Globaali keskinäisriippuvuus

Transkriptio

1 Globaali keskinäisriippuvuus kasvaa Innovatiivisuutta ja kasvua Etelä-Pohjanmaalle KANSAINVÄLISTYMINEN JA VIENTI ETELÄ-POHJANMAALLA Ulkomaalaisten majoitusyöt 2018 Viennin arvo Vientiyritysten toimipaikat 2017 Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat 2017 PK-yritysten panostukset kvtoimintaan 2018 Vierailevat kv-tutkijat & opettajat 2017 "toissa vuonna" "viimeksi" = "nyt" GLOBAALI KESKINÄISRIIPPUVUUS KASVAA SUOMI ON PIENI AVOTALOUS JA GLOBALISAATION MENESTYJÄ, MUTTA VIENNIN OSALTA SUOMI ON RIIPPUVAINEN TUOTTEIDEN LOPPUKYSYNNÄSTÄ MM. KIINASSA JA USA:SSA MAAILMANTALOUDESSA EPÄVARMUUS ON LISÄÄNTYMÄSSÄ: KIINASSA TALOUSKASVU HIDASTUU JA SAKSAN TEOLLISUUSTUOTATANTO LAAHAA GLOBALISAATIO, VOIMAPOLITIIKKA JA KANSAINVÄLINEN KAUPPA OVAT ENTISTÄ VAHVEMMIN LIITTYNEET YHTEEN. DIGITALISAATIO JA TEKNOLOGIAN KEHITYS MUUTTAVAT GLOBAALEJA ARVOVERKOSTOJA, JOIHIN ARVONLISÄ ON HAJAUTUNUT ENENEVISSÄ MÄÄRIN. ARVONLISÄ ON ENTISTÄ ENEMMÄN SIIRTYMÄSSÄ KV-TASOLLA TOIMIVILLE ALUSTOILLE, MIKÄ HAASTAA PERINTEISET TOIMIALAT. VIENNIN SISÄLTÄMÄ KOTIMAINEN ARVONLISÄYS VAIHTELEE VOIMAKKAASTI TOIMIALOITTAIN. KOTIMAISEN ARVONLISÄYKSEN OSUUS ON KAIKKEIN SUURIN ELINTARVIKE-, SEKÄ PUU- JA PAPERITEOLLISUUDESSA TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAALLA MAAKUNNASSA ON USEITA ELINKEINOELÄMÄN KESKITTYMIÄ, JOISSA ON KANSAINVÄLISESTI SUUNTAUTUNUTTA YRITYSTOIMINTAA. MAAKUNNAN VIENTI ON OLLUT KASVUSSA JA MYÖNTEINEN KEHITYS ULOTTUI KAIKKIIN SEUTUKUNTIIN. VIENTISEKTORIN KASVUVAUHTI OLI MUUN MAAN TASOA NOPEAMPAA (+9,3 %), MUTTA Q AIKANA MAAKUNNAN VIENTI JÄI MERKITTÄVÄSTI MUUN MAAN TASOSTA KORKEAKOULUJEN KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ ON OLLUT HYVIN AKTIIVISTA. ULKOMAISTEN TUTKIJODEN, OPETTAJIEN JA OPISKEIJOIDEN MÄÄRÄ ON KASVANUT ON KASVANUT MERKITTÄVÄSTI ULKOMAALAISTEN MAJOITUSYÖT OVAT EDELLISEN HUIPPUVUODEN JÄLKEEN LASKENEET. TASO ON KUITENKIN YHÄ MERKITTÄVÄSTI KORKEAMPI KUIN AIKAISEMPINA VUOSINA. KOKO SUOMEN TASOLLA MATKAILU KASVAA HUOMATTAVAA VAUHTIA PK-YRITYSTEN PANOSTUKSET KANSAINVÄLISTYMISEEN OVAT LASKENEET MERKITTÄVÄSTI VIIME AIKOINA. TRENDI ON KANSALLISELLA TASOLLA MALTILLISESTI LASKUSSA KASVAVAN YRITYSTOIMINNAN ELINEHTONA ON KYTKEYTYMINEN GLOBAALEIHIN ARVOVERKOSTOIHIN

