VUOSI FinnHEMS Vuosikertomus

Transkriptio

1 VUOSI 2018 FinnHEMS Vuosikertomus

2 AINUTLAATUISTA ARKEA FinnHEMSin tukikohdissa päivystetään kellon ympäri vuoden jokaisena päivänä. Vuoteen Haukiputaalla asuva Paason TILALLE TULI AIKAA 2018 mahtui jälleen kaikenlaista, perhe kohtasi järkyttävän onnettomuuden kesällä Alun shokin niin sitä tavanomaista arkea kuin myös harvinaisia huippuhetkiä ainutlaatuisia kohtaamisia vaiheiden jälkeen kokemuksesta sekä epävarmojen ja raskaidenkin unohtamatta. koitui myös paljon hyvää. s.12 s.22 s.6 LÄÄKÄRIHELIKOPTERI LISÄÄ TURVALLISUUDENTUNNETTA Taysin ensihoidosta vastaava toimialuejohtaja Sally Järvelä kertoo, miten HEMS-yksikkö on parantanut ensihoidon laatua Pirkanmaalla. s.20 VALMIINA 24/7 Suomalaiset luottavat lääkärihelikopteriin ja kokevat sen lisäävän heidän turvallisuudentunnettaan. FinnHEMS tavoittaa lääkäri- ja lääkintähelikoptereillaan 70 % suomalaisista 30 minuutin sisällä hälytyksestä vuorokauden ympäri, vuoden jokaisena päivänä. 2 FinnHEMS Vuosikertomus 2018

3 FINNHEMS OSANA SUOMEN ENSIHOITOA Toimitusjohtajan katsaus: Keltainen kopteri luo turvaa Vieraspuheenvuoro: Saumaton yhteistyö kansalaisten turvana Taysin Sally Järvelä: Lääkärihelikopteri lisää turvallisuudentunnetta Tampereen tukikohta: Valmius etsiä uutta, halu ajatella rohkeasti Potilasviestintä: Rauhallisesti, rehellisesti Kuopion bussionnettomuus: Kun suuronnettomuus osuu omalle kohdalle Suuronnettomuusharjoittelun merkitys LÄÄKÄRIHELIKOPTERITOIMINTA Tukikohtien vuosi 2018: Ainutlaatuista arkea 16 Kuopion tukikohta: Työ saa arvoisensa puitteet 17 Vuosi 2018: Toimintatavat kehittyvät, apu kohdentuu paremmin 18 Päätöksenteko: Lääkärihelikopteritoiminta on yhä murrosvaiheessa FINNHEMS SUOMALAISTEN ARJESSA Tutkimus: Valmiina 24/7 Potilaskertomus: Tilalle tuli aikaa Potilaskertomus: Sattumaa ja sarja oikeita päätöksiä LENTOTOIMINTA Lentoturvallisuus: Nolla onnettomuutta Mittarilentotoiminta: Perille pimeässäkin pilvessä Tutkimus: Jäätävät olosuhteet haastavat lentotoimintaa TUTKIMUS JA KEHITYS Tutkimus: HEMS-henkilöstön työhyvinvointi edistää ensihoidon laatua Yhteistyö: Ensihoidon tutkimuskenttä kaipaa verkostoitumista TALOUS JA HALLINTO Kulujen jakauma ja tukikohtien kokonaiskulut Talouskatsaus Tilinpäätös Hallinto ja henkilöstö, hallitus, omistajat ja tilintarkastaja Julkaisija: FinnHEMS Oy Toimitus: Reetta Salmi / FinnHEMS Tiina Koutajoki, Petra Lassila, Jaana Parkkola, Anna Saarenoja / Viestintätoimisto Ground Communications Taitto ja infograafit: Petra Lassila / Viestintätoimisto Ground Communications Valokuvat: Marjaana Malkamäki, Päivi Karjalainen, Lehtikuva, Laura Kotila / Valtioneuvoston kanslia, Coptersafety, FinnHEMS Painopaikka: Tikkurilan Paino Oy Paperi: Scandia 2000 White 170 g / 300 g FinnHEMS Vuosikertomus

