Työn ja teknologian murros kiihtyy

Transkriptio

1 Työn ja teknologian murros kiihtyy Innovatiivisuutta ja kasvua Etelä-lle KILPAILUKYKY JA UUDISTUMINEN ETELÄ-POHJANMAALLA Elinkeinopoliittinen ilmapiiri 2018 PK-yritysten kasvuhakuisuus 2018 Työllisyysaste Teollisuuden tuottavuus 2017 Teollisuustuotannon jalostusarvo 2017 Nopean Nopean kiinteän kiinteän verkon verkon saatavuus saatavuus Korkeakoulujen Korkeakoulujen täydennyskoulutus täydennyskoulutus Yritysten Yritysten toimipaikat toimipaikat Yritysten Yritysten TKI-rahoitus TKI-rahoitus PK-yritysten PK-yritysten investointinäkymät investointinäkymät Kasvuyritysten määrä 2016 Yritysten liikevaihto 2017 Kiinteän Kiinteän pääoman pääoman bruttomuodostus bruttomuodostus Osaamisintensiivisten Osaamisintensiivisten yritysten yritysten määrä määrä "toissa vuonna" "viimeksi" = "nyt" "toissa vuonna" "viimeksi" = "nyt" "toissa vuonna" "viimeksi" = "nyt" TYÖN JA TEKNOLOGIAN MURROS UUSI TEKNOLOGIA SYNNYTTÄÄ UUSIA AMMATTEJA JA MUUTTAA TYÖN TEKEMISEN TAPOJA MUUTOSTEN ENNAKOIDAAN OLEVAN NOPEAMPIA JA RADIKAALIMPIA KUIN AIKAISEMMIN TALOUDEN JA TUOTTAVUUDEN KASVU KYTKEYTYY TEKNOLOGISEEN KEHITYKSEEN JA INNOVAATIOIDEN HYÖDYNTÄMISEEN SUOMESTA KADONNUT KYMMENESSÄ VUODESSA 000 TEOLLISUUDEN TYÖPAIKKAA. TUOTTAVUUDEN POLARISAATIO KASVAA. TUOTTAVUUSMURROS ON KÄYNNISSÄ MONELLA TOIMIALALLA AUTOMATISOITAVISSA ON LÄHES PUOLET NYKYISTÄ TEHTÄVISTÄ JA KOKONAISISTA AMMATEISTA NOIN JOKA KYMMENES UUSI TYÖ EI VÄLTTÄMÄTTÄ SYNNY SINNE MISTÄ SE KATOAA, EIKÄ SAMALLE TOIMIALALLE. VOI SYNTYÄ MERKITTÄVIÄ ALUEELLISIA DISRUPTIOITA ARVIOLTA MILJOONA SUOMALAISTA ON KOULUTETTAVA UUDELLEEN VUOTEEN 2030 MENNESSÄ TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAALLA MAAKUNNAN TYÖLLISYYSASTE ON MANNER-SUOMEN KORKEIN, TYÖTTÖMYYSASTE MATALIN JA ELINKEINOELÄMÄSSÄ KASVU ON OLLUT NOPEAA. TEOLLISUUSTUOTANNON JALOSTUSARVO ON KÄÄNTYNYT VAHVAAN KASVUUN JA TEOLLISUUDEN TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ ON LISÄÄNTYNYT. VUODEN 2018 AIKANA KASVUVAUHTI ON HIDASTUNUT DIGITALISAATIO ON EDENNYT MAAKUNNASSA HITAASTI JA DIGI- INFRA RAPAUTUU, IOT-SEKTORI ON POSITIIVINEN POIKKEUS. NOPEAN LAAJAKAISTAN TARJONTA ON MAAN HUONOIN (21 %) TEOLLISUUDEN UOTTAVUUDESSA ON POSITIIVINEN SUUNTA NÄHTÄVISSÄ, VAIKKA TUOTTAVUUS ON MAAKUNNISTA 4. PIENIN (JALOSTUSARVO/HENKILÖSTÖ) EP:N TOIMIALARAKENTEEN TEKNOLOGIA- AUTOMAATIO- JA PALVELUINTENSIIVISYYS ON MATALA. TYÖPAIKKOJEN AUTOMAATISOINNIN JA TYÖN HÄVIÄMINEN ON TODENNÄKÖISINTÄ ALUEILLA, JOILLA ON MATALA KOULUTUSTASO, MATALA JALOSTUSASTE SEKÄ VÄHÄISEMPI PALVELUSEKTORI

