Kirkkonummen kunnan lausunto Metsähallituksen selvityksestä Suomenlahden merikansallispuistojen täydentämistarpeista ja -mahdollisuuksista

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Kirkkonummen kunnan lausunto Metsähallituksen selvityksestä Suomenlahden merikansallispuistojen täydentämistarpeista ja -mahdollisuuksista 131/ /2015 Kunnanhallitus 116 Ympäristöministeriö on pyytänyt Kirkkonummen kunnalta lausuntoa selvityksestä, jossa tarkastellaan Suomenlahden merikansallispuistojen täydentämistarpeita ja -mahdollisuuksia. Selvityksen on tehnyt Metsähallitus ympäristöministeriön toimeksiannosta. Kirkkonummea selvityksessä koskee etenkin tavoite selvittää Porkkalanniemen ja sen edustan valtion maa- ja vesialueiden rooli merialueen suojelualueverkostossa. Selvitysraportti on luettavissa ympäristöministeriön verkkosivuilla Suojelun toteuttamisen vaihtoehdot Raportissa on esitetty neljä suojelun toteuttamisvaihtoehtoa Metsähallituksen hallinnassa oleville alueille eteläisellä Kirkkonummella, Siuntiossa ja Inkoossa. Alueet on hankittu suojelutarkoituksiin lukuun ottamatta kaikissa vaihtoehdoissa mukana olevia yleisiä vesialueita, jotka on todettu arvokkaiksi Metsähallituksen viimeaikaisissa vedenalaisen luonnon inventoinneissa. Selvityksen vaihtoehdot ilmenevät liitteenä olevasta kartasta. Vaihtoehdossa 0 ei perusteta kansallispuistoa, vaan vielä suojelemattomienkin alueiden suojelu toteutetaan perustamalla asetuksella luonnonsuojelualueita. Muissa, laajuudeltaan erilaissa vaihtoehdoissa kansallispuisto perustetaan lailla. Kaikkiin vaihtoehtoihin sisältyy kolme yleisen vesialueen matalikkoaluetta, joilla on todettu huomattavia luontoarvoja ja jotka lisäisivät merialueiden suojeluverkostoon uudentyyppistä aluetta. Kaikki vaihtoehdot ovat toteuttamiskelpoisia lainsäädännön vaatimusten, puolustusvoimien toimintaedellytyksien ja kaavallisten edellytyksien puolesta. Vaihtoehtojen alueet sijaitsevat joko saaristo- ja rannikkoalueiden osayleiskaavan alueella tai yleiskaava 2020 alueella - alueilla on käytetty merkintöjä SL, SL/v, SL-1, SL/E, EP, E, VR/EP, VR ja MU. Osaa vesialueista ei ole osoitettu kaavoissa millään merkinnällä. Selvitykseen ei ole otettu mukaan Kallbådanin majakkasaarta ympäröivine vesialueineen. Alueen luodot ovat Suomenlahden tärkein harmaahylkeiden lepäily- ja karvanvaihtoalue, jolle ei voida ohjata nykyistä enempää kävijöitä. Kallbådanin majakkasaari on kuitenkin koko Kirkkonummen "tunnusmerkki" ja siksi merkityksellistä sisällyttää mahdolliseen kansallispuistoon syrjäalueena. Selvitykseen ei ole otettu mukaan myöskään Mäkiluodon saarta, koska se

2 on Senaatti-kiinteistöjen hallinnassa ja siellä on puolustustoimintaa. Mäkiluodon saari sopisi kävijäkohteeksi, joten Rannikkoprikaatin toiminnan loppuessa siellä mahdollisesti tulevaisuudessa on perusteltua, että Metsähallitus neuvottelisi silloin saaren hankkimisesta. Suojelukokonaisuuden merkityksestä Selvityksen kokonaisuudella on huomattava merkitys luonnon monimuotoisuuden turvaamiselle sekä virkistykselle ja luontoharrastukselle. Alueella tavataan 17 eri Natura-luontotyyppiä merkittävimpinä luonnonmetsät, lehdot ja keidassuot. Porkkalanniemi ja sen edustan saarialue sijaitsee keväisten ja syksyisten lintujen muuttojen pääreitillä, minkä johdosta Porkkalanniemi on Suomen suosituimpia lintujen