4 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Keltainen kopteri luo turvaa YKSI TÄRKEIMMISTÄ KANSALAISTEN turvallisuudentunteeseen vaikuttavista tekijöistä on se, miten nopeasti apu saapuu hädän hetkellä. Tällä hetkellä kuudesta tukikohdastamme toteutettu lääkäri- ja lääkintähelikopteripalvelu kattaa 70 prosenttia väestöstä 30 minuutin sisällä hälytyksestä. Hälytyksen saatuaan yksikkö lähtee tehtävälle noin viidessä minuutissa. TILANNE ON HYVÄ MUTTA EI RIITTÄVÄ. Lähivuosina suomalaisten oikeus yhdenvertaiseen ensihoitoon onneksi paranee uusien tukikohtien myötä. Kouvolaan ja Seinäjoelle rakennettavat uudet tukikohdat on määrä ottaa käyttöön vuoden 2022 alusta. Niiden myötä palvelun kattavuus laajenee merkittävästi ja tavoitamme vähintään 85, mahdollisesti jopa yli 90 prosenttia suomalaisista. TAIVAALLA LENTÄVÄ KELTAINEN HELIKOPTERI on muistutus elämän rajallisuudesta, hädästä ja kivusta. Samalla se on muistutus ensiluokkaisesta, nopeasta, tasalaatuisesta, turvallisesta ja läpinäkyvästä ensihoidosta hengen pelastamisesta ja elämän jatkuvuudesta. Alkuvuodesta 2018 Taloustutkimuksella teettämämme tutkimuksen mukaan 89 prosenttia suomalaisista kokee, että lääkärihelikopterit lisäävät heidän turvallisuudentunnettaan. Tehtävänämme on tuoda merkittävää lisähyötyä vaikeasti loukkaantuneelle tai sairastuneelle potilaalle vuoden jokaisena päivänä ja vuorokauden jokaisena hetkenä kaikkialla Suomessa, asuinpaikasta riippumatta. FINNHEMSIN ROOLI OSANA YHTEISKUNNAN TURVAVERKKOA on viime vuosina kasvanut. Lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnasta on tullut tärkeä osa suomalaista ensihoitojärjestelmää. Luottamukselliset suhteet ja joustava yhteistyö valtion ilmailutoimijoiden ja muiden viranomaistahojen kanssa ovat lujittaneet lääkärihelikopteritoiminnan kiinteäksi osaksi myös kokonaisturvallisuutta. Yhdessä sovittujen toimintamuotojen ansiosta FinnHEMSille osoitetut hälytykset pystytään hoitamaan myös silloin, kun esimerkiksi sääolosuhteet estävät omalla lentokalustolla toimimisen. Viranomaisyhteistyöllä apu saadaan poikkeustilanteissakin perille turvallisesti ja tehokkaasti, potilaan hyöty edellä. VALITETTAVASTI VUOSI 2018 ei tuonut ratkaisuja FinnHEMSin tulevaisuuden osalta tärkeisiin asioihin eli yhtiön omistajuuteen, omistajaohjaukseen, tulevaisuuden rahoitukseen ja sitä koskeviin säädöksiin eikä lentotoiminnan järjestämistapaan. Vaikka poliittisten päätösten tekeminen jää kevään 2019 eduskuntavaalien jälkeen muodostettavan hallituksen tehtäväksi, ratkaisujen tueksi on tehty paljon tärkeää taustatyötä, kattavia laskelmia ja hyödyllisiä selvityksiä. Hallinnollisia linjauksia odottaessa tärkeintä on ollut turvata ensiluokkainen potilastyö ja lentoturvallisuus. FinnHEMS turvaa lentotoimintaa erilaisilla järjestelmillä, jotka tunnistavat ja eliminoivat riskejä, seuraavat vaatimusten täyttymistä ja kehittävät jatkuvasti toimintaa. Tinkimätön työ paitsi lentoturvallisuuden ja huipputason toimintavarmuuden myös ensihoidon yhteisen laatustandardin eteen jatkuu vahvempana kuin koskaan. FinnHEMSin rooli osana yhteiskunnan turvaverkkoa on viime vuosina kasvanut. JYRI ÖRRI, TOIMITUSJOHTAJA 4 FinnHEMS Vuosikertomus 2018