2 1 TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAALLA KILPAILUKYKY JA UUDISTUMINEN Työllisyysaste oli vuoden 2018 lopulla 75,2 %. Taso oli Manner-Suomen kaikkein korkein. Työllisyys on kehittynyt positiivisesti kaikissa seutukunnissa ja osaavan työvoiman saatavuudesta on tullut merkittävä ongelma monella toimialalla. Teollisuuden tuottavuus on kasvanut huomattavasti, (14,2 %) mutta Etelä- on yhä maakuntien välisessä vertailussa neljänneksi viimeisenä. Suunta on kuitenkin hyvä. Teollisuustuotannon jalostusarvo oli vuonna milj. euroa(+14 %) ja yritysten liikevaihto ylitti 10 mrd. euron rajan (+7,3 %).Etelä-lla liikevaihdon kasvu on jatkunut vuonna 2018 päätoimialoilla, mutta teollisuuden osalta kasvuvauhti on viimeaikaisten suhdannetietojen (3/2018) hidastunut. Rakentaminen, palvelut ja kaupan ala ovat ylläpitäneet positiivista kehitystä. Yritysten koko ja kasvuvauhti ovat perinteisesti olleet Etelä- lla vähäisempiäuin muualla maassa. Tilastojen perusteella kasvuyritysten määrä on kääntynyt laskuun. Kasvukaudella 2016 yli 10 % kasvuun yltäneiden yritysten määrä oli 238 (-12,9 %). Lisäksi PK-yritysten kasvuhakuisuus on vähentynyt vuoden 2018 aikana ja kasvunäkymien osalta tulevaisuuteen suhtaudutaan varautuneemmin. Elinkeinopoliittinen ilmapiiri 2018 oli Etelä-n osalta parantunut erityisesti PK-yritysten keskuudessa, joissa koetaan yrittäjämyönteisyyden parantuneen. Alueet yhteensä Pohjois- Etelä- Kainuu Teollisuuden tuottavuus 2017 kaikki maakunnat Investointien saaminen kasvuun on koko maan tasolla keskeinen haaste. Kiinteän pääoman bruttomuodostuksen (investoinnit) osalta kehitys on laahannut. Investointien arvo oli vuonna , 256 mrd. euroa (-1,1 %) Positiivista kuitenkin on, että Etelä-lla yritykset ovat viime aikoina ilmoittaneet merkittävistä investoinneista eri seudulla. Silti epävarmuus talouskehityksestä on näkynyt arvioissa PKyritysten investointien arvon kehittymisessä, joiden ennakoidaan heikkenevän ensi vuonna. Etelä-n yritystiheys on maan kärkitasoa. Yritysten toimipaikkojen määrä lisääntyi vuonna yrityksellä (+2,0 %), jonka lisäksi Osaamisintensiivisten yritysten määrä kasvoi 22 yrityksellä (+1,4 %). Positiivista on, että yritysten TKI-rahoitus kasvoi vuonna ,6 milj. euroa (+10,6 %) Laskeva trendi on kääntynyt myös muualla Suomessa. Yritysten osuus koko maakunnan TKI-resursseista on noin %. Täydennys- ja muuntokoulutuksen merkitys tulee tulevaisuudessa kasvamaan. Uudet linjaukset koulutussektorilla korostavat jatkuvan oppimisen tärkeyttä, johon on valtakunnallisella suunniteltu laajoja uudistuksia. Korkeakoulujen täydennyskoulutus kasvoi Etelä-lla vuonna ,6 %. Nopean kiinteän verkon saatavuuden osalta tilastot ovat tarkentuneet. Hyvin huolestuttava merkki on, että nopeiden laajakaistayhteyksien ( mb.) saatavuus on Etelä-lla maakunnista kaikkein huonoin, vain 21 %. Kaikkein paras saatavuus on Satakunnassa, jossa nopea laajakaista kattaa 70 % kotitalouksista.

3 2 YHTEENVETO Työn ja teknologian murros tulee tulevaisuudessa kiihtymään ja muutoksia on jo havaittavissa monella toimialalla. Uusi teknologia synnyttää uusia ammatteja ja muuttaa työn tekemisen tapoja. Työtä häviää, mutta uutta työtä syntyy jatkuvasti. Työelämän muutosten ennakoidaan olevan nopeampia ja radikaalimpia kuin aikaisemmin. Talouden ja tuottavuuden kasvu tulee entistä enemmän kytkeytymään teknologiseen kehitykseen ja innovaatioiden hyödyntämiseen. Tuottavuuden polarisaatiota on jo nähtävissä ja erot ovat kärjistymässä monella toimialalla. Kehitys tulee tuskin tästä hidastumaan ja Etelä-lla on edistettävä valmiuksia sopeutumiseen. Toimia vaaditaan yhteiskunnan kaikilla sektoreilla, niin uuden teknologian soveltamisen kuin toimintatapojen uudistamisen saralla. Tällä hetkellä tilastojen perusteella Etelä-n elinkeinoelämän tilanne vaikuttaisi olevan yhä varsin positiivinen, vaikka epävarmuus tulevaisuudesta on lisääntynyt. Talouden kehitys on ollut vahvaa. Vuoden 2018 aikana Etelä-lla oli Manner-Suomen korkein työllisyysaste ja 2. matalin työttömyysaste, 10 mrd. euron raja koko maakunnan yritysten liikevaihdon osalta ylitettiin vuonna Elinkeinoelämässä on panostettu T&K toimintaan ja uusien yritysten määrä on ollut kasvussa. Työllisyyden kannalta uutena trendinä on, että alakohtainen työvoimapula rajoittaa kasvua laajalti Suomessa eikä kehityskulku näy ainoastaan suurimmilla kaupunkiseuduilla vaan haasteet kärjistyvät erityisesti alueilla. Viime vuosina keskiluokkaista työtä on kadonnut ja tilalle on tullut matalapalkka-alan sekä korkean arvonlisän töitä luvulla kadonneista teollisuuden työpaikoista vain osa on palannut samalle toimialle. Työllisten määrä on Etelä-lla lisääntynyt viime vuosina, mutta teollisuuden työpaikkojen määrä on merkittävästi alempi kuin 2010-luvun alussa. Haasteena on, että tällä hetkellä työttömien keskuudessa väliinputoajia on entistä enemmän, joiden osaaminen ei vastaa työn osaamistarpeita tai työn palkkataso ei vastaa menotasoa. 84,0 % 82,0 %,0 % 78,0 % 75,2 76,0 % %75,0 % 74,3 %74,0 % 74,0 % 72,0 % 70,0 % 68,0 % 66,0 % 64,0 % 62,0 % 60,0 % Maakunnat työllisyysaste ja työttömyysaste ,5 %72,3 % 71,7 %71,3 %70,6 %70,6 %70,4 % 68,7 % 68,1 %67,7 %67,6 %66,9 %66,6 %66,6 % Työllisyysaste % Työttömyysaste % 64,5 % 12,0 % 10,0 % 8,0 % 6,0 % 4,0 % 2,0 % 0,0 % Työllisyysasteen parantaminen entisestään lähelle % on tulevien vuosien tärkeimpiä määrällisiä tavoitteita. Työllisyysasteen nostamiseksi helpot keinot ovat käytetty, joka näkyy kasvuvauhdin hidastumisena. Etelä-lla on vastoin odotuksia maan korkein työllisyysaste, jonka korottaminen entisestään vaatii kohdennettuja toimia ja panostuksia erityisesti koulutukseen. Monessa muussa perinteisessä verrokkimaakunnassa on, toisin kuin Etelä-lla matala työllisyysaste ja korkea työttömyysaste. Tarvitaan alueen erityiset olosuhteet huomioivia toimia, niin valtion toimesta kuin oman alueen toimijoiden keskuudesta, jotta myönteinen työllisyyskehitys jatkuisi. Tilasto- ja barometritiedoista ilmenee selkeä haaste digitalisaation osalta, jonka hyödyntäminen on jäänyt Etelä-lla muuta maata vähäisemmälle tasolle, erityisesti perinteisillä toimialoilla. Digitalisaation edistymisen kannalta haastavaa on maakunnan digi-infran rapautuminen, jonka suhteen olemme jääneet muista maakunnista selvästi jälkeen. Nopeat laajakaistayhteydet on saatava kuntoon ja osaamista on vahvistettava yritysten keskuudessa erityisesti tekoälyn soveltamisen suhteen.