seurantapaikkoja. Pesimälinnustoltaan selvityksen kohteet ovat Suomen edustavimpia. Virkistysmahdollisuuksia selvityksen kohteilla heikentää nykyisin palvelurakenteiden vähäisyys, mikä aiheuttaa helposti kuormitusta luontoon laajalla alueella - se haittaa myös luonto- ja matkailuyritystoiminnan mahdollisuuksia. Etenkin kansallispuistoihin rakennetaan mm. valtion budjetti- ja EU-rahoituksella palvelurakenteita ja luontopolkuja alueille, joille kävijät halutaan ohjata. Palvelurakenteet ja paremmat kulkuyhteydet mahdollistaisivat useampien pääsyn virkistäytymään alueella. Kävijät tulevat nähtävästi joka tapauksessa lisääntymään selvityskohteissa ja kunnan omistamilla suojelualueilla Porkkalanniemessä. Kävijämäärien lisääntyminen merkitsee myös monia ratkaistavia asioita, kuten kohteisiin vievien teiden kunnon ja kapasiteetin riittävyys sekä valvonta ihmisille ja luonnolle aiheutuvan häiriön välttämiseksi. Luonnonsuojelulain mukaan kansallispuistoissa ja muilla luonnonsuojelualueilla on luonnonsuojelulain 13 :n mukaan kielletty selkärankaisten eläinten pyydystäminen, tappaminen ja hätyyttäminen, mutta niillä on alueen hallinnasta vastaavan viranomaisen tai laitoksen luvalla mahdollista vähentää vierasperäisten sekä, jos laji on tullut liian runsaslukuiseksi tai käynyt muutoin vahingolliseksi, muidenkin eläinlajien yksilöitä - samoin on mahdollista poistaa sellaisten pyyntiluvanvaraisten riistaeläinlajien yksilöitä, jotka suojelualueen ulkopuolella aiheuttavat ilmeisen uhan ihmisten turvallisuudelle tai omaisuudelle aiheutuvasta merkittävästä taloudellisesta vahingosta. Lisäksi kansallispuistoissa voidaan luonnonsuojelulain mukaan sen perustamistarkoitusta vaarantamatta em. luvalla ajaa hirveä metsästyksen yhteydessä. Kansallispuiston perustamislakiin voidaan kirjata laajemmatkin metsästysmahdollisuudet. Luonnonsuojelulain 52 :n mukaan valtioneuvostolla ja ympäristöministeriöllä on okeus luonnonsuojelualueen perustamista varten tai muutoin tässä laissa tarkoitetun suojelun toteuttamiseksi lunastaa kiinteää omaisuutta ja erityisiä oikeuksia. Metsähallituksen mukaan tällaisia lunastuksia ei ole näkyvissä Porkkalan suojelualueiden perustamisessa tehtiin niistä tavallisia luonnonsuojelualueita tai kansallispuisto.

3 Kannanotot Kirkkonummen kunta järjesti yleisötilaisuuden kuntalaisten mielipiteiden kuulemiseksi selvityksestä. Metsähallituksen esitys ja muistio tilaisuudesta ovat kunnan verkkosivulla ajankohtaisissa asioissa. Tilaisuudessa Rannikkoprikaatin huoltopäällikkö Risto Määttä ilmoitti, ettei kansallispuiston perustamiselle ole estettä, jos se ei vaikuta puolustusvoimien harjoituksiin tai muuhun toimintaan. Metsähallituksen mukaan tämä on suunnittelun ehdoton lähtökohta. Kunta on saanut eri tahoilta useita kirjelmiä, joissa mielipiteet jakaantuvat kansallispuiston perustamisen suhteen - luonnonsuojelualueiden perustamista asetuksella ei vastusteta. Kansallispuistoa vastustavia allekirjoittajia on noin 400 henkilöä ja 6 yhdistystä (Porkkalanniemen Martat ry, Kirkkonummen Riistanhoitoyhdistys, Porkala ungdomsförening rf, Järsö ungdomsförening rf, Lillkanskog enskilda väg rf, Dragetintien hoitokunta). Kansallispuistoa kannattavia allekirjoittajia on noin 1400 henkilöä ja kolme yhdistystä (Kirkkonummen Yrittäjät ry, Kirkkonummen Ympäristöyhdistys KYY, Kyrkslätts Natur och Miljö