EUROOPAN PARLAMENTTI. Päätöslauselma puheenjohtajavaltio Alankomaiden luonnoksesta perustamissopimukseksi, 11. kesäkuuta 1997

Transkriptio

1 . EUROOPAN PARLAMENTTI Päätöslauselma puheenjohtajavaltio Alankomaiden luonnoksesta perustamissopimukseksi,. kesäkuuta

2 Päätöslauselma puheenjohtajavaltio Alankomaiden luonnoksesta perustamissopimukseksi,. kesäkuuta 997 B4-0565/97 Euroopan parlamentti, joka - ottaa huomioon jo ennen HVK:ta ja sen aikana hyväksymänsä kannanotot, - ottaa huomioon puhemiehensä esittämän kymmenen prioriteettia sisältävän muistion, - ottaa huomioon puheenjohtajavaltio Alankomaiden 30. toukokuuta 997 esittämän luonnoksen perustamissopimukseksi, A. muistuttaa, että HVK:n tavoitteet, jotka on vahvistettu Torinon Eurooppa-neuvostossa, ovat seuraavat: - unionin ja kansalaisten lähentyminen - tehokkaampi yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka - toimielinten valmisteleminen laajentumista varten - laajempi demokraattisuus unionissa, B. panee tyytyväisenä merkille 30. toukokuuta 997 esitetyssä perustamissopimusluonnoksessa saavutetun edistyksen erityisesti seuraavilta osin: - uuden työllisyyttä käsittelevän osaston sisällyttäminen perustamissopimukseen - sosiaalisen pöytäkirjan sisällyttäminen perustamissopimukseen - yhteisön politiikkojen vahvistaminen ympäristön, kuluttajansuojan ja kansanterveyden alalla - oikeus- ja sisäasioiden alan tehokkuuden parantaminen - tuomioistuimen toimivaltuuksien laajentaminen perusoikeuksiin liittyvissä asioissa - menettelyjen määrän vähentäminen sekä yhteispäätösmenettelyn soveltamisalan laajentaminen ja kyseiseen menettelyyn liittyvän kolmannen käsittelyn poistaminen - oikeushenkilöllisyyden myöntäminen unionille - luonnos YUTP:n talousarvionäkökohtiin liittyväksi toimielinten väliseksi sopimukseksi, C. muistuttaa, että tulevien laajentumisten mahdollistamiseksi tarvitaan unionin toimielinten perusteellista uudistamista, erityisesti poistamalla yksimielisyyssääntö, 7. toukokuuta 995 antamansa päätöslauselman kohdan iii alakohdassa jo hyväksyttyjen kantojen mukaisesti; EYVL C 00, , s. 70. EYVL C 5, , s

3 HVK:n haasteet Amsterdamin Eurooppa-neuvoston kannalta. Panee merkille, että Amsterdamin kokouksen lähestyessä tiettyä osaa keskeisistä Torinossa vahvistetuista tavoitteista ei ole vielä täysin saavutettu perustamissopimusluonnoksessa, vaikka kokouksen vakava epäonnistuminen tai regressiivinen tulos merkitsisi Euroopan integraation kannalta vakavaa iskua; toteaa, että itse asiassa a) luonnos ei vielä johda toimielinten väliseen tasapainoon, joka perustuu toimielinten laajempaan demokratiaan ja tehokkuuteen b) Euroopan unionin poliittinen, taloudellinen ja sosiaalinen ulottuvuus ei vielä ole riittävän painava vastine rahapoliittiselle ulottuvuudelle c) toimielinten valtuuksien syventäminen ennen laajentumisneuvottelujen aloittamista, joka oli Torinossa vahvistettu merkittävä tavoite, ei vielä ole riittävä mahdollistamaan laajentuneen unionin moitteetonta toimintaa;. On tietoinen vastuustaan Euroopan kansalaisten edessä, koska se on ainoa yleisillä vaaleilla valittu yhteisön toimielin; pyytää valtion- tai hallitusten päämiehiä osoittamaan poliittista päättäväisyyttä odotettaessa, että konferenssin loppuvaiheessa pyritään menestyksekkäästi aikaansaamaan vielä lisää edistystä seuraavien kohtien osalta: KANSALAISIA LÄHEMPÄNÄ OLEVA UNIONI Vapaus, turvallisuus ja oikeus 3. Suhtautuu myönteisesti turvapaikkaa, pakolaisia, siirtolaisuutta ja unionin alueella tai Schengenin alueella laillisesti asuvien kolmansista maista peräisin olevien kansalaisten asemaa koskevien kohtien sekä turvapaikkaa koskevasta pöytäkirjasta tehdyn luonnoksen asteittaiseen sisällyttämiseen yhteisön asioihin, mutta katsoo, että tuomioistuimen toimivallan laajentaminen näillä alueilla on liian rajallinen, jotta sillä taattaisiin kansalaisten mahdollisuudet saattaa asia tuomioistuimen käsiteltäväksi, ja koska Euroopan parlamentilta puuttuu lainsäädännöllinen yhteispäätösvalta, tällainen suuntautuminen - heikentää yhteisöpilaria ja -menetelmää - on ristiriidassa perusoikeuksien turvaamisen parantamista koskevan aikomuksen kanssa - vähentää oikeus- ja sisäasioiden alalla suunnitellun kehityksen merkitystä - edustaa kansallisten parlamentaaristen valvontavaltuuksien heikkenemistä, tuomatta kuitenkaan mukanaan Euroopan parlamentin harjoittamaa parlamentaarista valvontaa; Unioni ja kansalaiset 4. Korostaa, että kansalaisuuden sisältö ei toistaiseksi ole yksilöllisten eikä myöskään kollektiivisten oikeuksien tasolla edistynyt riittävästi 30. toukokuuta 997 esitetyssä Perustamissopimusluonnoksen H ja K.7 artikla. Perustamissopimusluonnoksen G ja K.0 artikla. 95