2 1. TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAALLA Ulkomaankauppa on Etelä-Pohjanmaalla kasvanut vahvasti. Vuonna 2017 viennin arvo oli 598 milj. euroa (+9,3 %). Vientitoimipaikkojen määrä kasvoi samaan aikaan maltillisesti. Toimipaikkojen määrä oli 611 (1,7 %). Positiivisen kehityksen ohella on huomioitava, että vuoden 2018 aikana suhdannetietojen mukaan Etelä- Pohjanmaan teollisuuden vienti jäi selvästi muun maan tasosta. Q3 aikana kasvu oli maakunnassa hidasta, kun taas suurimmassa osassa maassa vienti kasvu jatkui. Yksi mahdollinen syy tähän on teollisuustuotannon heikentyminen Saksassa ja Kiinassa. Globaalilla tasolla on havaittavissa merkkejä maailmantalouden hidastumisesta. PK-yritysbarometrin mukaan panostukset kansainväliseen toimintaan ovat vähentyneet Etelä- Pohjanmaalla (-12,4 %) vuoden 2018 aikana. Trendi oli samansuuntainen myös kansallisella tasolla, mutta panostusten väheneminen on suurta erityisesti Etelä- Pohjanmaalla Kansainvälistymisen osalta tärkeässä roolissa on koulutusorganisaatioiden yhteistyö muiden maiden oppilaitosten kanssa, joihin Etelä-Pohjanmaalla on panostettu. Ulkomaisten tutkijoiden ja opettajien vierailut kasvaneet viime vuosina yli 55,7 %. Eripituisia tutkijavaihtoja ja vierailuja oli vuoden loppuun mennessä yhteensä 204, joka on yli kaksinkertainen Etelä-Pohjanmaa Koko maa määrä vuoteen 2014 verrattuna. Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrä on kasvanut vakaasti. Vuonna 2017 määrä kasvoi 4,1 %. Ulkomaalaisten yöpymiset ovat Suomessa olleet kasvussa viime vuosina. Etelä-Pohjanmaalla positiivinen kehitys on kääntynyt viime vuosina laskuun. Vuoden 2018 tilastojen mukaan ulkomaisten majoitusyöt vähenivät Etelä-Pohjanmaalla -6,6 %. Huippuvuoden lukemia kuitenkin selitti suuri kausiluontoisten ulkomaisten työntekijöiden määrä vuonna Etelä-Pohjanmaalla on suhteessa muun maan tasoon vähän ulkomaisia matkailijoita, vaikka pitemmällä aikavälillä ulkomaalaisten majoitusyöt ovat olleet kasvussa. Suomessa ulkomaalaisten matkailijoiden määrän kasvu on keskittynyt etenkin Uudellemaalle ja Lappiin, mutta myös muissa maakunnissa on positiivista kehitystä tapahtunut. Matkailualalla on maakunnassa huomattava työllistävä vaikutus, joskin kokonaisuudessaan toimialan osuus on pienempi kuin muissa maakunnissa. Etelä-Pohjanmaan potentiaali matkailun suhteen on kuitenkin merkittävä, vaikka suurimmat ulkomaalaisten turistivirrat ohittavat yhä maakunnan. Kulttuurin ja vapaa-ajan matkailukohteita ja keskittymiä on maakunnassa useita. Ähtärin eläinpuiston pandat ovat keränneet kansainvälistäkin huomiota ja tuoneet mukanaan positiivisen piristysruiskeen ja Power Park on merkittävä ulkomaisten matkailijoiden kohde. Etelä-Pohjanmaan matkailun kehittäminen tarvitsee liikennejärjestelmien kehittymistä, joissa myönteistä kehitystä on tapahtunut raideliikenteessä ja Pohjanmaalla, jossa on panostettu merenkurkun laivaliikenteeseen Teollisuuden vienti , Etelä- Pohjanmaa, koko maa, trendisarja (2015=)

