TIETO VIRTU.FI -PALVELUPORTAALIN KÄYTTÄJISTÄ JA KÄYTÖSTÄ

Transkriptio

1 TIETO VIRTU.FI -PALVELUPORTAALIN KÄYTTÄJISTÄ JA KÄYTÖSTÄ Pia Yliräisänen-Seppänen Erityisasiantuntija virtu.fi sähköiset palvelut maakunnan markkinoille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

2 1. JOHDANTO Virtu.fi-palveluportaali on perustettu 2008 ja avattu nykymuotoisena vuonna Kuuden vuoden aikana sähköisten palveluiden käyttö on laajentunut ja ihmiset käyttävät entistä enemmän mobiililaitteita asioiden hoitamiseen. Tämä asettaa muutospaineita palveluportaalille. virtu.fi sähköiset sote-palvelut maakunnan markkinoille -hankkeessa palveluportaalia tullaan uudistamaan vuoden 2019 aikana. Hankkeen hallinnoijana toimii Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä ja toteuttajana Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus. Hanke on rahoitettu Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) Lapin liiton Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. Tässä kerrotaan virtu.fi-palveluiden käytöstä ja käyttäjistä. Käsitteenä käytetään yleensä käyttäjä. Se pitää sisällään asukkaan, sote-palveluiden asiakkaan sekä sote-palveluiden työntekijän, koska ne kaikki ovat virtu.fi -palveluportaalin käyttäjiä. Tieto on kerätty CSAMHealth Oy:n S7- käyttötilastoista ja Google Analyticsistä. Yhteenveto ei sisällä tietoa, josta käyttäjiä voidaan tunnistaa. 2. VIRTU.FI - ASIAKASPALVELUIDEN ESITTELY Osa virtu.fi-palveluportaalin palveluista vaatii palvelun käyttäjältä tunnistautumisen, jotta työntekijä voi varmistua käyttäjän henkilöllisyydestä ja/tai palvelun luonne edellyttää sitä. Tämä tapahtuu suomi.fi -tunnistautumisen kautta. Käyttäjällä täytyy olla verkkopankkitunnukset, mobiilivarmenne tai sirullinen henkilökortti ja lukija. Virtu.fi-palveluportaalissa on käytettävissä palveluita myös ilman suomi.fi-tunnistautumista. Tällöin palvelun luonne ei vaadi tunnistautumista, tunnistautuminen tehdään käyntiasiointipaikoissa tai on toteutettu muulla tavoin. Palvelut, joiden käyttö vaatii suomi.fi -tunnistautumisen Sähköisessä tiedonvälityksessä asiakas täyttää ja lähettää sähköisellä lomakkeella tietoa sosiaali- ja terveysalan ammattilaiselle. Esimerkkejä palveluista ovat henkilökohtaisen avun tunti-ilmoitus ja suunterveydenhuollon esitietolomake.

