Reumatologikampanjan taustaselvitys Hoitajien yhteenveto /JH/SRL
|
|
- Kaarlo Hämäläinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Hoitajien yhteenveto 1
2 1
3 1 KYSELY REUMATOLOGEILLE osana reumatologikampanjan taustaselvitystä TAUSTA Osana reumatologikampanjaa päätettiin tehdä Suomen Reumaliiton, Suomen Reumatologisen Yhdistyksen ja Suomen Reumahoitajayhdistyksen yhteistyönä kysely, jolla selvitetään käsityksiä reumatologien määrän muutoksesta eri sairaanhoitopiirien alueella ja sen vaikutuksista niin reumatologien, reumahoitajien kuin tulehduksellisia reumasairauksia sairastavienkin näkökulmasta. Reumatologien ja reumahoitajien osalta haluttiin selvittää myös käsityksiä reumatologitilanteen vaikutuksista molempien ammattiryhmien työn sisältöön ja yhteistyöhön. Kyselyn kohderyhmä ja aineiston keruu Kysely lähetettiin Suomen Reumatologisen Yhdistyksen sähköpostiosoitteiston perusteella yhdistyksen jäsenille. Koska yhdistyksellä on muitakin kuin reumatologijäseniä, saatesanoissa kerrottiin, että kysely on tarkoitettu vain reumatologeille. Tästä muistutettiin myös vielä varsinaisen kyselyn alussa. Aineiston keruu käynnistyi ja päättyi klo Kysely toteutettiin survey pal -kyselytyökalulla. Kyselyyn vastasi määräaikaan mennessä 47 henkilöä, joista kaksi vastasi vain osaan kyselyä. Kyselyn sisältö Kysely sisälsi 23 kysymystä. Yhdellä kysymyksellä selvitettiin, vastaavatko ihmisten mielikuvat reumasta ja sen hoitomuotojen kehittymisestä nykytodellisuutta. Neljällä kysymyksellä selvitettiin työstatusta: kuinka kauan on toiminut reumatologina ja nykyisessä tehtävässä sekä onko työssä erityisvastuualue tai osaamisalue ja millä erva-alueella työskentelee. Kolmella kysymyksellä selvitettiin suhdetta reumatologiaan, miksi on aikoinaan päätynyt erikoistumaan siihen, onko ollut tyytyväinen valintaansa ja kokeeko, että työn arvostus vastaa sen vaativuutta. Kahdella kysymyksellä selvitettiin mahdollisia työn painopisteen muutoksia viime vuosina sekä miten hyvin kokee voivansa vaikuttaa työnsä sisältöön.
4 2 Yhtenä kiinnostuksen kohteena oli yhteistyö reumahoitajan kanssa kysymyksinä onko työnjako selkeä, miten kokee yhteistyön sujuvan ja miten yhteistyötä voitaisiin kehittää. Seitsemällä kysymyksellä selvitettiin käsityksiä reumatologitilanteesta painottuen määrän muutokseen ja arvioon sen mahdollisesta vaikutuksesta. Kyselyyn osallistujia pyydettiin arvioimaan muutosten vaikutusta oman yksikön toimintaan, omaan toimenkuvaansa tai työn painopisteisiin sekä potilastyöhön tulevaisuudessa. Vastaajia pyydettiin ottamaan kantaa myös siihen, miten huolestuneita he ovat Suomessa toimivien reumatologien määrän riittävyydestä. Lisäksi heitä pyydettiin vielä kertomaan, miten vasta erikoistumisalaa harkitsevien lääkäreiden kiinnostusta erikoistua reumatologiaan voitaisiin lisätä. Reumatologikampanjassa yhteistyökumppanina olevat yritykset saivat kukin ehdottaa mukaan omaa kysymystä ja kolme yritystä teki näin. Kysymykset olivat: 1) Mitä ammatillista lisäkoulutusta reumatologit tarvitsevat ja kenen tulisi se järjestää. 2) Mikä on nykyisin saatavilla olevan lääkehoidon suurin haaste ja 3) Mikäli olet huolissasi reumatologien määrän riittävyydestä, mikä työn osa-alue mielestäsi kärsii eniten reumatologipulasta. Kysymykset istuttiin kyselyssä sisällön perusteella loogiseen paikkaan. Lopuksi oli vielä yksi avoin kysymys, jolla sai lähettää terveisiä idealla Sana on vapaa. Osa kysymyksistä oli samansisältöisiä reumahoitajille ja tulehduksellisia reumasairauksia sairastaville tehtävien kysymysten kanssa, jotta eri ryhmien vastauksia voitaisiin verrata keskenään. Kyselyn tulokset Tässä yhteenvedossa esitellään frekvenssi- ja prosenttijakaumia sekä avoimien kysymysten sisällölliset yhteenvedot. Kyselyyn vastasi määräaikaan mennessä 47 henkilöä, joista kaksi vain osaan kysymyksistä. Reumaan liittyvien mielikuvien vastaavuus nykytodellisuuden kanssa Ensiksi vastaajia pyydettiin kertomaan mielipiteensä siitä, vastaavatko mielikuvat reumasta ja sen hoitomuotojen kehittymisestä nykytodellisuutta. Kysymykseen vastasi 46 henkilöä, joista kolmasosa oli sitä mieltä, että mielikuvat vastaavat
5 3 nykytodellisuutta. Reilu puolet (54 prosenttia) oli sitä mieltä, etteivät mielikuvat vastaa nykytodellisuutta ja 13 prosenttia valitsi vaihtoehdon en osaa sanoa (ks. kuvio 1). Kuvio 1. Vastaavatko ihmisten mielikuvat reumasta ja sen hoitomuotojen kehittymisestä nykytodellisuutta? Kyllä 33% Ei 54% En osaa sanoa 13% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Ei vastanneita oli 25 ja heitä pyydettiin arvioimaan, miksi mielikuvat eivät vastaa nykytodellisuutta. Mielipiteensä kertoi 24 vastaajaa. Osa mainitsi yhden seikan, osa useamman. Mainittujen teemojen perusteella vastaukset jaettiin neljään kategoriaan: 1. Tiedon puute: 16 mainintaa 2. Vanha maine: 8 mainintaa 3. Sairauden määrittelyn haasteet: 4 mainintaa 4. Kiinnostus: 2 mainintaa Suurin osa vastauksista sivusi tiedon puutetta, mutta yksittäisissä vastauksissa tuotiin esiin myös julkisuudessa liikkuva disinformaatio ja se, että media painottaa joskus myös vääriä asioita. Yhdessä kommentissa todettiin, että hoidon edistysaskelia ei ole riittävästi tuotu esiin. Kahdessa kommentissa tuli esiin reuman vähäinen mediaseksikkyys. Kahdeksassa vastauksessa nostettiin esiin nivelreuman vanha maine, jonka vankeina voivat olla paitsi maallikot myös kollegat. Neljässä kommentissa tuotiin esiin ylipäätään reuma-sanaa liittyvät haasteet. Se koettiin käsitettävän myös synonyymina ylipäätään kivuille ja raihnaisuudelle ja reumakäsitteen olevan laaja ja siksi vaikeasti ymmärrettävä.
