähkö ), jonka kulutus on Nurmijärvellä hieman kasvanut, 70 GWh:sta 73 GWh:iin vuosina Jos sähkönkäytön aiheuttamat päästöt otetaan huomioon, niin Nurmijärven teollisuuden päästöt vähenivät vain hieman vuodesta 1990 vuoteen Yhteensä teollisuuden (polttoaineet + sähkö) aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt vähenivät vain 12 %. Jätteiden ja jätevesien käsittely Jätehuollon eli jätteenkäsittelyn ja jätevedenpuhdistuksen päästöt vähenivät Nurmijärvellä merkittävästi, 40 % vuosina Jätehuollon osuus kaikista kasvihuonekaasupäästöistä oli 4 % vuonna 2003 kun osuus oli vuonna 1990 vielä noin 7 %. Kaatopaikoilta syntyvät päästöt vähenivät 40 % kaatopaikkakaasun talteenoton alettua. Kaatopaikkakaasu, joka pääosin on metaania, poltettiin osin soihdussa hiilidioksidiksi ja osin sitä käytettiin energiantuotannossa. Jätevedenpuhdistuksen päästöt sen sijaan kasvoivat 11 % typpimäärän kasvun vuoksi, mutta sen merkitys jätehuollon päästöjen kannalta on vähäinen. Maatalous Maatalouden merkitys Nurmijärven kasvihuonekaasupäästöjen tuottajana on edelleen merkittävä, vaikka se on selvästi vähentynyt vuosina Maatalous aiheutti noin 5 % kunnan kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2003, kun osuus oli vuonna 1990 vielä 9 %. Maatalouden aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt vähenivät selvästi, 24 %, vuosina eläinten (-41 %) ja viljelyalan vähenemisen vuoksi (-21 %). Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Verkkoliite 1 : 19
20 10 Pornainen Pornainen on pieni maatalousvaltainen kunta, jossa asui henkeä vuonna Väkiluku kasvoi 37 % vuodesta Väkiluvun kasvun myötä myös energiankulutus ja päästöt kasvoivat, vaikka maatalouden aiheuttamat päästöt vähenivätkin (taulukko 57). Kulutusta vastaavat kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat 31 % samalla aikavälillä, eli hieman väkiluvun kasvua hitaammin. Pornaisissa suurimmat päästöjä synnyttävät sektorit ovat maatalous, liikenne ja sähkölämmitys. Sähkönkulutus Pornaisissa ei ole kaukolämmön eikä sähkön tuotantoa, joten kaikki sähkö ostetaan valtakunnan verkosta. Sähkönkulutuksesta (pois lukien lämmityssähkö, jota tarkastellaan lämmityksen yhteydessä) syntyi noin 14 % Pornaisten kulutusta vastaavista päästöistä vuonna Koska kunnassa ei ole omaa sähköntuotantoa Pornaisten sähkönkäytön aiheuttamat päästöt kasvoivat selvästi vuosina sähkön ominaispäästöjen kasvaessa Suomessa. Pornaisten sähkönkulutus (lämmityssähkö pois lukien) kasvoi hillitysti väestönkasvuun nähden, 10 % vuosina Sähkönkulutusta vastaavat päästöt yli nelinkertaistuivat vuodesta 1990 vuoteen 2003 sähkön ominaispäästöjen ja sähkönkulutuksen voimakkaan kasvun vuoksi. Rakennusten lämmitys Rakennusten lämmitys aiheutti Pornaisissa noin 25 % kasvihuonekaasupäästöistä vuonna Lämmitys perustuu erillislämmitykseen ja sähkölämmitykseen. Sähkölämmitys vastaa 67 % rakennusten lämmönkulutuksesta. Sähkölämmityksen suosio uudisrakentamisessa oli vahvaa, mikä näkyy siinä, että sähkölämmitteisten rakennusten lämmönkulutus kasvoi 118 % ja samalla sähkölämmityksen aiheuttamat päästöt yli kahdeksanker- Taulukko 57. Pornaisten energiankulutus ja kulutusta vastaavat kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990 ja Hyötyenergia Polttoaineet KHK-päästöt Päästöt/ Hyötyenergia Polttoaineet KHK-päästöt Päästöt/ Muutos Muutos KHKasukas asukas KHK-päästöt päästöt/asukas GWh GWh 1000 t CO 2 -ekv. GWh GWh 1000 t CO 2 -ekv. % % Kaukolämpö % 0 % Sähkölämmitys 7,4 * 0,6 0,2 16,3 * 5,1 1,2 709 % 491 % Erillislämmitys 5,9 7,5 2,0 0,6 8,0 9,4 2,5 0,6 25 % -9 % Muu sähkö 11,8 * 1,0 0,3 13,0 * 4,1 0,9 307 % 197 % Teollisuus ja työkoneet ,5 5,8 1,6 0,4 Ei kulutusta 1990 Ei kulutusta 1990 Liikenne * 26,2 7,1 2,2 * 27,6 7,7 1,7 8 % -21 % Kaatopaikat ja jätevedenpuhdistus * * 2,7 0,8 * * 1,1 0,3-57 % -69 % Maatalous * * 9,1 2,8 * * 7,4 1,7-19 % -41 % YHTEENSÄ 22,5 7,0 29,5 6,7 31 % -4 % 20 : Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Verkkoliite 1
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 6336/ /2017
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2017 1 (1) 15 Asianro 6336/11.03.00/2017 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt ajanjaksolla 1990-2016 Ympäristöjohtaja Tanja Leppänen Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelujen
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen
LisätiedotLaukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö
LisätiedotSYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011
SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
LisätiedotVIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012
VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
LisätiedotKAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011
KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus
LisätiedotHÄMEENKYRÖN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2017
HÄMEENKYRÖN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2009 2016 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2017 Päästölaskennan sektorit Kuluttajien sähkönkulutus Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Tieliikenne
LisätiedotKIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014
KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus
LisätiedotKARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012
KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
LisätiedotVIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014
VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 28 213 ENNAKKOTIETO VUODELTA 214 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
LisätiedotVIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013
VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
Lisätiedot75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista
Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 13.05.2014 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Kirkkonummen kunta kuuluu
LisätiedotKARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013
KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
LisätiedotRAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014
RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
LisätiedotKARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014
KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne
LisätiedotMuuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö
LisätiedotUuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö
LisätiedotPäästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010
Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden
LisätiedotKuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009
Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion kaupunki Ympäristökeskus 2010 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 KUOPIO... 4 2.1 Kasvihuonekaasupäästöt... 4 2.2 Energiatase... 8 3
LisätiedotÄänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
LisätiedotJämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
LisätiedotJätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo
Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen
LisätiedotYhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö
Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö Vilja Tähtinen/ HSY vilja.tahtinen[at]hsy.fi Päivitetty 10.6.2019 Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne ja työpaikat Liikkuminen Ympäristö
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %
LisätiedotKeski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto
Keski Suomen energiatase 2012 Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 10.2.2014 Sisältö Keski Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus
LisätiedotKouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009
Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti
LisätiedotHelsingin seudun ympäristöpalvelut. Vuosina ENERGIANTUOTANTO ENERGIANKULUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT. Lisätiedot:
Helsingin seudun ympäristöpalvelut ENERGIANTUOTANTO ENERGIANKULUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT Vuosina 2009 2016 Lisätiedot: johannes.lounasheimo@hsy.fi 1. HSY 2. VESIHUOLTO 3. JÄTEHUOLTO dia 6 dia 35 dia
LisätiedotHelsingin seudun ympäristöpalvelut. Vuosina ENERGIANTUOTANTO ENERGIANKULUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT. Lisätiedot:
Helsingin seudun ympäristöpalvelut ENERGIANTUOTANTO ENERGIANKULUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT Vuosina 2009 2015 Lisätiedot: johannes.lounasheimo@hsy.fi 1. HSY 2. VESIHUOLTO 3. JÄTEHUOLTO dia 6 dia 35 dia
LisätiedotUudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007
Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2014
Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2016
Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 216 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen
LisätiedotKAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
LisätiedotTILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus
TILASTOJA 2014:30 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2011
Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2011 - Väkiluku on kasvanut määrältään eniten Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. - Helsingin, Espoon, Vantaan, Järvenpään,
LisätiedotUusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta
Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 213 Arviot vuosilta 21-212 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus
LisätiedotYhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö
Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö Vilja Tähtinen/ HSY vilja.tahtinen[at]hsy.fi Päivitetty 1.3.2017 Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne ja työpaikat Liikkuminen Ympäristö
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa
LisätiedotHelsinki hiilineutraaliksi jo 2035? Millä keinoin? Petteri Huuska
Helsinki hiilineutraaliksi jo 2035? Millä keinoin? Petteri Huuska Helsingin päästötavoite kiristyy Helsingin kokonaispäästötavoite tiukentunut jatkuvasti 0 % 1990-2010 (2002) -20 % 1990-2020 (2008) -30
LisätiedotTILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus
TILASTOJA 2014:22 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi
LisätiedotÖljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010
Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja
LisätiedotPääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1
Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 21 16.1.212 Alatunniste 1 Liikenne 16.1.212 Alatunniste 2 Liikenteen päästöt ajoneuvoluokittain khk-päästöt (1 t CO 2- ekv.) 18 16 14 12 1 8 6 4 2 9 1 2 3 4 5 6 7
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2012
T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 2 8 2 0 1 2 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2012 Kuva: Helsingin kaupungin
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi syyskuussa 2017
2017:15 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi syyskuussa 2017 Tilastoja ISSN 2489 4311 Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310 36300 Etunimi.sukunimi@hel.fi
LisätiedotKuntien ilmastotavoitteet ja -toimenpiteet. Deloitten toteuttama selvitys (2018)