3 Verkkoneuvonta on tietoturvallista asiointia sote-alan ammattilaisen kanssa. Siinä voi kysyä mm. ohjausta, neuvoja tai tietoa itseään koskevista päätöksistä. Verkkoneuvontapalvelu on käytössä mm. aikuissosiaalityössä ja opiskelijaterveydenhuollossa. Yleisessä neuvonnassa voi kysyä luotettavaa neuvontaa ja opastusta eri aihealueista. Kysyminen tapahtuu anonyyminä. Vastaajina toimivat aihealueen asiantuntijat. Yleisen neuvonnan aiheita ovat mm. palveluohjaus ja koulutusneuvonta. Palvelut, joiden käyttö ei vaadi suomi.fi-tunnistautumista Elatusapu- ja toimeentulotukilaskurit ovat palveluportaalissa olevia laskureita, joilla voi arvioida omaa tilannettaan. Ne antavat arvion, onko oikeutettu saamaan tukea tai mikä voisi olla tuen suuruus. Sähköisellä ajanvarauksella asiakas varaa kalenterista itselleen sopivan ajan. Ajanvarauksen käyttö tarvitsee yleensä sähköisen lähetteen. Asiakkaan tunnistaminen tapahtuu käyntiasiointipaikassa. Esimerkki sähköisestä ajanvarauksesta on laboratorion ajanvaraus. Kuvapuhelinpalvelu tarkoittaa etätapaamista, jossa asiakas ja ammattilaiset näkevät ja kuulevat toisensa. Kuvapuhelinpalvelu voi olla myös matalan kynnyksen palvelu, jossa asiakas varaa itsenäisesti ajan sähköisestä kalenterista. Hyvinvoinnin mittarit ovat palveluita, joilla voi arvioida omaa tilannettaan tai niitä voi käyttää hyvinvointinsa edistämiseen. Mittareita voi käyttää suomi.fi-tunnistautumisella tai kevytkirjautumisella. Kevytkirjautuminen vaatii toimiakseen sähköpostisoitteen. 3. ASIOINTISUHDE Tässä jaottelussa on hyödynnetty Teemupekka Virtasen ja Markku Heinäsenahon tekemää luokittelua asiointisuhteesta, joka kuvaa asioinnin luonnetta suhteessa palvelujärjestelmään. Ryhmittely on yleinen, joten ryhmistä voi löytää tarpeiltaan erilaisia asiakkaita. Lisäksi joissain tapauksissa asiakas voi toteuttaa useampaa tapaa asioida. Ennakoivaan asiakkuuteen kuuluvat asiakasryhmät, joilla ei tarkasteluhetkellä ole sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta, mutta joiden kohdalla tarve on ennakoitavissa. Tällaisia ovat esimerkiksi ikääntyvät henkilöt tai merkittävissä elämän nivelkohdissa olevia henkilöitä, kuten peruskoulun päättävät nuoret. Nämä asiakkaat tarvitsevat tietoa, ohjeita ja työkaluja. Sähköisillä

4 palveluilla kuten riskikartoituksilla, neuvonta- ja elämäntapahallintapalveluilla on merkittävä potentiaali palvelutarpeen ennakoinnin tai tunnistamisen kannalta. Ennakoivien palveluiden keskeisenä tavoitteena on ylläpitää hyvinvointia ja terveyttä sekä tunnistaa oikea hetki, jolloin asiakas on ohjattava palveluiden piiriin. 1 Nykyiset virtu.fi-asiointitavat tukevat jonkin verran ennakoivaa asiointia. Puutteena ovat mm. riskikartoitusten puuttuminen. Käyttäjät voivat itsenäisesti arvioida omaa tilannettaan laskureilla, mutta ne eivät auta ennakoimaan palvelutarvetta. Palveluihin ohjaamisen näkökulmasta virtu.fi -palvelut voivat olla avuksi. Verkkoneuvonnan kautta on mahdollista saada neuvontaa matalalla kynnyksellä ja aikaisessa vaiheessa, jos käyttäjä on itse aktiivinen. Yhteydenotto mahdollistaa ongelmatilanteeseen puuttumisen ajoissa ja ennaltaehkäisevät toimenpiteet voidaan aloittaa, ennen kuin asiakkaan tilanne ehtii pahentua. 2 Yksittäisessä asiakkuudessa asiakkaiden palvelutarve on kertaluonteinen. Näitä asiakkaita ovat esimerkiksi perusterveet aikuiset, jotka tarvitsevat tietoa tai hoitoa jonkin tapahtuman tai lyhytkestoisen sairauden (kuten kausi-influenssan) seurauksena. Määritelmällistä on, että asiakkaan saatua tarvitsemansa palvelun, hänen tilanteensa palautuu normaaliksi. Asiointitavassa on erityistä potentiaalisten asiakkaiden suuri lukumäärä ja heidän halukkuutensa käyttää digitaalisia palveluita. 3 Nykyiset virtu.fi-asiointitavat tukevat erityisesti yksittäisessä asiakkuudessa, jossa käyttäjän tarve koskee tiedon saantia tai lähettämistä sekä ohjausta jatkopalveluihin. He eivät välttämättä ole asiakkuudessa tai yhteydenotto ei liity heidän asiakkuuteensa. Käyttäjä voi virtu.fi-palveluiden kautta mm. kysyä neuvoja omaan tai läheisensä tilanteeseen, olla yhteydessä ajanvarausasiassa, lähettää asiakkuuteen liittyvää tietoa, arvioida itsenäisesti omaa tilannettaan ja olla etätapaamisessa/etävastaanotolla. Pitkäaikaisessa asiakkuudessa olevat sairastavat pitkäaikaisia sairauksia, kuten masennusta tai sydän- ja verisuonitauteja. Tähän ryhmään luetaan myös jatkuvaa etuutta saavat ja esimerkiksi kotihoidon asiakkaat. Jatkuvan palvelutarpeen omaavat asiakkaat tarvitsevat henkilökohtaisen 1 Sähköinen omahoito ja asiointi sosiaali- ja terveydenhuollossa (luonnos), Nikunlassi, Sähköinen omahoito ja asiointi sosiaali- ja terveydenhuollossa (luonnos, 2019

