General and site-specific conceptual models for qualitative risk assessment
|
|
- Marjut Mäkelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LIFE10 ENV/FI/ ASROCKS General and site-specific conceptual models for qualitative risk assessment Käsitteelliset mallit riskinarvioinnin kohdentamiseksi Heli Lehtinen Jaana Sorvari Sirkku Tuominen Suomen ympäristökeskus Valokuvat: Jaana Sorvari, jos ei muuta mainintaa. Liitekartat: Sirkku Tuominen
2 Sisällys General and site-specific conceptual models for qualitative risk assessment... 1 Käsitteelliset mallit riskinarvioinnin kohdentamiseksi... 1 Johdanto... 3 Yleiset käsitteelliset mallit kiviainestuotannolle ja maarakentamiselle... 3 Arseenin ominaisuudet... 3 Arseenin esiintyminen ja sille altistuminen eteläisellä Pirkanmaalla... 4 Arseenille esitettyjä viitearvoja... 6 Arseenin ensisijainen lähde, leviämisreitit ja -mekanismit... 8 Yleisten mallien tarkentaminen neljällä tutkimuskohteella Kohteiden kuvaus Kohdetiedon lähteet Kiviainesten tuotanto Rakennuskohteet Arseenin esiintyminen kohteissa ja niiden ympäristössä Kiviainesten tuotantoalueiden kallioperä Rakennuskohteiden kallioperä Maaperän arseenipitoisuudet Arseenin mahdolliset leviämisreitit Arseenipitoisuudet leviämisreiteillä ja eri väliaineissa Altistuvat ympäristönosat ja kohde-eliöt Yhteenveto riskien muodostumisesta tutkimuskohteissa Kirjallisuus Liitekartat LIITE 5. Käsitteellisten mallien laadinta - olennaisten arseenin leviämisreittien tunnistaminen Liitteen 5 lähteet LIITE 6. Käsitteellisten mallien laadinta - olennaisten kohde-eliöiden tunnistaminen Liitteen 6 lähteet
3 Johdanto ASROCKS-hankkeessa selvitetään arseenin mahdollisesti aiheuttamia ympäristö- ja terveysriskejä Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä sijaitsevissa kalliokiviainesten, soran tai hiekan tuotantokohteissa ja rakennuskohteissa. Lisäksi laaditaan ohjeistus arseeniriskin arvioimiseksi ja hallitsemiseksi maa- ja kiviainestuottajien sekä viranomaisten käyttöön. Hankkeen toteuttavat Geologian tutkimuskeskus, Tampereen teknillinen yliopisto ja Suomen ympäristökeskus yhteistyössä kivi- ja maa- ainestuottajien sekä kuntien ja ELY-keskusten kanssa. Hanke on osittain EU Life+ ympäristöpolitiikka- ja ympäristöhallinto -ohjelman rahoittama. Ympäristölle tai ihmisen terveydelle haitallisten aineiden riskinarviointi on prosessi, jossa tunnistetaan, määritetään ja kuvaillaan mahdollisia haittoja eli riskejä. Jonkin tasoinen riskinarviointi on yleensä tarpeen jo mahdollisia haitallisia vaikutuksia aiheuttavan toiminnan suunnitteluvaiheessa, sillä sen tulosten pohjalta voidaan suunnitella toiminnan aikaiset riskinhallintatoimet. Toiminnan aikaisen riskinarvioinnin tarpeen voivat puolestaan laukaista esimerkiksi havaitut haitalliset vaikutukset alueen ympäristössä. Riskinarviointi on usein tarpeen myös toiminnan lopettamisen jälkeen erityisesti silloin, kun toiminta-alueen tai sen mahdollisessa vaikutuspiirissä olevan ympäristön maankäyttö muuttuu herkemmäksi (esim. asutus, pohjaveden otto). Suomessa ei kiviainesten tuotantoalueilla ole toistaiseksi juurikaan kiinnitetty huomiota erityisesti luontaisesti kohonneista haitta-ainepitoisuuksista aiheutuviin riskeihin, joten tällaisia riskinarvioita ei ole käytännössä vielä aiemmin tehty. Riskinarviointi pohjautuu ns. käsitteelliseen malliin (Conceptual model, CM). Käsitteellinen malli on kuvaus riskin muodostumisesta kohteessa, tässä tapauksessa arseenin aiheuttamasta terveysriskistä ihmiselle, ekologisesta riskistä eliöstölle ja riskistä ympäristön laadulle. Käsitteellinen malli luo pohjan arvioinnin kohdentamiselle ja riskien määrittämiselle sekä mahdollisen riskinhallinnan suunnittelulle. Arvioinnin edetessä käsitteellistä mallia tarkennetaan tarvittaessa kohteesta saatavan lisätiedon ja arviointitulosten perusteella. Riskinarvioinnin lisäksi käsitteelliset mallit tukevat ASROCKS-hankkeessa myös jo toteutettujen riskinhallintatoimien riittävyyden arviointia sekä mahdollisesti tarvittavien jatkotoimien ohjeistusta. Tässä dokumentissa esitetään alustavat käsitteelliset mallit kahdelle, ASROCKS-hankkeen aiemmassa työvaiheessa valitulle Pirkanmaan kiviainestuotantoalueelle ja kahdelle rakennuskohteelle. Käsitteellisissä malleissa kuvataan arseenin ensisijaiset lähteet, mahdolliset kulkeutumis- ja altistusreitit sekä reittien kautta arseenille mahdollisesti altistuvat kohteet. Tutkimuskohteista kuvataan keskeiset riskien muodostumiseen vaikuttavat tekijät. Tällaisia ovat mm. alueen maaperä-, pohjavesi- ja pintavesiolosuhteet, maankäyttö, arseenin esiintymisen horisontaalinen ja vertikaalinen ulottuvuus, leviämistä ja altistumista rajoittavat esteet sekä kulkeutumista edistävät johteet, kuten kallioperän ruhjeet. Alustavia käsitteellisiä malleja tarkennetaan marraskuussa 2013 järjestettävän, asiantuntijoille ja alueen toimijoille suunnatun keskustelutilaisuuden (ASROCKS-työpaja) perusteella. Tarkennetuissa käsitteellisissä malleissa tullaan huomioimaan vain arseenin todennäköisimmät kulkeutumisreitit ja herkimmät altistujat sekä rajataan varsinaiset arviointialueet, joihin jatkossa tehtävä ympäristö- ja terveysriskien arviointi keskittyy. Riskien tarkemmassa arvioimisessa otetaan huomioon mm. ASROCKS-hankkeen arseenin liukoisuustutkimukset. Yleiset käsitteelliset mallit kiviainestuotannolle ja maarakentamiselle Arseenin ominaisuudet Käsitteellisessä mallissa pyritään huomioimaan haitallisen aineen esiintyminen eri ympäristönosissa tarkasteltavalla alueella sekä aineen ominaisuudet. Aineen ympäristökäyttäytymistä, ml. ihmiseen tai eliöstöön kohdistuvat haitalliset vaikutukset, voidaan alustavasti arvioida kirjallisuudessa esitetyn yleisen 3
4 kemikaalien ominaisuuksiin perustuvan luokittelun ja aineelle mitattujen fysikaalisten ja kemiallisten parametrien avulla. Samoin voidaan arvioida aineen eri esiintymismuotojen toksisuutta erilaisissa ekosysteemeissä. Näiden kirjallisuustarkastelujen perusteella voidaan jo alustavasti tunnistaa olennaisimpia altistujia ja kulkeutumisreittejä. Riskinarviointiin käytettävien resurssien optimoimiseksi on yleensä tarkoituksenmukaista vielä karsia näitä edelleen tarkemman kohdetiedon perusteella. Arseenin ympäristökäyttäytymistä koskevan yleisen tiedon perusteella Suomessa olennaisimpia luontaisen arseenin kulkeutumismekanismeja ovat liukeneminen sulfidimineraaleista suotuisissa olosuhteissa ja liukoisten muotojen kulkeutuminen vesien mukana. Fosfaatit ja sulfaatit edistävät arseenin pysymistä liukoisena vesireitillä. Arseenin haitallisuutta vesissä voi vähentää mm. kompleksien muodostuminen rauta- ja mangaaniyhdisteiden kanssa tai arseenin pidättyminen kiintoainekseen tai humukseen. Kompleksiset arseeni-ionit sitoutuvat usein etenkin rautaoksideihin ja -hydroksideihin, jonkin verran myös mangaani- ja alumiinisaostumiin. Myös humus ja savi pidättävät liukoista arseenia, mutta vaihtelevalla teholla. Arseeni on typpiryhmään kuuluva puolimetalli, joka muistuttaa kemiallisilta ominaisuuksiltaan fosforia. Luonnossa se esiintyy tavallisimmin sulfidimineraalien kanssa. Maaperässä arseeni esiintyy yleisimmin hapetusasteilla 0, +3 ja +5 ja se sitoutuu tavallisesti maaperän oksideihin, orgaaniseen ainekseen ja savimineraaleihin. Hapettavissa oloissa muodostuu arsenaattianioneja (H 2 AsO 4 -, HAsO43- ja AsO43-). Pelkistävässä ympäristössä kolmenarvoinen arseeni esiintyy tavallisesti liukoisena arseenihapokkeena (H2AsO3) tai arseniittina (H2AsO3-, HAsO32- ja AsO33-). Arseeni voi esiintyä vähäisessä määrin myös haihtuvana arsiinina, mutta yleensä ympäristöriskinhallinnan kannalta merkityksettöminä pitoisuuksina, sillä arsiinin muodostuminen edellyttää erityisiä olosuhteita. Arseenin liukoisuus veteen ja liikkuvuus lisääntyvät ympäristössä, jossa ph on poikkeuksellisen korkea (> 8) tai ph on hyvin alhainen (< 4) tai jossa vallitsevat pelkistävät olosuhteet, redox-potentiaali vaihtelee tai `pidätyspaikoista kilpailevia happihappojen suoloja, kuten fosfaatteja, sulfaatteja tai sulfiitteja on runsaasti. Liukoisuuteen vaikuttaa myös arseenin esiintymisen muoto kiinteässä faasissa, kuten kallioperän tai maaperän mineraaleissa ja mineraalien muodostamissa kappaleissa. Kun kiven rakenne rikotaan, kiven mahdollisesti sisältämät arseenipitoiset mineraalit altistuvat helpommin rapautumiselle ja voivat liueta pois kivestä. Arseeni yhdisteineen ja erityisesti epäorgaanista arseenihappoa vastaavat anionit ovat ihmisen terveydelle ja ympäristölle haitallisiksi todettuja yhdisteitä. Arseenihappo ja sen suolat on luokiteltu syöpävaarallisiksi. Epäorgaanisen arseenin on todettu olevan erittäin myrkyllistä vesieliöille. Kasveilla haittavaikutuksina on todettu itävyyden häiriintymistä ja kasvun estymistä. Eliötesteissä on todettu mm. yleistä elinkyvyn heikkenemistä ja lisääntymishäiriöitä. Paikallisesti eliöt ovat voineet kuitenkin sopeutua keskimääräistä korkeampaan arseenin taustapitoisuuteen. Epäorgaanisen arseenin on todettu pysyvän maaperässä yli 45 vuotta. Toisaalta eri maissa ja myös Suomessa tehdyissä tutkimuksissa epäorgaanisten arseeniyhdisteiden ei ole todettu olevan merkittävässä määrin biokertyviä. Joidenkin Suomessakin esiintyvien, ihmisravinnoksi soveltumattomien kasvien on todettu keräävän arseenia ympäristöstään. Esimerkiksi ruokasienissä ei ole todettu merkittäviä, terveyshaittoja mahdollisesti aiheuttavia pitoisuuksia arseenia. Eliöiden kyky muuntaa elimistöön päätynyttä epäorgaanista arseenia vähemmän haitallisiksi orgaanisiksi yhdisteiksi vaihtelee, samoin yksittäisten ihmisten. Ympäristössä tyypillinen muuntumisreaktio on metyloituminen, jota levät tai bakteerit voivat katalysoida. Arseenin esiintyminen ja sille altistuminen eteläisellä Pirkanmaalla ASROCKS-hankkeen tutkimuskohteet sijaitsevat Pirkanmaan eteläisissä osissa, joissa on selvitetty eri ympäristön osien arseenipitoisuuksia mm. RAMAS-hankkeen puitteissa vuosina RAMAShankkeen lisäksi on mitattu koko Pirkanmaan maaperän geokemiallisia taustapitoisuuksia (Hatakka ym. 2010). Taulukkoon 1 on koottu näissä tutkimuksissa laskettuja tilastollisia tunnuslukuja arseenipitoisuuksille ympäristön eri osissa. 4