4 perustamissopimusluonnoksessa, vaikka kansalaisuus onkin Euroopan kehityksen kulmakivi ; tästä syystä a) perusoikeudet on taattava mahdollisimman tehokkaasti menettelyillä, jotka eivät ole riippuvaisia näennäisen yksimielisesti tehdyistä päätöksistä, b) vapaan liikkuvuuden periaate ja syrjimättömyyden periaate on pantava täytäntöön käyttämällä määräenemmistöäänestystä ja toimimalla yhteispäätösmenettelyn mukaisesti 3, c) taloudellisen osa-alueen osalta on edistettävä kilpailukykyä lisääviä politiikkoja yhteisön tasolla - erityisesti työmarkkinoiden aikaisempaa suuremman joustavuuden avulla - jotta jäsenvaltioiden olisi mahdollista lisätä työllisyyttä, ja täten luotaisiin samalla toteuttamiskelpoisten politiikkojen edellyttämä perusta, d) sosiaalisen osa-alueen osalta: - sosiaaliset perusoikeudet on sisällytettävä perustamissopimukseen - sosiaalisen pöytäkirjan sisältämiä määräyksiä, jotka sisällytetään perustamissopimukseen, olisi kehitettävä - työllisyyttä käsittelevää osastoa olisi kehitettävä siten, että sillä on todellista vaikutusta yleiseen politiikkaan ja se ulottuu pelkkää talouspolitiikkojen yhteensovittamista laajemmalle ja tarjoaa perustan aktiiviselle työllisyyspolitiikalle Euroopan tasolla 4, e) kulttuurin osalta: - Eurooppa-hankkeen kulttuuriulottuvuutta on pidettävä kansalaisuuden kulmakivenä - kaikilla unionin kansalaisilla on oltava perustamissopimukseen kirjattu oikeus käyttää omaa virallista EU-kieltään kirjallisissa yhteyksissä unionin toimielinten ja laitosten kanssa ja oikeus saada vastaukset tällä kielellä - kielipolitiikka on nimenomaisesti tunnustettava kulttuuripolitiikan ulottuvuudeksi ja perustamissopimuksen 8 artiklaa on muutettava vastaavasti, f) avoimuutta koskevien vaatimusten osalta 5 : - panee tyytyväisenä merkille päätöksentekomenettelyiden lukumäärän vähentämisen ja niiden yksinkertaistamisen - neuvoston lainsäädäntötoiminnasta on tehtävä julkista, ja kun neuvosto ja parlamentti toimivat lainsäätäjinä, tässä yhteydessä on tarpeen määritellä, mitkä Perustamissopimusluonnoksen 8 artikla. Perustamissopimusluonnoksen F a artikla. Perustamissopimusluonnoksen 6 a ja 8 a artikla. Uusi osasto VI osaston jälkeen. Perustamissopimusluonnoksen 9 a artikla. 96