5 asiakas- tai hoitosuunnitelman eikä heidän tarpeitaan pystytä täyttämään puhtaasti digitaalisilla palvelukanavilla. Sähköisillä palveluilla on kuitenkin palvelu- ja hoitopolkuja tukeva merkitys. 4 Nykyiset virtu.fi-asiointitavat ovat käytettävissä jonkin verran pitkäaikaisessa asiakkuudessa. Palveluita voi käyttää yhteydenpitoon asiakkaan ja ammattilaisen välillä, jonka voi tehdä kuvapuhelinpalveluina tai kirjoittamalla. Lisäksi asiakkailla on mahdollista välittää tietoa turvallisesti ammattilaiselle. Moniasiakkuuksien ryhmään kuuluvat asiakkaat voivat olla esimerkiksi mielenterveysongelmaisia, päihderiippuvaisia, muistisairaita tai lapsiperheitä. Sähköisten palvelujen kannalta on keskeistä tukea yhtäältä ammattilaista, jonka tehtävänä on tunnistaa ja koordinoida asiakkaan hoidon ja palveluiden muodostama kokonaisuus ja toisaalta asiakasta, jolle olisi pystyttävä esittämään selkeästi hänelle varatut palvelut tai hoitopolut. Moniasiakkaat hyötyvät myös vaivattomasta yhteydenpitokanavasta tuttuun ammattihenkilöön. Erityistä on, että laaja-alaisesti hoitoa tai palveluita tarvitsevat ihmiset tunnistetaan ja että tarpeisiin vastataan kokonaisvaltaisesti. 5 Nykyiset virtu.fi-asiointitavat vastaavat melko huonosti moniasiakkuuden tarpeisiin. Käyttäjä voi tarkastella käyttämiään palveluita, mutta ne eivät muodosta palvelukokonaisuuksia. Lisäksi asiakas voi olla yhteydessä omaan työntekijään, mutta ensisijaisesti järjestelmä ohjaa ottamaan yhteyttä palveluun, jossa toimii yleensä useampi työntekijä. 4. PALVELUIDEN LUOKITTELU JA TIETOA KÄYTÖSTÄ Virtu.fi -palveluportaalin palvelut on luokiteltu Finton julkisten palveluiden luokittelun mukaisesti. Finto on suomalainen sanasto- ja ontologiapalvelu, joka mahdollistaa sanastojen julkaisun ja selailun. Palvelu tarjoaa myös rajapinnat sanastojen ja ontologioiden hyödyntämiseen muissa ohjelmistoissa. Julkisten palvelujen yleinen päätasoluokitus koostuu 27 päätason ja noin 180 alatason luokasta. Luokkien otsikoinnissa käytetyt termit kuvaavat julkisten palvelujen käyttötapauksia ja -tilanteita. Luokitus on tarkoitettu erityisesti kansalaisille ja yrityksille palveluja tarjoaviin ja niitä kokoaviin verkkopalveluihin ja muihin palvelutietoja sisältäviin järjestelmiin. 6 4 Sähköinen omahoito ja asiointi sosiaali- ja terveydenhuollossa (luonnos), Sähköinen omahoito ja asiointi sosiaali- ja terveydenhuollossa (luonnos), Julkisten palveluiden luokitus