6 4 Lääkehoidon suurin haaste Kyselyyn osallistuneita pyydettiin kertomaan, mikä on nykyisin saatavilla olevan lääkehoidon suurin haaste. Kyselyyn osallistuneista 38 vastasi kysymykseen. Moni vastaaja mainitsi enemmän kuin yhden tekijän. Teemojen perusteella vastaukset jaettiin neljään pääkategoriaan: 1. Hinta: 23 mainintaa 2. Oikean hoidon löytyminen: 11 mainintaa 3. Hoitoon sitoutuminen: 11 mainintaa 4. Sivuvaikutukset: 7 mainintaa 5. Muut kommentit: 5 mainintaa Vastaajista 60.5 prosenttia mainitsi nykyisin saatavilla olevan lääkehoidon suurimmaksi haasteeksi hinnan ja reilu kolmannes vastaajajoukosta mainitsi vain hinnan. Korkean hinnan lisäksi vastauksissa tuotiin esiin myös potilaan kustannusosuus ja monikanavainen, monimutkainen maksukäytäntö. Sopivan hoidon määrittely ja hoitoon sitoutuminen mainittiin molemmat 11 kertaa. Kullekin potilaalle pitää räätälöidä oma, sopiva ja tehokas lääkitys. Etenkin biologisista lääkkeistä tulee koko ajan uutta tietoa, jota tulee soveltaa käytäntöön. Toisaalta kaikkien potilaiden kohdalla ei löydetä erilaisista kombinaatiohoito- ja biologisten lääkkeiden kokeiluista huolimatta riittävää tehoa. Tämän lisäksi hoitovaihtoehtoja pitää punnita aina suhteessa mahdollisiin sivuvaikutuksiin ja vielä kustannusvaikuttavuudenkin näkökulmasta. Hoitoon sitoutumisen haaste näyttäytyi vastauksissa monella tavalla, niin pitkäkestoisen hoidon merkityksen ymmärtämisen vaikeutena kuin omatoimisena lääkäriltä kysymättä tehtyinä lääkeannosten vähentämisenä tai lääkkeen jättämisenä kokonaan pois käytöstä esimerkiksi internetissä käytyjen keskustelujen perusteella. Lääkkeiden lopettamiselle nähtiin syinä myös lääkkeisiin liittyvät ennakkoluulot sekä taloudelliset seikat, kun kaikilla ei ole varaa lääkkeiden omavastuuosuuksiin. Yhdessä vastauksessa nostettiin esiin myös reumatologipulasta johtuneiden harventuneiden lääkärikäyntien vaikutus hoitomyöntyvyyttä laskevana tekijänä. Seitsemän vastaajaa nosti esiin lääkkeiden potentiaaliset sivuvaikutukset, jotka voivat vaikuttavaa paitsi potilaan hoitomyönteisyyteen myös estävät joidenkin, muuten tehokkaiksi osoittautuneiden lääkkeiden käyttöä osalla potilaista. Muut kommentit koskivat lähinnä hoitojärjestelmän kehittämistarpeita kuten riittämätöntä reumatietoutta perusterveydenhuollossa, reumatologipulan aiheuttamia hoitoviiveitä ja
7 5 seurantakäyntien harventumisia, jotka vaikeuttavat nopeaa remissiota sekä hoidonporrastuksen huono toimivuus. Toimiminen reumatologina ja nykyisessä tehtävässä Aika, jonka vastaajat ovat toimineet reumatologina, selviää kuviosta 2. Yli puolet vastaajista oli toiminut reumatologina vähintään 11 vuotta. Kuvio 2. Toimiminen reumatologina 0-5 vuotta 29% 6-10 vuotta 16% vuotta 11% yli 15 vuotta 44% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Vastaajien toimiminen nykyisessä tehtävässä selviää kuviosta 3 (vastaajia 43). Kuvio 3. Toimiminen nykyisessä tehtävässä. 0-5 vuotta 6-10 vuotta vuotta yli 15 vuotta 11,6 % 23,3 % 18,6 % 46,5 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % Vastauksia 43
8 6 Erityisvastuualue/osaamisalue Kyselyyn osallistujia pyydettiin kertomaan, onko heillä joku erityisvastuualue/osaamisalue reumatologiassa ja jos niin mikä. Neljännes vastaajista kertoi, että heillä on ja 75 prosenttia ilmoitti, ettei ole (ks. kuvio 4). Useimmin erityisvastuualueeksi mainittiin tietyt diagnoosit, ultraäänikuvaus ja tietynikäiset. Kuvio 4. Onko sinulla erityisvastuualue/osaamisalue Ei 75% Kyllä, mikä 25% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kyselyyn osallistuneiden jakautuminen eri erva-alueille Vastaajien jakautuminen eri erva-alueille ilmenee kuviosta viisi (46 vastaajaa). Kuvio 5. Vastaajien jakautuminen eri erva-alueille HUS erva-alue KYS erva-alue OYS erva-alue TAYS erva-alue TYKS erva-alue 28% 20% 13% 24% 15% 0% 20% 40% 60% 80% 100%
9 7 Erikoistuminen reumatologiaan ja tyytyväisyys alan valintaan Kyselyn teko liittyy reumatologikampanjaan, jonka tavoitteena on saada nuoret erikoistumisvaiheessa olevat lääkärit kiinnostumaan reumatologiasta. Siksi haluttiin erityisesti tietää, miksi jo toimivat reumatologit ovat valinneet tämän erikoistumisalan ja ovatko he olleet alavalintaansa tyytyväisiä. Ensiksi kysyttiin onko alavalinta tapahtunut sattumalta tai tarkoituksella. Kysymykseen vastasi 45 henkilöä, joista 58 prosenttia kertoi valinneensa alan sattumalta. Alan tarkoituksella valinneet loput 42 prosenttia vastaajista mainitsivat useimmin syyksi kiinnostuksen reumatologiaan. He olivat tutustuneet alaan esimerkiksi tutkimusta tehdessään tai sisätauteihin tutustuessaan. Joillakin oli vaikuttanut vanhempi kollega tai kiinnostus esimerkiksi autoimmuunisairauksiin,niveloireisiin tai reumatologian laaja- alaisuuteen. Muutama vastaaja totesi myös käytännön asioiden vaikuttaneen, kuten työmahdollisuudet yleensä erikoistumisalalla tai lähellä kotipaikkakuntaa. Yksi vastaaja kiteytti, että vaikka reumasairauksien hoidot ovat viimevuosina voimakkaasti kehittyneet, salaisuuksia on edelleen selvittämättä ja tutkittavaa riittää. Kun vastaajilta kysyttiin, ovatko he olleet tyytyväisiä alavalintaan, niin kahta henkilö lukuun ottamatta vastaajat olivat tyytyväisiä (ks. kuvio 6). Kuvio 6. Tyytyväisyys alavalintaan Kyllä, miksi: 95,5 % En, miksi: 4,5 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % Kun syitä tyytyväisyydelle kysyttiin, yksi vastaus kiteytti monen muunkin mainitsemia syitä: Hieno, monipuolinen ja kehittyvä ala. Kaikenikäisiä, mukavia potilaita ja pitkät potilassuhteet. Hyvät mahdollisuudet auttaa.
