VIRANHALTIJAPÄÄTÖS. Maakuntajohtaja /2018 LAUSUNTO SINISEN BIOTALOUDEN TUTKIMUS- JA OSAAMISAGENDA

Transkriptio

1 89/2018 LAUSUNTO SINISEN BIOTALOUDEN TUTKIMUS- JA OSAAMISAGENDA Maakuntainsinööri Satu Appelqvist, kehittämispäällikkö Marja-Riitta Mattila-Nurmi: Maa- ja metsätalousministeriössä on toteutettu laajapohjainen valmistelutyö sinisen biotalouden tutkimuksen ja osaamisen painopisteistä. Työ tukee hallitusohjelman kärkihankkeen Suomalainen ruoantuotanto kannattavaksi, kauppatase ja sininen biotalous nousuun strategisia päämääriä. Sinisen biotalouden kansallisen kehittämissuunnitelman 2025 mukaisesti tutkimuksen vaikuttavuutta on parannettava kohdistamalla rajalliset resurssit yhteisesti määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseen. Tavoitteena on myös vaikuttaa kansainvälisissä verkostoissa tutkimusrahoituksen painopisteisiin ja parantaa näin tutkimusrahoituksen kanavoitumista Suomeen. Keskeistä on myös tunnistaa tulevaisuuden osaamistarve ja etsiä keinoja riittävän osaamispohjan varmistamiseksi. Oleellista on seurata toimintaympäristön ja alan kehittymistä ja kohdistaa toimia ja resursseja uusiin haasteisiin vastaamiseksi ja mahdollisuuksien hyödyntämiseksi. Tavoite 1. Mihin tutkimusta tulee suunnata? Lähtökohtana on kuusi YK:n kestävän kehityksen haastetta ja niihin kilpailukykyisten ja kestävien ratkaisujen tuottaminen: Kestävä ruuantuotanto, Puhdas vesi ja sanitaatio, Puhdas ja edullinen energia, Terve ja monimuotoinen vesiympäristö, Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen sekä Terveys ja hyvinvointi. Tavoite 2. Miten saadaan muutos liikkeelle? Liiketoiminnan kasvun vetureina toimivat yritykset. Liiketoiminnan kasvun vauhdittaminen ja todellisen muutoksen aikaansaaminen edellyttää kuitenkin muutoksia paitsi yritysten myös tutkimuksen ja hallinnon toimintatavoissa. Tavoite 3. Miten varmistetaan jatkuva, tavoitteellinen vuoropuhelu? Agendan onnistunut toimeenpano edellyttää tunnistettujen painopisteiden eteenpäin viemistä vuoropuhelussa yritysten, hallinnon, tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden, tutkimuksen rahoittajien ja kolmannen sektorin välillä. Lausunto pyydetään antamaan viimeistään vastaamalla lausuntopalvelu.fi:ssä julkaistuun lausuntopyyntöön. Päätös Motivaatio, tavoitteet ja määrittelyt: Ovatko tavoitteet selkeät? Määritelläänkö sininen biotalous selkeästi? Sinisen biotalouden kehittämisen yksi tärkeimmistä voimavaroista on Suomen pääosin hyvälaatuiset pinta- ja pohjavedet. Ne ovat tärkeässä roolissa myös Pirkanmaalla. Pirkanmaan liitto onkin tyytyväinen, että vesiin liittyvä potentiaali on PIRKANMAAN LIITTO Kelloportinkatu 1 B PL 1002, Tampere Puhelin (03) COUNCIL OF TAMPERE REGION Office: Kelloportinkatu 1 B P.O.Box 1002, FI Tampere, Finland Tel