rf). Tilanne on ajankohdalta Ympäristösuunnittelija Merja Puromies puh ja elinkeinotoimenjohtaja Marko Tiirinen puh , sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@kirkkonummi.fi Esityslistan liite: Kartta suojelun toteuttamisvaihtoehdoista Oheismateriaali - Selvitys Suomenlahden merikansallispuistojen täydentämistarpeita ja -mahdollisuuksia. Ehdotus Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää 1 antaa ympäristöministeriölle seuraavan lausunnon: Kunta esittää, että ympäristöministeriö jatkaa suunnittelutyötä kansallispuistovaihtoehtojen pohjalta. Jatkotyötä tulee tehdä yhdessä kunnan sekä asukkaiden ja muiden halukkaiden tahojen kanssa. Kunnalle tulee varata mahdollisuus antaa suunnitelmasta lausunto. Kunta pitää tärkeänä, että jatkotyössä ratkaistaan ja otetaan huomioon seuraavat asiat: - kävijäkohteiksi soveltuvat alueet, joille rakennetaan palvelurakenteita,

4 sekä rauhallisemmat syrjäalueet, - selvityksestä pois jätetyn Kallbådanin saaren mukaan ottaminen kansallispuistoon, - liikenteelliset ratkaisut maitse ja meritse, - liikenteen lisääntymistä aiheutuva tarve kunnostaa teitä niin, ettei liikenteen sujuvuus eikä turvallisuus heikkene, sekä kunnostusten - mahdollisuudet järjestää bussiliikenne suosituimpiin manneralueen käyntikohteisiin ja veneliikenteen lähtösatamiin, - muun infrastruktuurin parantamisen tarve sekä parannusten - mahdollisuudet järjestää alueelle riittävästi valvontaa ehkäisemään mm. järjestyshäiriöitä sekä luonnon häirintää, - taloudelliset sidonnaisuudet ja kustannukset kunnalle lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, - mahdollisuudet tehdä yhteistyötä kunnan omistamien kansallispuistoon kuulumattomien suojelu- ja virkistysalueiden hoidossa sekä palvelurakenteiden ja reittiviitoitusten rakentamisessa, - se, että alueilla on mahdollista ajaa hirveä, poistaa vieraslajien ja liiallisesti runsastuneiden tai vahinkoa aiheuttavia tai uhkaa alueen ulkopuolelle aiheuttavia yksilöitä, - se, että nykyisillä yleisillä vesialueilla on mahdollista jatkaa vesilinnustusta ja hallin metsästystä, - mahdollisuudet laittaa kansallispuiston perustamislakiin luonnonsuojelulakia väljemmät metsästyssäännökset hirvien metsästyksen, vesilinnustuksen ja hallin metsästyksen osalta, - selvityksestä pois jätetyn Mäkiluodon hankkiminen Metsähallitukselle ja sisällyttäminen kansallispuistoon, jos puolustusvoimat lopettavat siellä toimintansa ja Senaatti-kiinteistöt myyvät saaren, - puolustusvoimien tarpeiden turvaaminen, - varmistus siitä, ettei valtioneuvosto tai ympäristöministeriö käytä luonnonsuojelulain 52 :n mukaista lunastusoikeutta kansallispuiston muodostamisessa ja ettei kansallispuiston perustaminen vaikuta muiden maanomistajien oikeuksiin alueidensa käytössä ja rakentamisessa. Jatkotyössä on syytä tehdä tarkempiin selvityksiin ja suunnitelmiin perustuva selvitys kansallispuiston perustamisen investointi- ja käyttökustannuksista sekä teiden ja infrastruktuurin rakentamisen kustannuksista. Myös taloudelliset sidonnaisuudet ja kustannukset kunnalle lyhyellä ja pitkällä aikavälillä tulee selvittää. 2 tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa Käsittely Ympäristösuunnittelija Merja Puromies oli kokouksessa esittelemässä asiaa ja vastaamassa kunnanhallituksen kysymyksiin. Keskustelun aikana tehtiin seuraavat ehdotukset.