4 Työn ja teknologian murros etenee nopeasti, johon sopeutuminen edellyttää osaamisen joustavaa päivittämistä, digitaitoja ja entistä korkeampaa osaamista kaikilla koulutusasteilla. Kiinnostava havainto on, että Etelä-lla diplomi-insinöörien osuus työllisistä on maakunnista kaikkein pienin, joka on yksi selkeä kehittämiskohde. Maakunnassa on paljon terveys- ja hyvinvointialan, tekniikan alojen sekä kaupan, hallinnon ja maa- ja metsätalousalojen tutkinnon suorittaneita. Mitkä olisivat näiden koulutusalojen yhteisiä rajapintoja ja mahdollisuuksia? Etelä- on yksi teollistuneimpia maakuntia ja entistä suurempi osa yrityksistä on saatava mukaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Viime vuosina on havaittu, että pienet innovaatiosetelityyppiset TKI-rahoitusinstrumentit ovat osoittautuneet hyödylliseksi PK-yrityskentällä. Tulevaisuuden kannalta keskeinen kysymys on, että säilyykö maakunnan elinkeinoelämän monipuolinen perusta. Maakunnassa on vahvoja teollisuuden keskittymiä ja klustereita, joiden kehittymistä kansainvälisesti verkottuneiksi ekosysteemeiksi tulee edistää. Korkeakoulutoimijoiden, julkisen sektorin ja elinkeinoelämän keskinäinen tiiviimpi yhteistyö on jatkossakin tärkeä tavoite. Olennaista on huomioida yhteistyön tuomat edut pitemmällä aikavälillä; osaamispääoman vahvistuminen, uudet ideat ja potentiaaliset innovaatiot. Suomen ja alueiden riippuvuus globaalin talouden suhdanteista ei ole vähentynyt ja talouden hidastumisesta on jo vahvoja viitteitä. Viime aikojen positiivisesta talouskehityksestä huolimatta on otettava huomioon, että monelta osin Etelä-n edellytykset sopeutua tuleviin murroksiin ovat haastavat, vaikka maakunnan tiheä yrityskenttä on kriisitilanteessa osoittautunut hyvinkin resilientiksi. Etelä-n elinkeinoelämän teknologia- automaatio- ja palveluintensiivisyys on matala, jolloin työn häviämisen todennäköisyys on maakunnassa suurempi kuin monilla muilla alueilla. Yrityskoon kasvattaminen ja yrityspohjan laajentaminen ovat elinkeinoelämän uudistumisen ja tuottavuuskasvun kannalta keskeisiä tekijöitä. On saatava vauhtia uusien yritysten syntymiseen ja pyrkiä vauhdittamaan omistajanvaihdoksia. On ennakoitu, että automatisoitavissa on lähes puolet nykyistä tehtävistä ja kokonaisista ammateista noin joka kymmenes. Korkean koulutuksen vaatima työ tulee tulevaisuudessa korostumaan, luova tuho tulee kiihtymään ja tilanne tulee olemaan haastavin alueilla, joissa on matala koulutustaso ja tuottavuus. Pitkällä aikavälillä tarvitaan rakenteellista muutosta ja teknologia- ja osaamisintensiivistä kasvua maakuntaan, joka edellyttää osaamisen joustavaa päivittämistä ja vahvistamista kaikilla koulutusasteilla, koulutustason nostamista erityisesti nuorten osalta. Muita selkeitä kehittämiskohteita ovat digi-infran parantaminen, tuottavuuden kasvattaminen ja T&K panostusten kasvattaminen.

5 3 TARKENTAVAT TILASTOT,0 Trendisarja päätoimialojen liikevaihdon suhdannekehitys 2018 Q3 EP, koko maa (2015=) Trendisarja, liikevaihto päätoimialoilla , EP seutukunnat, koko maa (2015=) 115,0,0 105,0,0 95,0,0 85,0, Etelä ,0 115,0,0 105,0,0 Trendisarja teollisuuden liikevaihdon suhdannekehitys 2018 Q3 EP, koko maa (2015=) Suupohja Kuusiokunnat Seinäjoen seutu Järviseutu 95,0,0 85,0, Etelä- Etelä- Nopean kiinteän laajakaistan (mbit/s) saatavuus, maakunnat 2017 Kainuu Pohjois- 0 % 20 % 40 % 60 % % Alueet yhteensä Pohjois- Etelä- Kainuu Teollisuuden tuottavuus 2017 kaikki maakunnat

6 Teollisuuden osuus työllisistä 2016 Diplomi-insinöörien osuus työllisistä ,0 % 18,8 % 17,9 % Etelä- 17,5 % 16,7 % 15,6 % 15,5 % 15,2 % 14,7 % 14,5 % 14,1 % 13,7 % Pohjois- 13,6 % 13,5 % 12,1 % 9,5 % 8,2 % Kainuu 8,1 % 0,0 % 5,0 % 10,0 % 15,0 % 20,0 % 25,0 % 4,5 % 4,5 % 3,6 % 3,0 % Pohjois- 2,8 % 2,3 % 2,1 % 1,9 % 1,9 % 1,8 % 1,8 % 1,8 % 1,4 % 1,3 % 1,2 % 1,2 % 1,1 % Kainuu 1,1 % Etelä- 0,9 % 0,0 % 1,0 % 2,0 % 3,0 % 4,0 % 5,0 % Lähteet: Tilastokeskus työvoimatutkimus, alueellinen yritystoimintatilasto, toimialaonline, PKyritysbarometri, Viestintävirasto, Monitori, Varsinais-Suomen liitto, Seinäjoen yliopistokeskus, SeAMK Tulevaisuusselonteko, VNK 2018, Tekoälyajan työ 2018, Työ- ja elinkeinoministeriön näkemys Suomen työmarkkinoista, TEM 2019