2 2 (5) tunnistettu Suomen hallituksen toimesta ja että potentiaalin hyödyntämiseksi on tuotettu sinisen biotalouden kansallinen kehittämissuunnitelma Pirkanmaa on vahva edelläkävijä biotalouden saralla ja liitto haluaa olla osaltaan edistämässä myös sinisen biotalouden kansallisten tavoitteiden saavuttamista. Pirkanmaalla on vuonna 2015 laadittu maakunnallinen selvitys ekosysteemipalveluista. Selvityksessä on tarkasteltu sinisen biotalouden osalta mm. fosforin ja typen pidättymistä maakunnan vesistöihin sekä veneilyn sekä mökkeilyn luonnosta johtuvan virkistyksen ja muun käytön (uinti, peseytyminen, maisemien ja luonnon ihailu muu vedenkäyttö) vuotuista arvoa. Pirkanmaalla on tuore kokonaismaakuntakaava, jossa myös on nostettu esille sinisen biotalouspotentiaalin hyödyntämistä maakunnan vesistöjen ja pohjavesien osalta. Visio 2025: Onko visio riittävän kunnianhimoinen? Pirkanmaan liitto pitää visiossa esille nostettuja tekijöitä tärkeinä. Liiton mielestä Suomella olisi luonnonvarojensa ja korkeatasoisen osaamisensa puolesta edellytyksiä kehittyä sinisen biotalouden osalta kansainvälisestikin tunnustettuun merkittävään asemaan. Tämä toki vaatii määrätietoista ja pitkäjänteistä panostamista eri sektoreilla. Siksi aikajänne voisi ulottua esim. vuoteen Painopisteet tutkimukselle ja osaamiselle kestävän kehityksen näkökulmasta: Mitkä esitetyistä monista painopisteistä ovat liiketoiminnan kehittämisen kannalta kaikkein tärkeimmät ja potentiaalisimmat? Puuttuuko jotakin oleellista? Kuudesta YK:n kestävän kehityksen tavoitteesta, jotka oli nostettu esille tutkimuksen ja osaamisen painopisteinä, pitää Pirkanmaan liitto Suomen liiketoimintapotentiaalin kannalta tärkeimpinä seuraavia kahta: Kestävä ruuantuotato ja Puhdas vesi ja sanitaatio. Näissä on nähtävissä laajimmat kansainväliset markkinat. Toisaalta nämä myös vaativat eniten panostusta ja innovointia. Kestävän ruuantuotannon osalta Pirkanmaalla on tehty merkittävää kehitystyötä sisäviljelyjärjestelmän laajamittaiseksi käyttöönottamiseksi. Tampereen Hiedanrannan vanhassa tehdaskiinteistössä on talven aikana koeviljelty menestyksekkäästi mansikoita, salaattia ja yrttejä pystysylintereissä ilman auringon valoa. On myös tunnistettu potentiaaliseksi mahdollisuudeksi toimenpiteet vähempiarvoisen kalan hyödyntämiseksi esim. julkisissa elintarvikehankinnoissa, mikä auttaisi myös muun kalastuksen jatkuvuuden ja kannattavuuden turvaamisessa. Pirkanmaan liitto haluaa lisäksi lisätä muutaman teeman listattuihin tutkimuksen ja osaamisen kehittämisaiheisiin: Puhdas vesi ja sanitaatio 2-vesijärjestelmien kehittäminen ja hyödyntäminen tietyillä alueilla talo-/korttelikohtaisten suljettujen ravinto-/vesikiertoratkaisujen kehittäminen tulevaisuuden kaupunkeja varten panostaminen pohjavesialueiden veden laatua tai määrää uhkaavien riskien poistamiseen Kahteen ensiksi mainittuun pitkän tähtäimen kehittämistoimeen voi sisältyä tulevaisuudessa merkittävää vientipotentiaalia. On myös tunnistettu tarve valtakunnallisen pohjavesiverkoston perustamiselle, mikä palvelisi myös elinkeinoelämän tarpeita.