Kuntien ilmastotavoitteet ja -toimenpiteet Deloitten toteuttama selvitys (018) Selvityksen kohteena 50 suurinta kuntaa, jotka kattavat 70 % Suomen väestöstä Rovaniemi Tornio Kemi 30% 1 pienintä kuntaa,
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi-marraskuussa 2009
Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi-marraskuussa 2009 - Väkiluku on kasvanut määrältään eniten Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Nurmijärvellä ja Kirkkonummella
LisätiedotUudenmaan liiton julkaisuja E 103-2009. Uudenmaan liitto
Uudenmaan liiton julkaisuja E 103-2009 Uudenmaan liitto Uudenmaan kasvihuonepäästöt vuosina 1990, 2003 ja Uudenmaan liiton julkaisuja E 103-2009 Uudenmaan kasvihuonepäästöt vuosina 1990, 2003 ja Uudenmaan
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013
Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 36 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013 Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki 2010 Väkiluku on kasvanut
LisätiedotPääkaupunkiseudun ilmastoraportti
Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotKASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008
LAHDEN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA LAHDEN KAUPUNKI KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008 HOLLOLA LAHTI NASTOLA Aalto yliopisto Teknillinen korkeakoulu Lahden keskus Paikallisilla
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012
T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 3 6 2 0 1 2 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012 Väkiluku on kasvanut määrältään
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2010
T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 3 3 2 0 1 0 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2010 Kuva: Petri Berglund
LisätiedotYhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö
Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö Vilja Tähtinen/ HSY vilja.tahtinen[at]hsy.fi Päivitetty 14.5.2018 Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne ja työpaikat Liikkuminen Ympäristö
LisätiedotTILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus
TILASTOJA 2015:3 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-joulukuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi
LisätiedotUudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006
Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2006 Päästöt ovat lisääntyneet Uudellamaalla Uudenmaalla syntyi kasvihuonekaasupäästöjä (KHK-päästöjä) vuonna 2006 noin 11,9 miljoonaa tonnia (CO2-ekv.). Päästöt
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016
2016:28 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310
LisätiedotKAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2011
T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 2 2 0 1 2 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2011 Kuva: Helsingin kaupungin
LisätiedotMitä pitäisi tehdä? Tarkastelua Pirkanmaan päästölaskelmien pohjalta
Mitä pitäisi tehdä? Tarkastelua Pirkanmaan päästölaskelmien pohjalta Pirkanmaan ympäristöohjelmaseminaari 8.10.2018 Marko Nurminen Avoin yhtiö Tietotakomo Esityksen sisältö Pirkanmaan päästöjen nykytilanteesta
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2015
2016:4 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2015 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2017
2017:7 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2017 Tilastoja ISSN 2489 4311 Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310 36300 Etunimi.sukunimi@hel.fi
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2018
2018:15 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2018 Tilastoja ISSN 2489 4311 Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310 36300 Etunimi.sukunimi@hel.fi
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2012
T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 3 2 0 1 3 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2012 Kuva: Helsingin kaupungin
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016
2017:5 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310
Lisätiedotkunnista tammi maaliskuussa
Tilastoja 2014:13 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja etoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Tiivistelmä Väkiluku on kasvanut määrältään
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2011
T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 3 6 2 0 1 1 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2011 Kuva: Helsingin kaupungin
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015
2015:25 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta 1. vuosineljänneksellä 2011
T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 1 2 2 0 1 1 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta 1. vuosineljänneksellä 2011 Kuva: Helsingin
LisätiedotKainuun kasvihuonekaasutase 2009
Kainuun kasvihuonekaasutase 2009 Kainuun kasvihuonekaasutase Maakunnan ihmisen toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasujen päästöt ja nielut YK:n ilmastosopimuksen määritelmät ja Suomen kasvihuonekaasujen
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015
2015:37 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto
Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 2.11.2016 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi maaliskuussa 2019
Tilastoja 2019:6 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi maaliskuussa 2019 Tilastoja ISSN 2489-4311 Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 31036300
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015
2015:14 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09