10 8 Tyytyväisyyden lähteenä mainittiin useimmin (14 kertaa) reumatologia kehittyvänä alana, joka on mahdollistanut hyvät hoitotulokset ja tehnyt työstä palkitsevaa. Seitsemän vastaajaa kertoi, että muihin erikoisaloihin verrattuna, potilassuhteet ovat usein pitkäaikaisia ja potilaiden hyväksi voi tehdä paljon. Alaa kuvattiin useimmiten adjektiiveilla mielenkiintoinen / kiinnostava (8 mainintaa) ja monipuolinen (5). Kaksi henkilöä ei ollut tyytyväisiä alavalintaansa syiksi mainittiin työn byrokraattisuus ja yksipuolisuus sekä asiakkaiden haastavuus. Työn vaativuuden ja arvostuksen vastaavuus Vastaajia pyydettiin arvioimaan kokevatko he reumatologin työn vaativuuden ja siitä saamansa arvostuksen olevan samalla tasolla. Vastaajista puolet oli sitä mieltä, että ne ovat samalla tasolla ja puolet, etteivät ne ole samalla tasolla (ks. kuvio 7). Kuvio 7. Työn vaativuuden ja arvostuksen vastaavuus Kyllä Ei 50% 50% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Vastauksista ilmeni, että potilaiden koettiin pääsääntöisesti arvostavan reumatologin työtä, mutta kollegoilla on vanhentuneita käsityksiä. He vähättelevät alaa sekä sen haastavuutta ja vaativuutta. Myös perusterveydenhuollon nykytila estää reumatologien keskittymisen erityisosaamiseensa. Osa kommentoi, että reumatologia nähdään vieläkin hiljaisena puurtamisena ja nysväämisenä. Tosin joku epäili, että se voi olla myös reumatologien omaa vaatimattomuutta. Alaa ei mielletä niin sankarilliseksi kuin akutologiaa, vaikka reumatologi voi omalla työllään tukea ihmisten työkykyisyyttä ja välillisesti terveydenhuollon kulujen vähenemistä ja verotulojen lisäämistä ihmisten elämänlaadusta puhumattakaan. Kuitenkin eräs vastaaja koki tilanteen olevan paranemaan päin ja reumatologian olevan pääsemässä pois isojen alojen varjosta.
11 9 Lisäkoulutuksen tarve ja koulutuksen järjestäjätaho Lisäkoulutuksen tarvetta ja koulutuksen järjestäjätahoa koskeneeseen kysymykseen vastasi 35 henkilöä. Moni vastaaja kommentoi koulutuksen järjestämistä yleisemmällä tasolla spesifioimatta sen tarkemmin millaista ammatillista lisäkoulutusta reumatologit erityisesti tarvitsisivat. Koska reumatologia on voimakkaasti ja nopeasti kehittyvä ala, myös tietoja tulee päivittää jatkuvasti ja kou- lutuksen tulee olla monipuolisesti. Koska ala on myös pieni, tarvitaan niin kansallista kuin kansainvälistäkin koulutusta. Eri tahojen järjestämien koulutusten lisäksi peräänkuulutettiin myös reumatologien keskinäistä keskustelua esimerkiksi hoito-linjauksista. Samoin yhteistyötä muiden erikoisalojen kanssa pidettiin tärkeänä. Taulukko 1. Koulutusteemoja Immunologia Käden taidot Käypä hoito -suositusten implementointi Lääkkeet MRI- ja natiivi -kuvien tulkinta Reumakirurgia ja sen oikeaaikaisuus Reumarekisterien implementointi kaikkien käyttöön Sähköisten rekisterien käyttö Tuki- ja liikuntaelimistön tutkimus Transitiovaihe Ultraäänitutkimus (kuvantaminen) Vuorovaikutustaidot Yksi vastaaja muistutti, että kaikkien reumatologien velvollisuus olisi käydä koulutuksissa pitääkseen yllä ammattitaitoaan. Sikäli kun yksittäisiä koulutusteemoja mainittiin, ne on koottu taulukkoon yksi. Ultraäänitutkimus oli useimmin mainittu teema (5 mainintaa). Tärkeimpinä koulutuksen järjestäjinä nähtiin reumatologiset yhdistykset eli Suomen Reumatologinen Yhdistys (SRY), jonka mainitsi 46 prosenttia vastaajista (16 henkilöä) ja EULAR, joka mainittiin seitsemän kertaa. Moni piti SRY:n järjestämää koulutusta erittäin tärkeänä. Palautteissa myös toivottiin, että SRY:llä on vahva rooli koulutuksen järjestämisessä myös tulevaisuudessa. Reilu kolmannes vastaajista (12 henkilöä) pohti julkisen sektorin / työnantajan ristiriitaista roolia koulutuksen tarjoajana. Sitä pidettiin monessa vastauksessa luontevimpana koulutuksen järjestäjänä, mutta samalla todettiin, ettei sillä ole nykyisellään riittävästi resursseja. Lääketeollisuuden roolia koulutuksen järjestäjänä kommentoi 12 henkilöä. Neljä vastaajaa oli sitä mieltä, ettei lääketeollisuuden rooli koulutuksen järjestäjän ole optimaalinen. Näistä kaksi vastaajaa vastaaja toivoi, että koulutus olisi riippumatonta lääketeollisuudesta ja kaksi katsoi, että neutraliteetin kannalta lääketeollisuuden rooli