5 Kuva 1. Pintamaan mitattuja ph-arvoja moreenissa. Lähde: Geologian tutkimuskeskuksen taustapitoisuustutkimukset. Eteläisen Pirkanmaan alueella maa- ja kallioperässä on paikoittain luontaisesti hyvinkin suuria arseenipitoisuuksia, kallioperässä jopa yli tuhatkertaisia verrattuna luontaiseen maaperän keskiarvopitoisuuteen Suomessa. Alueen arseenipitoisessa maa- ja kiviaineksessa on tyypillisesti mukana sulfidipitoista kiveä. Sulfidipitoinen kiviaines voi puolestaan muodostaa happoja, joiden vaikutuksesta arseeni liukenee helpommin kiviaineksesta. Pirkanmaan taustapitoisuuksia tutkittaessa on havaittu hyvinkin alhaisia (< 4) pintamaan ph-arvoja, erityisesti moreenimaassa (Kuva 1), mikä voi edistää arseenin liukenemista maaperässä. Ympäristön arseenipitoisuuksiin vaikuttaa myös laskeuma. Suomessa mm. kaupunkialueilla sienissä on todettu korkeampia arseenipitoisuuksia kuin haja-asutusalueilla. Pirkanmaalla arseenia voi päästä ilmaan mm. energiantuotantolaitoksista. Muita arseenin lähteitä ovat sulfidimalmikaivokset, vanhat puunkyllästämöt, kaatopaikat ja ampumaradat. Kaatopaikkojen runsaasti hajoavaa orgaanista ainesta sisältävät suotovedet voivat vaikuttaa myös arseeniriskin muodostumiseen maaperässä, jossa on luontaisesti arseenia. Maaperässä hapen kuluminen saattaa lisätä arseenin liukoisuutta (mm. Wang et al. 2012). Sulfidimalmien ja malmiaiheiden läheltä otetuissa vesinäytteissä arseenipitoisuuden vaihteluväli on ollut 0, µg/l. Suurin pitoisuus on havaittu RAMAS-hankkeen tutkimuksissa, Ylöjärven vanhalta kaivosalueelta virtaavassa vedessä (Parviainen et al. 2006). Arseenin määrä tämän kaivoskohteen rikastushiekassa on poikkeuksellisen suuri. Alueen laskuojien sedimenteissä ja valuma-alueen järvisedimenteissä havaittiin myös poikkeuksellisen suuria pitoisuuksia. Orgaanisissa purosedimenteissä arseenin maksimipitoisuus mitattiin yli kilometrin päässä rikastushiekka-alueelta (134 mg/kg). 5
6 Järvisedimenteissä pitoisuudet laskivat matkalla kaivosalueelta kohti 7 km päässä sijaitsevaa Näsijärveä, josta mitattiin maksimissaan 235 mg/kg arseenia sedimenttiprofiilin keskivaiheilta (20 cm syvyys). RAMAS-hankkeessa merkittävimmäksi altistusreitiksi asukkaiden arseenin kokonaissaannin kannalta todettiin talousvesi. Suurin terveysriski aiheutuu pitkäaikaisesta altistuksesta juomavetenä käytetyn porakaivoveden arseenille. Maaperän pohjavedessä arseenipitoisuudet ovat selvästi pienempiä, eikä rengas- tai lähdekaivojen vedestä aiheudu harvinaisia poikkeuksia lukuun ottamatta kalliopohjavesiä vastaavaa terveysriskiä. Porakaivovesissä arseeni esiintyy pääasiallisesti viidenarvoisena arsenaattina, mutta myös arseniittina tai sitoutuneena partikkeleihin. Arseenille esitettyjä viitearvoja Kohdetutkimusten alkuvaiheessa mitattuja haitta-aineen kokonaispitoisuuksia käytetään usein osoittamaan tarvetta tarkempiin tutkimuksiin sekä tunnistamaan käsitteelliseen malliin ja riskinarviointiin sisällytettävät lähteet, kulkeutumisreitit ja altistujat. Vertailuarvona käytetään mm. alueellisia taustapitoisuuksia (Taulukko 1, Pirkanmaa). Riskien tunnistamisessa ja arvioinnissa voidaan käyttää muitakin viitearvoja, jotka ilmentävät haitalliseksi tai haitattomaksi arvioitua pitoisuutta, sallittua altistumistasoa, josta ei vielä aiheudu merkittäviä haitallisia vaikutuksia tai määriteltyä haittavaikutusta tietyssä ympäristönosassa tai altistujassa. Tällaisia viitearvoja ovat mm. kansallisiin säädöksiin perustuvat arvot, kuten maaperän kynnys- ja ohjearvot, ympäristönlaatunormit ja talousveden laatuvaatimukset, sekä muut luotettavaan tieteelliseen arvioon perustuvat kansalliset ja kansainväliset pitoisuusrajat (Taulukko 1). Taulukko 1. Viitearvoja eri ympäristönosien sisältämälle arseenille. A Vedet Kriteeristö STM asetukset talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (461/2000 ja 401/201) Viitearvon tyyppi, lisätietoa Laatuvaatimus eli pitoisuus, jota ei tulisi ylittää mahdollisten terveysvaikutusten vuoksi Pirkanmaa Eteläinen Pirkanmaa TB/PB* kallioporakaivojen vesi: mediaani 5,5/1,6 rengaskaivojen tai lähteiden vesi: mediaani 0,3/0,2 Kynnys- tai Yksikkö ohjearvot 10 µg/l MMM asetus maidontuotantotilojen hygieniavaatimuksista (MMMa 8/EEO/2002) Vesienhoitoasetuksen (1040/2006) pohjaveden laatunormit (Liite 7 A) YM ohje pilaantuneen alueen riskinarviointi ja kestävä riskinhallinta (luonnos ) sisältää suosituksen arseenille pintaveden laadun yleiseksi vertailuarvoksi pilaantuneen alueen purkuvesistössä Kanada / CCME makea vesi (merivedelle 12,5 µg/l) Yksi luokittelukriteereistä hyvälle tai huonolle pohjavesimuodostuman kemialliselle laadulle Ekologinen peruste (luonnos) Laatukriteeri on määritelty kertomalla varmuuskertoimella 0,1 herkimmän eliön toksisuustestin tulos 50 μg/l, testi levällä S. obliquus: 14-d EC50 (kasvu), Vocke et al Luokittelut toteutettu käytännössä I ja II luokan pohjavesialueilla Koko Pirkanmaa minmaksimi* purovesi: 0,2-3,7 järvivesi: 0,1-1,4 Eteläinen Pirkanmaa purovesi***: mediaani 0,89 20 µg/l 5 µg/l 4,2/24 µg/l 5 µg/l US.EPA. Minnesota Pollution CS = chronic standard 2,0 (CS, HH) µg/l 6
7 Control Agency Specific water quality standards for class 2 waters of the state; aquatic life and recreation. FAV= final acute value MS= maksimimum standard HH = terveysvaikutuksiin perustuva tox= toksisuustesteihin perustuva 360 (MS, tox) 720 (FAV) US.EPA State of Vermont Water quality standards. Appendix C: Water Quality Criteria for the Protection of Human Health and Aquatic Biota KLIF Norjan ympäristöviranomaiset/vuonojen ja rannikon vesi Luokittelussa on käytetty epävarmuuskerrointa (luokat II ja III). terveysperusteiset (t) ja ekologisiin (e) vaikutuksiin perustuvat I = taustapitoisuuden raja II = havaittu kroonisia vaikutuksia (lähde: RIVM, sekä makean että suolaisen veden eliöstöä) III = havaittu akuutti toksisuus (lähde: USEPA ECOTOX tietokanta, suolaisen veden eliöstöä) IV = merkittäviä välittömiä vaikutuksia 0,02 (vesi + vesieliöt, t) 1,5 (vesieliöt, t) 360 (akuutti toksisuus, maksimi, e) 190 (krooniset vaikutukset, keskimääräinen, e) 2 (I) 4,8 (II) 8,5 (III) 85 (IV) µg/l µg/l B Sedimentit Kriteeristö YM ohje 2004, mereen läjitettävän sedimentin laatu Kanada/ CCME sedimentit (Interim sediment quality guidelines, fresh water) Viitearvon tyyppi, lisätietoa Taso 1, raja merkityksettömälle ja arvioitavalle pitoisuudelle Taso 2, raja läjityskelvottomuudelle Käytetty apuna kanadalaista BEDStietokantaa biologista vaikutuksista, probable effect level (PEL) = 17 mg/kg Pirkanmaa Kynnys- tai ohjearvot Yksikkö - 15 mg/kg kuivaainetta kohden - 60 mg/kg kuivaainetta kohden Purosedimenttien 5,9 mg/kg arseenipitoisuus koko Suomessa***: mediaani 2,90 ja eteläisellä Pirkanmaalla 4,1 75,8; mediaani 9,4 KLIF Norjan ympäristöviranomaiset/vuonojen ja rannikon sedimentit Luokittelussa on käytetty vesiä koskevia toksisuustietoja ja Kd kertoimia. 20 (I) 52 (II) 76 (III) 580 (IV) mg/kg C Maaperä Kriteeristö Norja, Trondheimin maankäyttökohtaiset ohjearvot (Langedal & Ottesen 2011)**** Viitearvon tyyppi, lisätietoa CS = clean soil PG = soil accepted in playgrounds US = urban soil IG = soil accepted on industrial ground Pirkanmaa Kynnys- tai ohjearvot 8 (CS) 20 (PG) 40 (US) 576 (IG) Yksikkö mg/kg 7
8 Maaperän kynnys- ja ohjearvot, VN asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Pitoisuus, joka arvioidaan maaperässä haitattomaksi mg/kg EC50 (maaperäeliöt 56 mg/kg), mikrobiologiset prosessit (160 mg/kg) Suurimmat suositellut taustapitoisuudet eteläisellä Pirkanmaalla** hiekka, pintamaa 29 hiekka, pohjamaa 33 moreeni, pintamaa 26 moreeni, pohjamaa 25 savi, pintamaa 15 savi, pohjamaa 16 humus 6,0 kynnysarvo (jonka tilalla Etelä- Pirkanmaalla käytetään taustapitoisuutta) 5 50 Alempi ohjearvo mg/kg mg/kg voi aiheuttaa merkittävää haittaa maaperän biologiselle toiminnalle Kallioperän arseenipitoisuudet TB/PB*: min-maksimi= 0,1-377/0,1-270 mediaani= 2,2/1,9 keskiarvo= 10,4/4,5 100 Ylempi ohjearvo mg/kg voi aiheuttaa suurinta hyväksyttävää päiväannosta vastaavan altistumisen pientaloalueella ihmisen elinaikana (424 mg/kg) voi aiheuttaa teollisuusalueella työskentelyssä suurinta hyväksyttävää päiväannosta vastaavan altistumisen (2920 mg/kg) mg/kg mg/kg D Ilma Kriteeristö Valtioneuvoston asetus ilmassa olevasta arseenista, kadmiumista, elohopeasta, nikkelistä ja polysyklisistä aromaattisista hiilivedyistä (Vna 164/2007) Viitearvon tyyppi, lisätietoa Pirkanmaa Kynnys- tai ohjearvot 2,4 (alempi kynnysarvo) 3,6 (ylempi kynnysarvo) 6 (tavoitearvo) Yksikkö ng/m 3 EC50 = effective concentration, pitoisuus, joka aiheuttaa määritellyn haitta-vaikutuksen 50%:lle eliöistä * Perustuu RAMAS-hankkeessa vuosina koottuihin tietoihin. Eteläinen Pirkanmaa käsittää geologiset vyöhykkeet TB= Tampereen liuskevyöhyke ja PB= Pirkanmaan migmatiitti vyöhyke. RAMAS-hankkeessa koottiin yhteen 53 järvivesi- ja 104 purovesinäytteen tulokset Pirkanmaalta. TB vyöhykkeen kallioperän arseenianalyysien tunnusluvut perustuvat 128 näytteeseen ja PB vyöhykkeen 257 näytteeseen. ** Hatakka ym *** Lahermo ym **** Langedal & Ottesen Arseenin ensisijainen lähde, leviämisreitit ja -mekanismit Kalliokiviainestuotannolle ja maarakentamiselle laadittiin erilliset käsitteelliset mallit. ASROCKShankkeen ensimmäisen vaiheen perusteella ei todettu erityistä tarvetta vastaavalle mallille soranottoalueilla. Näissä käsitteellisissä malleissa ei ole vielä analysoitu kaikkien tehtyjen liukoisuustutkimusten tuloksia, joten alustava primäärilähteen ja mahdollisten leviämisreittien sekä altistujien tunnistaminen perustuu mitattuihin arseenin kokonaispitoisuuksiin. 8