5 Jäsen Hans Hedberg ehdotti, että kunta esittää,että ympäristöministeriö jatkaa suunnittelutyötä vaihtoehto 0 mukaan eli luonnonsuojelu-alueena. Kunta aloittaa neuvottelu metsähallituksen kanssa alueen palauttamista kunnalle. Valtio pakkolunasti kyseisen alueen kunnalta Porkkalan parenteesin jälkeen. Pakkolunastus oli puolustuksen kannalta tärkeä alue. Kun puolustusvoimilla ei ollut enää tarvetta alueesta niin ne pitää palauttaa Kirkkonummen kuntaan. Jäsenet Michaela Lindholm ja Anna-Lotta Wichmann kannattivat Hedbergin ehdotusta. Jäsen Matti Kaurila ehdotti, että 1 antaa ympäristöministeriölle seuraavan lausunnon: Kunta esittää, että ympäristöministeriö jatkaa suunnittelutyötä vaihtoehto 1 pohjalta siten, että kansallispuisto perustetaan ko. alueen Metsähallituksen olemassa olevista luonnonsuojelualueista ja Metsähallituksen suojelutarkoituksiin hankkimista saarista. Jatkotyötä tulee tehdä yhdessä kunnan sekä asukkaiden ja muiden halukkaiden tahojen kanssa. Kunnalle tulee varata mahdollisuus antaa suunnitelmasta lausunto. Kunta pitää tärkeänä, että jatkotyössä ratkaistaan ja otetaan huomioon seuraavat asiat: - alueiden olemassa olevaa virkistyskäyttö turvataan - kävijäkohteiksi soveltuvat alueet, joille rakennetaan palvelurakenteita - liikenteelliset ratkaisut maitse ja meritse, - liikenteen lisääntymistä aiheutuva tarve kunnostaa teitä niin, ettei liikenteen sujuvuus eikä turvallisuus heikkene, sekä kunnostusten - mahdollisuudet järjestää bussiliikenne suosituimpiin käyntikohteisiin ja veneliikenteen lähtösatamiin, - muun infrastruktuurin parantamisen tarve sekä parannusten - mahdollisuudet järjestää alueelle riittävästi valvontaa ehkäisemään mm. järjestyshäiriöitä sekä luonnon häirintää, - taloudelliset sidonnaisuudet ja kustannukset kunnalle lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, - mahdollisuudet tehdä yhteistyötä kunnan omistamien kansallispuistoon kuulumattomien suojelu- ja virkistysalueiden hoidossa sekä palvelurakenteiden ja reittiviitoitusten rakentamisessa, - se, että alueilla on mahdollista ajaa hirveä, poistaa vieraslajien ja liiallisesti runsastuneiden tai vahinkoa aiheuttavia tai uhkaa alueen ulkopuolelle aiheuttavia yksilöitä, - se, että nykyisillä yleisillä vesialueilla on mahdollista jatkaa vesilinnustusta ja hallin metsästystä, sekä että tutkitaan mahdollisuuksia ottaa puistoon kuuluvia lisäluotoja näihin sekä virkistysmetsästys että metsästysmatkailukäyttöön, - mahdollisuudet laittaa kansallispuiston perustamislakiin luonnonsuojelulakia väljemmät metsästyssäännökset hirvien metsästyksen, vesilinnustuksen ja hallin metsästyksen osalta, - puolustusvoimien tarpeiden turvaaminen, - varmistus siitä, ettei valtioneuvosto tai ympäristöministeriö käytä luonnonsuojelulain 52 :n mukaista lunastusoikeutta kansallispuiston

6 muodostamisessa ja ettei kansallispuiston perustaminen vaikuta muiden maanomistajien oikeuksiin alueidensa käytössä ja rakentamisessa. Jatkotyössä on syytä tehdä tarkempiin selvityksiin ja suunnitelmiin perustuva selvitys kansallispuiston perustamisen investointi- ja käyttökustannuksista sekä teiden ja infrastruktuurin rakentamisen kustannuksista. Myös taloudelliset sidonnaisuudet ja kustannukset kunnalle lyhyellä ja pitkällä aikavälillä tulee selvittää. Jäsenet Ralf Grönberg ja Johanna Isomäki-Reik kannattivat Kaurilan ehdotusta. Jäsen Johanna Isomäki-Reik ehdotti että lausunnon rakennetta ja sisältöä muutettaisiin seuraavasti: "(Alkuun esitetty/päätetty malli jolla