12 10 voisi olla pienempi. Kahdeksan vastaajaa kommentoi lääkeyritysten roolia koulutuksen järjestämisessä neutraalisti tai positiivisesti. Koska julkisella sektorilla ei ole riittäviä resursseja reumatologien jatkokoulutukseen todettiin, että lääketeollisuuden tarjoama koulutus poistaa tätä vajetta. Totesipa joku lääketeollisuuden kantavan tällä hetkellä koulutusvastuun reumatologien jatkokoulutuksesta. Koska lääkemarkkinointilain ja sen tulkintojen muutoksista johtuen lääketeollisuus ei ehkä voi tulevaisuudessa kustantaa esimerkiksi reumatologisiin kongresseihin osallistumista, voivat kouluttautumismahdollisuudet tältä osin ohentua. Yksi vastaaja pohti sitä, jääkö lisäkoulutus tulevaisuudessa lääkärin itsensä kustannettavaksi ja tarvittaisiinko joku mekanismi esimerkiksi säätiö, joka voisi keskittyä reumatologien jatkokoulutukseen. Työn sisällöllisten painopisteiden muutokset sekä mahdollisuus vaikuttaa työn sisältöön Kun selvitettiin työn painopisteiden muutoksia viime vuosina, vajaa puolet kysymykseen vastanneesta kertoi niiden muuttuneen ja reilu puolet kertoi niiden pysyneen ennallaan (ks. kuvio 8.). Kuvio 8. Muutoksia työn painopisteissä viime vuosina. Ei 52,0 % Kyllä 48,0 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % Vastauksia 44 Kyllä-vastanneita pyydettiin kertomaan, miten painopisteet olivat muuttuneet ja 17 henkilöä teki niin. Osalla oli uran myötä tapahtunut luontaista erikoistumista johonkin osa-alueeseen kuten koulutukseen, tutkimukseen tai konsultointiin. Työn tekemisessä muutoksina mainittiin useimmiten biologiset lääkkeiden mukaan tulo ja tietotekniikka, joka vie yhä enemmän aikaa. Lisäksi moni mainitsi muutokset diagnoosiryhmien määrien painotuksissa vastaanotolle. Esimerkiksi potilaina on enenevissä määrin nivelkipupotilaita, joilla ei ole tulehduksellista reumasairautta tai harvinaisia sidekudossairauksia sairastavat, joita voidaan auttaa paremmin kuin ennen.
13 11 Selvitykseen osallistuneita pyydettiin myös arvioimaan viisiportaisella asteikolla, miten hyvin he voivat vaikuttaa työnsä sisältöön. Pistemäärä 1 tarkoitti huonosti ja pistemäärä 5 hyvin. Pistemäärien keskiarvoksi tuli 3,62 (katso kuvio 9). Kuvio 9. Miten hyvin voi vaikuttaa työn sisältöön. 100% 80% 60% 40% 20% 0% 45% 17% 21% 17% 0% Työnjako ja yhteistyö reumahoitajan kanssa Kun osallistujia pyydettiin arvioimaan työnjaon selkeyttä reumahoitajan kanssa, kaksi prosenttia koki, ettei se ole selkeä ja 93 prosenttia koki sen olevan selkeä. Viisi prosenttia vastaajista kertoi, ettei heillä ole reumahoitajaa. Kuvio 10. Työnjaon selkeys reumahoitajan kanssa Kyllä 93% Ei Ei reumahoitajaa 2% 5% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kuvio 11. Yhteistyön sujuvuus reumahoitajan kanssa 100% 80% 60% 40% 20% 0% 51% 36% 0% 0% 13%
14 12 Vastaajia pyydettiin myös kertomaan, miten reumatologin ja reumahoitajan yhteistyötä ja/tai työnjakoa voitaisiin kehittää. Kysymykseen vastasi 27 henkilöä. Useimmiten kehittämistyön keinoksi nähtiin yhteiset keskustelut ja suunnittelupalaverit. Toisaalta viisi henkilöä toi esiin, että kehittämistyö tapahtuu vähitellen yhteistyötä hiomalla. Osa vastasi yhteistyön jo toimivan hyvin, eivätkä kaikki nähneet erityisiä kehittämistarpeita. Tärkeänä kaikessa kehittämisessä pidettiin siitä saatavaa oikeaa lisäarvoa, ettei esimerkiksi käy niin, että tehdään päällekkäistä työtä. Samoin muistutettiin, että resurssipula hidastaa kehittämistyötä. Muutama vastaaja toi esiin, että reumahoitajilla pitäisi olla enemmän koulutusta sekä täydennyskoulutusta. Reumatologien määrän muutokset ja sen vaikutukset potilastyöhön Selvitystyön keskeinen kiinnostuksen kohde oli, mikä käsitys vastaajilla on reumatologien määrän muutoksesta ja siitä minkälaisia vaikutuksia sillä on oman yksikön toimintaan sekä omaan työhön ja potilastyöhön yleisesti. Kun vastaajia pyydettiin arvioimaan, miten tilanne muuttuu omassa yksikössä seuraavan viiden vuoden aikana, kaksi kolmesta reumatologista ilmoitti käsityksenään, että tilanne pysyy ennallaan. Viidesosa vastaajista arvioi reumatologien vähenevän ja 13,6 prosenttia arvioi määrän lisääntyvän (ks. kuvio 12). Kuvio 12. Arvio reumatologien määrän muutoksesta omassa yksikössä. Vähenee 20,5 % Pysyy ennallaan 65,9 % Lisääntyy 13,6 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % Vastauksia 44
15 13 Henkilöitä, jotka olivat sitä mieltä, että reumatologien määrä tulee muuttumaan omassa yksikössä, pyydettiin myös arvioimaan, miten se tulee vaikuttamaan yksikön toimintaan. Kysymykseen vastasi 17 henkilöä (katso kuvio 13.). Vastaajista neljä oli sitä mieltä, että muutos ei vaikuta yksikön toimintaan. Perusteluna oli että reuman hoitomallia uusitaan vastaavasti ja lääkäreiden työpanosta säästetään. Kuvio 13. Vaikuttaako reumatologien määrän muutos yksikkönne toimintaan Muutos ei vaikuta 23,5 % Muutos vaikuttaa 76,5 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % Vastauksia 17 Muutoksia ennusti 13 henkilöä. Niitä arvioi tarkemmin heistä 12. Puolet vastauksista liittyi reumatologipanoksen lisääntymiseen, jonka nähtiin monipuolistavan palveluja ja mahdollistavan kontrollikäyntien tiivistämisen, joka puolestaan parantaa remission