9 Ensisijaisia arseenin lähteitä kivi- ja maa-aineksen tuotantoalueilla ja rakentamiskohteissa ovat arseenipitoiset mineraalit kallioperässä tai maaperässä. Maankamaran pohjavesi voi toimia arseenin kulkeutumisreittinä. Liikkuva vesi rikastaa arseenia, rautaa ja muita metalleja rakopinnoille ja ruhjeisiin, joilta arseeniyhdisteet voivat taas purkautua laajemmalle ympäristöön joko kiintoaineksen mukana, arsenaattina tai arseniittina. Riskien kannalta olennainen tieto on haitallisen aineen kokonaismäärä ympäristössä. ASROCKShankkeessa tutkituilla kallioalueilla arseenia sisältäviä mineraaleja ei näytä esiintyvän tasaisesti missään mittakaavassa. Siksi arseenin kokonaismäärien arviointi kohteilla on epävarman tiedon varassa. Kalliokiviainestuotanto Kivenlouhinnasta aiheutuvia vaikutuksia arvioitaessa on syytä erottaa toiminnan eri vaiheet, joissa riskit ja siten vaadittavat riskinhallintatoimet voivat olla erilaisia. Toiminnan eri vaiheita ovat suunnitelma- ja aloitusvaihe, varsinainen toiminta ja päättynyt toiminta. Kuvassa 2 on listattu eri työvaiheiden vaikutusten kohdentumista mahdollisilla arseenin leviämisreiteillä. Työvaiheet on kuvattu tarkemmin mm. Suomen ympäristökeskuksen selvityksessä (Suomen ympäristö 25/2010): Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT). Kiven irrottaminen tehdään yleensä poraamalla ja räjäyttämällä. Murskaus tapahtuu joko kiinteällä tai siirrettävällä murskauslaitteistolla, joka voi sijaita joko ottamisalueella tai ottamisalueen ulkopuolella. Kivilouhoksissa louhinnan pengerkorkeus on pääsääntöisesti 5 15 metriä. Louhinnan aikaiset seinämät ovat pystyjä tai lähes pystyjä. Toiminnassa syntyvää hienojakoista kivituhkaa käytetään yleensä alueen pohjarakenteissa, jolloin saadaan aikaiseksi tiivis, kuormauskalustoa kestävä rakenne. Tällainen pohjarakenne on lähtökohtaisesti erittäin huonosti vettä läpäisevää. Useimmilla kiviainesten tuotantoalueilla louhintaa ja murskausta tehdään vain osan aikaa vuodesta ja vuorokaudesta. Tarkasteltavilla kahdella kiviainesten tuotantoalueella louhintaa ja murskausta ei saa ympäristöluvan mukaisesti tehdä kesäisin. Murskeita tehdään yleensä varastoon eri karkeusasteen lajitteiksi louhosalueelle ja hyödynnetään käyttötarpeen mukaan. Murskeiden kuljetus on osa tuotantoketjua, mutta se voi ajoittua eri ajankohtaan muun toiminnan kanssa. 9
10 Kuva 2. Kiviainestuotannon eri työvaiheiden vaikutusten kohdentuminen mahdollisilla arseenin leviämisreiteillä. A= Suunnitelma- ja aloitusvaihe, B= Varsinainen toiminta, C= Ei kaikilla tuotantoalueilla. Kuvaan 3 (A-C) on koottu kattavasti mahdolliset leviämisreitit ja -mekanismit suunnitelma- ja aloitusvaiheessa (A) ja varsinaisen toiminnan aikana (B) ja toiminnan loputtua (C). Toiminnan päätyttyä voi olla tarpeen arvioida onko alueella tehtävä tarkempaan pilaantumisriskin arviointi ja kunnostus. Tällaisia arvioita ei ole käytännössä toteutettu vielä millään kiviaineksen tuotantoalueella Suomessa. 10
11 Kuva 3. Mahdolliset arseenin kulkeutumisreitit ja -mekanismit toiminnan suunnitelma- ja aloitusvaiheessa (A), toiminnan aikana (B) ja toiminnan loputtua (C). 11
12 Maarakentaminen Samoin kuin kiviaineksen louhinnassa, myös rakentamisessa työtä valmistellaan usein puiden poistolla ja pintamaan kuorimisella. Pintamaan kuoriminen paljastaa kallion pinnan, joka joutuu alttiiksi hapettaville olosuhteille ja sadeveden liuottavalle vaikutukselle. Rakentamisen alkuvaiheessa voi olla myös tarvetta rikkoa kallioperää ja tehdä väliaikaisesti louhinta- ja murskaustöitä. Selkeitä eroja rakennustyömaan ja kalliokiviainestuotannon välillä ovat mm. seuraavat (katso myös kuva 4): o rakentamiskohteen suunnitelmavaiheessa kallioperältä ei edellytetä samanlaisia ominaisuuksia (lujuus, tasalaatuisuus) o rakennustyömaan täytöissä voidaan käyttää enemmän muualta tuotuja maa- ja kiviaineksia o rakennustyömaalla paikalle jää pitkäaikaisia massojen varastoja (meluvallit, parkkialueet, rakennusten pohjat, teiden pohjat) o rakennustyömaalla maan pintaan rakennetaan tulevista toiminnoista riippuen usein läpäisemättömiä pintoja (esim. asuinalueiden pihojen ja parkkialueiden asfaltointi) o käyttövaiheessa rakennetussa kohteessa maan alla on kaapeleita ja johtolinjoja, joita joudutaan ajoittain huoltamaan ja uusimaan, mikä mahdollistaa haitta-aineiden kulkeutumisen syvemmistäkin kerroksista o rakennustyömailla ja rakennetuilla alueilla hulevesien käsittely paikalla tai johtaminen verkostoon on tavallista o rakennustyömaat ovat usein lähempänä asutusta ja muita herkkiä toimintoja biokertyminen mahdollisesti huomioitava (asumis- ja virkistyskäyttö) lasten maansyönti mahdollisesti huomioitava Kuva 4. Mahdolliset arseenin leviämisreitit ja -mekanismit maarakentamisessa. 12
13 Yleisten mallien tarkentaminen neljällä tutkimuskohteella Yleisiä käsitteellisiä malleja tarkennettiin edelleen neljän kohteen ja niiden lähiympäristön ominaisuuksien perusteella. Tarkennuksen perusteella voidaan karsia jatkotarkastelusta merkityksettömiä leviämisreittejä ja altistumistilanteita. Lisäksi voidaan tunnistaa olennaisimmat altistuvat kohteet. Kohteiden kuvaus Kohdetiedon lähteet Suunnitellusta maankäytöstä kertovat kohteille valmistellut, ja erityisesti vahvistetut kaavat. Yleiskaavoista ja asemakaavoista saa tietoa kunnilta, maakuntakaavat on koottu valtakunnalliseen maakuntakaavapaikkatietokantaan, jota ylläpitää Suomen ympäristökeskus. Myös herkistä kohteista on saatavilla paikkatietoa. Kaavoitetuilla alueilla asumiseen, luonnonsuojeluun ja virkistysalueeksi varatut alueet on merkitty kaavoihin. Kaavoitetun alueen ulkopuolella voidaan käyttää mm. INSPIRE-direktiivin 1 mukaisia paikkatietoaineistoja merkittävimmistä suojeltavista luontoympäristöistä ja luonnonvaroista, kuten pohjavesimuodostumista. Tarkasteltavan kohteen ympäristöstä koottuja paikkatietoja voi katsella paikkatietoikkunan 2 karttapalvelun kautta ja monet aineistot ovat avoimesti myös ladattavissa. Nopealla karttatarkastelulla voidaan todeta, ettei ASROCKS-hankkeen tutkimuskohteiden välittömässä läheisyydessä ole tärkeäksi luokiteltuja pohjavesialueita. ASROCKS-hankkeessa koottiin pintavesien kulkeutumisreiteistä ja mahdollisista kallion rikkonaisuusvyöhykkeistä kohdekohtaiset kartat (liitteenä). Samoilla kartoilla esitetään pintavalunnan ja pienvesien virtaussuuntia. Tieto virtaussuunnista perustuu karttatarkasteluun ja maastohavaintoihin. Rikkonaisuusvyöhykkeitä selvitettiin alustavalla lineamenttien tarkastelulla, jonka tulkintaa Geologian tutkimuskeskus myöhemmin hankkeessa tarkentaa. Väestötietojärjestelmän rakennus- ja huoneistorekisteriin tallennetut tiedot sisältävät mm. tietoa myönnetyistä rakennusluvista, valmiista rakennuksista käyttötarkoituksineen sekä rakennusten varusteista ja liittymistä verkostoihin. Tietojen luotettavuus varusteena olevista vesijohdoista ja liittymistä vesi- ja viemäriverkostoon kuitenkin vaihtelee paljon kunnittain, joten mm. lähimpien käytössä olevien kaivojen tarkistaminen on yleensä tarpeen. Koiviston rakennuskohteen välittömässä läheisyydessä katsottiin tarpeelliseksi selvittää mahdollista vedenottoa kaivoista. Yhteisvaikutuksia muiden alueen kuormittavien toimintojen kanssa selvitettiin karttatarkasteluin sekä toiminnan tai kohteen ympäristöselvityksistä ja lupa-asiakirjoista. Lisäksi tukena voidaan käyttää valtion ympäristöhallinnon tietojärjestelmää Hertta 5.5, johon on koottu tietoa mm. kuormittavan toiminnan vaikutusten tarkkailuista pinta- ja pohjavesissä sekä haitallisten aineiden kertymistä järvisedimentteihin. Hertta 5.5 tietojärjestelmän julkisia tietoja pääsee käyttämään kirjautumalla OIVA-palvelun 3 käyttäjäksi. Toiminnan volyymista, kestosta ja mahdollisista ympäristövaikutuksista, kuten kiintoaineksen kulkeutumisesta tarvitaan tietoa luvanvaraisuuden arvioimiseen ja varsinaiseen lupaharkintaan erityisesti ympäristönsuojelulain perusteella. ASROCKS tutkimuskohteista kiviainestuotantoalueilla oli molemmilla voimassaoleva ympäristölupa ja toisesta oli laadittu myös ympäristövaikutusten arviointiselostus. Näitä voitiin käyttää tietolähteenä. Kiviainesten tuotanto Nokia-Nokia ASROCKS-tutkimusten kohteena oleva kiviainesten tuotantoalue Nokialla on osa 900 ha laajuista Kolmenkulman yritysaluetta, joka sijoittuu Nokian, Ylöjärven ja Tampereen kaupunkien raja-alueelle. Alueella toimii muita kiviainesyrittäjiä, asfalttiasema, Koukkujärven jätteenkäsittelylaitos, puhtaiden maa- 1 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2007/2/EY Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta OIVA - Ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille: 13