3 2 YHTEENVETO Suomi on pieni avotalous, joka on koko 2000-luvun ajan tullut entistä riippuvaisemmaksi kansainvälisestä kaupasta, niin hyvässä kuin pahassakin. Kokonaisuutena Suomi on hyötynyt globalisaation kehityksestä, mutta haasteena on teknologiasektorin näivettymisen vuoksi viennin kapeat kärjet ja alihankintapainotteisuus. Suomen talouden riippuvuus globaalin talouden kehityksestä tuskin tulee tulevaisuudessa vähenemään vaan riippuvuus tulee todennäköisesti kasvamaan. Haasteena on, että kansainvälisellä tasolla viime vuosina jatkunut poliittinen epävarmuus on muodostunut pysyväksi ilmiöksi, jonka myötä kansainvälinen kauppa, globalisaatio ja voimapolitiikka ovat entistä vahvemmin liittyneet yhteen. Suomeen potentiaalisesti kohdistuvat epäsymmetriset shokit ovat merkittävä riski, joiden mahdollisuus on kasvanut sen vuoksi. Yhtenä esimerkkinä ovat Venäjään kohdistuneet talouspakotteet, jotka ovat hankaloittaneet huomattavasti Suomen ja Etelä-Pohjanmaan vientisektorin toimintaa. Etelä-Pohjanmaalla kansainvälistymisen edistäminen on strateginen tavoite, jota on edistetty systemaattisesti jo pitkään. Pysyviä haasteita ovat maantieteelliset seikat, pk-yritysvaltainen elinkeinoelämä ja korkeakoulutuksen rajalliset resurssit. Monella kansainvälistymisen osa-alueella on edistytty viime vuosina, mutta kehitettävää riittää. Kansainvälisten yhteyksien rakentamista tulee jatkaa. Etelä-Pohjanmaan tiheä pk-yrityssektori on vahvasti alihankintapainotteinen, joka on samaan aikaan sekä vahvuus että haaste. Etelä- Pohjanmaalla on huippuluokan alihankintaosaamista monilla aloilla ja viennin osalta on kasvupotentiaalia. Pienten alihankkijoiden keskinäinen verkostoituminen voi luoda niistä vahvempia vientitoimijoita Teollisuuden vienti Etelä-Pohjanmaalla seutukunnittain , trendisarja (2015=) Teollisuuden vienti on ollut merkittävässä kasvussa viime vuosina, mutta nyt on jo näkyvissä 60 enteitä teollisuuden viennin hidastumisesta ja Suupohjan seutukunta Seinäjoen seutukunta Kuusiokuntien seutukunta Järviseudun seutukunta kansain-välistymisen panostusten vähenemisestä Koko maa pk-sektorilla. Etelä-Pohjanmaan teollisuuden vienti on viime vuosina kasvanut voimakkaasti, vaikka merkkejä hidastumisesta on viitteitä. Kaikkein vahvinta viennin kehitys on ollut seutukunnista Järviseudulla ja Kuusiokunnissa kun taas Suupohjassa vuoden 2017 erittäin nopea kasvu tyrehtyi viime vuoden aikana. Tulevaisuuden kannalta positiivista on, että uusi teknologia, etäyhteydet, digipalvelut ja työn murros ovat poistaneet tai vähentäneet monia aiemmin itsestään selvänä pidettyjä esteitä kansainvälistymiselle. Se mikä oli ennen mahdollista ainoastaan suuryrityksille on nykyään mahdollista myös pienille uutta teknologiaa hyödyntäville toimijoille. Etelä-Pohjanmaan sijainti on perinteisesti ollut epäedullinen, mutta ajan ja paikan merkityksen vähentyessä, myös maakunnan suhteellinen asema esimerkiksi Keski-Eurooppaan nähden on parantunut. Kansainvälinen toiminta näkyy yritysten jokapäiväisessä toiminnassa vuosi vuodelta enemmän. Kyse on ydinliiketoiminnasta monille yrityksille, mutta toisille yhä pimennossa oleva sektori. Haasteena on saada entistä suurempi osa eteläpohjalaisista yrityksistä edelläkävijöiden joukkoon.

4 Mahdollisuutena on yhdessä alueen elinkeinoelämän, korkeakoulutoimijoiden ja julkisen sektorin kanssa edistää teollisuuden klustereiden muotoutumista kohti kansainvälistä kasvua tavoitteleviksi ekosysteemeiksi. Osaajapulan helpottamiseksi on pyrittävä systemaattiseen ulkomaisten osaajien ja asiantuntijoiden rekrytointiprosessiin Etelä-Pohjanmaalla. Yksittäisten osaajien houkuttelun sijaan olisi tärkeää, että saataisiin myös heidän perheitään maakuntaan. Se vaatii panostuksia kaikilla sektoreille maakunnassa ja yhteistyön vahvistamista toimijoiden kesken. Tärkeää olisi pyrkiä hyödyntämään jo maakunnassa asuvien maahanmuuttajien verkostoja ja edistämään maakunnassa työskentelevien pysyvää sijoittautumista alueelle. Maakunnan kansainvälistymisen osalta matkailu on yksi keskeinen tulevaisuuden ala. On nähtävissä, että Suomen merkitys solmukohtana Euroopan ja Aasian välillä tulee kasvamaan. Etelä-Pohjanmaalla sijaitsee useita matkailun keskittymiä, joilla on kansainvälistä menestyspotentiaalia. Positiivista kehitystä on viime aikoina nähty esimerkiksi rautatieliikenteen kehittymisessä, ruoka- ja juomatauotannon sekä matkailun osilta. Haasteena on saada maakunta houkuttelevaksi laajemmille turistiryhmille. Matkailun palveluketjut tulee saada toimiviksi, jotta kokonaisuus on asiakkaalle saumaton niin tarjottujen elämysten kuin liikkumisen ja palvelujen osilta.

5 3 TARKENTAVAT TILASTOT 1 Teollisuuden vienti Etelä-Pohjanmaalla seutukunnittain , trendisarja (2015=) Suupohjan seutukunta Kuusiokuntien seutukunta Seinäjoen seutukunta Järviseudun seutukunta Lähteet: Tilastokeskus, toimialaonline, asiakaskohtainen suhdannepalvelu, majoitustilasto, PKyritysbarometri, Tulli Kestävän kasvun agenda, TEM 2018, Work up, tulevaisuuden työ, TEM 2018, Suomi globaaleissa Arvoketjuissa, ETLA 2016, Megatrendit 2016, Sitra