saavuttamismahdollisuuksia. Puolessa vastauksissa käsiteltiin resurssien vähentymistä. Sen luonnollisesti nähtiin lisäävän työkuormaa. Muutamassa vastauksessa kommentoitiin uhkaavan resurssipulan pakottavan miettimään jopa täysin uusia toimintatapoja tulevaisuudessa. Kun vastaajia pyydettiin arvioimaan reumatologien määrän muutoksen vaikutusta omaan toimenkuvaansa tai työn painopisteisiin, kuudestatoista vastanneesta 38 prosenttia arvioi, ettei se vaikuta ja 63 prosenttia, että se vaikuttaa (ks. kuvio 14). Kuvio 14. Reumatologien määrän muutoksen vaikutus omaan toimenkuvaan tai yksikön toimintaan. Muutos ei vaikuta 37,5 % Muutos vaikuttaa 62,5 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % Vastauksia 16
16 14 Vastaajat joiden toimenkuvaan muutos ei vaikuta, kokivat, että samaa työtä tehdään kuin ennenkin tai oma työ on sen tyyppistä, ettei esimerkiksi asiakasmäärien muutokset vaikuta suoraa omaan työhön. Muutosta ennustavien vastaukset jakautuivat samalla tavalla kahtia kuin edellisessäkin kohdassa. Siellä missä reumatologipanos oli lisääntymässä, se tuo omaan työhön ehkä enemmän opetusta ja ohjausta, mutta mahdollistaa myös toiminnan kehittämisen ja vapauttaa resursseja tutkimustyöhön. Niiden arvioissa, jotka ennustivat reumatologiresurssien vähenevän, korostuivat työmäärän kasvu, reumahoitajien työpanoksen kasvattaminen, mutta myös toimenkuvamuutokset, joita voisi olla esimerkiksi reumatologin roolin muuttuminen yhä enemmän konsultaatiopainotteiseksi. Vastaajia pyydettiin arvioimaan vielä reumatologien määrän muutoksen vaikutusta tulevaisuudessa potilaiden hoitoon. Kolmetoista prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, ettei muutoksella ole vaikutusta potilaiden hoitoon ja 87 oli sitä mieltä, että muutoksella on vaikutusta (kuvio 15). Kuvio 15. Reumatologien määrän muutoksen vaikutus potilaiden hoitoon tulevaisuudessa. Muutos ei vaikuta 13% Muutos vaikuttaa 87% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kysymykseen vastasi 15 henkilöä. Muutoksien kuvaaminen oli tässäkin kysymyksessä kaksijakoista. Resurssien lisääntyessä vastaanotolle pääsy helpottuu ja hoito parantuu. Resurssien vähentyessä myös aika potilasta kohden vähentyy ja suurempi osa potilaista siirtyy avopuolen seurantaan. Mikäli reumatologin toimenkuva muuttuisi yhä konsultaatiopainotteisemmaksi, reumatologi ei enää vastaisi hoidosta, vaan ainoastaan taudin toteamisesta. Se olisi vastoin potilaiden toiveita, jotka kaipaavat jo tälläkin hetkellä hoidon jatkuvuutta ja hoitovastuun pysymistä samalla lääkärillä. Vastaajia pyydettiin vielä ottamaan viisiportaisella asteikolla kantaa siihen, miten huolestuneita he ovat reumatologien määrän riittävyydestä. Vastaajia oli 42. Pistemäärien keskiarvoksi tuli 3.6.
17 15 Kuvio 16. Huoli reumatologien määrän riittävyydestä. Pistemäärä 1 = ei lainkaan huolestunut ja 5 = erittäin huolestunut. 100,0 % 80,0 % 60,0 % 40,0 % 20,0 % 0,0 % 38,1 % 16,7 % 16,7 % 23,8 % 4,8 % Kaikki ( KA: 3. 6, Hajonta: 1. 17) ( Vastauksia: 42) Vastaajia, jotka olivat huolissaan reumatologien määrän riittävyydestä, pyydettiin kertomaan, mikä työn osa-alue kärsisi eniten reumatologipulasta. Kolme vastaaja kiteytti kommenttinsa yhteen sanaan: kaikki. Muidenkin vastauksia nousi monia asioita, eikä yhtä ylitse muiden. Tarkemmin asiaa kuvanneiden melko yhteinen näkemys oli, että hoidetaan aktiivista sairautta sairastavat, mutta heidänkin kohdallaan akuuttiaikojen saaminen heikkenisi. Pidempään sairastaneiden seurannat siirtyisivät perusterveydenhuoltoon. Lähetepotilaiden pääsy poliklinikalle vaikeutuisi. Samoin lievemmät taudit, erotusdiagnostiikka ja kipupotilaat jäisivät vähemmälle huomiolle. Kontrolliajat pitenisivät ja seurantaan käytettävät resurssit vähenisivät, jolloin hoitotavoitteisiin ei enää päästäisi. Ylipäätään hoidon kokonaisvaltaisuus kärsisi. Joiltakin alueilta reumatologin palvelut loppuisivat kokonaan, joka lisäisi alueellista epätasa-arvoisuutta. Osa vastaajista kuvasi asiaa myös lääkärin työn sisällön kannalta. Oman työn kehittäminen kärsisi, esimerkiksi kliinisten taitojen kehittäminen tai tutkimustyö. Joillakin alueilla työmäärä voisi kasvaa sietämättömiksi. Seurannaisvaikutuksia olisi myös perusterveydenhuoltoon, esimerkiksi resurssit alueellisten terveyskeskusten kouluttamiseen vähenisivät. Erikoistumisalaa harkitsevien kiinnostuksen lisääminen reumatologiaan Lopuksi vastaajia pyydettiin vielä ideoimaan, miten vasta erikoistumisalaa harkitsevien lääkäreiden kiinnostusta erikoistua reumatologiaan voitaisiin lisätä. Moni mainitsi, että alalle pitäisi saada lisää kouluttajia, professoreita, tutkijoita ja reumatologin ja erikoistuvien lääkärien virkoja, jotta tietoisuus asiasta lisääntyisi.