14 ainesten läjitysalueita ja moottoriajoneuvojen harjoitus- ja testausratoja. Vuonna 2007 Koukkujärven kaatopaikan jätevesiviemäri rikkoutui ja aiheutti merkittävää kuormitusta kohteen lounaispuolella sijaitsevaan Kyynijärveen, joka on ollut muutenkin erittäin rehevöitynyt (Ramboll Oy 2011). Toimintansa lopettaneen ampumaradan maaperästä 4 sekä Ikurin vanhan kaatopaikan alueelta 5 voi myös päätyä haitallista kuormitusta ympäristöön. Lähin asutus sijaitsee alueen eteläpuolella, vilkkaan Porintien toisella puolella. Itäsuunnassa, Ylöjärventien toisella puolella virtaa pohjoisesta etelään Myllypuro, joka kuuluu osin Natura verkostoon. Myllypuron uoma on eroosioherkkä, joten hulevesien hallinnassa edellytetään riittäviä laskeutusaltaita virtaamien tasaamiseksi. Tuotantoalueen koillispuolella sijaitsevasta soistuneen maaston ojastosta ja Juhansuolta vedet virtaavat Myllypuroon ja Myllypurosta edelleen usean kilometrin matkan Vihnusjärveen. Ojaston vedenlaatua on tarkkailtu vuodesta 2003 lähtien velvoitetarkkailussa kolmessa eri pisteessä. Tähän tarkkailuun ei ole kuitenkaan sisältynyt arseenipitoisuuksien määrityksiä. Vihnusjärvi on luokiteltu laadultaan muita lähialueen isoja järviä paremmaksi. Nokian kaupungin Maatialan vedenottamo sijaitsee Vihnusjärven tuntumassa. Tuotantoalueen pohjois- ja länsipuolelta vedet valuvat pintavaluntana tai pieniä ojia pitkin monin tavoin kuormitettuun Kyynijärveen, jonka veden laatu on ollut heikko. Kuva 5. Näkymä Nokia-Nokian kiviainesten tuotantoalueen uusimmalta louhinta-alueelta kohti koillisosaa, josta louhinta aloitettiin. Alueella on oikeusvaikutteinen osayleiskaava (Kyynijärvi-Juhansuo). Louhinta- ja murskausalueet on kaavassa merkitty teollisuus- ja varastoalueiksi. Kolmenkulman alueella risteilee jo nyt aktiivisessa käytössä olevia ulkoilureittejä ja se on osin kaavoitettu virkistysalueeksi tai suojaviheralueeksi. Kohteen länsipuolella kulkee suosittu virkistysreitti, jota käytetään erityisesti talvisin. Laduille on havaittu paikoittain kertyvän kivipölyä. Kyynijärvi-Juhansuon kaava-alue rajautuu idässä samaan aikaan vahvistettuun Tampereen Myllypuron osayleiskaavan alueeseen. Maankaatopaikat on kaavoitettu virkistysalueiksi, joksi ne on tarkoitus muuttaa läjityksen päätyttyä määrättyyn korkeusasemaan. Toiminnanharjoittajan nykyiset luvat maa-ainesten ottoon ja ympäristönsuojelulain tarkoittamaan toimintaan on myönnetty vuonna 2007 Nokian kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan päätöksellä seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. Luvissa ei ole huomioitu mahdollisia arseenista aiheutuvia riskejä. Lupien mukaan murskattavaa on yhteensä 1,4 milj. kiintokuutiometriä ja mursketta voidaan tuottaa kaikkiaan noin 4,25 miljoonaa tonnia. Hankealue on kooltaan noin 32 hehtaaria, josta luonnontilaisena on 4,8 hehtaaria. Louhinta-alue on 14 hehtaaria. Vuosittainen keskimääräinen kalliomurskeen tuotanto on tonnia, päivittäinen tuotanto tonnia. Laskennallinen vuosittainen maksimimäärä tonnin päivätuotannolla ( arkipäivänä vuodessa) voisi tuotantokapasiteettina tällöin olla enimmillään tonnia. Toimintaa haluttaisiin jatkaa alueella nykyisten lupien raukeamisen jälkeenkin. Uusi kallion louhintaa ja murskausta sekä muualta tuotavan ylijäämälouheen vastaanottoa, välivarastointia ja murskausta koskeva ympäristölupahakemus on jätetty aluehallintovirastolle. Lupahakemusta edelsi ympäristövaikutusten arviointimenettely, jossa kiinnitettiin huomiota myös arseenista aiheutuviin riskeihin. 4 Pirkanmaan ampumaradat Pirkanmaan liiton julkaisu B. Liite 1. Kohde numero Montonen, J Ikurin vanhan kaatopaikan ympäristönriskinarviointi tutkimusraportti. Tampereen kaupunki, 62 s. (Tiivistelmä tuloksista RAMAS-hankkeen raportissa 2: Parviainen et al Anthropogenic Arsenic Sources in the Pirkanmaa Region in Finland. GTK) 14
15 Arviointimenettelyn yhteydessä tutkittiin mm. kivituotteiden arseenipitoisuutta ja arvioitiin arseenipitoisuuksia pölyssä. Lisäksi arvioitiin louhinnan aikaista, alueelta muodostuvaa kiintoainekuormaa vesiin. Sen arvioitiin olevan noin 400 kg/vuodessa (1,1 kg/vrk). (Ramboll Oy 2011). Marjamäki Kohde sijaitsee Marjamäen teollisuusalueella, jonka asemakaavoitus on aloitettu jo vuonna 1999 ja jatkuu edelleen. Alueen noin 250 hehtaarin laajuinen yleissuunnitelma rajautuu lännessä Tampereen moottoritiehen, etelässä Helsingintiehen ja kaakkoisnurkassa pientaloalueeseen (Hulikankulma). Tuotantoalueen itä- ja pohjoispuolella on vielä kaavoittamatonta haja-asutusaluetta, jossa pellot, metsät ja asutus vaihtelevat laikuittain. Kuva 6. Pieniä sadevesilammikoita Marjamäen kiviainesten tuotantoalueella. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa Kuljun-Marjamäen-Moision-Keskustan osayleiskaavassa ( ) nykyinen toiminta-alue ja sen välitön ympäristö on merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi. Kiviainestuotannon toiminta-alueen luoteis- ja kaakkoispuolelle on varattu metsäisiltä alueilta virkistysalueiden reitit kohti eteläisiä liikenneväyliä ja asutusta. Kaakkoispuolen lähivirkistysalueella on merkintä luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen arvokkaasta luontoympäristöstä, joka on mm. todettu liito-oravan reviirialueeksi. Samalla suunnalla sijaitsee Lopenoja, joka on lähialueen huomattavin pintavesistö. Alueen kaavoitus mahdollistaa asuintalojen rakentamisen Lopenojan (lähimmillään noin 600 metriä nykyisestä ottamisalueesta) ympäristöön. Marjamäki sijaitsee vähäjärvisellä Moisionjoen valuma-alueella. Tuotantoalueelta laskee etelään päin puro, joka yhtyy Moisionjoen alajuoksulla, noin 3-5 km päässä purkautuvaan ojastoon. Moisionjoki laskee rehevään Ahtialanjärveen, joka on Natura 2000 verkostossa ja siten suojeltu luonnonsuojelulain nojalla. Lempäälän kunnan teettämässä virtavesi- ja ojatutkimuksessa vuonna 2012 todetaan, että Moisionjokeen laskevat ojat olivat selkeästi kuormittuneita. Moisionjoen vesi sen sijaan on verrattain hyvälaatuista, koska sen virtaama ja valuma-aluekin ovat suuria. Vesistön arseenipitoisuuksia ei ole mitattu ojatutkimuksen yhteydessä. Lähimmät, nyt vakituisessa käytössä olevat asuintalot sijaitsevat yli 500 metrin etäisyydellä ja on mahdollista, että ne ovat omien kaivojen varassa. Tähänastisen toiminnan ei ole havaittu vaikuttavan mm. 700 metrin etäisyydellä sijaitsevan asuintalon kaivoveden laatuun. Väestötietojärjestelmän rakennus- ja huoneistorekisterin tietojen perusteella lähimmät kartoissa näkyvät rakennukset kohteen länsipuolella ovat hylättyjä ja huonokuntoisia. Tarkasteltavana olevan kiviainesten tuotantoalueen käsittävä asemakaava on vahvistettu vuonna Tuolloin kaava-alueella asui noin 10 asukasta ja kaavan mukainen rakentaminen kasvattaisi asukasmäärää noin hengellä. Seuraavan 25 vuoden kuluessa alueelle voisi tulla yli 1000 työpaikkaa. 15
16 Kohteella on ympäristölupa toiminnalle vuoteen 2020 asti. Sen ehdoissa on kiinnitetty huomiota arseenista aiheutuvaan riskiin. Lupaehdoissa edellytetään myös tarkempaa suunnitelmaa hulevesien käsittelystä. Yhteenveto riskien muodostumisen kannalta olennaisista kohteiden ominaisuuksista Taulukkoon 2. on pyritty listaamaan riskien muodostumisen kannalta olennaiset kohteiden ominaisuudet. Tärkeimpiä tekijöitä ovat (A) maankäyttö ja luonnonolot sekä maa- ja kallioperää muokkaavan toiminnan erityispiirteet (B): nykyinen ja suunniteltu maankäyttö erityisen herkät kohteet, kuten esimerkiksi asutus, vedenotto, suojeltava luontoympäristö tai tärkeä virkistysalue kallioperän ruhjeet ja muut merkittävät vesien kulkeutumisreitit kohteessa kohteen mahdolliset arseenipäästöt suhteessa ympäristön muihin arseenin päästölähteisiin (mm. energiantuotantolaitokset, kaatopaikat, puun kyllästämöt) toiminnan volyymi ja ajallinen kesto kohteen maa- ja kallioaineksen havaittu tai arvioitu kulkeutuminen toiminta-alueen ulkopuolelle (tuotteet, vesi ja pöly) Taulukko 2. Riskien muodostumisen kannalta olennaisia piirteitä kahdella kiviainesten tuotantoalueella. A Maankäyttö ja luonnonolot Nokia-Nokia Marjamäki Nykyinen maankäyttö välittömässä läheisyydessä Muu mahdollinen arseenikuormitus Herkät kohteet: asutus, vedenotto Herkät kohteet: erityiset luontoarvot Herkät kohteet: virkistyskäyttö Tuleva maankäyttö kohteella Tuleva maankäyttö ympäristössä Pohjavedet Pintavedet Kallioperän lineamenttien pääsuunnat Ei erityisen herkkää, erilaisia ympäristöä kuormittavia yritysalueen toimintoja Jätteiden käsittelyalue, vanha ampumarata, vanha kaatopaikka Lähin asutus päätien toisella puolella, Maatialan vedenottamo Vihnusjärvellä, etäisyys useita kilometrejä Juhansuon ojasto, joka johtaa Natura2000- verkostoon kuuluvaan Myllypuroon. Reitin varrella Tampereen kaupungin arvokkaiksi arvioimia kasvillisuusalueita. Uhanalaisen heinän esiintymät maa-alueella. Latuverkosto pölyn leviämisalueella, ei tietoa kesäaikaisesta käytöstä Kaavassa teollisuus- ja varastoaluetta, haettu lupaa muualta tuotavan ylijäämälouheen käsittelyyn Myös lähivirkistysalueita Ei luokiteltuja pohjavesialueita lähiympäristössä Vedet kulkeutuvat kolmelle eri valuma-alueelle (koillinen, itä ja lounas) pitkin pieniä puroja ja ojia, kohteella padottuja sadelammikoita ja yksi isompi lampi Koillis-lounaissuuntaisia lineamentteja, myös Juhansuolle pohjoiseen virtaava ojasto painanteessa Maastokartoituksessa on havaittu koillislounassuuntainen ruosteinen rakoiluvyöhyke Ei erityisen herkkää, toinen kiviainestuotantoalue, maa-ainesten läjitystä Muualta, Pirkanmaan As-anomalian alueelta tuotu louhe tai murske Asutus ja lähimmät kaivot yli 500 metrin etäisyydellä Ei erityisiä luontoarvoja merkittävillä kulkeutumisreiteillä Metsät virkistyskäytössä Teollisuus- ja varastoaluetta, osin palveluita Uutta asutusta, etäisyys yli 500 m Ei luokiteltuja pohjavesialueita lähiympäristössä Pieniä puroja ja ojia, kohteella ajoittain sadevesilammikoita Pohjoissuunnassa ojasto johtaa vesiä itään, etelässä suoraan etelään. Molemmat ojastot johtavat kilometrien päässä, taajamissa mutkittelevaan Moisionjokeen. Selkeä koillis-lounaissuuntainen lineamentti itäpuolella, Kivilajirajauksen mukainen lähes itä-läntinen kalliopinnan korkeustason vaihtelu 16