3 3 (5) Pirkanmaan liitto katsoo, että hyvälaatuinen vesi tukee maakuntien kehittymistä. Se voi myös luoda uusia kehittymismahdollisuuksia. Tästä syystä tulee kansallisestikin edistää pohjavesivarantojen säilymistä hyvässä tilassa. Edullista ja puhdasta energiaa Tältä osin Pirkanmaan liitto katsoo tarpeelliseksi nostaa esille myös panostamisen energian säästämiseen. Energian tarpeen kasvu ei saisi olla lähtökohtana. Järvienergian potentiaalia tulisi tarkastella osana uusiutuvia ja vähäpäästöisiä energiaratkaisuja. Terve ja monimuotoinen vesiympäristö Suomen vesistä on kerätty pitkällä aikavälillä dataa sekä julkisen sektorin että eri yritysten ja muiden toimijoiden toimesta. Tämä aineisto tulisi saada julkiseksi ja helposti hyödynnettäväksi materiaaliksi. Tämä edesauttaisi osaltaan vesiin liittyvän potentiaalin paikallistamisessa. Mm. asukkaiden tuottaman tiedon systemaattisempi hyödyntäminen ja keräämisen kehittäminen voivat tehostaa esim. vesistökunnostusverkostojen toimintaa. Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen Laadukkaalla ja riittävällä ympäristökasvatuksella on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä ja etenkin toimenpiteissä siihen sopeutumisessa. Jotta vaikuttavuus on riittävää, tulee ympäristötietoa lisätä kattavasti niin hallintoon kuin eri toimialoillekin kaikenasteisen opetus- ja koulutustoiminnan lisäksi. Edelliseen liittyen on tärkeää tuottaa myös (valuma-)aluekohtaista ja tarkoituksenmukaista tietoa ilmastonmuutoksen ja ihmistoiminnan vaikutuksista sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Terveys ja hyvinvointi Maassamme on runsaasti vesistöihin liittyviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä, joiden säilyttämisellä ja elinvoimalla voi olla merkittäviä vaikutuksia sekä yleiseen hyvinvointiin että aluetalouteen. Toisaalta taas riittävien rakentamattomien rantajaksojen säilymiseen tulee kiinnittää huomiota. Painopisteet sinisen biotalouden liiketoiminnan kasvun edellytyksistä: Mitkä esitetyistä toimenpiteistä ovat kaikkein tärkeimmät? Puuttuuko jotakin oleellista? Mikäli Suomi pyrkii sinisen biotalouden kärkimaaksi nostaa Pirkanmaan liitto tärkeimmiksi painopisteiksi innovaatiot ja strategiset kumppanuudet. Tältä osin tulee pyrkiä eri tieteenaloja yhdistävään kehittämistoimintaan sekä uudenlaisiin toimintamalleihin, joilla tähdätään nopeiden ja konkreettisten tulosten saavuttamiseen. Eri toimijoita yhteenkokoavilla työpajatilaisuuksilla on paikkansa, mutta niistä saavutettava hyöty ei konkretisoidu välttämättä kovin nopeasti. Vesistöjen kestävä hyödyntäminen edellyttää myös riittävää luonnon arvojen vaalimista. Hallinnonalojen lisäksi on ylitettävä hallintorajat sekä huomioitava riittävästi alueellisia ekologisia eroja. Vesiluonnonvarojen hoitoon liittyen ei voitane liikaa korostaa tarvetta juuri vesien tilan paranemista edistävien innovaatioiden tukemiseen. Kokonaisuuden hahmottamiseksi on tarpeen kansallisen, sinisen biotalouden innovaatiotoimintaympäristön kuvan (innovation landscape) laatiminen, jossa tunnistetaan mm. julkiset ja yksityiset tutkimuslaitokset, kärkiklusterit ja yritykset, TKI-

4 4 (5) rahoituksen kokonaisuus sekä kansainvälinen yhteistyö ja verkosto tavoitteiden mukaisesti tarkoituksenmukaisessa suhteessa ja roolissa. Suomelle on elintärkeää osallistua Euroopan alueellisiin projekteihin. Kansainvälisellä rahoituksella ei kuitenkaan pystytä korvaamaan kansallisen rahoituksen panosta, mitä ilman emme voi saavuttaa tutkimukselle asetettuja tavoitteita. Missioiden, TKI-haasteiden ja tarpeiden esittäminen esim. kilpailullisessa rahanjaossa tukee ratkaisujen konkreettista hakemista, herättää yrityskentän kiinnostuksen ja lisää vaikuttavuutta perinteistä