6 Virtu.fi -palveluiden luokittelun tarkoituksena on saada tietoa, mitä palveluita käytetään ja tätä kautta saada lisätietoa käyttäjistä. Lisäksi samalla testataan, soveltuuko julkisten palveluiden luokittelu uudistettavan virtu.fi-palveluportaaliin käyttöön. Tässä on luokiteltu vain asukkaiden ja asiakkaiden palvelut vuodelta Luokittelu on tarkoitettu julkisille palveluille, joiden tuottajana toimivat valtio, kunnat tai kuntayhtymät. Virtu.fipalveluiden luokittelussa on julkisten palveluiden tuottajien lisäksi otettu mukaan järjestöjen yksityisten palvelut. Jos palvelulle ei ole löytynyt sopivaa luokkaa, se on lisätty luvun loppuun. Virtu.fi-palveluita löytyy 4 päätasolta: P3 Perheiden palvelut P4 Sosiaalipalvelut P5 Terv.huolto, sairaanhoito ja ravitsemus P10 Työ ja työttömyys P3 Perheiden palvelut Tässä palveluluokassa käsitellään lapsiperheen palveluja, jotka pääosin kattavat ajanjakson raskausajasta nuoren täysi-ikäiseksi tulemiseen. Palveluluokan sisällössä perheen palveluja ja tilanteita tarkastellaan useiden toimijoiden, tilanteiden ja näkökulmien kautta. 7 Perheiden palveluista virtu.fi-palveluita löytyy 6/9 eri alatasolta. Näistä lukumäärällisesti eniten palveluita on lastensuojelussa käyttömäärällisesti eniten käyttöä on elatusavussa 7 Julkisten palveluiden luokitus

7 P4 Sosiaalipalvelut Tässä palveluluokassa käsitellään sekä yleisiä että erityisryhmille suunnattuja sosiaalipalveluja, jotka on tarkoitettu kansalaisten arjen, asumisen ja toimeentulon tukemiseen. 8 Sosiaalipalveluista löytyy virtu.fi-palveluita löytyy 9/14 eri alatasolta. Näistä lukumäärällisesti eniten palveluita on sos.palv. neuvonta- ja ohjauspalveluissa käyttömäärällisesti eniten käyttöä on toimeentulotuessa HUOM. Aikuissosiaalityölle ei ollut omaa luokkaa (4 verkkoneuvontapalvelua ja 148 viestiä) eikä talousneuvontaan liittyville palveluille ( 5 verkkoneuvontapalvelua ja 125 viestiä) P5 Terv.huolto, sairaanhoito ja ravitsemus Terveydenhuolto, sairaanhoito ja ravitsemus palveluista löytyy virtu.fi-palveluita 14/21 eri alatasolta. Näistä lukumäärällisesti eniten palveluita on päihde- ja mielenterveyspalveluissa käyttömäärällisesti eniten käyttöä on perusterveydenhuollossa HUOM. tämä sisältää myös sosiaalipalveluita 3 luokassa: kotisairaanhoito ja omaishoito, päihde- ja mielenterveyspalvelut sekä kuntoutus 8 Julkisten palveluiden luokitus

8 HUOM. Eriskoissairaanhoidon mielenterveyspalvelut ovat päihde- ja mielenterveyspalveluiden luokassa P10 Työ ja työttömyys Tässä palveluluokassa käsitellään työn etsimistä ja löytämistä, työelämän sopimuksia ja sääntöjä, työkyvyn ylläpitämistä, työttömyysajan ja työllistymisen tukia sekä työttömien järjestötoimintaa. 9 Työ ja työttömyys luokasta löytyy virtu.fi-palveluita 2/8 eri alatasolta. Näistä Muut palvelut Tästä löytyy virtu.fi-palvelut, joille ei löydy päätasoa tai joita ei voi laittaa vain yhteen päätasoon. Lapin ensi- ja turvakoti ry: Kriisikeskus, Vauva- ja pikkulapsiperheiden avopalvelun ohjaus ja neuvonta, Vauva valvottaa kuvapuhelin ja Rytmi-ryhmä vuorokausi- ja unirytmin tueksi 9 Julkisten palveluiden luokitus

9 Raiskauskriisikeskus tukinainen: Videochat Raiskauskriisikeskus tukinainen ja Yhteydenottopyyntö Raiskauskriisikeskus tukinainen Rikosuhripäivystys: Neuvontaa rikoksen uhreille Erityislastenomaiset ELO ry: Etävertaistuki erityislasten omaisille Virtu-palvelupisteet Aikuissosiaalityö: luokkana voisi olla mm. toimeentulotuki, asumispalvelut, sosiaalipalveluiden neuvonta- ja ohjauspalvelut, työllistyjän taloudellinen tukeminen Talous- ja velkaneuvonta sekä sosiaalinen luototus Kelan palvelut suomeksi ja saameksi: luokkana voisi olla mm. toimeentulotuki, asumispalvelut, kuntoutus, työkyky ja ammatillinen kuntoutus, työttömien tuet ja etuudet 5. TIETOA VIRTU.FI-PALVELUIDEN KÄYTTÄJISTÄ Virtu.fi -palveluportaalissa on palveluita, joihin pitää tunnistautua ja joita voi käyttää anonyymina. Tunnistautuminen tehdään suomi.fi-palvelussa ja tiedot käyttäjistä saadaan tunnistautumisen yhteydessä. Tunnistautuneet käyttäjät käyttävät verkkoneuvontaa, sähköistä tiedonvälitystä ja oma hyvinvoinnin mittareita. Käyttäjistä hiukan yli puolet (56,5 %) ovat vuotiaita. Sukupuolella ei ole vaikutusta palveluiden käyttöön, sillä molemmat sukupuolet käyttävät virtu.fi-palveluita suunnilleen saman verran. Tunnistautuneista käyttäjistä 50,6 % on miehiä ja naisia 49,4 % l. 0,70% 1940-l. 3,90% 1950-l. 9,50% 1960-l. 13,00% 1970-l. 16,30% 1980-l l. 28,20% 28,30%

10 Tieto virtu.fi-palveluportaalin käyttöajasta on saatu Google Analyticsistä. Luvut ovat viimeiseltä 90 päivältä. Ne sisältävät asukas- ja asiakaskäyttäjien lisäksi ammattilaiskäyttäjät. Lukujen mukaan virtu.fi-palveluportaalissa on eniten käyttäjiä alkuviikosta ja lukumäärä laskee jonkin verran loppuviikkoon mentäessä. Käyttäjät ovat portaalissa kello 8 22 välisenä aikana ja öisin on hiljaisempaa. Ehdottomasti suosituin päivä on maanantai ja hiljaisin päivä on perjantai. Käytön huippu on maanantaina kello 10. Google Analyticsin mukaan palveluportaalin käyttäjistä hiukan yli puolet (51 %) käyttävät mobiililaitetta, joka tarkoittaa lähinnä älypuhelinta. Myös tablettia käytetään, mutta se on vähäistä (5,3 %). Tietokoneen käyttö on vielä melko yleistä (43,8 %). Tämä voi johtua siitä, että ammattilaiset käyttävät usein tietokonetta. Käytetyt laitteet: 1. Mobiililaite 51 % 2. Tietokone 43,8 % 3. Tabletti 5,3 % Suosituimmat mobiililaitteet ovat: 1. Apple iphone (26,7 %) 2. Apple ipad (4,6 %) 3. Huawei Honor 9 (2,7 %) 4. Samsung Galaxy s8 (2,2 %) 5. Samsung Galaxy s7 (2,1 %) 6. TIETOA KÄYTTÄJIEN TULOTAVASTA Virtu.fi-palveluportaali löytyy hyvin internetistä. Käyttäjät saapuvat virtu.fi-palveluportaaliin yleensä Googlen hakukoneen tai muun hakukoneen kautta. Vuonna 2018 kävijöitä oli yhteensä , joista 73 % tuli hakukoneiden kautta.

11 Käyttäjien tulotapa: 6% 1% 20% Orgaaninen: hakukoneiden kautta saapuneet Suora: Suora liikenne esim. kirjoitetaan verkko-osoite tai on kirjanmerkki Viittaus: Linkki toisen verkkosivulla 73% Sosiaalinen: Some-palveluiden kautta Liikenteen tarkempi lähde: Google-hakukone ( ) Suoraliikenne: kirjoitettu osoite, kirjanmerkki, spostin linkki (48 930) Google-haku android (6 338) Bing-hakukone (3 059) Mobiili facebook / linkki (2 392) rovaniemi.fi / linkki (1 356) Yahoo-hakukone (580) Facebook-linkki (538) Kemi.fi -linkki (463)

12 7. VERKKONEUVONNAN JA TIEDONVÄLITYKSEN KÄYTTÖMÄÄRÄ SUHTEESSA ASUKASLUKUUN Käyttömäärä suhteessa kunnan asukaslukuun Kunta Käyttömäärä suhteessa asukaslukuun Asukasluku Viestien ja tiedonvälityksen lukumäärä 2018 Itä-Lapin seutukunta 0,7 % Kemijärvi 1,4 % Pelkosenniemi Posio 0,1 % Salla 0,1 % Savukoski Kemi-Tornion seutukunta 2,3 % Kemi 0,9 % Keminmaa 0,1 % Simo Tervola Tornio 5,2 % Pohjois-Lapin seutukunta 0,2 % Inari 0,6 % Sodankylä Utsjoki Rovaniemen seutukunta 8,0 % Ranua 2,4 % Rovaniemi 8,4 % Torniolaakson seutukunta 0,0 % Pello 0,0 % Ylitornio Tunturi-Lapin seutukunta 0,9 % Enontekiö 0,3 % Kittilä 0,0 % Kolari 2,5 % Muonio 1,2 % YHTEENVETO VIRTU.FI-PALVELUIDEN KÄYTTÄJISTÄ Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita tarvitsevalla ja/tai käyttävällä henkilöllä ovat usein voimavarat tai toimintakyky koetuksella. Tämä pitää paikkansa osassa virtu.fi-palveluita, mutta ei kaikissa. virtu.fi-palveluiden käyttäjä ei välttämättä ole asiakas tai potilas, mutta voi olla. Suurin osa