17 B Toiminnan erityispiirteet Nokia-Nokia Marjamäki Koko louhintamäärä 4,2 milj. tonnia Vuoteen 2020 yhteensä k-m 3 Vuosittainen louhintamäärä t Uudessa luvassa maksimi ktr-m 3 /v, Louhittava ala ha/lupa-alueen pinta-ala ha Alueelta huuhtoutuvan kiintoaineksen määrä muualta tuotua kiveä 5000 t/v 14 ha /32 ha hankealue YVA:ssa 4,6 ha ottoalue / 5,2 ha ottamisalue arvioitu 400 kg/vuosi Rakennuskohteet Koivisto Pirkkalan rakennuskohteella tarkoitetaan Koiviston kylälle kaavoitettua yritys- ja työpaikkarakentamisen aluetta lentoaseman läheisyydessä. Noin 10 ha laajuista aluetta koskeva asemakaava on tullut lainvoimaiseksi vuoden 2012 lopussa eikä kaavaa ole vielä toteutettu. Rakentamisen nykytilanne alueella vastaa pääosin kuvan 6 tilannetta. Kaava-alueen itäpuolella on muutamia vakituisessa asumiskäytössä tai loma-asuntoina toimivia rakennuksia. Etelässä aukeavat Sorkkalan pellot. Alueen voimassa oleva yleiskaava on vuodelta Lentokentän tuntumaan, melualueelle on suunniteltu teollisuutta ja palveluita. SL-1 merkintä suojeltavista luontoarvoista on varattu Sikojoelle, joka virtaa kohteen itäpuolella ja laskee sen kaakkoispuolella sijaitsevaan Sikojärveen. Kohteen keskellä sijaitsevasta, soistuneesta painanteesta vedet virtaavat kunnostettua ojaa pitkin Sikojoelle (Kuva 7). Mitään erityisen herkkiä, suojeltavia luontoarvoja tai pohjavesiesiintymiä ei ole kaava-alueen läheisyydessä. Kuva 7. Koiviston rakennuskohteen sisältämällä kaava-alueella virtaava oja, joka on kunnostettu ASROCKS-hankkeen vesinäytteenoton jälkeen. Alueen läpi ei kulje hulevesien purkureittejä. Ennen rakentamista pintavedet valuvat neljään suuntaan: Myllyhaantien ali itäiseen avo-ojaan, joka laskee noin 450 metrin päässä Sikojokeen Varuskunnantien alittavan rummun kautta avo-ojaan, joka laskee Sorkkalantien suuntaisesti länteen ja yhtyy myöhemmin Sikojokeen Lentoasemantien sivuojaan, joka alittaa Varuskunnantien ja jatkaa samaan ojaan kuin edellinen purkureitti yhtyen Sikojokeen 17
18 Tukittu reitti, joka on kulkenut aiemmin Lentoasemantien länsipuolelta laskevaan avo-ojaan. Kuva 8. Lentokuva kohteena olevasta Koiviston alueesta pohjoisesta etelään (Asemakaavan valmisteluaineistoa). Asemakaavan laadittaessa pyrittiin huomioimaan arseeniriskit. Arseenista johtuen joudutaan alueen valmiit pintarakenteet pääosin päällystämään vettä läpäisemättömillä pintarakenteilla kuten asfaltilla. Vesi johdetaan sadevesiviemäreihin. Tällöin pintavedet eivät pääse imeytymään maaperään, ja sitä kautta levittämään arseenia ympäristöön ja pohjaveteen. Alueelle on laadittava riskejä huomioon ottava pinnantasaussuunnitelma, maarakennustyöselitys sekä arseenipitoisten maa-ainesten ja louhitun kiviaineksen sijoitus- ja seurantasuunnitelma. Kuva 9. Havainnekuva Koiviston alueen rakentamisen toteuttamisesta lounaasta koilliseen (Asemakaavan valmisteluaineistoa). Alueella on nyt melko voimakkaat korkeuserot, joita tasattaessa syntyy runsaasti kiviainesta. Kaavan toteutuessa kiveä louhittaisiin myös maanalaista pysäköintiä varten. Alueelle laaditussa maanrakennustyöselityksessä (A-insinöörit 2011) todetaan, että kaiken suunnitellun rakentamisen toteutuessa laskennassa käytetyllä korkeustasolla kaikkia syntyviä aineksia ei voida sijoittaa kaavaalueelle. Eri osa-alueilta yli jääviä aineksia voitaisiin sijoittaa noin kuutiota alueen sisällä ja noin kuutiota jäisi muualle sijoitettavaksi. Kalliolouhetta ja -mursketta alueella voi syntyä noin kuutiota ja leikattavaa moreenia noin kuutiota sekä lisäksi leikattavia pintamaita ja savia. Optimoinnilla ja suunnitelmien päivityksillä rakentamisen edetessä voitaisiin vaikuttaa siihen, että alueelta ei viedä pois maaperän pilaantuneisuutta osoittavia raja-arvoja ylittäviä maa-aineksia, kuten viranomaiset ovat edellyttäneet. Maanrakennustyöselityksen kanssa esitetyssä arseenipitoisten maaainesten ja louhitun kiviaineksen sijoitus- ja seurantasuunnitelmassa tarkennetaan eri pitoisuusrajojen soveltamista massojen sijoittamisessa. Siinä esitetään myös suunnitelma rakentamisen aikaisesta massojen arseenipitoisuuksien tarkkailusta sekä pinta- ja pohjavesien seurannasta. 18
19 Harjuniitty Tampereen kaupunkiseudun rakennemallissa Harjuniitty on keskustan ohella Nokian suurin tulevaisuuden kasvualue. Alueen väestömäärän lisäykseksi on esitetty 4000 uuttaa asukasta vuoteen 2030 mennessä. Osayleiskaava-alueen pinta-ala on noin 475 ha, josta maankäytön muutosaluetta on 360 hehtaaria. Alueen itäosissa on ollut myös jo asemakaavoitettua taajamaa noin 120 ha. Siuron valtatien varrelle sijoittuu nyt hajalleen rakennuksia, joissa asuinrakennusten ohella on myös joitain yritystoiminnan tiloja sekä yksi maatilan talouskeskus. Alueella asuu hieman yli 1000 asukasta. Vesijohtoverkosto näyttää kattaa hyvin nykyisen asuinalueen (Kuva 10). Kuva 10. Kartta Harjuniityn alueen vesijohtoverkostosta, osayleiskaavaehdotuksen materiaalia Vahvistetussa osayleiskaavassa ( ) on huomioitu luontaisesti esiintyvästä arseenista aiheutuvat riskit. Rakentamisesta syntyviä ylijäämämassoja on ajateltu voitavan läjittää EV-alueille (erityinen virkistyskäyttö mm. suojavyöhykkeenä) meluvalleiksi tai vastaaviksi suojapenkereiksi. Harjuniityn asemakaavoitusta toteutetaan nyt kiireellä. Tämän hetken tiedoilla viranomaiset ovat päättäneet määrätä jopa tonttikohtaisia selvityksiä arseenista. Alueella on toteutettu kattava pintamaan arseenipitoisuuden kartoitus, mutta Harjuniityssä maaston korkeus ja pintamaiden paksuudet vaihtelevat erityisen paljon lyhyelläkin matkalla. Tilanne vaihtelee merkittävästi jopa yksittäisen tontin alueella. Aluetta luoteen ja pohjoisen välillä kehystävät rakentamattomat osat ovat lähinnä talousmetsää, joka on vilkkaassa virkistyskäytössä. Erityisesti suojeltavista luontoarvoista ei ole havaintoja, mutta pienialaisia huomioitavia kohteita ovat mm. muutamat suoalueet ja Kaakkurilammi. Arseenin esiintyminen kohteissa ja niiden ympäristössä Kiviainesten tuotantoalueiden kallioperä ASROCKS-hankkeen alkuvaiheen tutkimuksissa kiviainestuotantoa edustavissa tutkimuskohteissa eniten arseenia havaittiin kallioperän ruhjeissa ja rakopinnoilla, silmin havaittavassa kiisussa tai yhdessä näytteen poikkeavan rikkipitoisuuden kanssa (kiisuhippuja). Nokian kiviaineskohteessa suurin arseenipitoisuus (254 mg/kg) mitattiin silmin havaittavasta kiisusta. Tarkempi näytteenotto ja analyysit kohdennettiin vielä louhimattomille lohkoille (Taulukko 3) ja valmiisiin kiviainestuotteisiin (Taulukko 7). 19
20 Taulukko 3. ASROCKS-hankkeessa mitattuja kivinäytteiden arseenipitoisuuksien tunnuslukuja kahdella kiviainesten tuotantoalueella (kuningasvesiuuttoon liukoinen pitoisuus). Kohde mg As/kg Lisätietoa maksimi mediaani Nokia- Nokia Havainnot rikkoutumattomasta kalliosta antavat viitteitä siitä, että Nokian tuotantoalueella suuria arseenipitoisuuksia voi esiintyä hyvin paikallisesti joko rakopinnoilla tai sulkeumissa. Marjamäen tuotantoalueella suuret arseenipitoisuudet ehjässä kalliossa ovat epätodennäköisiä. Rakennuskohteiden kallioperä Rakennettavilla alueilla (Nokian Harjuniitty ja Pirkkalan Koivisto) poikkeavat arseenipitoisuudet kallionäytteissä havaittiin kivilajien: leukogabron tai kiillegneissin määrittämillä osa-alueilla (Taulukko 4). Koiviston kylän rakennuskohteella kallioperää kairattiin noin 20 metrin syvyyteen, ja näytteitä otettiin poraussoijasta 6 sekä keväällä 2013 kairareiästä pumpatusta vedestä. Tehdyistä kolmesta kairauksesta kahden kairasydämissä havaittiin suhteellisen korkeita arseenipitoisuuksia. Pitoisuudet vaihtelivat eri syvyyksillä (6 55 mg/kg ja mg/kg). Myös poraussoijasta ja pumpatusta vedestä analysoidut arseenipitoisuudet olivat suuria. Nokian Harjuniityn alue on laaja ja kallioperältään vaihteleva. Tieto arseenipitoisuuksista perustuu 18 näytteeseen, joista vain yhdessä havaittiin taustapitoisuuden ylittävä, melko suuri arseenipitoisuus. Taulukko 4. ASROCKS-hankkeessa mitattuja kivinäytteiden arseenipitoisuuksien tunnuslukuja kahdella