5 VIERASPUHEENVUORO Saumaton yhteistyö kansalaisten turvana SUOMI ON HARVAAN ASUTTU mutta maantieteellisesti suhteellisen laaja maa, mikä asettaa yhteiskunnan turvallisuudesta vastaaville viranomaisille ja muille toimijoille isoja vaatimuksia. Kansalaisten turvallisuus on kyettävä takamaan asuinpaikasta riippumatta. Ihmisten kokema turvallisuudentunne on yksi yhteiskunnan peruskivistä. SUOMI ON TURVALLISUUDEN JA VIRANOMAISYHTEISTYÖN MALLIMAA, jolle on vaikea löytää vertaista muualta maailmasta. Turvallisuus ja turvallisuudentunne eivät kuitenkaan synny itsestään, vaan ne vaativat pitkäjänteistä työtä ja ennen kaikkea saumatonta yhteistyötä yhteiskunnan eri toimijoiden kesken. Luottamus turvallisuusviranomaisten toimintaan Suomessa on kansainvälisesti vertaillen korkealla tasolla. RAJAVARTIOLAITOKSEN VARTIOLENTOLAIVUEEN JA FINNHEMSIN välinen yhteistyö on hyvä esimerkki kansallisesta yhteistyöstä, jonka avulla turvataan kansalaisten jokapäiväistä arkea. Vartiolentolaivueen ja FinnHEMSin yhteistyön lähtökohtina ovat operointi helikopterikalustolla Helsingin, Turun ja Rovaniemen lentokenttien yhteydessä toimivista tukikohdista, koko valtakunnan alueella tapahtuva toiminta sekä ensihoidon tehtävät eri muodoissaan. Vaikka Vartiolentolaivueen ensisijaiset tehtävät liittyvät rajaturvallisuuden ja merellisen turvallisuuden ylläpitämiseen, suorittavat sen helikopteriyksiköt vuosittain myös suuren määrän sairaankuljetus- ja ensihoitotehtäviä. Niitä tehdään, kun muiden soveltuvien pelastusyksiköiden käyttäminen on rajoittunut tai kokonaan estynyt esimerkiksi päällekkäisten tehtävien tai sääolosuhteiden vuoksi. Tärkeänä erityispiirteenä on, että Vartiolentolaivueen helikopterit kykenevät toimimaan merialueilla ja jäätävissä olosuhteissa. KÄYTÄNNÖN TASOLLA YHTEISTYÖ tarkoittaa päivittäistä vuoropuhelua yhteisistä tehtäväalueista sekä yhteistyötä muun muassa polttoainehuollossa ja vastuulääkäritoiminnassa. Ensihoitolääkäri onkin tuttu näky Rajavartiolaitoksen helikoptereissa, sillä käytännön yhteistyö on tehty mahdollisimman mutkattomaksi ja helpoksi. Siitä huolimatta työn sujuvuutta parannetaan kaiken aikaa monipuolisella harjoittelulla ja yhteistoiminnan jatkuvalla kehittämisellä. RAJAVARTIOLAITOKSEN VARTIOLENTOLAIVUEELLA JA FINNHEMSILLÄ on kummallakin omat päätehtävänsä ja vahvuutensa, joilla ylläpidetään suomalaisten arjen turvallisuutta. Yhteiskunnan kannalta on tärkeää, että yhteistyötä kansalaisten turvallisuuden eteen tehdään kustannustehokkaasti. Samalla varmistetaan, että käytettävissä olevat suorituskyvyt ovat toisiaan täydentäviä ja että tehtävät hoidetaan aina tilanteeseen parhaiten soveltuvalla yksiköllä. Välitöntä hoitoa kaipaavan henkilön näkökulmasta on yhdentekevää, saapuuko hänen tarvitsemansa apu paikalle Rajavartiolaitoksen vai FinnHEMSin helikopterilla tärkeintä on, että apua on saatavilla, ja siihen voidaan kaikissa tilanteissa luottaa. Vartiolentolaivueen ja FINNHEMSin yhteistyö antaa tälle erinomaisen perustan. Rajavartiolaitoksen Vartiolentolaivueen ja FinnHEMSin välinen yhteistyö on hyvä esimerkki kansallisesta yhteistyöstä, jonka avulla turvataan kansalaisten jokapäiväistä arkea. KAI MYKKÄNEN, SISÄMINISTERI FinnHEMS Vuosikertomus