18 16 Useassa vastauksessa korostettiin, että reumatologiaa pitäisi tehdä tunnetuksi jo perusopiskeluvaiheesta alkaen ja nostaa esiin kliinistä reumatologiaa. Sisätautien erikoistumiseen pitäisi kuulua pakollinen jakso myös reumapoliklinikalla. Kiinnostusta voitaisiin lisätä tutkimusprojektien kautta ja seniorituki voisi olla tärkeä kannustin erikoistujalle. Samoin kiinnostavuutta voisi lisätä, jos opetukseen otettaisiin mukaan myös nuorempia lääkäreitä. Moni toi vastauksissaan esiin tiedottamisen tärkeyden, etenkin jos viestin viejiksi saataisiin valovoimaisia henkilöitä. Reumatologia pitäisi nostaa esiin esimerkiksi NuoriLääkäripäiville. Moni muistutti, että vanhojen mielikuvien takia olisi hyvä tuoda esiin sitä, miten kehittyvä, monipuolinen ja kansainvälinen ala reumatologia on, eli tuulettaa pölyttyneet ajatukset reumatologian ympäriltä pois. Rekrytointitilaisuudet nähtiin sekä positiivisesti että negatiivisesti. Ne ovat hyviä paikkoja tutustua alaan, mutta toisaalta ne voisivat viestittää epätoivoista tilannetta, joka saattaisi karkottaa kunnianhimoisia ja aktiivisia nuoria lääkäreitä hakeutumaan muille erikoistumisaloille.
Kysely reumatologeille osana reumatologikampanjan taustaselvitystä
1 Kysely reumatologeille osana reumatologikampanjan taustaselvitystä Tausta Osana reumatologikampanjaa päätettiin tehdä Suomen Reumaliiton, Suomen Reumatologisen Yhdistyksen ja Suomen Reumahoitajayhdistyksen
LisätiedotReumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.
19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA
LisätiedotTulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi
Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...
LisätiedotValtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.
MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä
LisätiedotYHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen
YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu
LisätiedotLÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille
LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo 26.4.16
Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta
LisätiedotPetteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA
Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA 1. Johdanto Marraskuussa 2002 julkistetussa tutkimuksessa Arvon mekin ansaitsemme yhtenä tutkimuskohteena
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 24. Valtuusto 28.01.2013 Sivu 1 / 1
Valtuusto 28.01.2013 Sivu 1 / 1 4468/06.00.00/2012 Sosiaali- ja terveyslautakunta 116 22.11.2012 Kaupunginhallitus 375 17.12.2012 24 Valtuustokysymys reumapotilaiden hoidon turvaamisesta Valmistelijat
Lisätiedot1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö
1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.
LisätiedotLisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.
27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen
LisätiedotJytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013
Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.
LisätiedotRaision varhaiskasvatuksessa keväällä 2018 huoltajille tehdyn laatukyselyn tulokset
Raision varhaiskasvatuksessa keväällä 2018 huoltajille tehdyn laatukyselyn tulokset Kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä toukokuussa 2018. Vastaajia oli kyselyyn 189. Raision varhaiskasvatuksen asiakkaan
LisätiedotYHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA
1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)
LisätiedotJäsenhankintatutkimus Lappeenrannan Rotaryklubi
Jäsenhankintatutkimus Lappeenrannan Rotaryklubi Jäsenhankintatutkimus Tämä jäsenhankintatutkimus tehtiin Rotaryn piirille numero 1430. Tutkimuksen tarkoituksena oli saada selville potentiaalisten jäsenten
LisätiedotAamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012
Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 11-12 Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä 4 lasta, joista palautui 25. Vastausprosentti muodostui siten 62,5%. Lasten kysely muodostui
LisätiedotSINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa
Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.
LisätiedotBtoB-markkinoinnin tutkimus
BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 136
14.05.2013 Sivu 1 / 1 2320/12.01.00/2013 136 Koulukohtaisen budjetin vaikutus oppimisen ja koulunkäynnin tuen muotojen antamisen mahdollisuuksiin sekä kieli- ja kulttuuriryhmien kohdennetun resursoinnin
LisätiedotIisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 2015 havainnot
Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 201 havainnot KYSELYN TAVOITE JA TOTEUTUS Tavoitteena oli selvittää Iisalmen kaupungin elinvoimapalveluiden vuoden 201 aikana asioineiden
LisätiedotIT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY
IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY It-päättäjäbarometri 2016 Atean it-päättäjäbarometri toteutettiin kuudetta kertaa huhtikuun 2016 aikana sähköisenä kyselylomakkeena. Kyselyyn vastasi määräaikaan
LisätiedotSuomen Reumatologisen Yhdistyksen (SRY) kannanotto biosimilaarilääkkeisiin (biologisiin kopiolääkkeisiin)
Suomen Reumatologisen Yhdistyksen (SRY) kannanotto biosimilaarilääkkeisiin (biologisiin kopiolääkkeisiin) Taustaa Biosimilaarilääke on patenttisuojansa menettäneen biologisen alkuperäislääkkeen samankaltainen,
LisätiedotTietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi?
Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Helena Kääriäinen tutkimusprofessori 29.1.16 HK 1 Potilaat ja kansalaiset ovat tutkimuksen tärkein voimavara Biopankkien pitäisi olla kansalaisen näkökulmasta
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo 26.5.15
Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana
LisätiedotOPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.
OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu
LisätiedotSuomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO. Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus. Potilaiden ääni osallistuva potilas. Biomedicum Helsinki, 25.9.
Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus Potilaiden ääni osallistuva potilas Biomedicum Helsinki, 25.9.2012 Hannu Tavio KYSELYN TOTEUTUS Kyselyn oli suunnitellut PROPO,
Lisätiedot7 OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET. 7.1 Mahdollisuus osallistua päätöksentekoon
Tampereen Kaupunki etampere/ Infocity 2002 -tutkimus 11 7 OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET 7.1 Mahdollisuus osallistua päätöksentekoon Vastaajilta kysyttiin myös tamperelaisten mahdollisuuksista osallistua päätöksentekoon.
LisätiedotReumaviikko nostaa esiin huolen erikoislääkäripulasta
1 (2) Ennakkotiedote Reumaviikko 12. - 19.10.2014, vapaasti julkaistavissa Reumaviikko nostaa esiin huolen erikoislääkäripulasta Reumaliitto nostaa yhteistyökumppaneineen esiin huolen reumatologi- ja fysiatripulasta
LisätiedotMUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014
MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata
LisätiedotOvet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi
Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,
LisätiedotYhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017
Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Kepan globaalikasvatusverkostolle teetettyyn kyselyyn vastasi määräajassa 32 toimijaa. Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin verkostoon kuuluvien toimijoiden
LisätiedotKyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta
Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta
LisätiedotYleistä kyselystä. Tässä ovat RyhmäRengin Resurssikyselyn tulokset huviksi ja hyödyksi, olkaa hyvä. Suurkiitos kaikille kyselyyn vastanneille!