rakennuskohteella (kuningasvesiuuttoon liukoinen pitoisuus). *Tunnusluvun laskennassa kairausnäytteet mukana Maaperän arseenipitoisuudet Tyyppikivilaji porfyyrinen granodioriitti Tummia sulkeumia ja kloriittisia rakopintoja, joissa arseenin esiintyminen todennäköisintä Klorittirakopinnat ovat tilavuudeltaan selvästi alle 1 %. Myös sulkeumat tilavuudeltaan alle 1 %, mutta saattavat olla 5 % riippuen aluemäärittelyn koosta. Marjamäki 16,7 6,56 Tyyppikivilaji hienorakeinen dioriitti, maasälpä-kvartsijuonia Ei ruosteisia rakopintoja, koillisosassa ruhjeisuutta Louhimattomassa pohjoisosassa laaja vyöhyke, jossa kivilajien vaihtelevuus suurempaa (plagioklaasi-uraliittiporfyriittiä (75 %), gabroa/dioriittia (20 %) ja graniittiisia juonia (5 %). Kohde mg As/kg Lisätietoa maksimi mediaani Nokia, Harjuniitty Pirkkala, Koivisto Laaja alue, jolla tyyppikivilajit ja näytemäärät (n) vaihtelivat: ,2 porfyyrinen granodioriitti n=3, graniitti n=5, felsinen vulkaniitti n=7, mafinen vulkaniitti n=1 ja kiillegneissi n= 2 maksimipitoisuus länsiosasta, läheltä voimalinjaa (felsinen vulkaniitti) näytteitä sekä paloista että poravasaran soijasta 1090* 171* pieni alue, josta aikaisempiakin tutkimuksia maksimi leukogabrossa, jo maastossa havaittu kiisupitoisuutta kivessä leukogabro, gabro ja kiillegneissi tyyppikivilajeja Kaikki ASROCKS-hankkeen tutkimuskohteiden maanäytteet luokiteltiin maalajeittain seuraavasti: siltti, hiekka, moreeni ja sedimentti. Kiviaineksen tuotantoalueilla sedimentillä tarkoitetaan tässä alueilla olevien sadevesilammikoiden pohjalle kertynyttä ainesta, joka on paljastunut lammikon veden (Katso Kuva xx) haihduttua. Korkeimmat arseenin kokonaispitoisuudet (kuningasvesiuutto) mitattiin Koiviston kohteen moreenista, jolla kolmessa näytteessä pitoisuus ylitti 80 mg/kg. Koiviston rakennuskohteella maaperänäytteiden arseenipitoisuuksien mediaani lähentelee alempaa riskiperusteista maaperän pilaantuneisuuden arvioinnissa käytettyä ohjearvoa. Maksimipitoisuus näissä maanäytteissä oli lähes 6 Poraussoijalla tarkoitetaan kairatessa reiän seinämistä irtoavaa, hienojakoista kiviainesta. 20
21 700 mg/kg. Muissa maalajeissa havaitut maksimipitoisuudet alittivat kaikilla kohteilla maaperän pilaantuneisuuden alemman ohjearvon 50 mg/kg (VNa 214/2007). Taulukkoon 5 on koottu tunnuslukuja ASROCKS-hankkeen tutkimuskohteiden maanäytteistä mitatuista, kuningasvesiliukoisista arseenipitoisuuksista. Tunnusluvuissa ovat mukana läjitetyistä maakasoista ja tuotantoalueiden pohjalle kertyneestä lammikoiden sedimentistä otettujen näytteiden analyysitulokset. Louhinta-alueilta, kallion pinnalta kuorittujen maa-ainesten kasoista otetut näytteet eivät edusta arseenin primääriä lähdettä. Kuva 11. Sadevesilammikko kiviainesten tuotantoalueen tuotekasojen keskellä. Taulukko 5. Kuningasvesiliukoiset arseenipitoisuudet ASROCKS-hankkeen tutkimuskohteiden maanäytteissä (seulottu < 2 mm Kohde maksimi mg As/kg mediaani Nokia, Nokia 26,8 5,82 Lempäälä, Marjamäki 42,6 17,7 Nokia, Harjuniitty 33,9 21,9 Pirkkala, Koivisto ,2 Kiviainesten tuotantoalueilla otettiin muutama maanäyte luonnontilaisesta maaperästä alueelta, jossa louhimista ei ollut vielä aloitettu. Näissä arseenin kokonaispitoisuudet (6 18 mg/kg) olivat pienemmät kuin Pirkanmaan alueen taustapitoisuus (26 mg/kg moreenille). Rakennettavilla alueilla tutkittiin kolme maaperän profiilia näytekuopista. Näytekuopat olivat noin 2 2,5 metrin syvyisiä, ja kaikki kuopat kaivettiin kallionpintaan asti. Koiviston kohteessa maaperän arseenipitoisuudet olivat suurimmat lähellä kallionpintaa. Harjuniityn maaperän profiilinäytteissä ei havaittu näin selkeää trendiä, pitoisuudet olivat16 23 mg/kg vaihdellen eri syvyyksillä. Harjuniityn alueella on toteutettu aikaisemmin kaksi maaperän arseenitutkimusta, joista toinen sisälsi pintamaanäytteitä koko 400 hehtaarin kaava-alueelta (WSP 2011). Toinen koekuoppiin perustuva tutkimus kattoi tuolloin alueen lounaisosaan rakenteilla olevan päiväkodin alueen, (Ramboll 2011b). Osin näiden tutkimusten perusteella ASROCKS-hankkeen täydentävää näytteenottoa keskitettiin alueen lounais- ja eteläosiin. Päiväkodin ympäristön kahdeksasta koekuopasta otetuista moreeninäytteistä yhdessä havaittiin selvästi taustaa suurempi arseenipitoisuus: 80 mg/kg (0,6 1,7 metrin syvyys). Laaja-alainen tutkimus perustui osayleiskaavaluonnoksen asuinalueiden mukaan jaettuihin viiteentoista ruutuun, joista jokaiselta otettiin kokoomanäytteet noin 20 cm syvyydeltä. Lisäksi tutkittiin viisi kivinäytettä ja kaksi vesinäytettä. Vain yhdessä alueen eteläosan ruudussa todettiin alueellista taustapitoisuusarvoa (19 mg/kg) korkeampi pitoisuus arseenia (22 mg/kg). Suurin arseenin kokonaispitoisuus ASROCKS-hankkeessa otetuissa Harjuniityn alueen maaperänäytteissä oli 33,9 mg/kg (Taulukko 5). 21
Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet
Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Sisältö Faktat Arseenin esiintyminen kallioperässä ja pohjavedessä Mitä pitää mitata ja milloin? Arseenipitoisuuden
LisätiedotLuontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä
Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä ohjeistusta kiviainesten kestävään käyttöön Asrocks-hanke v. 2011-2014. LIFE10ENV/FI/000062 ASROCKS. With the contribution of the LIFE financial
LisätiedotKOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS
Vastaanottaja Nokian kaupunki, Asko Riihimäki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 23.12.2013 KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS KOHMALAN OSAYLEISKAAVA-ALUE
LisätiedotKorkeat arseenipitoisuudet - erityispiirre Pirkanmaalla. Birgitta Backman Geologian tutkimuskeskus 10.11.2009
Korkeat arseenipitoisuudet - erityispiirre Pirkanmaalla Birgitta Backman Geologian tutkimuskeskus 10.11.2009 1 Luontainen arseeni Suomessa Arseeni luonnon alkuaine, joka esiintyy usein kullan yhteydessä
LisätiedotASROCKS-hanke: - Tulosten soveltaminen käytäntöön eli arseenin huomioiminen kiviainesten louhinnassa ja maanrakentamisessa
ASROCKS-hanke: - Tulosten soveltaminen käytäntöön eli arseenin huomioiminen kiviainesten louhinnassa ja maanrakentamisessa ASROCKS-hankkeen koko henkilöstö LIFE10 ENV/FI/000062 ASROCKS With the contribution
LisätiedotArseenin vaikutus kiviaineksen ottamiseen
Arseenin vaikutus kiviaineksen ottamiseen Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet LIFE10 ENV/FI/062 ASROCKS Esityksen sisältö Luontainen arseeni maa- ja kallioperässä ASROCKS hanke Arseenin liukeneminen
LisätiedotOhjeistusta kivi- ja maa-ainesten kestävään käyttöön luontaisesti korkeiden arseenipitoisuuksien alueilla
Ohjeistusta kivi- ja maa-ainesten kestävään käyttöön luontaisesti korkeiden arseenipitoisuuksien alueilla ASROCKS-hanke: ASROCKS on kolmivuotinen EU:n Life+ ympäristöpolitiikka ja hallintoohjelman osittain
LisätiedotASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja
ASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja maa-ainesten kestävään käyttöön luontaisesti korkeiden arseenipitoisuuksien alueilla PANK-menetelmäpäivä 23.1.2014 LIFE10 ENV/FI/062 ASROCKS Esityksen sisältö Mikä ASROCKS-hanke?
LisätiedotTyönumero LAUSUNTO ID Ojalan osayleiskaava-alueen kallioiden kelpoisuusselvitys TAMPERE
Työnumero 1613350 LAUSUNTO ID 1966141 Ojalan osayleiskaava-alueen kallioiden kelpoisuusselvitys TAMPERE 27.10.2017 2 (4) Ojalan osayleiskaava-alueen kallioiden kelpoisuusselvitys Yleistä Tässä selvityksessä
LisätiedotHAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360
Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS
LisätiedotASROCKS-hankkeen Action 1 vaiheen tutkimuskohteet
Arkistoraportti 3/2013 ASROCKS-hankkeen Action 1 vaiheen tutkimuskohteet Timo Tarvainen, Pirjo Kuula-Väisänen ja Paavo Härmä LIFE10ENV/FI/000062 ASROCKS Arkistoraportti 3/2013 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotMUTKU-päivät 2-3.4.2014 Käytöstä poistettujen kaivannaisjätealueiden tutkiminen Kari Pyötsiä Tampere 18.3.2014. Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskus
MUTKU-päivät 2-3.4.2014 Käytöstä poistettujen kaivannaisjätealueiden tutkiminen Kari Pyötsiä Tampere 18.3.2014 Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskus 21.3.2014 LÄHTÖKOHDAT Käytöstä poistetut tai hylätyt vakavaa
LisätiedotASROCKS-hanke ja sen alustavia tuloksia Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen maa-ainestenottoalueiden arseenipitoisuuksista
ASROCKS-hanke ja sen alustavia tuloksia Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen maa-ainestenottoalueiden arseenipitoisuuksista, Timo Tarvainen, Terhi Ketola, Jaana Sorvari ja muut projektin toteuttajat GTK:sta, TTY:sta
Lisätiedot28.5.2013, ilmoitusta on täydennetty 17.6.2013
HAKIJA Elenia Oy PL 2 33901 TAMPERE KIINTEISTÖ Urjalan kunnassa kiinteistörekisteritunnukset 887-409-29-0 ja 887-409-2-71 osoitteessa Ratapihantie 18, 31700 Urjala As Kiinteistön 887-409-29-0 omistaa Elenia
Lisätiedot3-Kulman puuterminaali vaikutusten arviointi ja terminaalin jatkosuunnittelun ohjeistus kaavaehdotuksessa
3-Kulman puuterminaali 20.6.2018 vaikutusten arviointi ja terminaalin jatkosuunnittelun ohjeistus kaavaehdotuksessa Maakuntakaavaa varten tehdyn selvityksen mukaan: Tampereen kaupunkiseudun lämpölaitokset
LisätiedotMERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus.