5 toimet ovat julkisia; neuvoston yksittäisten jäsenten vastuullisuus on osoitettava julkaisemalla äänestystulokset - toimielinten asiakirjojen on oltava saatavilla - perustamissopimusten yksinkertaistamisesta on päätettävä tämän HVK:n kuluessa ja perustamissopimusten kodifiointityö on saatava pikaisesti päätökseen, g) HVK:n on sisällytettävä perustamissopimuksiin uusi osasto "Energia"; AIKAISEMPAA TEHOKKAAMPI YHTEINEN ULKO- JA TURVALLISUUSPOLITIIKKA SEKÄ YHTEINEN TALOUDELLISIA ULKOSUHTEITA KOSKEVA POLITIIKKA 5. Toteaa, että jo perustamissopimuksen edellisessä tarkistamisvaiheessa julistettu tavoite tehokkaan yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) luomisesta ei vieläkään ole riittävästi konkretisoitunut 30. toukokuuta 997 esitetyssä luonnoksessa; korostaa, että Euroopan parlamentti on osoittanut kykenevänsä toimimaan aktiivisesti ja rakentavasti YUTP:n alalla; pitää siksi valitettavana perustamissopimusluonnoksessa parlamentille esitettyä riittämätöntä asemaa ja vaatii erityisesti, että parlamenttia kuullaan täysimääräisesti ja sille annetaan tietoa tämän politiikan kehityksestä; 6. Toteaa kuitenkin, että jonkinlaista edistystä on saavutettu ottamalla käyttöön rakentavan äänestämästä pidättymisen käsite ja laajentamalla määräenemmistöäänestystä yhteisiä kantoja ja yhteisiä toimintoja hyväksyttäessä ; uskoo, että ehdotettuja päätöksentekomenettelyjä olisi kehitettävä edelleen YUTP:n lukkiutumisen välttämiseksi; 7. Muistuttaa, että komissiolle on annettava laajemmat valtuudet ja että sen on erityisesti osallistuttava täysipainoisesti unionin edustamiseen ; 8. Uskoo, että turvallisuuspolitiikan alalla EU:lla olisi oltava välineet konfliktien ennaltaehkäisyvalmiuksien vahvistamiseen ottaen huomioon ETYJ:n päätösasiakirjan ja Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan; 9. Panee merkille, että EU:n ja WEU:n välinen suhde on asteittaisen yhdistymisen näkökulmasta jatkuvasti selkeytymässä, ja pitää mahdollisuuksia EU:n ja WEU:n välisen yhteistyön vahvistamiseen tervetulleina; 0. Odottaa, että YUTP:n menoja käsittelevät määräykset 3 määriteltäisiin tämän hetkisen toimielinten välisen sopimusluonnoksen mukaisesti, jonka se täten eksplisiittisesti hyväksyy; 3 Perustamissopimusluonnoksen J.3 artikla. Perustamissopimusluonnoksen J.5 artikla. Perustamissopimusluonnoksen J.7 artikla. 97