projektirahoitusta huomattavasti enemmän. Tulevaan FP9 (Tutkimuksen 9. puiteohjelma) ohjelmaan vaikuttamisessa tulee hakea entistä enemmän mukaan yhteiskunnallista ulottuvuutta. Euroopassa on tunnistettu ns. innovaatioparadoksi; kahdenkymmenen vuoden aikana tehdyn EUrahoitteisen tutkimuksen vaikuttavuus on jäänyt huomattavasti tavoiteltua vaatimattomammaksi, joten viimeistään nyt on aika siirtyä tutkimustiedon tuottamisesta sen hyödyntämiseen (esim. field labit ja ekosysteemit) ja skaalaamiseen kansainvälisesti, jolloin alueet voivat yhdessä verkostomaisesti hyödyntää testaus-, demo- ja innovaatio-infrastruktuuria.. Open innovation -ajattelun mukaiset yrityksille, tutkimukselle, opetukselle ja kokeiluille avoimet Field Labit ovat konkreettisesti uuden teknologian kehittämisen ja soveltamisen paikkoja. Suomesta vielä puuttuville start up yrityksille ne voivat olla resurssi demonstraatioiden, näytteiden ja esisarjojen tekoon. Systeemisyys saavutetaan näiden verkottamisella toisiinsa ja eurooppalaisesti. Huomio tulee kiinnittää pk-yritysten valmiuksien kasvattamiseen. Ratkaisujen hakeminen tulevaisuuden osaajapulaan vaatii selkeän metodin rakentamista. Niin kansallisella tasolla (tutkimus, koulutus, hallinto), sektori/klusteritasolla kuin yritystasollakin tulee toimijoilla olla tunnistetut ja selkeät roolit. Tämä lisää vaikuttavuuden seurattavuutta ja helpottaa uusien painotusten ja roolitusten uudelleenjärjestämistä tarvittaessa. On jatkettava koulutuksen rakentamista miettimällä yrityslähtöisesti, miten klusterista saadaan koulutuksen pohjaksi riittävästi oivaltavaa tietoa tulevista tarpeista. Tulee myös miettiä, miten rakennetaan joustavia koulutustarjoomia ja koulutuskumppanuuksia, jotta voimme vastata alati kasvavaan kysyntään. Pirkanmaan liitto pitää hyvin lyhyinä esitettyjä aikajänteitä. Strategian tavoitteet ja tavoiteltu vaikuttavuus huomioiden tulisi aikajänne mm. koulutuksenkin näkökulmasta ulottaa esim. vuoteen Voidaan todeta, ettei Suomella ole esim. Hollannin tasoisia valmiuksia vastaavanlaiseen toimintaan vielä moneen vuoteen. Myös EU-rahoitusohjelmien kaudet ovat valmisteluineen (jolloin vaikuttaminen mahdollista) pidempiä kuin 10 vuotta. Esitetyistä toimenpiteistä Pirkanmaan liitto tärkeinä erityisesti seuraavia: Hallinnonalat ylittävä, merien ja vesistöalueiden käytön ja hoidon suunnittelu hyödyntäen tutkimusten tuloksia. Luonnonvara- ja ympäristötiedon kokoaminen ja avaaminen sekä kehittäminen alustoiksi, joita sekä yritykset että tutkimustahot voivat hyödyntää tehokkaasti. Vahvistetaan kansainvälisesti kilpailukykyisiä ja ainutlaatuisia pilottimittakaavan tutkimus- ja kokeilualustoja sekä virtuaalialustoja ja avoimen datan hyödyntämistä.

5 5 (5) Luonnontiede- ja ICT-osaamisen yhteen saattaminen tutkimusrahoituksen hakukriteereissä. Kehitetään avoimia, kansainvälisesti houkuttelevia tutkimus- ja innovaatioalustoja. Alustat ovat sekä fyysisiä testaus- ja kokeiluympäristöjä että digitaalisia avoimen datan alustoja. Resursointi julkisten tietokantojen kehittämiseen ja hyödyntämiseen. Agendan toimeenpano, päivitys ja vuoropuhelun varmistaminen: Onko esitetty toimintamalli riittävä? Miten toimintamallia voisi parantaa? Mitä ryhmiä ja organisaatioita pitäisi olla mukana? Pirkanmaan liitto esittää että sinisen biotalouden kehittämiseen kytketään vahvasti mukaan myös alan yrityksiä edustavia järjestöjä ja mm. kauppakamareita. Pirkanmaan liitto pitää tärkeänä tutkimuksen, hallinnon ja yritysten vuoropuhelun lisäämistä ja verkostoitumista sekä yleisesti vahvempaa vesienhoidon ja siitä seuraavien hyötyjen huomioimista toiminnassa ja päätöksenteossa. Esa Halme Maakuntajohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntakaavoitusjohtaja