SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA. Ympäristövaikutusten arviointiselostus

Transkriptio

1 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SIMON TUULIVOIMAPUISTOT

2 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Ulkoasu FCG / Leila Väyrynen Kannen kuva, Onkalon voimalat FCG / Minna Tuomala

3 ESIPUHE Esipuhe Tässä ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa (YVA-selostus) on kuvattu Simon Karsikon, Leipiön, Halmekankaan ja Onkalon alueille suunniteltujen tuulivoimapuistojen arvioidut ympäristövaikutukset. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn on laatinut FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy TuuliWatti Oy:n toimeksiannosta. FCG:n työryhmään kuuluvat: Leila Väyrynen, projektipäällikkö Projektinjohto, yhteydet tilaajaan ja sidosryhmiin suunnitelma-asiakirjat, kuva-aineisto, paikkatiedot, vaikutusten arvioinnit Minna Tuomala, FM (biologi) Projektisihteeri Luontoselvitykset sekä vaikutusten arvioinnit Riista- ja porotalous Ville Suorsa, FM (biologi) Linnusto- ja luontoselvitykset sekä vaikutusten arvioinnit Muu eläimistö Natura-tarveharkinta ja muut suojelualueet Jouni Mäkäräinen, YTM Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne Sosiaaliset vaikutukset, elinkeinot Emmi Sihvonen, DI (maanmittaus) Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne Katariina Pahkasalo, FM (suunnittelumaantiede) Sosiaaliset vaikutukset, elinkeinot Riikka Ger, maisema-arkkitehti Maisema ja kulttuuriympäristö, vaikutusten arviointi Saara-Kaisa Konttori, FM (maantiede), maisemasuunnittelija AMK Maisema ja kulttuuriympäristö, vaikutusten arviointi Tuomas Miettinen, DI (liikenne- ja kuljetustekniikka) Liikenne Sakari Mustalahti, DI (yhdyskuntatekniikka) Liikenne Saara Aavajoki, tekn. yo Liikenne Hans Vadbäck, ympäristöinsinööri AMK Melu ja varjostus Mauno Aho, insinööri Matalataajuinen melu Kalle Luoto, FM (arkeologi) Arkeologinen inventointi, muinaisjäännökset I

4 YHTEYSTIEDOT Yhteystiedot Hankkeesta vastaavat: YVA-konsultti: TuuliWatti Oy c/o St1 Oy PL 100, HELSINKI Suunnittelupäällikkö Hannu Kemiläinen p FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Hallituskatu D, 7. krs Oulu Projektipäällikkö Leila Väyrynen p Tuulivoimapäällikkö Antti Kettunen p Yhteysviranomainen: Lapin elinkeino- ja ympäristökeskus PL ROVANIEMI Ympäristöasiantuntija Kalle Oiva p II

5 TIIVISTELMÄ Tiivistelmä Hanke Suunnitteilla oleva Simon tuulivoimapuistot hanke koostuu neljästä erillisestä uudesta tai laajennettavasta hankealueesta; Karsikko, Leipiö, Halmekangas ja Onkalo sekä jo rakennetusta Putaankankaan kolmen tuulivoimalan tuulivoimapuistosta. Tuulivoimapuistot sijoittuvat Simon kunnan alueelle noin 2 16,5 km etäisyydelle kuntakeskuksesta Alueille tullaan suunnitelmien mukaan rakentamaan yhteensä maksimissaan 39 uutta tuulivoimalaa olemassa olevien kolmen Putaankankaan, kolmen Onkalon, sekä rakenteilla olevan neljän Leipiön voimalan lisäksi, eli tuulivoimaloiden kokonaismäärä tulisi olemaan laajimmassa vaihtoehdossa 49. Tuulivoimapuistohanke muodostuu hankealueista ja tarkasteltavista sähkönsiirtovaihtoehdoista. Sähkönsiirtovaihtoehdot ja voimajohtoyhteyksien linjaukset tarkentuvat hankesuunnittelun ja ympäristövaikutusten arvioinnin edetessä. Tuulivoimapuistojen maa-alueet ovat pääosin yksityisten maanomistajien omistuksessa. Hankkeesta vastaavana on TuuliWatti Oy. Hankealueet rakennetaan vaiheittain. Tavoitteena on, että ensimmäiset hankealueet olisivat tuotannossa vuonna Hankkeen perustelut ja tavoitteet Hankkeen taustalla on tavoite osaltaan pyrkiä niihin ilmastopoliittisiin tavoitteisiin, joihin Suomi on kansainvälisin sopimuksin sitoutunut. Tuulivoiman osalta Suomen tavoitteena on nostaa tuulivoiman asennettu kokonaisteho nykyisestä noin 250 MW:n tasosta noin MW:iin vuoteen 2020 mennessä. Suunniteltujen tuulivoimaloiden kokonaisteho yhdessä Putaankankaan ja Onkalon jo rakennettujen voimaloiden kanssa tulisi olemaan MW. Tuulivoimapuistojen arvioitu vuotuinen sähkön nettotuotanto tulisi tällöin olemaan GWh luokkaa, mikä vastaa 7-9 prosenttia koko Lapin läänin vuotuisesta sähkönkulutuksesta. Arvioitavat vaihtoehdot Tarkasteltavana on kaksi tuulivoimapuistojen toteutusvaihtoehtoa ja niin kutsuttu 0- vaihtoehto. Vaihtoehtojen erot liittyvät tuulivoimapuistojen hankealueiden ja tuulivoimalaitosten määrään. Sähkönsiirtovaihtoehtoja on kolme, sekä nykytilannetta kuvaava niin kutsuttu 0-vaihtoehto. Sähkönsiirtovaihtoehtojen toteutuminen on sidoksissa myös lähialueille suunniteltujen muiden tuulivoimahankkeiden toteutumiseen. TUULIVOIMALAT VE 0 Tuulivoimalat Uusia tuulivoimalaitoksia ei toteuteta, vastaava sähkömäärä tuotetaan muilla keinoilla. VE 1 Tuulivoimalat Rakennetut tuulivoimalaitokset Putaankankaalla (3 kpl), Onkalossa (3 kpl) ja rakenteilla olevat tuulivoimalaitokset Leipiössä (4 kpl), uusia lieriötornirakenteisia 3-5 MW tuulivoimaloita, joiden maksimi napakorkeus noin 160 m, rakennetaan Karsikkoon 5 kpl ja Leipiöön 13 kpl. VE 2 Tuulivoimalat Rakennetut tuulivoimalaitokset Putaankankaalla (3 kpl), Onkalossa (3 kpl) ja rakenteilla olevat tuulivoimalaitokset Leipiössä (4 kpl), uusia lieriötornirakenteisia 3-5 MW tuulivoimaloita, joiden maksimi napakorkeus noin 160 m, rakennetaan Karsikkoon (5 kpl), Leipiöön (13 kpl), Halmekankaalle (10 kpl) ja Onkaloon (11 kpl). SÄHKÖNSIIRTO VEO Sähkönsiirto Putaankankaan ja Onkalon vaihe I:n sähkönsiirto säilyy nykyisellään. Tuulivoimalat on yhdistetty maakaapelilinjalla Simon sähköasemalle. Rakenteilla olevat Leipiön vaihe I:n tuulivoimalat liitetään kantaverkon Raasakka-Isohaara 110 kv voimajohtoon. VEA Sähkönsiirto Tuulivoimapuistojen sisäinen sähkönsiirto toteutetaan maakaapeleilla. Putaankankaan ja Onkalon vaihe I:n sähkönsiirto säilyy nykyisellään. Karsikon viisi voimalaa liitetään kantaverkon Raasakka-Isohaara 110 kv voimajohtoon. Rakenteilla olevien neljän tuulivoimalan lisäksi Leipiöön rakennettavat voimalat (maksimissaan 13) liitetään vahvistettavaan kantaverkon Raasakka-Isohaara 110 kv voimajohtoon. III

6 TIIVISTELMÄ SÄHKÖNSIIRTO VEB Sähkönsiirto Tuulivoimapuistojen sisäinen sähkönsiirto toteutetaan maakaapeleilla. Putaankankaan ja Onkalon vaihe I:n sähkönsiirto säilyy nykyisellään. Karsikon viisi voimalaa liitetään kantaverkon Raasakka-Isohaara 110 kv voimajohtoon. Rakenteilla olevat Leipiön vaihe I:n tuulivoimalat liitetään kantaverkon Raasakka-Isohaara 110 kv voimajohtoon. Rakennetaan uusi 110 kv voimajohtoyhteys kantaverkon Taivalkosken nykyiseltä sähköasemalta Keminmaalta 400 kv johtoreitin rinnalla Simon Halmekankaalle ja Leipiöön. Uuden 110 kv voimajohdon siirtokapasiteetti tehdään välille MW ja voimajohtoon liitetään Leipiön, Halmekankaan ja Onkalon uudet rakennettavat voimalat. VEC Sähkönsiirto Tuulivoimapuistojen sisäinen sähkönsiirto toteutetaan maakaapeleilla. Putaankankaan ja Onkalon vaihe I:n sähkönsiirto säilyy nykyisellään. Rakenteilla olevat Leipiön vaihe I:n tuulivoimalat liitetään kantaverkon Raasakka-Isohaara 110 kv voimajohtoon. Nykyisen kantaverkon Keminmaa- Pikkarala 400 kv voimajohdon varteen rakennetaan uusi sähköasema. Rakennetaan uusi 110 kv:n voimajohtoyhteys sähköasemalta Simon Halmekankaalle ja Leipiöön. Voimajohtoon liitetään Leipiön, Halmekankaan ja Onkalon uudet rakennettavat voimalat. Uuden sähköaseman rakentamisen toteutuminen on sidoksissa myös muiden lähialueelle suunniteltujen tuulivoimahankkeiden toteutumisesta. Hankkeesta vastaava Hankkeesta vastaavana toimii TuuliWatti Oy. TuuliWatti Oy on energiayhtiö St1 Oy:n ja Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta SOK:n omistama täysin kotimainen teollisen tuulivoiman yhteisyritys Ympäristövaikutusten arviointimenettely Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVAmenettelyn) tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja ympäristövaikutusten yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa. Lisäksi tavoitteena on lisätä kansalaisten tiedonsaantia sekä mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa hankkeiden suunnitteluun. Ympäristövaikutusten arvioinnista annettua lakia sovelletaan hankkeisiin, joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. YVA-menettelyä ohjaa yhteysviranomainen, joka tässä hankkeessa on Lapin elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus. YVA-menettely on kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa laaditaan ympäristövaikutusten arviointiohjelma (YVA-ohjelma), joka on suunnitelma siitä, miten hankkeen ympäristövaikutukset aiotaan arvioida. Toisessa vaiheessa toteutetaan varsinainen ympäristövaikutusten arviointi, jonka tulokset kootaan ympäristövaikutusten arviointiselostukseen (YVA-selostus). Simon tuulivoimapuistot -hankkeen YVA-ohjelma on jätetty yhteysviranomaiselle tammikuussa 2013 ja nyt käsillä oleva työ on hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus. Ympäristövaikutusten arviointimenettely ei ole lupa- eikä päätöksentekomenettely, vaan sen tarkoituksena on tukea hankkeen suunnittelua ja myöhempiä päätöksentekoprosesseja tuottamalla hankkeen ympäristövaikutuksiin liittyvää tietoa. ja yhteysviranomaisen siitä antama lausunto liitetään hankkeen edellyttämiin lupahakemuksiin ja suunnitelmiin. Lupaviranomainen esittää lupapäätöksessään, miten arviointiselostus ja siitä annettu yhteysviranomaisen lausunto on otettu huomioon. Hankkeen tekninen kuvaus Tuulivoimapuisto muodostuu hankkeen vaihtoehdosta riippuen noin yksikköteholtaan noin 3-5 MW tuulivoimalasta. Tuulivoimapuisto koostuu tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, tuulivoimapuiston sähköasemasta, sähköverkkoon liittymistä varten tarvittavasta maakaapelista tai ilmajohdosta sekä tuulivoimaloita yhdistävistä teistä. Kukin tuulivoimala muodostuu perustusten päälle asennettavasta tornista, kolmilapaisesta roottorista sekä konehuoneesta. Tuulivoimalan tornin korkeus tulee olemaan enintään 160 metriä. Roottorilavan pituus tulee olemaan enintään noin 80 metriä ja roottoriympyrän halkaisija olisi tällöin maksimissaan 160 metriä. Tuulivoimalan lakikorkeus tulee tällöin olemaan enintään 240 metriä. IV

7 TIIVISTELMÄ Kunkin tuulivoimalan ympäriltä on rakennus- ja asennustöitä varten raivattava puustoa noin hehtaarin kokoiselta alueelta. 110 kv voimajohdon rakenteen korkeus on noin 20 metriä. Tyypillisesti 110 kv johdot rakennetaan harustetulla pylväsrakenteella. Pylväiden materiaalina on joko sinkitty teräs tai puu. Yhteenveto hankkeen ympäristövaikutuksista Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Tuulivoimapuistojen toteuttaminen ei aiheuta merkittäviä yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvia vaikutuksia. Tuulivoimapuistot sijoittuvat niiden toiminnan kannalta sopiville alueille. Toiminnassa hyödynnetään suurelta osin olemassa olevaa sähköverkkoa ja tiestöä, eivätkä toiminnasta aiheutuvat liikennejärjestelyt edellytä muutoksia yleiseen tieverkkoon. Tuulivoimapuistohankkeet ovat valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) mukaisia ja tukevat erityisesti uusiutuvan energian hyödyntämistä koskevien tavoitteiden toteutumista. Tuulivoimapuistojen sähkönsiirtovaihtoehdoissa on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti ensisijaisesti hyödynnetty mahdollisuuksien mukaan olemassa olevia johtokäytäviä. Leipiön, Halmekankaan ja Onkalon tuulivoimapuistojen aiheuttama maankäytön muutos ei ole ristiriidassa seutu- ja maakuntakaavojen kanssa. Karsikon tuulivoimapuisto synnyttää reunaehtoja ja rajoitteita lähialueiden asuinrakentamiselle Simon ja Kemin alueella. Tuulivoimapuiston rakentaminen tulee sovittaa yhteen jatkossa alueita koskevien kehittämistavoitteiden määrittelyn ja maankäytön suunnittelun yhteydessä. Tuulivoimaloiden, huoltoteiden ja sähköasemien rakennusalueilla hanke vaikuttaa suoraan maankäyttöön muuttamalla metsätalouskäytössä olevaa aluetta energiantuotantoalueeksi. Valtaosalla tuulivoimapuistojen alueista metsätalouskäyttö voi kuitenkin jatkua ja kokonaisuudessaan Simon tuulivoimapuistohankkeiden seurauksena metsätalouskäytössä olevaa aluetta poistuu suhteellisen vähän. Tuulivoimapuistohankkeiden edellyttämien voimajohtojen keskeiset maankäyttöön kohdistuvat vaikutukset koskevat metsätalousalueiden muuttumista ilmajohdon johtoalueeksi. Voimajohdon johtoalueelle ei voida sijoittaa rakentamista lainkaan, mikä rajoittaa alueiden maankäyttöä. Johtoaluetta on kuitenkin mahdollista käyttää mm. virkistykseen, metsästykseen ja laiduntamiseen. Vaikutukset ovat hankkeen elinkaarta ajatellen pitkäkestoiset, mutta koska ne kohdistuvat suhteellisen pienelle alalle, voidaan niitä pitää merkitykseltään vähäisinä. Olemassa olevat voimajohdot on osoitettu seutu- ja maakuntakaavassa. Suunnitellut uudet voimajohtoreitit eivät ole ristiriidassa seutu- tai maakuntakaavan tai muiden voimassa olevien kaavojen kanssa. Maisema ja rakennettu kulttuuriympäristö Kaikki tarkasteltavat tuulivoimavaihtoehdot VE 0, VE 1 ja VE 2 aiheuttavat muutoksia hankealueiden ja niiden lähiympäristön maisemakuvaan. Muutosten laajuus ja merkittävyys vaihtelee eri vaihtoehdoissa riippuen voimaloiden määrästä sekä sijoituspaikoista. Olemassa oleva Putaankankaan tuulivoimala sijoittuu valtakunnallisesti arvokkaan maisemaalueen reunalle, mutta muutoin hankealueille ei sijoitu valtakunnallisesti arvokkaita maisemaalueita eikä valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä. Arvokohteista eniten vaikutuksia kohdistuu Simojoen suun kulttuurimaisemaan vaihtoehdossa VE 2. Maakaapelein toteutettava sähkönsiirron vaihtoehto VEA aiheuttaa vähiten vaikutuksia maisemaan. Sähkönsiirronvaihtoehtojen VEB ja VEC vaikutukset ovat hyvin samankaltaiset. Vaikutukset kohdistuvat pääosin suljettuun metsämaisemaan. Vaihtoehdon VEC vaikutukset ovat vähäisemmät kuin vaihtoehdossa VEB, koska rakennettavaa uutta johtolinjaa on vähemmän. Lentoestevalot aiheuttavat maisemakuvan muutoksia kaikissa vaihtoehdoissa, koska alueella olevien tuulivoimaloiden ja siten valonlähteiden määrä kasvaa. Lentoestevalojen maisemalliset vaikutukset korostuvat pimeässä. Muinaisjäännökset Alustavassa voimalasijoittelussa, huoltoteiden ja voimajohtoreittien linjauksissa on otettu huomioon tunnetut muinaisjäännökset sekä tehdyn arkeologisen inventoinnin tulokset. Karsikon, Onkalon ja Halmekankaan hankealueilla suunniteltujen voimalapaikkojen läheisyydessä sijaitsee 1 2 muinaisjäännöskohdetta. Leipiön alueella yksi kohde sijaitsee lähellä voimajohtoreittiä. Muinaisjäännöskohteet tulee huomioida tuulivoimapuistojen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja kaavoituksessa sekä ne onmerkittävä ja suojattava rakennusaikana, jolloin haitalliset vaikutukset voidaan välttää. Suunniteltujen voimajohtojen läheisyydessä sijaitsee muinaisjäännöksiä. Haitalliset vaikutukset voidaan välttää johdon reitti- ja voimajohtopylvässuunnittelussa. Maaperä ja vesistöt Alueille tai niiden läheisyyteen ei sijoitu erityisiä geologisia arvoja, joten vaikutukset maa- ja kallioperälle ovat vähäisiä. V

8 TIIVISTELMÄ Hankealueille sijoittuu melko niukasti luonnontilaisia pintavesiä. Suurin osa virtavesistä on metsätalouden toimenpiteissä oikaistuja tai muutettuja, ja luonnontilaltaan heikentyneitä. Voimajohtopylväiden sijoittelussa voidaan huomioida virtavesiuomat ja välttää rantapenkereen eroosiota ja kiintoaineksen päätymistä vesistöön. Hankealueille tai niiden välittömään läheisyyteen ei sijoitu luokiteltuja pohjavesialueita. Sähkönsiirtoreittien varrelle sijoittuu yhteensä kolme I- luokan pohjavesialuetta. Yhden pohjavesialueen kohdalle raivataan uusi voimajohtoaukea, kaksi pohjavesialuetta ylitetään olemassa olevien voimajohtojen rinnalle levennettävässä johtoaukeassa. Asianmukaisella sijoittelulla voimajohtopylväiden perustamisesta aiheutuvat vaikutukset jäävät vähäisiksi. Tuulivoimapuiston ja sähkönsiirron rakentamisesta ja käytöstä aiheutuvat vaikutukset alueen pohjavesivaroihin liittyvät mahdollisiin kuljetusja rakennuskaluston öljyvuotovahinkoihin. Tämä riski liittyy kaikkeen ajoneuvojen liikkumiseen pohjavesialueilla, ja arvioidaan hankkeen osalta merkitykseltään vähäiseksi. Kasvillisuus Hankealueiden rakentamiskohteet sijoittuvat kaikki tavanomaiseen talousmetsään, osa huoltotielinjauksista sivuaa tai halkoo luontokohteita. Hankealueiden rakentamissuunnitelmilla on suoria sekä mahdollisia välillisiä vaikutuksia vesitalousmuutosten vuoksi muutamille arvokkaiksi todetuille suoluontokohteille ja lettojen lajistolle Leipiön ja Karsikon hankealueilla. Hankealueille tai tarkastelluille sähkönsiirtoreiteille ei sijoitu luonnonsuojelulain mukaisia arvokkaita luontotyyppejä tai erityisen arvokasta lajistoa. Kasvillisuusvaikutukset kohdistuvat pääosin karujen talousmetsien tavanomaiseen lajistoon ja yleisiin metsäluontotyyppeihin ja ovat tyypiltään paikallisia. Sähkönsiirrosta kasvillisuudelle aiheutuvat vaikutukset syntyvät maakaapeloinnin kaivamisesta huoltotielinjausten yhteyteen sekä uusien johtokäytävien raivaamisesta ja todetaan pääosin vaikutuksiltaan vähäisiksi. Onkalon hankealueella rakentamisella suon lähivaluma-alueelle ei arvioida olevan merkittävästi heikentävää vaikutusta aapasuokehityssarjoihin lukeutuvan suon vesitasapainoon. Halmekankaan voimaloiden ja huoltotiestön rakennuspaikat sijoittuvat tavanomaiseen talousmetsään, eikä huoltotielinjauksilla ole suoluontokohteiden vesitasapainolle merkittävää uhkaa. Leipiön rakentamisalueiden osalta on huomioitava tielinjauksen vaikutusten lieventäminen Hoikkasuon eteläosan vesitasapainolle. Karsikon hankealueella voimaloita yhdistävän huoltotiestön ja maakaapeloinnin alueet halkovat kahta rehevää suoluontokohdetta ja sijoittuvat Pirttirakan alueella rauhoitetun kasvilajin esiintymien tuntumaan. Sähkönsiirtoreiteistä Leipiön reitti ylittää kaksi suoluontokohdetta sekä Koivuojan rehevien korpien alueen. Luontokohteet on huomioitava pylvässijoittelulla. Linnusto ja muu eläimistö Hankealueiden pesimälinnusto koostuu etupäässä alueellisesti tavanomaisesta lintulajistosta, eikä alueilta löydetty erityisiä linnustollisia arvoja. Onkalon, Halmekankaan ja Leipiön tuulivoimapuistot sijoittuvat Lounais-Lapin kautta muuttavan linnuston merkittävälle muuttoreitille, jonka kautta muuttaa runsaasti etenkin petolintuja. Karsikon tuulivoimapuiston kautta muuttaa enemmässä määrin vesi- ja rantalintuja, joista suuri osa todennäköisesti oikaisee niemen yli. Hankkeiden pesimälinnustoon kohdistuvat vaikutukset ovat voimakkaimmillaan tuulivoimapuistojen ja niiden sähkönsiirron rakentamisvaiheessa, jonka jälkeen vaikutukset vähenevät. Suunniteltujen tuulivoimapuistojen pesimälinnustoon kohdistuvat vaikutukset arvioidaan pääosin vähäisiksi. Muuttolinnuston osalta tuulivoimapuistot aiheuttavat muuttaville linnuille riskin törmätä tuulivoimaloiden pyöriviin lapoihin, minkä lisäksi ne muodostavat esteitä lintujen muuttoreiteille. Onkalon, Halmekankaan ja Leipiön tuulivoimapuistoilla voi olla enintään kohtalaisia vaikutuksia alueen kautta muuttavaan linnustoon, etenkin petolintuihin. Karsikon tuulivoimapuiston vaikutukset kohdistuvat etupäässä vesi- ja rantalintuihin, ja hankkeen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena vähäisiksi. Useiden tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutukset voimistavat linnustoon kohdistuvia vaikutuksia. Simon tuulivoimapuistojen alueella esiintyvää eläimistöä on tarkkailtu pääasiassa hankealueilla toteutettujen luontoselvitysten yhteydessä. Erikseen hankealueilla toteutettiin EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajistoon kuuluvien lepakoiden detektoriselvitykset. Tuulivoimapuistojen hankealueilla esiintyvä eläimistö koostuu alueellisesti tavanomaisista ja metsä- sekä suovaltaisilla alueilla yleisenä esiintyvistä lajeista. EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeista hankealueilla esiintyy saukkoa, viitasammakkoa, pohjanlepakkoa sekä aika ajoin kaikkia suurpetojamme. Tuulivoimapuistojen sekä niiden sähkönsiirron rakentaminen muuttaa ja pirstoo eläinten VI

9 TIIVISTELMÄ elinympäristöjä, ja aiheuttaa etenkin rakentamisvaiheessa häiriötä. Tavanomaisen ja yleisen eläinlajiston arvioidaan ajan myötä tottuvan niiden elinalueelle rakennettuihin tuulivoimaloihin. EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajiston osalta rakentaminen ei kohdistu niiden, hankealueille mahdollisesti sijoittuviin, lisääntymis- ja levähdyspaikkoihin. Simon tuulivoimapuistojen rakentamisen sekä niiden sähkönsiirron toteuttamisen vaikutukset alueella esiintyvään eläimistöön arvioidaan kokonaisuutena vähäisiksi. Natura-alueet, suojelualueet ja suojeluohjelmat Simon tuulivoimapuistohankkeiden toteuttaminen ei aiheuta merkittäviä välittömiä tai välillisiä vaikutuksia lähimpien, eli tarkasteltujen Naturaalueiden suojeluperusteena esitetyille luontotyypeille tai luonto- ja lintudirektiivin mukaiselle kasvi- tai eläinlajistolle, joten niiden levinneisyyden ja edustavuuden tai elinolojen alueella ei arvioida muuttuvan hankkeiden toteutuessa. Tämän johdosta myöskään Natura-alueiden eheydelle ei arvioida aiheutuvan merkittäviä vaikutuksia. Hankeen osalta voidaan todeta, että tuulivoimapuistohankkeiden yhteydessä ei ole tarpeen laatia luonnonsuojelulain 65 :n mukaista Natura-arviointia. Simon tuulivoimapuistojen ja muiden ympäröivien tuulivoimapuistohankkeiden yhteisvaikutukset kohdistuvat lähinnä lintudirektiivin perusteella Natura-verkostoon sisällytetyille alueille. Simon tuulivoimapuistoilla tai niiden sähkönsiirrolla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia niiden läheisyyteen sijoittuviin luonnonsuojelualueisiin tai suojeluohjelmien sekä IBA-alueiden kohteisiin, koska tuulivoimapuistojen ja voimajohtojen rakentaminen sijoittuu varsin etäälle ko. alueista. Onkalon hankealueelle suunnitelluilla tuulivoimaloilla, niiden tiestöllä ja sähkönsiirrolla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia Syvälahdenjärven aarnimetsän luonnonsuojelualueeseen, koska hankkeen rakenteita ei sijoitu luonnonsuojelualueelle eikä rakentamisen arvioida vaikuttavan alueen vesitasapainoon siten, että luonnonsuojelualueen suojeluperusteet tai luontotyyppien ominaispiirteet vaarantuisivat. Luonnonsuojelualueelle ulottuvat vaikutukset ovat lähinnä maisemallisia. Karsikon hankealueen ympäristöön sijoittuu muutamia merenrantojen luontotyyppien suojelun vuoksi perustettuja luonnonsuojelualueita, jotka sijoittuvat lähimmillään noin yhden kilometrin etäisyydelle Karsikon hankealueelle suunnitelluista tuulivoimaloista. Lisäksi alueen etelärajalle sijoittuu metsorahoituksella toteutettu MRA-alue, jonka rauhoitussopimus on 20 vuotinen. Ihmisten elinolot ja viihtyvyys Tuulivoimapuistojen asumisviihtyvyyteen kohdistuvat haitalliset vaikutukset ovat pääosin kokemusperäisiä. Vaikutusten kokemisessa on yksilökohtaisia eroja. Asukaskyselyn vastaajista lähes 60 prosenttia arvioi, että tuulivoimapuistoilla ei ole vaikutuksia asuinalueen ympäristön viihtyisyyteen. Myönteisiksi vaikutukset arvioi 15 prosenttia vastaajista ja kielteisiksi puolestaan 21 prosenttia vastaajista. Tuulivoimapuistojen rakentaminen ei estä liikkumista eikä virkistyskäyttöä tulevaisuudessakaan, mutta tuulivoimaloiden rakentaminen muuttaa kuitenkin alueen metsäistä ympäristöä voimakkaasti. Vaihtoehdossa VE 2 vaikutukset kohdistuvat vaihtoehtoa VE 1 laajemmalle alueelle. Tuulivoimaloihin ei liity juurikaan onnettomuusriskejä ja niiden vaikutukset turvallisuuteen ovat vähäisiä. Tuulivoimaloista ei aiheudu ihmisten terveydelle vaarallisia päästöjä. Tuulivoimapuistojen terveysvaikutukset syntyvät pääasiallisesti tuulivoimaloiden meluvaikutusten kautta. Tuulivoimapuistojen ihmisiin kohdistuvia vaikutukset korostuvat niillä alueilla, joiden ympäristöön sijoittuisi useita tuulivoimapuistohankkeita. Siten Simon tuulivoimapuistoista muodostuu laajimmassa vaihtoehdossa (VE 2) hallitsevampia arkipäiväisessä ympäristössä asumisviihtyvyyden ja virkistyskäytön näkökulmasta. Äänimaisema Tuulivoimapuistojen rakentaminen aiheuttaa muutoksia hankealueiden ja niiden lähiympäristön äänimaisemaan. Hankkeen rakentamisvaiheessa muodostuu melua eniten. Tuulivoimaloiden käytönaikaiset vaikutukset äänimaisemaan on arvioitu vaihtoehdoista WindPro-ohjelmalla laadittujen melumallinnusten pohjalta. Vaihtoehdossa VE0 vaikutukset äänimaisemaan ulottuvat suppeimmalle alueelle. Vaihtoehdossa VE1 Leipiön ja Putaankankaan osalta vaikutukset äänimaisemaan pysyvät kohtuullisina, vaikka voimaloiden määrä kasvaa huomattavasti verrattuna vaihtoehtoon VE0. Vaihtoehdossa VE1 ja VE2 Karsikon kolme eteläisintä voimalaa aiheuttavat melun suunnittelunohjearvojen ylityksiä muutamien asuin- ja lomarakennusten kohdalla. Vaihtoehdon VE2 vaikutukset ovat laajimmat Putaankankaan, Leipiön, Onkalon ja Halmekankaan osalta, mutta silti melun suunnitteluohjearvot ylittyvät ainoastaan kahden vakituisen VII

10 TIIVISTELMÄ asuinrakennuksen kohdalla. Lomarakennusten osalta yöaikainen 35 db:n suunnitteluohjearvo ylittyy useiden kymmenien kohteiden osalta hankealueiden väliin jäävillä alueilla Simojokivarressa ja jokisuistossa. Etenkin Onkalon läntisimmät voimalat aiheuttavat melun suunnitteluohjearvojen ylityksiä vaihtoehdossa VE2. Varjostus Suomessa ei ole olemassa ohjeellisia raja-arvoja sallituille varjostusajoille. Saksassa ja Ruotsissa ja tuulivoimaloiden varjostusvaikutukset kiinteistöille saavat olla enintään 8 tuntia/vuosi. Suurimmat varjostusvaikutukset kohdistuvat vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 Karsikon voimaloiden lähialueelle sekä vaihtoehdossa VE2 Onkalon voimaloiden lounaispuolelle. Myös Leipiön ja Putaankankaan voimalat aiheuttavat muutamissa kohteissa yli 8 tuntia/vuosi varjostusvaikutusta, jos ei huomioida puuston katvevaikutusta. Varjostusvaikutukset jäävät kuitenkin lieviksi vaihtoehdoissa VE0 ja VE1, lukuun ottamatta Karsikon aluetta. Halmekankaan voimalat eivät aiheuta raja-arvoja ylittäviä varjostusvaikutuksia lähialueen kohteissa. Varjostusvaikutukset ovat voimakkaimmillaan pääsääntöisesti keväällä ja syksyllä kun aurinko paistaa matalalta ja aamuisin ja iltaisin kun aurinko nousee tai laskee. Metsästys ja virkistyskäyttö Hankealueet sijoittuvat Simon riistanhoitoyhdistyksen toimialueelle, kolmen eri metsästysseurojen metsästysvuokra-alueille. Hirvi on alueilla metsästettävistä saalislajeista lihan arvon kannalta merkittävin, ja pienriistasta etenkin metsäkanalinnut virkistysarvon kannalta merkittävimpiä. Tuulivoimapuistoalueet saattavat jonkin verran muuttaa hirvien kulkureittejä ja talvehtimista alueilla. Pienriistalle aiheutuvat vaikutukset ovat vähäisiä. Tuulivoimapuistojen ja niiden sähkönsiirron voimajohtojen rakentamisesta aiheutuva häiriövaikutus voi karkottaa riistaa hankealueilta, mutta vaikutukset ovat lyhytaikaisia ja tyypiltään metsänkäsittelytoimien kaltaisia. Useiden hankkeiden yhteisvaikutuksena mm. kanalintujen elinympäristöjen pirstoutuminen ja soidinalueille kohdistuvat haitat yhdessä metsätalouden kanssa saattavat heikentää, mm. metson paikallispopulaatiota kaikkien seurojen alueilla. Vaikutus arvioidaan kuitenkin enintään kohtalaiseksi lajilla, jonka kannat vaihtelevat luontaisesti ja johon kohdistuu metsästyspainetta. Seurojen metsästysvuokra-alueet pirstoutuvat useiden tuulivoimapuistoalueiden ja -hankkeiden yhteisvaikutuksen myötä, ja seurat ilmoittavat tämän heikentävän jäsentensä virkistys- ja hirvenmetsästysmahdollisuuksia alueilla. Tuulivoimapuistojen lähialueella asuville metsästäjälle alueiden virkistyskäytön heikkeneminen voidaan kokea merkittäväksi. Muutoin virkistäytyäkseen luonnossa liikkuva kokee tuulivoimalan aiheuttavan häiriötä ja ympäristön muuttuvan teknisemmäksi. Virkistyskäyttövaikutusten osalta mielipiteet vaihtelevat eri puolilla Suomea, osa kokee marjastusmaastojen saavutettavuuden paranevan ja muutokset lähimaisemaan ja -luontoon tervetulleiksi. Porotalous Hankealueet sijoittuvat Isosydänmaan paliskunnan syyslaidunalueille. Rakennettavat tuulivoima-alueet sijoittuvat paliskunnan lounaisosaan ja kattavat koko paliskunnan pinta-alasta alle 1 %. Porot liikkuvat hankealueilla syyslaidunkierrollaan ja rakentamisenaikainen häirintä saattaa vaikuttaa niiden kulkemiseen alueilla sekä kiinniottamiseen talvilaidunaikana Onkalon ja Leipiön hankealueiden rakentamisella saattaa olla vaikutuksensa paliskunnan kiinteille pyyntiaidoille. Hankevastaava on ilmoittanut korvaavansa paliskunnalle pyyntiaitojen siirtämisestä ja uudelleen sijoittamisesta aiheutuvia kustannuksia. Hankkeen rakentamisesta aiheutuvat liikenteen lisääntyminen saattaa aiheuttaa lisääntyneen riskin porokolareille rakentamisalueiden liikennöinnin yhteydessä. Tämä riippuu myös vuodenajasta, johon rakentaminen ajoittuu. Riskiä voidaan vähentää suunnittelemalla liikennöintiä yhdessä paliskunnan edustajan kanssa. Kokonaisuutena kaikkien hankealueiden toteutuminen aiheuttaa kohtalaisia muutoksia poronhoidolle Isosydänmaan paliskunnan alueella. Muutokset aiheutuvat metsäisten laidunmaiden vähenemisestä ja kohdistuvat alle 1 % koko paliskunnan laitumista. Vaikutus arvioidaan merkitykseltään vähäiseksi, sillä paliskunnan porot ovat talvilaidunaikaan tarhoissa, joissa niitä ruokitaan. Useiden tuulivoimahankkeiden sekä turvetuotantohankkeiden ja metsätalouden yhteisvaikutukset Isosydänmaan paliskunnan poronhoidolle kohoavat merkitykseltään yksittäistä hanketta suuremmiksi. Liikenne Merkittävimmät vaikutukset liikenteeseen syntyvät hankkeen rakentamisen aikana murske- ja betonikuljetuksista sekä voimaloiden rakenneosien kuljetuksista. Vaihtoehdossa 2 kuljetusten kokonaismäärä on kuitenkin selvästi suurin, mutta rakennusaika on toisaalta pidempi, joten vuorokausikohtaiset liikennemäärät ovat lähes VIII

11 TIIVISTELMÄ samat vaihtoehdoissa 1 ja 2. Kokonaisuudessaan rakentamisen aikaisen liikenteen lisääntyminen on kuitenkin vaihtoehdoissa melko lyhytaikaista, joten vaikutukset liikenteen toimivuuteen ja turvallisuuteen ovat melko vähäiset. Raskaan liikenteen lisääntyminen on kuitenkin merkittävä tarkastelluilla teillä, valtatietä 4 lukuun ottamatta. Tämä heikentää liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden koettua tasoa, erityisesti Simon keskustan alueella. Lisäksi erikoiskuljetukset aiheuttavat todennäköisesti paikallisia häiriöitä liikenteen sujuvuuteen koko kuljetusreitillä. Tuulivoimapuistojen käytönaikaiset vaikutukset syntyvät huoltokäynneistä ja ovat näin ollen vähäiset. Yhteenvetotaulukko Yhteenvetotaulukko tuulivoimapuistohankkeen eri vaihtoehtojen ympäristövaikutuksista. Vaikutukset on jaoteltu viiteen luokkaan: positiivisia vaikutuksia (+) ei muutoksia nykytilaan (0), lieviä haitallisia vaikutuksia (-), kohtalaisia haitallisia vaikutuksia (- -) ja merkittäviä haitallisia vaikutuksia (- - -) Vaihtoehto VE1 VE2 VE0 Vaikutuksen kohde Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne Liikenne Melu Varjostus ja vilkkuminen Maisema ja kulttuuriympäristö Muinaisjäännökset Maa- ja kallioperä, pinta- ja pohjavedet Kasvillisuus Eläimistö Linnusto Riistatalous Porotalous Ihmiset Ilmasto ja ilmanlaatu Elinkeinot ja aluetalous Vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuus Hankkeen merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat maisemaan ja äänimaisemaan. Merkittävin vaihtoehtojen välille eroja aiheuttava tekijä on tuulivoimaloiden määrä, joka vaikuttaa laajaalaisten maisemavaikutusten merkittävyyteen sekä melutasoihin etenkin tuulivoimapuistojen laajimmassa vaihtoehdossa VE2. Tuulivoimapuiston muut vaikutukset, kuten maankäyttöön ja luontoon kohdistuvat vaikutukset jäävät arvioinnin mukaan vähäisiksi, sillä hankealueet sijoittuvat pääosin metsätalousalueelle, joille ei ole suunniteltu muuta maankäyttöä. Lisäksi tuulivoimalamäärää ja sijoittelua on YVA-menettelyn aikana tarkistettu ja siirretty pois mm. merkittävistä luontokohteista maastoselvitysten tulosten perusteella. Tuulivoimaloista aiheutuvat meluvaikutukset tulee ottaa huomioon hankkeen jatkosuunnittelussa ja kaavoitusvaiheessa. Voimalamääriä ja voimaloiden sijoittelua tulee tarkentaa niin, että meluvaikutuksia voidaan vähentää. Kumpikaan vaihtoehto VE1 tai VE2 ei ole suoraan kokonaisuudessaan toteuttamiskelpoinen. Vaihtoehdossa VE1 Leipiön hankealueen laajentaminen on toteuttamiskelpoinen, mutta Karsikon voimalamäärää ja sijoittelua on syytä tarkistaa tai jättää Karsikon hankealue kokonaan toteuttamatta. Vaihtoehdossa VE2 tuulivoimala-alueet yhdessä aiheuttavat melun ohjearvojen ylityksiä useille kymmenille lomarakennuksille. Jos sekä Leipiön, Halmekankaan että Onkalon hankealueet toteutetaan, tulee voimalamääriä ja niiden sijoittelua tarkastella uudelleen. Suunnitellut tuulivoimapuistot sijoittuvat merkittävälle petolintujen muuttoreitille. Hankevaihtoehdossa VE2 tuulivoimaloita rakennetaan enemmän ja laajemmalle alueelle. Hankkeen vaikutukset muuttolinnustoon arvioitiin kohtalaisiksi, mutta useiden samalle muuttoreitille rakennettavien hankkeiden vaikutukset saattavat kohota merkittäviksi. Muuttolinnustoon mahdollisesti kohdistuvat vaikutukset korostavat tuulivoimaloiden toiminnan aikana toteutettavan linnustonseurannan tärkeyttä. Sähkönsiirtovaihtoehdoista ympäristövaikutusten arvioinnin perusteella toteuttamiskelpoisia ovat kaikki vaihtoehdot. Sähkönsiirtovaihtoehto VEA on ympäristövaikutusten kannalta edullisin, koska siinä ei tarvitse rakentaa uusia ilmajohtoja. Vaihtoehto VEC on ympäristövaikutusten kannalta edullisempi kuin vaihtoehto VEB, koska siinä uutta ilmajohtoa tarvitaan vähemmän. Tiedottaminen ja osallistuminen Ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn voivat osallistua kaikki ne, joiden oloihin tai etuihin kuten asumiseen, työntekoon, liikkumiseen, vapaa-ajanviettoon tai muihin elinoloihin hanke saattaa vaikuttaa. Arviointiohjelmasta kansalaiset ovat voineet esittää kantansa hankkeen aiheuttamien vaikutusten selvitystarpeista ja YVAohjelmassa esitetyistä suunnitelmista. Kansalaiset voivat myös YVA-selostusvaiheessa esittää IX

12 TIIVISTELMÄ mielipiteensä selvitysten riittävyydestä ja vaikutusarviointien kattavuudesta. YVA-menettelyä varten on perustettu ohjausryhmä, jossa on edustettuna hankkeen vaikutusalueen kunnat ja viranomaistahot sekä alueella toimivia järjestöjä ja yhdistyksiä. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn aikana on järjestetty yleisötilaisuus YVA-ohjelmavaiheessa ja yleisötilaisuus tullaan järjestämään YVA-selostusvaiheessa. Yleisötilaisuudessa on kaikilla mahdollisuus esittää mielipiteitään hankkeesta ja selvitysten riittävyydestä, saada lisää tietoa hankkeesta ja YVA-menettelystä sekä keskustella hankkeesta vastaavan, YVAkonsultin ja viranomaisten kanssa. Tilaisuuksista tiedotetaan mm. Lapin ELY-keskuksen kuulutuksissa sanomalehdessä sekä internet-sivuilla. Lehdistötiedotteiden ja -tilaisuuksien avulla hankkeesta pyritään saamaan uutisia myös paikallislehtiin ja muihin medioihin. YVA-selostuksen nähtävilläolopaikoista kuulutetaan YVA-selostuksen kuulutuksen yhteydessä. Laadittavien raporttien sähköiset versiot ovat nähtävillä Lapin ELY-keskuksen sekä Tuuliwatti Oy:n internet-sivuilla. Yhteysviranomaisen lausunnot ovat nähtävillä Lapin ELY-keskuksen internet-sivuilla ( ymparistonsuojelu/ YVA/vireill%c3%84/Sivut/default.aspx) Aikataulu Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi käynnistyi virallisesti, kun YVA-ohjelma jätettiin yhteysviranomaisena toimivalle Lapin ELYkeskukselle joulukuussa Ympäristönvaikutusten arviointia varten laadittavat selvitykset on tehty osittain kesällä/syksyllä 2011 ja lisäselvityksiä kesän 2012 ja 2013 aikana. YVA-selostus on tarkoitus jättää yhteysviranomaisena toimivalle Lapin ELY-keskukselle syys/lokakuussa Hankkeen YVA-menettely päättyy, kun yhteysviranomainen antaa lausuntonsa YVA-selostuksesta. Suunnitellun aikataulun mukaan lausuntoa voidaan odottaa vuodenvaihteessa Hankealueiden sijainti. X