Hulevesitarkastelu Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus talvi 2015 v.2 SISÄLLYS Hulevesien hallinta 2 Kaavoitettavan alueen sijainti 2 Valuma-alue 3 Hulevedet kaava-alueella 4 Hulevesimäärät 5-6 1 HULEVESIEN
LisätiedotKiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila
Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
LisätiedotRaaka-aineesta rakennetuksi ympäristöksi
Kuva: Jyrki Vesa Raaka-aineesta rakennetuksi ympäristöksi RAKENNUKSET JA RAKENTEET, TIET, KADUT, RADAT, LENTOKENTÄT, SATAMAT, VAPAA-AJAN ALUEET, KRIISIAIKOJEN RAKENTAMINEN, RAKENNUSKANNAN KORJAUS JA KUNNOSSAPITO
LisätiedotMänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula
HAKIJA Metsä Board Oyj PL 20 02020 METSÄ KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki
LisätiedotPilaantuneet maat kaavoitusnäkökulmasta. Kaarina Laakso Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto MUTKU-päivät 11.3.2008
Pilaantuneet maat kaavoitusnäkökulmasta Kaarina Laakso Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto MUTKU-päivät 11.3.2008 Alueiden käytön suunnittelujärjestelmä (MRL 4 ) Kunnan alueiden käytön järjestämiseksi
LisätiedotPIUHA Pilaantuneiden teollisuusalueiden uudelleen käyttöönottohanke MUTKU 22.-23.3.2010. Teija Tohmo
PIUHA Pilaantuneiden teollisuusalueiden uudelleen käyttöönottohanke MUTKU 22.-23.3.2010 Teija Tohmo PIUHA-hanke PIUHA-hanke ( Vanhojen pilaantuneiden teollisuusalueiden uudelleen käyttöönotto hanke) on
LisätiedotSEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014
3697 SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET 1 2. TUTKIMUSTULOKSET 1 2.1 Rakennuspaikka
Lisätiedot55 12.05.2015. Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus
Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta 55 12.05.2015 Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus 154/11.01.00.01/2015
LisätiedotPirkanmaan keskuspuhdistamo YVA-selostus 1
Pirkanmaan keskuspuhdistamo LIITE I 1 Kallio- ja maaperän sekä pohjaveden paikoin kohonneen arseenipitoisuuden sekä alueella sijaitsevien pilaantuneiden maa-alueiden aiheuttamat ympäristöriskit. 1 MENETELMÄ
LisätiedotMontsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia
46 10.3. Leivonmäki Leivonmäen kallioperä koostuu syväkivistä (graniittiset kivet, gabro) ja pintakivistä (vulkaniitit, kiillegneissi). Graniittia on louhittu murskeeksi. Leivomäen puolella esiintyvää
LisätiedotMAAPERÄN PILAANTU- NEISUUSTUTKIMUS, ASEMAKAAVANMUU- TOSALUE, LUOLALA- TUPAVUORI
Vastaanottaja Naantalin kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 29.5.2012 MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUSTUTKIMUS, ASEMAKAAVANMUU- TOSALUE, LUOLALA- TUPAVUORI MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUTKIMUS,
LisätiedotKiviaineksen CE-merkintä Arseeniriski kiviainestuotannossa. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet
Kiviaineksen CE-merkintä Arseeniriski kiviainestuotannossa Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Esityksen sisältö CE-merkinnän peruspilarit Kokemuksia CE-merkinnän käyttöönotosta Puutteita tiedoissa
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 40. Ympäristölautakunta 14.04.2016 Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 14.04.2016 Sivu 1 / 1 307/2013 11.01.03 40 Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailu vuonna 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotKIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupunki, kiinteistörekisteritunnukset 508-401-3-259, 508-401-3-305, 508-401-3-337, osoitteessa Sahatie, 35700 Vilppula
HAKIJA Metsäliitto Osuuskunta Metsä Wood Vilppulan saha Sahatie 35700 Vilppula KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupunki, kiinteistörekisteritunnukset 508-401-3-259, 508-401-3-305, 508-401-3-337, osoitteessa
LisätiedotKAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET
Rautuvaaran suljettu kaivos, Kolari KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Marja Liisa Räisänen Geologian tutkimuskeskus Itä-Suomen yksikkö, Kuopio M. L. Räisänen 1 Ympäristövaikutukset Malmin louhinta kuljetus
LisätiedotSastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-1-27-12 osoitteessa Lapinmäenkatu 38200 SASTAMALA
HAKIJA Sastamalan kaupunki PL 23 38201 SASTAMALA KIINTEISTÖ Sastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-1-27-12 osoitteessa Lapinmäenkatu 38200 SASTAMALA Kiinteistön omistaa Kiinteistö Oy Pohjolan
LisätiedotPilaantunut maaperä ja sen kunnostustarve
Pilaantunut maaperä ja sen kunnostustarve Tuuli Aaltonen Projektijohtaja Ympäristön kunnostus ja riskienhallinta FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy puh. 044 7046 273, tuuli.aaltonen@fcg.fi 13.2.2017 Page
LisätiedotTampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-119-832-7 osoitteessa Sammonkatu 44 33530 Tampere
HAKIJA Asunto Oy Tampereen Kalevan Elias Aleksis Kivenkatu 26 33200 Tampere KIINTEISTÖ Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-119-832-7 osoitteessa Sammonkatu 44 33530 Tampere Kiinteistön
LisätiedotKauko Nukari, Paasikankaantie 267, 31130 Koijärvi. Soran ottamistoiminnan jatkaminen kahdella vuodella.
FORSSAN KAUPUNKI PÄÄTÖS Ympäristölautakunta Maa-aineslupahakemus lupamääräysten PL 62 muuttamiseksi (maa-aineslaki 555/81) 30100 FORSSA Annettu julkipanon jälkeen puh. 03-41411 Antopäivä Kokouspäivä ja
LisätiedotVesa Kettunen Kehityspäällikkö Kemira Oyj, Municipal&Industrial. vesa.kettunen@kemira.com p.050-3087803
Vesa Kettunen Kehityspäällikkö Kemira Oyj, Municipal&Industrial vesa.kettunen@kemira.com p.050-3087803 Vesa Kettunen, Kemira Municipal&Industrial 3/23/2013 1 AMPUMARATOJEN TULEVAISUUS-SEMINAARI AMPUMARATA-ALUEIDEN
LisätiedotSuomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun
Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun käyttö Sanna Vienonen Suomen ympäristökeskus (perustuen Mirjam Orvomaan esitykseen) Viranomaisten uudet työkalut talousveden laadun turvaamiseksi 4.6.2015
LisätiedotKangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 211-462-7-61 osoitteessa Tykkitie, 36240 KANGASALA
HAKIJA Rakennusliike Lapti Mannerheimintie 107 00280 HELSINKI KIINTEISTÖ Kangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 211-462-7-61 osoitteessa Tykkitie, 36240 KANGASALA VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki
LisätiedotPaadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi
Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO
LisätiedotKäyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö
VESI-INSTITUUTIN JULKAISUJA 5 Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö Aino Pelto-Huikko (toim.) Vesi-Instituutti WANDER Vesi-Instituutin
Lisätiedot3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
Lisätiedot11 20.03.2015. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Pudasjärven kaupungin Livon kylälle, tilalle Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1.
Oulunkaaren ympäristölautakunta 11 20.03.2015 Maa-aineslupahakemus Pudasjärven kaupunki, Livon kylä, Tervatöyräs, Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1, Metsähallitus, MT, Pohjanmaa-Kainuu OULYMP 11 ASIA
LisätiedotAlueen nykytila. Osayleiskaavan vaikutukset. Sulan osayleiskaava, hulevesien yleispiirteinen hallintasuunnitelma
Alueen nykytila Suunnittelualue on Sulan osayleiskaava-alue, joka on pinta-alaltaan n. 510 hehtaaria. Alueesta noin hieman alle 200 ha on asemakaavoitettu asumisen ja työpaikkojen alueiksi. Kaavoittamattomat
LisätiedotSulfidisavien tutkiminen
Sulfidisavien tutkiminen Ympäristö- ja pohjatutkimusteemapäivä 9.10.2014 Mikael Eklund Geologian tutkimuskeskus 9.10.2014 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen hapan sulfaattimaa) Maaperässä
LisätiedotKaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö
Kaavoitus ja pohjavedet Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö 7.10.2015 Kaavoitus ja pohjavedet, sisältö: Maankäytön suunnittelujärjestelmä Suomessa Esimerkkejä
LisätiedotYhdyskuntatekniikka Lausunto Dnro: Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut. Anna Hakamäki 11.11.2015 718/11.01.00/2015
Yhdyskuntatekniikka Lausunto Dnro: Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut Anna Hakamäki 11.11.2015 718/11.01.00/2015 Kirkkonummen kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta Lausunto Perikunta c/o Christian
LisätiedotRatapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki
Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka
LisätiedotTampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007
Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Mikko Kajanus Suunnitteluinsinööri 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Maankäyttövaihtoehto 2... 3 2.1 Valuma
LisätiedotMAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA
Raahen kaupunki, Piehingin kylä Tila Hannila Rn:o 1:33 LEMMINKÄINEN INFRA OY 2016 Raahen kaupungin Piehingin kylässä 2 (6) Sisällysluettelo 1 Alueen perustiedot... 3 1.1 Omistus- ja hallintaoikeus sekä
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotMAAPERÄTUTKIMUKSET PAPINHAANKATU 11 RAUMA
Vastaanottaja Rauman kaupunki Tekninen virasto Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 08.07.2014 MAAPERÄTUTKIMUKSET PAPINHAANKATU 11 RAUMA MAAPERÄTUTKIMUKSET Päivämäärä 08/07/2014 Laatija Tarkastaja
LisätiedotRiipilän kiviaineksenoton YVA-menettely
Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely Hankealue Asutus Hankealue sijoittuu metsätalouskäytössä olevalle haja-asutusalueelle Reunan pientaloalue sijaitsee lähimmillään noin 300 metrin etäisyydellä hankealueen
LisätiedotALUEKOHTAINEN TARKASTELU Alueiden edessä oleva numerointi vastaa GTK:n kallioalueselvityksessään käyttämää numerointia.
KUOPION SEUDUN MAAKUNTAKAAVA Kallionmurskaus - ja rakennuskivikohteet Muistio / jk/9.10.2003 SYKSYN 2003 MAASTOKÄ YNNIT Syksyn 2003 aikana tehtyjen maastokäynnin tarkoituksena oli paikan päällä käyden
LisätiedotKuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.
Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston
Lisätiedot5. Arseenin luontaiset pitoisuudet Pirkanmaalla
Arseenin luontaiset pitoisuudet Pirkanmaalla 5. Arseenin luontaiset pitoisuudet Pirkanmaalla Birgitta Backman 1, Ritva Mäkelä-Kurtto 2, Merja Eurola 2 ja Samrit Luoma 1 1 Geologian tutkimuskeskus, PL 96,
LisätiedotVUORES-ISOKUUSI III, ASEMAKAAVA 8639, TAMPERE KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET
Vastaanottaja Tampereen kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 23.11.2016 VUORES-ISOKUUSI III, ASEMAKAAVA 8639, TAMPERE KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET
LisätiedotLIDL:N ASEMAKAAVAN MUUTOS TULVARISKISELVITYS
Vastaanottaja Lidl Asiakirjatyyppi Tulvariskiselvitys Päivämäärä 28.5.2018 Viite 1510038898 LIDL:N ASEMAKAAVAN MUUTOS LIDL, LIDL:N ASEMAKAAVAN MUUTOS Päivämäärä 28.5.2018 Laatija Hyväksyjä Kuvaus Anni
LisätiedotTampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-102-11-6 osoitteessa Satakunnankatu 21, TAMPERE
HAKIJA VVO Kodit Oy PL 40 00301 HELSINKI KIINTEISTÖ Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-102-11-6 osoitteessa Satakunnankatu 21, TAMPERE VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki 78 VIREILLETULOAIKA
LisätiedotKontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014
Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 PAHA-hanke Perhonjoen alaosan happamuuden hallinta (PAHA- hanke) toteutetaan
LisätiedotVesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus
Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016 Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Metsätalouden vesistökuormitus Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös
LisätiedotÖljyalan Palvelukeskus Oy c/o Asiamies Salla-Riina Hulkkonen Pöyry Finland Oy Valtakatu 25 53100 LAPPEENRANTA
HAKIJA KIINTEISTÖ Öljyalan Palvelukeskus Oy c/o Asiamies Salla-Riina Hulkkonen Pöyry Finland Oy Valtakatu 25 53100 LAPPEENRANTA Sastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-516-1-60 osoitteessa
LisätiedotHÄMEVAARA. Lisäksi tal.tilaa m2/as. Rak.oik. as.tilaa k-m2. Kaava- Myyntihinta. Kortteli Tontti Lähiosoite. merkintä HÄMEVAARA
HÄMEVAARA Kortteli Tontti Lähiosoite HÄMEVAARA Kaava- merkintä Pintaala m2 Rak.oik. as.tilaa k-m2 Lisäksi tal.tilaa m2/as. Myyntihinta 11040 1 Vieteritie 2 AO 485 120 30 78 000 11040 2 Vieteritie 4 AO
LisätiedotASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille
GTK / Etelä-Suomen yksikkö LIFE10 ENV/FI/000062 ASROCKS 30.10.2012 Espoo ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille Paavo Härmä ja Jouko Vuokko With the contribution of the LIFE financial instrument of the
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 100. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 4464/11.01.05/2013 100 Maaperän haitta-aineiden taustapitoisuudet ja maaperän kunnostustoiminta Espoossa Valmistelijat / lisätiedot: Harri Anttila, puh. (09) 816
LisätiedotLemminkäinen Infra Oy SELVITYS SUUNNITELLUN MAA-AINESTENOTON VAIKUTUSALUEEN LÄHTEISTÄ
16UEC0035 1 Lemminkäinen Infra Oy 29.10.2012 Maa-ainesten ottaminen pohjavedenpinnan ala- ja yläpuolelta Alhonmäen alueella, Siikajoki SELVITYS SUUNNITELLUN MAA-AINESTENOTON VAIKUTUSALUEEN LÄHTEISTÄ 1.