6 FINNHEMS OSANA SUOMEN ENSIHOITOA Lääkärihelikopteri lisää turvallisuudentunnetta Tampere sai FinnHEMSin ensihoitolääkäriyksikön syksyllä Aluksi tehtävät hoidettiin autolla, mutta vuotta myöhemmin tukikohta sai myös helikopterinsa. Vuosien saatossa HEMS-toiminnasta on tullut vahva osa ensihoidon kokonaisuutta Pirkanmaalla. FinnHEMSin ensihoitolääkäriyksikkö on kiistatta parantanut ensihoidon laatua. Ilman sitä kentällä ei olisi riittävää lääketieteellistä osaamista. Yksikkö tarjoaa tärkeän tuen alueen ensihoitajille, sanoo ensihoidosta vastaava toimialuejohtaja Sally Järvelä Tampereen yliopistollisesta sairaalasta (Tays). Pirkkalan lentoasemalla sijaitseva lääkärihelikopteri tavoittaa 30 minuutin sisällä hälytyksestä koko Pirkanmaan alueen ja osittain Kanta-Hämettä, Keski-Suomea, Satakuntaa, Etelä-Pohjanmaata ja Varsinais-Suomea. Järvelän mukaan lääkärihelikopteri lisää asukkaiden turvallisuudentunnetta. Suomi on harvaan asuttu maa. Asukkaiden on tärkeää ja helpottavaa tietää, että esimerkiksi pahassa kolaritilanteessa myös syrjäseudulle saadaan tehohoitotasoista apua. Keskeisen sijaintinsa vuoksi FH30-tukikohdan toiminta-alueella tapahtuu paljon liikenneonnettomuuksia. Niiden lisäksi FinnHEMS hälytetään usein tajuttoman, elottoman tai hengitysvaikeuksista kärsivän potilaan luokse. Tampereen tukikohtaan tulee keskimäärin kahdeksan hälytystä vuorokaudessa. Se tekee noin hälytystä vuodessa, mikä on hieman yli neljä prosenttia kaikista Pirkanmaalla vuosittain kirjattavista ensihoidon tehtävistä, joita on Yksikön hoitamien tehtävien osuus on pieni, mutta yksilötasolla palvelun vaikuttavuus on huomattava, Järvelä arvioi. 6 FinnHEMS Vuosikertomus 2018

7 TAMPEREEN TUKIKOHTA FH30 i Perustettu vuonna Sijaitsee Pirkkalan lentoasemalla. Tukikohdassa työskentelee 21 henkilöä: 9 ensihoitolääkäriä, 6 lentäjää ja 6 HEMS-ensihoitajaa. Tukikohdan ensihoitopalvelusta vastaa ja sen tuottaa Pirkanmaan sairaanhoitopiiri. Lentopalvelusta vastaa FinnHEMS, tuottajana on Skärgårdshavets Helikoptertjänst Ab. Vesistöt vaikuttavat toimintaan Järvelä ei työskentele ensihoidossa eikä lääkärihelikopterissa mutta on lanseeraamiensa työharjoittelupäivien myötä itsekin päässyt kokemaan HEMS-yksikön arkea. Helikopterista katsottuna myös alueen maantiede on tullut tutuksi. Helikopteria tarvitaan muun muassa siksi, että alueella on paljon vesistöjä. Esimerkiksi Vesilahti on lääkärihelikopteritukikohdasta vajaan kymmenen minuutin lentomatkan päässä, mutta autokyydillä sinne on lähes