6 . Katsoo, että jos unionille annetaan oikeushenkilöllisyys perustamissopimusluonnoksen mukaisesti, merkittävät kansainväliset sopimukset, joissa pannaan täytäntöön YUTP:n tavoitteita J. artiklan mukaisesti, edellyttävät Euroopan parlamentin puoltavaa lausuntoa;. Pyytää taloudellisten ulkosuhteiden osalta, että Euroopan unionin sisäisten ja ulkoisten vastuiden osalta kunnioitetaan rinnakkaisuusperiaatetta määräämällä, että kaikki kansainväliset sopimukset, joiden sisältöön sovelletaan sisäisellä tasolla yhteispäätösmenettelyä, edellyttävät Euroopan parlamentin puoltavaa lausuntoa; pyytää lisäksi, että sille annetaan oikeus osallistua yhteisen kauppapolitiikan (EY:n perustamissopimuksen 3 artikla) yhteydessä toteutettavaan päätöksentekomenettelyyn ja että palvelut, ulkomaiset suorat sijoitukset ja henkinen omaisuus otetaan mukaan 3 artiklaan; DEMOKRAATTISEMMAN JA TEHOKKAAMMAN UNIONIN TOIMIELIMET JA UNIONIN LAAJENTUMINEN 3. Panee merkille vakavat puutteet suhteessa Eurooppa-neuvoston Torinossa 9. maaliskuuta 996 määrittelemiin tavoitteisiin; näitä puutteita ovat erityisesti seuraavat: - määräenemmistöäänestyksen käytön laajentamisen riittämättömyys (erityisesti kaikentyyppisen syrjinnän kieltävien toimenpiteiden osalta, sisä- ja oikeusasioiden alan lainsäädännön osalta, YUTP:n toimintojen ja yhteisten kantojen osalta sekä yhteisöelinten nimitysten osalta, sosiaalipolitiikan, tiettyjen verotukseen liittyvien ulottuvuuksien ja sellaisten laajojen alueiden osalta, joilla on huomionarvoisia vaikutuksia talousarvioon) - kieltäytyminen laajentamasta yhteispäätöksen käyttöä kaikkiin lainsäädäntöön ja talousarvioon liittyviin säädöksiin, erityisesti uusiin politiikkoihin (kuten ensimmäiseen pilariin siirretyt oikeus- ja sisäasioihin liittyvät kysymykset) sekä yhteisen maatalouspolitiikan muihin lainsäädännöllisiin näkökohtiin - täytäntöönpanoon liittyviä säädöksiä koskevan, yhteisön jaetun lainsäädäntövallan valvonnan kysymyksen lykkääminen myöhempään ajankohtaan, vaikka kysymyksen ratkaisua lykättiin jo odotettaessa HVK:ta - kaikkien komission kokoonpanoa koskevien ehdotusten puuttuminen - äänten uudelleen painotukseen liittyvän selkeän valinnan puuttuminen 3 - Euroopan parlamentin puoltavan lausunnon puuttuminen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen N artiklan, perustamissopimusluonnoksen 6 a artiklan, 8 e artiklan (jos kyseessä ei ole yhteispäätösmenettelyä soveltaen tehty enemmistöpäätös), 0 artiklan 3 Perustamissopimusluonnoksen 6 luku, jossa esitetään ne artiklat, joiden osalta määräenemmistön käyttöä voitaisiin laajentaa. Päätösasiakirjaan liitettävä julistus. Vaihtoehdot ja äänten painottamiseksi uudelleen neuvostossa, perustamissopimusluonnoksen 6 luku. 98

7 (omien varojen osalta), 09 artiklan (jos kyseessä ei ole yhteispäätösmenettelyä soveltaen tehty enemmistöpäätös), 35 artiklan ja kaikkien tärkeiden kansainvälisten sopimusten osalta; 4. Katsoo, että demokraattisen edustuksen vahvistaminen on välttämätöntä hyväksymällä Euroopan parlamentin jäsenten valintaa koskeva yhteinen vaalimenettely, joka perustuu suhteelliseen vaalitapaan, ja määräys, jonka avulla voidaan hyväksyä parlamentin jäsenten yhtenäinen ohjesääntö sekä Euroopan poliittisiin puolueisiin liittyvä oikeudellinen perusta; 5. Katsoo, että sen on saatava osallistua sen omaa toimipaikkaa koskevaan päätöksentekoon ja sen on jatkossakin saatava valvoa oman toimintansa järjestämistä; Tiiviimpi yhteistyö 6. Arvioi, että 30. toukokuuta 997 annetun perustamissopimusluonnoksen tekstiä on parannettava varmistamalla, että - tiiviimmän yhteistyön toteuttamiseksi tarjotaan tarpeelliset tehokkuuden ja demokratian takeet: neuvoston määräenemmistö (mahdollisesti ennalta määrätyn yksimielisyyttä edellyttävän siirtymävaiheen jälkeen) ja Euroopan parlamentin puoltava lausunto - tiiviimmän yhteistyön yhteydessä sovelletaan täysimääräisesti yhteisön sääntöjä, parlamentin osallistuminen ja tuomioistuimen valvonta mukaan lukien - kaikki vahvistetusta yhteistyöstä aiheutuvat menot katetaan säännönmukaisesti yhteisön talousarviosta Yhteisömenetelmän käyttämisen tarve 7. Korostaa tarvetta käyttää yhteisömenettelyjä ja -menetelmiä, joita on käytetty menestyksekkäästi yhteisön rakentamisen alusta lähtien ja jotka vielä nyt voivat osoittautua välttämättömiksi (esimerkiksi sitovat aikataulut), jotta tämän HVK:n yhteydessä voitaisiin ratkaista tietyt erityisen hankalat ongelmat; 8. On vakuuttunut, että mitään neuvotteluja laajentumisesta ei voida saada menestyksekkäästi päätökseen ennen tarvittavia toimielinten mukauttamisuudistuksia; 9. Kehottaa puhemiestään välittämään tämän päätöslauselman HVK:n puheenjohtajavaltiolle, neuvoston puheenjohtajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä komissiolle ja muille yhteisön toimielimille. Perustamissopimusluonnoksen V osan artikla. 99