LisätiedotHinku esiselvitys, Eurajoki
Hinku esiselvitys, Hinku-kunnat ovat sitoutuneet tavoittelemaan 8 prosentin päästövähennystä vuoteen 23 mennessä vuoden 27 tasosta. Kunnat pyrkivät vähentämään ilmastopäästöjään lisäämällä uusiutuvan energian
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta 4. vuosineljänneksellä 2010
T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 2 2 0 1 1 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta 4. vuosineljänneksellä 2010 Kuva: Helsingin
LisätiedotKeski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto
Keski-Suomen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto 1 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2010 Energianlähteiden ja kulutuksen kehitys 2000-luvulla Talouden ja energiankäytön
LisätiedotKeski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto
Keski-Suomen energiatase 2012 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 21.1.2014 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden
LisätiedotUusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2016 Arviot vuosilta
Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2016 Arviot vuosilta 2010-2015 Emma Liljeström, emma.liljestrom@benviroc.fi Suvi Monni, suvi.monni@benviroc.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus 2. Uusiutuvan
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi maaliskuussa 2018
2018:9 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi maaliskuussa 2018 Tilastoja ISSN 2489 4311 Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310 36300 Etunimi.sukunimi@hel.fi
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013
Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Tilastoja 2013:25 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Päivi Selander Puh.09-310 36411 etunimi.sukunimi@hel.fi
LisätiedotEnergia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013
Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotKAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2016 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
LisätiedotEkologisesti kestävä kehitys
Toimintaympäristön tila Espoossa 219 Ekologisesti kestävä kehitys TYT, Ympäristökeskus, Leena Sjöblom Lähteet: Caruna, Energiateollisuus, Espoon kaupunki, HSL, HSY, Trafi 1.4.219 Ekologisesti kestävä kehitys
LisätiedotJOENSUU CO2-raportti, Benviroc Oy Emma Liljeström
JOENSUU 28.2.2018 CO2-raportti, Benviroc Oy Emma Liljeström Päästöt ja hiilitaselaskelmat 1. CO2-raporttipalvelu 2. Joensuun kasvihuonekaasupäästöt 2.1 Kuluttajien sähkönkulutus 2.2 Rakennusten lämmitys
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I vuosineljänneksellä eli tammi maaliskuussa 2008
8131 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 13 2008 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I vuosineljänneksellä eli tammi maaliskuussa 2008 Väkiluku on kasvanut määrällisesti
LisätiedotHiilineutraali Vantaa Miia Berger Ympäristösuunnittelija Ympäristökeskus
Hiilineutraali Vantaa 2030 Miia Berger Ympäristösuunnittelija Ympäristökeskus miia.berger@vantaa.fi Tavoite Vantaan kaupunki on sitoutunut olemaan hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Vantaan tulee vähentää
LisätiedotTulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014
Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 23 2010 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010 Väkiluku on kasvanut määrältään eniten Helsingissä, Espoossa,
LisätiedotTilastokatsaus 13:2014
Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli
LisätiedotEnergiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt
Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Satakunnassa ja Nakkilassa vuonna 2014 Ilmastoasiantuntija Anu Pujola, Satahima-hanke Satahima Kohti hiilineutraalia Satakuntaa -hanke Kuntien ja pk-yritysten
LisätiedotFossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014
Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013
Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 15 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013 Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Matti Tirri 2000
LisätiedotPohjois- ja Etelä-Savon kasvihuonekaasupäästölaskenta 2010
Kuntakoulutus 05.12.2012 Suonenjoki 12.12.2012 Mikkeli Pohjois- ja Etelä-Savon kasvihuonekaasupäästölaskenta 2010 Kimmo Koistinen, Sami Mörsky, Hannu Koponen Pohjois-Savon ELY-keskus etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2007 JA 2012
POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2007 JA 2012 CO2-RAPORTTI BENVIROC OY Pohjois-Karjalan maakunnan kasvihuonekaasupäästöt vuosina 2007 ja 2012 Suvi Monni Juha Kukko CO2-raportti Espoo CO2-raportti
LisätiedotRAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014
RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 CO2-RAPORTTI BENVIROC OY CO2-raportin vuosiraportti, Rauma CO2-raportti / Benviroc Oy Lekkerikuja 1 B 21 02230 Espoo Puhelin 0400 99 2224
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 35 2007 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Vantaalla,
LisätiedotPäästölaskennan tuoteseloste 2010
CO2-raportti Päästölaskennan tuoteseloste 2010 - 2 - SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 Yleistä laskentamallista ja päästösektorit... 3 Kaukolämmitys... 4 Rakennusten erillislämmitys... 4 Sähkölämmitys...
LisätiedotUusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta
Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus
LisätiedotLiite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet
Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,
Lisätiedot