edetään.) Kunta haluaa olla aktiivisesti mukana jatkotyön valmistelussa. Jatkotyötä tulee tehdä kunnan lisäksi yhdessä kunnan asukkaiden ja muiden asiaa koskettavien yhteistyötahojen kanssa. Kunnalle tulee varata mahdollisuus antaa suunnitelmasta lausunto selvityksien jälkeen. Jatkotyössä on tehtävä tarkempiin selvityksiin ja suunnitelmiin perustuva selvitys kansallispuiston perustamisen investointi- ja käyttökustannuksista sekä teiden ja infrastruktuurin rakentamisen kustannuksista. Taloudelliset sidonnaisuudet ja kustannukset kunnalle lyhyellä ja pitkällä aikavälillä tulee selvittää. Mikäli kansallispuisto ehdotetaan selvityksien jälkeen perustaa kunta ehdottomasti edellyttää, että Metsähallituksen luontopalveluille taataan samassa yhdeydessä pysyvä lisärahoitus kansallispuiston perustamiseen ja ylläpitämiseen. (Tämän jälkeen lista toiminnallisista ym. huomioon otettavista seikoista): Kuntä pitää tärkeänä, että jatkotyössä otetaan huomioon ja ratkaistaan seuraavat asiat: - - -" Jäsen Matti Kaurila kannatti Isomäki-Reikin ehdotusta ja sisällytti sen omaan ehdotukseensa. Varajäsen Minna Hakapää kannatti pohjaehdotusta. Jäsen Antti Kilappa kannatti pohjaehdotusta sillä muutoksella, että siitä poistetaan Mäkiluotoa koskeva kohta. Hakapää täydensi kannatustaan myöhemmin Kilapan ehdottamalla tavalla Mäkiluodon suhteen ja niin, että lisätään ehdotukseen Isomäki-Reikin ehdotus. Ehdotusten käsittely, äänestykset

7 Puheenjohtaja julisti keskustelun päättyneeksi ja totesi että keskustelun aikana jäsenet Hedberg, Kaurila, Isomäki-Reik ja Kilappa olivat tehneet muutosehdotukset. Kaikkia ehdotuksia oli kannatettu. Myös pohjaehdotusta on kannatettu, joten puheenjohtaja totesi, että ehdotuksista on äänestettävä. Kunnanjohtaja muutti pohjaehdotuksensa siten, että lausunnosta poistetaan Mäkiluotoa koskeva kohta: "selvityksestä pois jätetyn Mäkiluodon hankkiminen Metsähallitukselle ja sisällyttäminen kansallispuistoon, jos puolustusvoimat lopettavat siellä toimintansa ja Senaatti-kiinteistöt myyvät saaren." Kunnanjohtaja muutti pohjaehdotustaan myös siten, että siihen sisällytetään Isomäki-Reikin ehdotus. Kunnanhallitus hyväksyi muutetun pohjaehdotuksen yksimielisesti. Puheenjohtaja ehdotti, että kunnanhallitus äänestää ensin Kaurilan ja Hedbergin ehdotusten kesken ja sen jälkeen näistä voittaneen ja pohjaehdotuksen kesken. Kaurilan ehdotukseen sisältyi Isomäki-Reikin ehdotus. Kunnanhallitus hyväksyi äänestysjärjestyksen. Äänestys, Kaurilan / Hedbergin ehdotukset Puheenjohtaja ehdotti, että asiasta äänestetään nimenhuudolla siten, että ne, jotka kannattavat Kaurilan muutosehdotusta, äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Hedbergin muutosehdotusta äänestävät EI. Jos EI voittaa, kunnanhallitus äänestää pohjaehdotuksen ja Hedbergin ehdotuksen kesken. Ehdotus äänestysjärjestyksestä hyväksyttiin. Nimenhuudolla toimitetussa äänestyksessä annettiin ääniä seuraavasti: 9 Jaa -ääntä (Grönberg, Harinen, Isomäki-Reik, Kaurila, Kilappa, Lehtinen, Hakapää, Sinisalo, Liimatainen) 4 ei -ääntä (Holopainen, Lindholm, Hedberg, Wichmann) Kaurilan ehdotus sai enemmän ääniä. Äänestys, muutettu pohjaehdotus /Kaurilan ehdotus Puheenjohtaja ehdotti, että kunnanhallitus äänestää Kaurilan ehdotuksen ja muutetun pohjaehdotuksen kesken nimenhuudolla siten, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat

8 Kaurilan muutosehdotusta äänestävät EI. Jos EI voittaa, kunnanhallitus päättää Kaurilan ehdotuksen mukaisesti. Ehdotus äänestysjärjestyksestä hyväksyttiin. Nimenhuudolla toimitetussa äänestyksessä annettiin ääniä seuraavasti: 8 Jaa-ääntä (Holopainen, Lindholm, Harinen, Hedberg, Kilappa, Lehtinen, Hakapää, Sinisalo) 5 ei -ääntä (Grönberg, Isomäki-Reik, Kaurila, Wichmann, Liimatainen) Muutettu pohjaehdotus sai enemmän ääniä. Valtuuston puheenjohtaja Ulf Kjerin saapui kokoukseen tämän pykälän aikana klo Puheenjohtaja Raija Vahasalo ja jäsen Anders Adlercreutz poistuivat kokouksesta keskustelun aikana, ennen äänestyksiä klo ja vastaavasti heidän varajäsenensä Jukka Liimatainen ja Rita Holopainen saapuivat samanaikaisesti paikalle. Päätös Kunnanhallitus päätti 1 tehdä seuraavat muutokset esityslistan lausuntoehdotukseen: 1.1. poistaa kohdan "selvityksestä pois jätetyn Mäkiluodon hankkiminen Metsähallitukselle ja sisällyttäminen kansallispuistoon, jos puolustusvoimat lopettavat siellä toimintansa ja Senaatti-kiinteistöt myyvät saaren." 1.2. muuttaa lausunnon rakennetta ja sisältöä seuraavasti: (Alkuun päätetty malli, jolla edetään) Kunta haluaa olla aktiivisesti mukana jatkotyön valmistelussa. Jatkotyötä tulee tehdä kunnan lisäksi yhdessä kunnan asukkaiden ja muiden asiaa koskettavien yhteistyötahojen kanssa. Kunnalle tulee varata mahdollisuus antaa suunnitelmasta lausunto selvityksien jälkeen. Jatkotyössä on tehtävä tarkempiin selvityksiin ja suunnitelmiin perustuva selvitys kansallispuiston perustamisen investointi- ja käyttökustannuksista sekä teiden ja infrastruktuurin rakentamisen kustannuksista. Taloudelliset sidonnaisuudet ja kustannukset kunnalle lyhyellä ja pitkällä aikavälillä tulee selvittää. Mikäli kansallispuisto ehdotetaan selvityksien jälkeen perustaa kunta ehdottomasti edellyttää, että Metsähallituksen luontopalveluille taataan

9 samassa yhdeydessä pysyvä lisärahoitus kansallispuiston perustamiseen ja ylläpitämiseen. (Tämän jälkeen lista toiminnallisista ym. huomioon otettavista seikoista) 2 muilta osin hyväksyä ehdotuksen mukaisen lausunnon annettavaksi ympäristöministeriölle ja että lausunto on seuraava: Kirkkonummen kunnan lausunto Kunta esittää, että ympäristöministeriö jatkaa suunnittelutyötä kansallispuistovaihtoehtojen pohjalta. Kunta haluaa olla aktiivisesti mukana jatkotyön valmistelussa. Jatkotyötä tulee tehdä kunnan lisäksi yhdessä kunnan asukkaiden ja muiden asiaa koskettavien yhteistyötahojen kanssa. Kunnalle tulee varata mahdollisuus antaa suunnitelmasta lausunto selvityksien jälkeen. Jatkotyössä on tehtävä tarkempiin selvityksiin ja suunnitelmiin perustuva selvitys kansallispuiston perustamisen investointi- ja käyttökustannuksista sekä teiden ja infrastruktuurin rakentamisen kustannuksista. Taloudelliset sidonnaisuudet ja kustannukset kunnalle lyhyellä ja pitkällä aikavälillä tulee selvittää. Mikäli kansallispuisto ehdotetaan selvityksien jälkeen perustaa kunta ehdottomasti edellyttää, että Metsähallituksen luontopalveluille taataan samassa yhdeydessä pysyvä lisärahoitus kansallispuiston perustamiseen ja ylläpitämiseen. Kunta pitää tärkeänä, että jatkotyössä ratkaistaan ja otetaan huomioon seuraavat asiat: - kävijäkohteiksi soveltuvat alueet, joille rakennetaan palvelurakenteita, sekä rauhallisemmat syrjäalueet, - selvityksestä pois jätetyn Kallbådanin saaren mukaan ottaminen kansallispuistoon, - liikenteelliset ratkaisut maitse ja meritse, - liikenteen lisääntymistä aiheutuva tarve kunnostaa teitä niin, ettei liikenteen sujuvuus eikä turvallisuus heikkene, sekä kunnostusten - mahdollisuudet järjestää bussiliikenne suosituimpiin