13 virtu.fi-palveluiden käyttäjistä tulee verkkosivulle kertaluontoisesti (esim. elatusapulaskuri), mutta osa käyttää palveluita säännöllisesti (esim. henkilökohtaisen avun tunti-ilmoitus). Käyttäjien ääripäät: yksittäinen asiakkuus asukas ei ongelmia toimintakyvyssä /voimavaroissa moniasiakkuus asiakas- tai potilas toimintakyky/ voimavarat koetuksella Käyttäjistä suurintä ikäryhmää edustavat (28 %) ja 1990-luvulla (28%) syntyneet henkilöt. Heitä voi luonnehtia Y-sukupolveksi (syntyneet vuosina ). Y-sukupolvi on yksilöllisen valinnan sukupolvi: heillä painottuvat yksilöllisemmät arvostuskriteerit, kuten työn mielenkiintoisuus, itsetoteutus, elämyksellisyys, hyvät työtoverit sekä työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisen tärkeys he asettavat koti- ja perhe-elämän sekä vapaa-ajan ansiotyön edelle he sitoutuvat vähemmän yhteen työnantajaan sekä arvostavat enemmän mahdollisuutta kehittää itseään ja osaamistaan kuin työstä saatavaa palkkaa 10 Lukumäärällisesti suurin osa palveluiden käyttäjistä asuu kaupungissa Verkkoneuvonnan ja tiedonsiirron käyttömäärät suhteessa asukasmäärään ovat suurimmat Rovaniemellä ja Torniossa. Suurin osa palveluportaalin käyttäjistä tulee Helsingistä, Tampereelta ja Rovaniemeltä Lukumäärällisesti suosituimmat palvelut ovat niitä, joihin ei tarvitse tunnistautua ja jotka ovat asiakkaan itsenäisesti käyttävissä. Näitä ovat elatus- ja toimeentulotukilaskurit. Elatusapulaskuria käyttävät ovat alle 18-vuotiaiden lasten vanhempia, jotka arvioivat elatusavun määrän, jonka saan etävanhemmalta tai jonka maksaa lähivanhemmalle. Toimeentulotukilaskuria käyttävät aikuiset joko itselleen tai läheiselleen. 10 Pyöriä ja Ojala, 2016

14 Seuraavaksi suurin käyttömäärä on sähköisessä tiedonvälityksessä, jossa on useita erilaisia käyttötarpeita. Nostan tässä neljä eniten käytetyintä esille: Vammaiset henkilöt lähettävät sosiaalipalveluihin henkilökohtaisen avun tunti-ilmoituksen, jonka mukaan avustajalle maksetaan palkka. (2018: kpl, käytössä yhdessä kunnassa) Alle 25-vuotiaat naiset tilaavat ilmaisen hormonaalisen ehkäisyvalmisteen. (2018: kpl, käytössä yhdessä kunnassa) Sijais- ja tukiperheet lähettävät palkkio- ja kulukorvauslaskelmia sosiaalipalveluihin (2018: 935kpl, käytössä 5 kunnassa) Omaishoitajat ilmoittavat tietoa omaishoidontuen hoitoilmoitukseen (2018: 915 kpl, käytössä yhdessä kunnassa) Verkkoneuvontaa käytetään lähinnä sosiaalipalveluissa ja se on käytössä monenlaisissa tilanteissa. Neljä eniten käytetyintä ovat: Kunnan sosiaalipalveluiden neuvonta ja ohjaus (2018: 153 kpl, käytössä 7 kunnassa) Kunnan aikuissosiaalityön verkkoneuvonta (2018: 148 kpl, käytössä 4 kunnassa) Kunnan toimeentulotuen verkkoneuvonta (2018: 105 kpl, käytössä 6 kunnassa) Kunnan lastensuojelun verkkoneuvonta (2018: 102 kpl, käytössä 5 kunnassa) LÄHTEET: Julkisten palveluiden luokittelu. Finto: Suomalainen asiasanasto ja ontologiapalvelu. Saatavissa verkko-osoitteesta ) Nikunlassi, Y. (2008). Sosiaalitoimen verkkoneuvonta Viranomaisen neuvontavelvollisuus, henkilötietojen käsittely ja käytännön toteutus. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisusarja 29. Saatavissa verkko-osoitteesta (Viittauspäivä ) Pyöriä, P. & Ojala, S. (2016). Nuorten työasenteet puntarissa eroaako Y-sukupolvi edeltäjistään? Yhteiskuntapolitiikka 81 (2016):1. Saatavissa verkko-osoitteesta (Viittauspäivä ) Sähköinen omahoito ja asiointi sosiaali- ja terveydenhuollossa (luonnos). Toim. T.Virtanen & M. Heinäsenaho. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2019.