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Ympäristölautakunta Ysp/13 15.12.2015
Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Asia tulisi käsitellä kokouksessa 13 Lausunto aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle rakennusviraston hakemuksesta Verkkosaaren eteläosan rantarakentamiseksi,
LisätiedotUTAJÄRVEN KUNTA PAHKAVAARAN TUULIVOIMAPUIS- TON VOIMALOIDEN T1, T8, T9 JA T13 PINTAVESIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI
Vastaanottaja Utajärven kunta Asiakirjatyyppi Pintavesivaikutusten arviointi Päivämäärä 19.6.2018 Työnumero 1510017196 UTAJÄRVEN KUNTA PAHKAVAARAN TUULIVOIMAPUIS- TON VOIMALOIDEN T1, T8, T9 JA T13 PINTAVESIVAIKUTUSTEN
LisätiedotLääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT
Kestävästi Kiertoon - seminaari Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa Marja Lehto, MTT Orgaaniset haitta-aineet aineet Termillä tarkoitetaan erityyppisiä orgaanisia aineita, joilla on jokin
Lisätiedotlausuntoa Energia- ja Kierrätysparkki Oy:n ympäristölupahakemuksesta
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 256/11.01.00.00/2016 13 Lausunto Energia- ja kierrätysparkki Oy:n ympäristölupahakemuksesta Terveystarkastaja Kirsi Puola 8.3.2016: Etelä-Suomen aluehallintovirasto
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 7.4.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi p.
Suomen luonnonsuojeluliiton KOMMENTTEJA Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 7.4.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi p. 040 515 4557 Pirkanmaan liitto Kommentteja POSKI-hankkeen alustavista
LisätiedotMaaningan kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve
Maaningan kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Elina Nuortimo 11/2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne-
LisätiedotKEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE
PENTTI PAUKKONEN VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE Työ nro 82102448 23.10.2002 VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS Kehävalu Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSKOHDE 2 2.1
LisätiedotMikkelin uusi jätevedenpuhdistamo. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys
Knowledge taking people further --- MIKKELIN VESILAITOS Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys Yhteenveto 16.2.2009 Viite 82122478 Versio 1 Pvm 16.2.2009
LisätiedotOhje teollisuuspäästödirektiivin edellyttämää perustilaselvitystä varten
25.3.2015 Mutku-päivät Ohje teollisuuspäästödirektiivin edellyttämää perustilaselvitystä varten Ohjeen sisältö Johdanto Määritelmät Mikä on perustilaselvitys? Kenen pitää laatia perustilaselvitys? Milloin
LisätiedotAuvaisten asemakaavan laajennus A3440
Kaarinan kaupunki Auvaisten asemakaavan laajennus osallistumis- ja arviointisuunnitelma DA: 112/2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa
LisätiedotViisarinmäen kaava-alueen hulevesiselvitys
TOIVAKAN KUNTA Viisarinmäen kaava-alueen hulevesiselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P28204 Raportti 1 (5) Saviranta Sonja Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 Valuma-alueet ja -reitit... 1
LisätiedotKuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä
LisätiedotRiskinarviointimenetelmien vertailu kolmessa kohteessa mm. Suvilahdessa, VERIS-hanke
Riskinarviointimenetelmien vertailu kolmessa kohteessa mm. Suvilahdessa, VERIS-hanke 8 Auli Kuusela-Lahtinen 8 8 9 8 8 2 3 5 6 7 7 1 Pilaantunut maa-alue 4 TERVEYS- JA YMPÄRISTÖRISKIEN ARVIOINTIMENETELMIEN
LisätiedotTAVOITTEENASETTELU KULKEUTUMISRISKIN ARVIOINNISSA. Jussi Reinikainen, SYKE
TAVOITTEENASETTELU KULKEUTUMISRISKIN ARVIOINNISSA Jussi Reinikainen, SYKE ESITYKSEN SISÄLTÖ Kulkeutumisriskit; mitä ja miksi? Tavoitteenasettelun lähtökohdat Esimerkkejä Pohjavesi Pintavedet Sisäilma Yhteenveto
Lisätiedotmaaperässä Timo Tarvainen ja Jaana Jarva Geologian tutkimuskeskus
Luontaisten haittaaineiden esiintyvyys maaperässä Timo Tarvainen ja Jaana Jarva Geologian tutkimuskeskus Metallit kallioperässä ja maaperässä Eri kivilajeissa on luonnostaan erilaisia metallipitoisuuksia
LisätiedotAkaan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 20-444-1-90 osoitteessa Kirkkokatu
HAKIJA Akaan kaupunki PL 34 37801 AKAA KIINTEISTÖ Akaan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 20-444-1-90 osoitteessa Kirkkokatu 14, 37830 AKAA Kiinteistön omistaa Viialan VPK VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki
LisätiedotTALOUSVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA LAATUSUOSITUKSET
TALOUSVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA LAATUSUOSITUKSET ERKKI VUORI PROFESSORI, EMERITUS 27.11.2012 HJELT INSTITUUTTI OIKEUSLÄÄKETIETEEN OSASTO MEISSÄ ON PALJON VETTÄ! Ihmisen vesipitoisuus on keskimäärin yli
LisätiedotGEOLOGIA. Evon luonto-opas
Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.
LisätiedotTIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta
TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta 2 Tiiran uimarantaprofiili SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa
Lisätiedot5 Arvioidut vaihtoehdot
20 Rajavuoren alue: Ympäristövaikutusten arviointiselostus 5 Arvioidut vaihtoehdot 5.1 Vaihtoehtojen muodostaminen YVA-menettelyssä tarkastellut vaihtoehdot muodostettiin realististen toiminnan toteuttamisvaihtoehtojen
LisätiedotSiilinjärven kaivoksen rikastushiekan hyödyntäminen pilaantuneen maaperän kunnostamisessa
Siilinjärven kaivoksen rikastushiekan hyödyntäminen pilaantuneen maaperän kunnostamisessa Salla Venäläinen Helsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja ympäristötieteiden
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA
1(5) MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 220 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun
Lisätiedot1(7) MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA HONGANKALLION OTTOALUE. Pornaisten kunta, Lahan kylä, tilat RN:o 1:43, 11:4 ja 11:3
1(7) MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA HONGANKALLION OTTOALUE Pornaisten kunta, Lahan kylä, tilat RN:o 1:43, 11:4 ja 11:3 2(7) Toiminta Hakija Kallion louhinta ja louheen murskaus 01510 VANTAA kotipaikka
LisätiedotIkaalisten kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 143-1-13-4 osoitteessa Pärkonkatu,
HAKIJA Ikaalisten kaupunki, Tekniset palvelut Kolmen Airon katu 3 39500 IKAALINEN KIINTEISTÖ Ikaalisten kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 143-1-13-4 osoitteessa Pärkonkatu, Ikaalinen VIREILLETULOPERUSTE
LisätiedotAmpumarata ympäristöturvallisuuden näkökulmasta. Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Turvallinen ampumarata -seminaari 2.3.2012
Ampumarata ympäristöturvallisuuden näkökulmasta Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Turvallinen ampumarata -seminaari 2.3.2012 Esityksen sisältö Rajautuu haitallisten aineiden aiheuttamiin riskeihin Ympäristöhaitan
LisätiedotEtelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu
Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 2.3 Rantasalmi Rantasalmen kunnan alueelta valittiin kaksi potentiaalista kohdetta, joista Varpasharjun alueella suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja
Lisätiedot12.6.2015, KIP Ympäristöpäivä. Uuden Ympäristönsuojelulain edellyttämä maaperän ja pohjaveden perustilaselvitys
12.6.2015, KIP Ympäristöpäivä Uuden Ympäristönsuojelulain edellyttämä maaperän ja pohjaveden perustilaselvitys Sisältö Johdanto Mikä on perustilaselvityksen tarkoitus? Mikä on perustilaselvitys? Kenen
LisätiedotKortekumpu, Kangasala MAAPERÄ- JA HULEVESI- SELVITYS 6.9.2011. Työnro 416079
Kortekumpu, Kangasala MAAPERÄ- JA HULEVESI- SELVITYS 6.9.2011 Työnro 416079 MAAPERÄ- JA HULEVESISELVITYS KORTEKUMPU, KANGASALA SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT...3 1.1 Selvityksen sisältö ja tekijät...
LisätiedotKemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta. Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio
Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio 1 Riskien hallinta riskinarvioijan näkökulmasta! Sisältö: REACH-kemikaalit/muut kemialliset aineet
Lisätiedot1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta
Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 19.2.2019 1 (11) 1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta Kuva 1.1. Hankkeen vaikutusten yhdyskuntarakenteeseen arvioidaan ulottuvan enintään kilometrin
Lisätiedot37 26.06.2013 MAA-AINESLUPAHAKEMUS METSÄHALLITUS, METSÄTALOUS, SAUNAJÄRVEN KALLIOALUE
Teknisen lautakunnan valvontajaosto 37 26.06.2013 MAA-AINESLUPAHAKEMUS METSÄHALLITUS, METSÄTALOUS, SAUNAJÄRVEN KALLIOALUE 54/8.86/2013 VALVJAOS 37 Ympäristönsuojelusihteeri 13.6.2013 ASIA Päätös maa-aineslain
LisätiedotDRAGON MINING OY KUUSAMON KAIVOSHANKE YVA:N ESITTELYTILAISUUDET 8.-9.1.2014
DRAGON MINING OY KUUSAMON KAIVOSHANKE YVA:N ESITTELYTILAISUUDET 8.-9.1.2014 TARKASTELLUT VAIHTOEHDOT (1/2) VE1 VE2 VE3 TARKASTELLUT VAIHTOEHDOT (2/2) 0-Vaihtoehto Tekniset alavaihtoehdot Kultapitoinen
LisätiedotHÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS 78, MAAPERÄ- JA POHJAVESITARKASTELU
Vastaanottaja Hämeenlinnan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.4.2016 Viite 1510026179 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS 78, MAAPERÄ- JA POHJAVESITARKASTELU HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS
LisätiedotHulevedet ja Pohjavesi
Hulevedet ja Pohjavesi Keski-Pasilan suunnittelu ja rakentaminen Malmin lentokenttäalueen suunnittelu ja rakentaminen 1 Keski-Pasilan rakentaminen - Pasilan ratapihakorttelit Keskustakortteli Pasilan Ratapihakorttelit
LisätiedotÖstersundomin maa-aines-yva
Östersundomin maa-aines-yva Ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) lähtökohdat, taustat ja alustavat vaihtoehdot Muokattu 13.5.2015 Ympäristösi parhaat tekijät Hankkeen tausta ja lähtökohdat 2 Östersundomin
Lisätiedot