13 SISÄLTÖ Sisältö HANKE JA YVA-MENETTELY 1. JOHDANTO Hankkeen taustaa Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Tavoitteet uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiselle Hankkeen tarkoitus ja alueellinen merkitys Tuulisuus YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY Arviointimenettelyn tarve ja tavoitteet YVA-menettelyn vaiheet Arviointiohjelma Arviointiohjelmasta saadut lausunnot ja mielipiteet Arviointiselostus Arviointimenettelyn päättyminen Arviointimenettelyn osapuolet Hankkeesta vastaava Yhteysviranomainen YVA -konsultti Ohjausryhmä Muu vuorovaikutus, tiedottaminen ja kansalaisten kuuleminen Asukaskysely Muut tapaamiset ja haastattelut Kaavoituksen yhteensovittaminen YVA-menettelyn kanssa Arviointimenettely aikataulu Suunnittelu- ja toteuttamisaikataulu TUULIVOIMAHANKE JA ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT Hankkeen sijainti ja maankäyttötarve Arvioitavat vaihtoehdot Arvioitavien vaihtoehtojen muodostaminen Hankkeen vaihtoehdot Hankealueet XI

14 SISÄLTÖ 4. HANKKEEN TEKNINEN KUVAUS Tuulivoimapuiston rakenteet Tuulivoimaloiden rakenne Vaihtoehtoiset perustamistekniikat Tuulivoimapuiston muuntoasema, sisäiset johdot ja kaapelit Huoltotieverkosto Sähkönsiirtoreitin rakenteet Tuulivoimapuiston ulkoinen sähkönsiirto Johtoalue Tuulivoimapuiston ja voimajohtojen rakentaminen Rakentamisen aiheuttama liikenne Huolto ja ylläpito Tuulivoimalat Voimajohto Käytöstä poisto Tuulivoimalat Voimajohdot HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT SUUNNITELMAT JA LUVAT YVA-menettely Kaavoitus Maankäyttöoikeudet ja -sopimukset Rakennus- ja rakentamisluvat Liittymälupa maantiehen Sähkömarkkinalain mukainen lupa Voimajohtoalueen tutkimuslupa Voimajohtoalueen lunastuslupa Liittymissopimus sähköverkkoon Erikoiskuljetuslupa Lentoestelupa Muut mahdollisesti tarvittavat luvat Ympäristölupa Luonnonsuojelulain poikkeamislupa Muinaismuistolain poikkeamislupa Lupa kaapeleiden ja johtojen sijoittamiseen yleiselle tiealueelle Lupa voimajohtojen sijoittamiseen rautatiealueelle tai risteäminen rautatien kanssa XII

15 SISÄLTÖ ARVIOIDUT VAIKUTUKSET 6. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TÄSSÄ HANKKEESSA Arviointityön tausta ja laajuus Arvioitavat vaikutukset ja vaikutusalueet Arvioidut ympäristövaikutukset Hankkeen vaikutusten tarkastelualueet Ympäristövaikutusten ajoittuminen VAIKUTUKSET YHDYSKUNTARAKENTEESEEN JA MAANKÄYTTÖÖN Vaikutusmekanismit Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Maankäytön nykytilanne Voimassa olevat maankäyttösuunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kaavoitustilanne Tuulivoimapuistovaihtoehtojen vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen Tuulivoimapuiston rakentamisenaikaiset vaikutukset Tuulivoimapuiston käytönaikaiset vaikutukset Tuulipuiston käytön jälkeiset vaikutukset Sähkönsiirron vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen Vaikutusten lieventäminen Arvioinnin epävarmuustekijät VAIKUTUKSET MAISEMAAN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN Vaikutusmekanismit Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Maisemavaikutusten tarkastelualue Nykytilanne Hankealueen maiseman ja kulttuuriympäristön yleispiirteet Maisemamaakunta ja maisema-alueet Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Maakunnallisesti merkittävät maisema- ja kulttuurihistorialliset kohteet Tuulivoimapuiston vaikutukset Vaihtoehtojen vaikutusten käsittely Tuulivoimapuiston vaikutukset etäisyysvyöhykkeittäin Tuulivoimapuiston vaikutukset tuulivoimaloiden alueella ( välitön vaikutusalue, etäisyys tuulivoimaloilta noin m) Tuulivoimapuiston vaikutukset lähialueelta tarkasteltuna (etäisyys tuulivoimaloilta noin 0 5 kilometriä) XIII

16 SISÄLTÖ Tuulivoimapuiston vaikutukset välialueelta tarkasteltuna (etäisyys tuulivoimaloilta noin 5-12 kilometriä) Tuulivoimapuiston vaikutukset kaukoalueelta tarkasteltuna (etäisyys tuulivoimaloilta noin kilometriä) Tuulivoimapuiston vaikutukset teoreettiselta maksiminäkyvyysalueelta tarkasteltuna (etäisyys tuulivoimaloilta noin kilometriä) 8.6 Näkemäalueanalyysin tulokset Laaditut havainnekuvat Lentoestevalojen vaikutukset maisemaan Sähkönsiirron vaikutukset Vaikutusten lieventäminen Arvioinnin epävarmuustekijät Yhteenveto vaikutuksista Tuulivoimapuiston käytöstä poistamisen vaikutukset VAIKUTUKSET MUINAISJÄÄNNÖKSIIN Vaikutusmekanismit Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Nykytilanne Inventointityön tulokset Hankkeen vaikutukset muinaisjäännöksiin Vaikutusten arvioinnin epävarmuustekijät Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen VAIKUTUKSET MAAPERÄÄN JA VESISTÖIHIN Lähtötiedot, vaikutustyypit ja arviointimenetelmät Maa- ja kallioperän yleiskuvaus Vaikutukset maa- ja kallioperälle Pintavesien yleiskuvaus Vaikutukset pintavesille Tuulivoimapuistojen rakentamisenaikaiset vaikutukset Sähkönsiirtoreittien vaikutukset pintavesille Pohjavesialueet Vaikutukset pohjavesiin Haitallisten vaikutusten lieventäminen Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu VAIKUTUKSET KASVILLISUUTEEN JA LUONTOKOHTEISIIN Lähtötiedot ja laaditut selvitykset Vaikutusmekanismit ja arviointimenetelmät Kasvillisuusalue XIV