manneralueen käyntikohteisiin ja veneliikenteen lähtösatamiin, - muun infrastruktuurin parantamisen tarve sekä parannusten - mahdollisuudet järjestää alueelle riittävästi valvontaa ehkäisemään mm. järjestyshäiriöitä sekä luonnon häirintää, - taloudelliset sidonnaisuudet ja kustannukset kunnalle lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, - mahdollisuudet tehdä yhteistyötä kunnan omistamien kansallispuistoon kuulumattomien suojelu- ja virkistysalueiden hoidossa sekä palvelurakenteiden ja reittiviitoitusten rakentamisessa, - se, että alueilla on mahdollista ajaa hirveä, poistaa vieraslajien ja liiallisesti runsastuneiden tai vahinkoa aiheuttavia tai uhkaa alueen

10 ulkopuolelle aiheuttavia yksilöitä, - se, että nykyisillä yleisillä vesialueilla on mahdollista jatkaa vesilinnustusta ja hallin metsästystä, - mahdollisuudet laittaa kansallispuiston perustamislakiin luonnonsuojelulakia väljemmät metsästyssäännökset hirvien metsästyksen, vesilinnustuksen ja hallin metsästyksen osalta, - puolustusvoimien tarpeiden turvaaminen, - varmistus siitä, ettei valtioneuvosto tai ympäristöministeriö käytä luonnonsuojelulain 52 :n mukaista lunastusoikeutta kansallispuiston muodostamisessa ja ettei kansallispuiston perustaminen vaikuta muiden maanomistajien oikeuksiin alueidensa käytössä ja rakentamisessa. 3 merkitä tiedoksi, että ennen kunnanhallituksen kokousta kunnanhallitukselle oli luovutettu seuraavat vetoomukset 3.1. Vetoomus Porkkalan kansallispuiston perustamiseksi: Porkkalan rannikko, saaristo ja merialueet ovat Suomenlahden arvokkaimpia merellisiä luontokohteita. Alueen luontoarvot ja virkistaytymistä palveleva käyttö tulee turvata nykyisille ja tuleville sukupolville. Perustamalla kansallispuisto voidaan parhaiten turvata alueen suojelu ja käyttö. Kannatamme merellisen kansallispuiston perustamista Porkkalaan. Vetoamme, että Kirkkonummen kunta ja valtionhallinnon toimijat takaavat aktiivisia toimia puiston perustamiseksi. Vetoomuksen on allekirjoittanut 1545 henkilöä. Vetoomus on kirjattu asiakortille 131/ / Vetoomuksen kansallispuiston perustamista vastaan olivat jättäneet seuraavat yhdistykset: Porkala Ungdomsförening r.f., Järsö Ungdomsförening r.f., Lillkanskogs enskilda väg r.f ja Dragetintien hoitokunta sekä 491 henkilökohtaista allekirjoitusta sekä nettiadressin 508 allekirjoitusta. vetoomuksen ensimmäisenä allekirjoittajana on puheenjohtaja arkkitehti Patrick Eriksson. Vetoomus on kirjattu asiakortille 131/ / Vetoomuksen kansallispuistoa vastaan oli jättänyt Pargas Miljö och fiskeri institut allekirjoittajana Micke Nyberg. Vetoomus on kirjattu asiakortille 131/ / tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa Jäsen Hans Hedberg jätti päätökseen eriävän mielipiteen: "Eriävä mielipide kunnanhallituksen päätökseen 30. maaliskuuta 2015, 3 Kansallispuiston suunnittelu Porkkalan alueelle tulee aiheuttamaan kunnalle ylitsepääsemättömiä esteitä. Kirkkonummen kunnalla ei ole taloudellisia voimavaroja toteuttaa alueen infrastruktuurin rakentamista. Pysäköintipaikkojen rakentaminen ja yksityisteiden leventäminen, noin viisi kilometriä, tulevat johtamaan yksityisten maiden pakkolunastamiseen.

11 Maaseutuelinkeino kärsii lisärajoituksista. Maanomistajat kärsivät kohtuutonta haittaa, MRL 39 2 mom. Maaseutuelinkeino on liiketoimintaa, joka ei saa joutua kärsimään suunnittelusta. RKP ja KD - ryhmien kunnanhallituksen edustajat yhtyivät eriävään mielipiteeseen. " Tiedoksi Muutoksenhakuohje Ei muutoksenhakua, kuntalaki 91