Tässä ovat RyhmäRengin Resurssikyselyn tulokset huviksi ja hyödyksi, olkaa hyvä. Suurkiitos kaikille kyselyyn vastanneille! RyhmäRengin emäntä Verkkosivut: https://kirsialastalo.wordpress.com/ FB-sivut:
Lisätiedot,6 % 44,6 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % Kaikki (KA:3.18, Hajonta:2.43) (Vastauksia:606)
1 (6) KENELLÄ ON VASTUU NUORILLE ANNETTAVASTA PÄIHDEKASVATUKSESTA Selvitys yläkouluikäisten nuorten vanhempien ajatuksista koskien nuorille suunnattua päihdekasvatusta ja nuorten päihteidenkäyttöä Etelä-Karjalassa
LisätiedotVuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille
Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin
LisätiedotSeinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS
Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS Kysely opettajille kevät 2010 Piia Seppälä, arvioinnin yhdyshenkilö Yleistä Tämä toteutettu Johtamisen arviointi oli uuden Seinäjoen opetustoimen
LisätiedotKESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ
tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista
LisätiedotVäestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta
Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Kyselyn toteutus Lääkäriliitto selvitti marraskuussa 2014 kansalaisten käsityksiä hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta. Tutkimuksen
LisätiedotKotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija
Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton
LisätiedotVaikeavammaisten päivätoiminta
Vaikeavammaisten päivätoiminta Kysely vaikeavammaisten päivätoiminnasta toteutettiin helmikuussa 08. Sosiaalityöntekijät valitsivat asiakkaistaan henkilöt, joille kyselyt postitettiin. Kyselyjä postitettiin
LisätiedotTyöntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella
Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen
LisätiedotPIDETÄÄN YHTÄ TUTKIMUS
PIDETÄÄN YHTÄ TUTKIMUS YLEISTÄ TUTKI- MUKSESTA Tiedon keruu toteutettiin heinäkuussa 2017 CINT AB:n hallinnoimassa internetpaneelissa. Tutkimukseen vastasi yhteensä 990 henkilöä, joista 282 on 15-17-vuotiaita
LisätiedotKeuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon
Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Sairaanhoitajapäivät, Helsinki 17.3.2011 24.10.2011
LisätiedotTutkimus suomalaisten reumapotilaiden kokemuksista reuman hoitoon liittyen. Kesäkuu 2011 Kaikki vastaajat, n=733
Tutkimus suomalaisten reumapotilaiden kokemuksista reuman hoitoon liittyen Kesäkuu 2011 Kaikki vastaajat, n=733 Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää millä tavalla reumapotilaat kokevat
LisätiedotPotilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------
1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki
LisätiedotTyöhyvinvoinnin vuosikymmenet
kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN
LisätiedotOpioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat
Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat Syksyllä 2011 tehdyn STM:n selvityksen tuloksia korkeakouluharjoittelija Laura Sohlberg, THL VTT Anna Leppo 28.11.2012 Opioidiriippuvuuden
LisätiedotLukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014
Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun
LisätiedotKysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010
1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen
LisätiedotMITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?
MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi
LisätiedotValmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012
Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.
LisätiedotPalliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö
Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää
LisätiedotSeinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)
Seinäjoen opetustoimi Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, koulu työyhteisönä Koulu työyhteisönä 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten yhteistyö koulussanne toimii opetushenkilöstön
LisätiedotHoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE
Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä
LisätiedotKYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI
Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymä KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI Haukivuori, Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Puumala, Rantasalmi, Ristiina, Suomenniemi
LisätiedotJUPINAVIIKOT Palauteraportti Luonnonvara-ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja. Juho Niemelä. Opiskelijakunta JAMKO
JUPINAVIIKOT 2019 Palauteraportti Luonnonvara-ala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Juho Niemelä Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 Johdanto... 3 Palautteiden
Lisätiedottässä selvityksessä sitä, että kyselyyn vastannut
Yksityishammaslääkärityövoima lokakuussa 2005 ANJA EEROLA, TAUNO SINISALO Hammaslääkäriliitto selvitti julkisen ja yksityisen sektorin hammaslääkärien työvoimatilanteen lokakuussa 2005 kahdella kyselyllä,
LisätiedotKuntajohtajatyön arvostus
Kuntajohtajatyön arvostus Kyselyn tuloksia 2/2 Milloin viimeksi olet saanut muun kuin kunta-alan yleiskorotukseen perustuvan palkankorotuksen? (n=181) Muu kuin yleiskorotus % - vastaajis ta Viimeisen 12
LisätiedotKokemuksia terveydenhuollon palveluista Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa
Kokemuksia terveydenhuollon palveluista Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa Lisää teksti tähän TAUSTATIETOJA 1. Merkit se koht a, joka ilmaisee sukupuolesi ja ikäryhmän, johon kuulut NAINEN
LisätiedotVälinehuoltajan työ yksityisellä sektorilla
Välinehuoltajan työ yksityisellä sektorilla Mehiläinen Oy Tampere Kattava palveluverkosto Terveydenhuollon toimintayksiköt ja asiakkaat Omat terveydenhuollon toimintayksiköt yksityistä sairaalaa täyden
LisätiedotSIJOITTUMISSEURANTA 2011
SIJOITTUMISSEURANTA 2011 AlueEnnakko Alueellinen ennakointi työkaluksi Pohjois-Karjalassa -hanke Projektisuunnittelija Hanna Silvennoinen 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 4 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA VASTAUSMÄÄRÄT
LisätiedotSelkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015
1 Selkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015 Ari Sainio/Selkokeskus 2015 Selkokeskus teki keväällä 2015 yhteistyössä Suomen Kuntaliiton kanssa kunnille kyselyn selkokielen tarpeesta. Kyselyllä
LisätiedotKysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön
Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien
LisätiedotKYÄ JOKU ROTI OLLAP PITÄÄ Työsuojeluhallinto, valtakunnallinen Työsuojelunäyttely hoito- ja hoiva-alan alan ergonomiaosasto: Ergonomiaohjaus ja sen vaikuttavuus hoitohenkilöstön kokemana Raili Antila Marja-Liisa
LisätiedotSelvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista
Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden
LisätiedotKERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE
KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE Lasten ja nuorten harrasteryhmät Kyselyt oli suunnattu erikseen lapsille (alle 13v.), nuorille (yli 13v.) sekä vanhemmille. Eniten vastauksia
LisätiedotSydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö
Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa
LisätiedotTietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto
Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
LisätiedotTerveyspalvelujen tulevaisuus
Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen
LisätiedotKulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta
Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus
LisätiedotTerveydenhuollon työntekijöiden valinnanvapausasenteet
Terveydenhuollon työntekijöiden valinnanvapausasenteet Valinnanvapaus terveydenhuollossa onko sitä ja toimiiko käytännössä? seminaari TYKS 17.9.2015 17.9.2015 Laura Hietapakka, tutkija, THL 1 Kyselytutkimuksen
LisätiedotTyöhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015
RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna
LisätiedotTaide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella
Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Työpajatyöskentelyä Aika: pe 9.10.2015, klo 10 15, Paikka: Kumppanuustalo Artteli ry.,
LisätiedotAmmattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä
Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen
LisätiedotMiehet haluavat seksiä useammin kuin naiset
Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa
LisätiedotErikoishammaslääkäripalvelujen tarve hammaslääkärien arvioimana. Helena Forss, Anja Eerola, Jaakko Koivumäki
1 Erikoishammaslääkäripalvelujen tarve hammaslääkärien arvioimana Helena Forss, Anja Eerola, Jaakko Koivumäki 2 Sisältö Taustaa...3 Kyselyn toteutus...3 Tulokset...4 Pohdinta...7 Kirjallisuutta...9 LIITE
LisätiedotEkonomi yrittäjänä kysely 2017 Kooste tuloksista
Ekonomi yrittäjänä kysely 2017 Kooste tuloksista Anja Uljas Kehitysjohtaja Taustatietoja Suomen Ekonomien ekonomijäsenistä on vajaa kymmenen prosenttia joko pää- tai sivutoimisia yrittäjiä. Joka toinen
LisätiedotAHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa
AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan
LisätiedotSCID- haastatteluiden käyttöönotto
Liite 12 SCID- haastatteluiden käyttöönotto Satakunnan sairaanhoitopiirin psykiatriassa Yhteenveto koulutukseen osallistuneille tehdystä kyselystä Vähäkainu Johanna & Minna Nevalainen [28.2.2014 päivitetty
LisätiedotYHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?
YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan vapaa-ajan asukkaille Ruralia-instituutti 2018 1 OSA 4: KIINNOSTUS OSALLISTUA PALVELUTUOTANTOON Ruralia-instituutti
LisätiedotETELÄ-POHJANMAAN MUSIIKKIOPISTO VIRVATULI-ITSEARVIOINTIHANKKEESEEN LIITTYVÄ ARVIOINTIRAPORTTI 2014 KYSELY 13-VUOTIAILLE JA SITÄ VANHEMMILLE OPPILAILLE
1 ETELÄ-POHJANMAAN MUSIIKKIOPISTO VIRVATULI-ITSEARVIOINTIHANKKEESEEN LIITTYVÄ ARVIOINTIRAPORTTI 2014 KYSELY 13-VUOTIAILLE JA SITÄ VANHEMMILLE OPPILAILLE Etelä-Pohjanmaan musiikkiopiston itsearviointiprosessi
LisätiedotVEROILLA JA VAROILLA
VEROILLA JA VAROILLA LÄHITAPIOLAN SELVITYS TERVEYS- JA HYVINVOINTIPALVELUJEN TULEVAISUUDESTA SUOMESSA Melina Mäntylä & Juha Vekkilä 27.5.2015 TUTKIMUSKOKONAISUUDESTA YLEISESTI Tutkimuksella haluttiin tuoda
LisätiedotHyvä lasten huostaanottopäätöksentekoon osallistuva!
1 of 9 03.02.2015 14:47 JUDGES_EXPERTMEMBERS_FINLAND_3_12_2014 Hyvä lasten huostaanottopäätöksentekoon osallistuva! Tämä tiedonkeruulomake on osa neljän maan verlututkimusta Legitimacy and Fallibility
LisätiedotProjektityö. Vuosina vastavalmistuneiden vastauksista poimittua. Suunnittelija Outi Suorsa. UEF // University of Eastern Finland
Projektityö Vuosina 2010-14 vastavalmistuneiden vastauksista poimittua Suunnittelija Outi Suorsa Taustatiedot Tiedot perustuvat v.2011-2015 vastavalmistuneille tehdystä kyselystä (vuosina 2010-2014 loppututkinnon
LisätiedotMielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!
Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta
LisätiedotYksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.
YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin
LisätiedotKysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013
Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.
LisätiedotVertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely
Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely Raportti Heidi Oinonen Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry osallisuushanke Salli Toukokuu 2013 Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekyselyn
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (5) Ympäristölautakunta Ytp/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) 363 Asiakastyytyväisyyskysely Helsingin yliopiston yliopistollisen eläinsairaalan palveluista 2012 HEL 2012-016051 T 00 01 01 Päätös päätti merkitä tiedoksi
LisätiedotYHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?
YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan vapaa-ajan asukkaille Ruralia-instituutti 2018 1 OSA 5: JOHTOPÄÄTÖKSET Ruralia-instituutti 2018 2 JOHTOPÄÄTÖKSET
LisätiedotYstävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli
Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!
LisätiedotEnterprise social Suomessa -tutkimus
Enterprise social Suomessa -tutkimus 2.11.2014 Sisällys Enterprise social Suomessa 2014 -tutkimuksen taustat ja toteutus... 2 Yhteenveto... 2 5 tärkeintä löydöstä... 3 Enterprise socialin käyttö... 4 Microsoftin
LisätiedotKysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011
1 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen taustalla olevien syiden kehittyminen s. 2 3.2 Nuorten velkaantumisen taustalla
LisätiedotYlivieskan kaupunki. Asukas- ja yrittäjäkyselyt 2018
Ylivieskan kaupunki Asukas- ja yrittäjäkyselyt 2018 Sisällysluettelo 1. Tutkimusten tausta ja toteutus 2. Asukaskysely 2018 Tulokset 3. Yrittäjäkysely 2018 Tulokset 4. Yhteenveto Tutkimusten tausta ja
LisätiedotMyynnin Pyöreä Pöytä
Myynnin Pyöreä Pöytä Myynnin Arvostus Suomessa Havaintoja selvityksestä keväällä 2009 Petteri Laine, Customer Centric Selling Finland Petteri.laine@customercentric.fi 050 3229107 Sisältö Miksi Myynnin
LisätiedotKNK-klinikan keinot kohti savutonta leikkausta Päivi Siimes, sairaanhoitaja KYS, knk-poliklinikka. 19.3.2014 Päivi Siimes
KNK-klinikan keinot kohti savutonta leikkausta Päivi Siimes, sairaanhoitaja KYS, knk-poliklinikka Terveydenhuollon henkilöstön tehtävänä on tunnistaa potilaan tupakointi ja nikotiiniriippuvuus, kehottaa
LisätiedotTarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa
Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Anne Ågren Suomen kielen hallintoalueen kehittäjä Heinäkuu 2014 Sisällysluettelo Tausta, tarkoitus ja toteutus Vastausprosentti Toiminnat
LisätiedotKevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.
Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,
LisätiedotSosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi
Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt
LisätiedotMitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy
Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa
Lisätiedot