17 SISÄLTÖ 11.4 Kasvillisuuden yleiskuvaus hankealueilla Onkalo Halmekangas Leipiö Karsikko Sähkönsiirtoreittien luontoarvojen yleiskuvaus Arvokkaat luontokohteet hankealueilla Onkalon arvokkaat luontokohteet Halmekankaan arvokkaat luontokohteet Leipiön arvokkaat luontokohteet Karsikon arvokkaat luontokohteet Sähkönsiirtoreittien arvokkaat luontokohteet Uhanalainen ja arvokas lajisto Uhanalaiset Silmälläpidettävät, alueellisesti uhanalaiset ja rauhoitetut Kansainväliset vastuulajit Alueellisesti huomionarvoiset Tuulipuistojen vaikutukset kasvillisuuteen ja arvokkaisiin luontokohteisiin Yleiset kasvillisuusvaikutukset hankealueilla Vaikutukset arvokkaille luontokohteille Sähkönsiirtovaihtoehtojen vaikutukset kasvillisuuteen ja arvokkaisiin luontokohteisiin Sähkönsiirron vaikutukset VEA Sähkönsiirron vaikutukset VEB ja VEC Vaikutusten lieventäminen Arvioinnin epävarmuustekijät Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu VAIKUTUKSET LINNUSTOON Vaikutusmekanismit Tuulivoimapuisto Sähkönsiirto Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Yleistä Pesimälinnusto Muuttolinnusto Olemassa olevien tuulivoimaloiden vaikutukset Törmäysmallinnus ja populaatiomallinnus Arviointimenetelmät Hankealueiden linnuston nykytila Hankealueiden pesimälinnusto Muuttolinnusto XV

18 SISÄLTÖ Sähkönsiirron voimajohtoreittien linnusto Suojelullisesti arvokkaat lajit Olemassa olevien tuulivoimaloiden vaikutukset Törmäysmallinnus ja populaatiovaikutukset Vaikutukset linnustoon Pesimälinnusto Muuttolinnusto Sähkönsiirron vaikutukset linnustoon Vaikutusten lieventäminen Arvioinnin epävarmuustekijät Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu VAIKUTUKSET ELÄIMISTÖÖN Vaikutusmekanismit Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Lepakkoselvitykset Eläimistön yleiskuvaus Luontodirektiivin liitteen IV (a) lajit Tuulivoimapuistovaihtoehtojen vaikutukset eläimistöön EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajit Sähkönsiirtovaihtoehtojen vaikutukset eläimistöön Vaikutusten lieventäminen Arvioinnin epävarmuustekijät Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu VAIKUTUKSET NATURA-ALUEISIIN, LUONNONSUOJELUALUEISIIN JA SUOJELUOHJELMIEN KOHTEISIIN Natura-arvioinnin tarveharkinta Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Hankkeiden vaikutukset Natura-alueille Tarveharkinnan johtopäätökset Luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmien kohteet Luonnonsuojelualueet Luonnonsuojeluohjelmien kohteet Kansainvälisesti ja kansallisesti tärkeät lintualueet Vaikutusten lieventäminen Arvioinnin epävarmuustekijät Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu XVI

19 SISÄLTÖ 15. VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN JA VIIHTYVYYTEEN Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen Vaikutusmekanismit Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Nykytilanne: asutus ja väestö Nykytilanne: Virkistyskäyttö Asukaskysely tuulivoimapuistojen vaikutuksista Asukaskyselyn toteutus Asukaskyselyn vastaajat Hankealueen nykyinen käyttö Asukkaiden näkemykset hankkeen vaikutuksista Asukkaiden suhtautuminen hankkeeseen ja tuulivoimaan Sosiaaliset vaikutukset Tuulivoimapuistovaihtoehtojen vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Sähkönsiirtovaihtoehtojen vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen Arvioinnin epävarmuustekijät Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu Melutasot Vaikutusmekanismit Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Melun ohjearvot Melun nykytilanne Tuulivoimapuistovaihtoehtojen vaikutukset äänimaisemaan Sähkönsiirtovaihtoehtojen vaikutukset äänimaisemaan Vaikutusten lieventäminen Arvioinnin epävarmuustekijät Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu Vaikutukset valo-olosuhteisiin Vaikutusmekanismit Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Tuulivoimapuistovaihtoehtojen vaikutukset valo-olosuhteisiin Sähkönsiirtovaihtoehtojen vaikutukset valo-olosuhteisiin Vaikutusten lieventäminen Arvioinnin epävarmuustekijät Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu VAIKUTUKSET ILMAN LAATUUN JA ILMASTOON Vaikutusmekanismit Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Ilmastonmuutos XVII

20 SISÄLTÖ 16.4 Paikallinen ilmasto Tuulivoimapuistovaihtoehtojen vaikutukset ilman laatuun ja ilmastoon Sähkönsiirron vaikutukset Arvioinnin epävarmuustekijät VAIKUTUKSET METSÄSTYKSEEN JA VIRKISTYSKÄTTÖÖN Vaikutukset riistatalouteen ja metsästykseen Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Vaikutusmekanismit Metsästyksen nykytilanne alueilla Tuulipuistojen ja sähkönsiirron vaikutukset riistatalouteen ja metsästykseen Vaikutukset muuhun alueiden virkistyskäyttöön Ulkoilu ja marjastus Vaikutusten lieventäminen Arvioinnin epävarmuustekijät Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu VAIKUTUKSET POROTALOUTEEN Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Vaikutusmekanismit Poronhoito Isosydänmaan paliskunnassa Paliskunnan sijainti ja olosuhteet Porojen laidunnus tuulipuistojen ja sähkönsiirtoreitin alueella Hankkeen vaikutukset porotalouteen Tuulipuistojen rakentamisen- ja toiminnanaikaiset vaikutukset Sähkönsiirtoreittien vaikutukset Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa Haitallisten vaikutusten lieventäminen Arvioinnin epävarmuustekijät Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu VAIKUTUKSET MUIHIN ELINKEINOIHIN JA LUONNONVAROJEN HYÖDYNTÄMISEEN Tuulivoimarakentamisen yleisistä työllisyys- ja aluetalousvaikutuksista Alueen elinkeinotoiminta Vaikutukset alueen elinkeinoihin ja työllisyyteen Vaikutukset maa- ja metsätalouteen ja luonnonvarojen hyödyntämiseen Vaikutukset matkailuun Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu XVIII

21 SISÄLTÖ 20. VAIKUTUKSET LIIKENTEESEEN Vaikutusmekanismit Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Liikenteen nykytilanne Tuulivoimapuistovaihtoehtojen vaikutukset liikenteeseen Rakentamisen aikaiset vaikutukset Käytön aikaiset vaikutukset Voimaloiden turvallisuusvaikutukset teille ja rautateille sekä lentoliikenteelle Sähkönsiirtovaihtoehtojen vaikutukset liikenteeseen Vaikutusten lieventäminen Arvioinnin epävarmuustekijät Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu VAIKUTUKSET ILMAILUTURVALLISUUTEEN JA VIESTINTÄYHTEYKSIIN Vaikutukset ilmaturvallisuuteen Vaikutukset tutkien toimintaan ja viestintäyhteyksiin Tutkien toiminta Viestintäyhteydet ARVIO TURVALLISUUS- JA YMPÄRISTÖRISKEISTÄ Tuulivoimaloiden turvallisuusriskit Voimajohdon turvallisuusriskit Öljyvuodoista aiheutuvat ympäristöriskit YHTEISVAIKUTUKSET MUIDEN HANKKEIDEN KANSSA Liittyminen muihin hankkeisiin Tuulivoimapuiston yhteisvaikutukset Linnusto Maisema Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Luonnon monimuotoisuus Melu ja varjostus Ihmisten elinolot Liikenne Sähkönsiirron yhteisvaikutukset Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Maisema Liikenne Linnusto XIX