kolmen vartin matka. Ilman HEMS-palvelua menetettäisiin monesti potilaan selviämisennusteen kannalta ratkaiseva ns. ensimmäinen kultainen tunti. Ensihoidon lisäksi Järvelän johdettavana ovat kivunhoidon ja anestesian, tehohoidon ja Acutan päivystyksen vastuualueet. Työharjoittelupäivien avulla hän on tutustunut kaikkien ammattiryhmien töihin ja halunnut kohdata kunkin työn todelliset haasteet kentällä. Siten tunnen vallitsevat olosuhteet ja pystyn varmistamaan tarvittavat resurssit työn tekemiseen ja työssä onnistumiseen myös jatkossa, Järvelä selittää. Yksikön hoitamien tehtävien osuus on pieni, mutta yksilötasolla palvelun vaikuttavuus on huomattava. Valmius etsiä uutta, halu ajatella rohkeasti Tampereen lääkärihelikopteritukikohdan miehistöllä on hyvä yhteishenki ja kyky katsoa eteenpäin, kehuu Taysin toimialajohtaja Sally Järvelä. Mikä on hyvän pössiksen takana? Ehkä se, että koko miehistö aloitti työt samaan aikaan, ja startti tapahtui ns. puhtaalta pöydältä. Sen sijaan, että asiat olisi tehty niin kuin meillä on aina tehty, miehistöllä on ollut valmius etsiä omannäköisiään ja uudenlaisia ratkaisuja, Järvelä vastaa. Ammattinimikkeestä riippumatta tilannetta kentällä johtaa kulloinkin se, joka parhaiten hahmottaa tilanteen kokonaiskuvan. Itse en pärjäisi yhdelläkään keikalla en fyysisesti enkä ammatillisesti, Järvelä paljastaa nauraen. Hänen mukaansa yksikössä haetaan rohkeasti esimerkkejä myös kansainvälisestä HEMS-toiminnasta ja mietitään, miten ideoita ja käytäntöjä voisi soveltaa paikallisesti. Vaikka tukikohtien välillä on esimerkiksi maantieteellisistä olosuhteista johtuvia toiminnallisia eroja, HEMS-toiminnan on Järvelän mielestä nojattava yhtenäisiin laatuvaatimuksiin. FinnHEMSin myötä lääkärihelikopteritoiminnasta on rakennettu luotettava valtakunnallinen toimija. Keskitettyä koordinointia tarvitaan jatkossakin, jotta palvelu myös tulevaisuudessa on yhdenvertaista ja tasalaatuista alueesta riippumatta. Järvelä toivoo toiminnalle pysyvää rahoitusmallia, joka turvaisi paitsi toiminnan jatkuvuuden myös sen tehokkaamman kehittämisen. Vahva osa kokonaisuutta Järvelän mukaan lääkärihelikopteriyksiköstä on seitsemässä vuodessa tullut tärkeä ja vahva osa ensihoitopalvelun kokonaisuutta. Hoidettavien ensihoitotehtävien lisäksi HEMS-lääkärit vastaavat alueensa ensihoitajien konsultaatiopuheluihin. FinnHEMSin Tampereen tukikohdan toimialueella kuten muuallakin Suomessa kiireettömien tehtävien osuus ensihoidossa on vuosi vuodelta noussut merkittävästi. Kotihoidossa olevan vanhusväestön osuuden kasvaessa myös koteihin hälytettäviä elvytystehtäviä on koko ajan enemmän. Näissäkin tapauksissa ensihoitolääkäri on se, joka päättää elvytyksen lopettamisesta tai sairaalaan kuljettamisesta. Ensihoitajilla ei ole juridista oikeutta eikä valmiuksia tehdä sellaisia päätöksiä, Järvelä muistuttaa. FinnHEMS Vuosikertomus

8 FINNHEMS OSANA SUOMEN ENSIHOITOA Ihmiset muistavat paitsi auttajiensa sanat myös kasvot, eleet ja ilmeet on kyse sitten lääkäristä, ensihoitajasta, palomiehestä tai poliisista. Siksi kommunikointiin on kiinnitettävä huomiota. 8 FinnHEMS Vuosikertomus 2018

9 Rauhallisesti, rehellisesti Mitä nyt tapahtuu? Kuolenko minä? Kun potilas loukkaantuu tai sairastuu vakavasti, lääkärin on löydettävä oikeat sanat. Samanaikaisesti on oltava rauhallinen ja rehellinen. Hoitovastuusta ja kiireestä huolimatta myös omaiset on huomioitava. Mitä heille pitää vastata? FinnHEMSin kohtaamat potilaat ovat usein hyvin kriittisessä tilassa. Vaikka potilas itse ei ymmärtäisi tilanteesta mitään, onnettomuuspaikalla tai sairauskohtauksen sattuessa läsnä on usein omaisia tai muita läheisiä, joille tilanne on yllättävä ja samalla pelottava. Lääkärin pääasiallisena tehtävä on hoitaa potilasta. Vaikka kommunikointi itse hoitotilanteessa on usein hankalaa, sitä ei silti saa ohittaa, sanoo FinnHEMSin Oulun tukikohdassa työskentelevä ensihoitolääkäri ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ensihoidon operatiivinen vastuulääkäri Lasse Raatiniemi. Ensihetket jäävät mieleen Raatiniemen mukaan ensihoitotilanteen ensimmäiset hetket ovat potilaalle ja omaisille aina merkityksellisimpiä. Ne jäävät pysyvästi mieleen, ja niihin palataan uudelleen ja uudelleen, useiden vuosienkin jälkeen. Ihmiset muistavat paitsi auttajiensa sanat myös kasvot, eleet ja ilmeet on kyse sitten lääkäristä, ensihoitajasta, palomiehestä tai poliisista. Siksi kommunikointiin on kiinnitettävä huomiota. Jos hoitotilanne kentällä sallii ja potilas on hereillä, Raatiniemi usein esimerkiksi tarjoutuu soittamaan läheiselle. On tärkeää rauhoittaa potilasta mutta samalla olla rehellinen. Totuutta ei Raatiniemen mukaan saa väistellä. Valehteleminen ei käy, ja asioiden kaunisteleminenkin on väärin. Siksi on kerrottava riittävän seikkaperäisesti ja selkeästi, mitä on tapahtunut, mitä potilaalle on tehty ja mitä tapahtuu seuraavaksi. Usein potilaalla on jälkikäteen halu ottaa yhteyttä häntä hoitaneeseen HEMS-tiimiin. FinnHEMSin tukikohdissa vierailee vuosittain useita ensihoitotilanteissa kohdattuja ja autettuja potilaita ja heidän omaisiaan. Osa taas haluaa jutella mieluummin puhelimessa. Lapsikin tarvitsee totuuden Väistämättäkin työssä tulee vastaan tehtäviä, jotka koskettavat auttajia erityisellä tavalla. Kyse voi olla vakavasti vammautuneesta pikkulapsesta tai juuri eläkkeelle jääneestä pariskunnasta, josta toinen kuolee. Tai tehtävällä on vastassa mummo tai pappa, joka kuolee lapsenlapsensa läsnä ollessa. Nimenomaan lasten kanssa sanat pitää valikoida erityisen tarkasti. Vaikka se sattuu, myös lapselle on sanottava asiat niin kuin ne ovat. Silloin olisi väärin esimerkiksi sanoa, että mummo nukkui pois, koska lapsi jäisi odottamaan tämän heräämistä. Akuuttivaiheen jälkeen ammattilaisenkin voi olla vaikea pidätellä tunteitaan. Silmäkulmaan valuva kyynel voi tuntua itsestä kiusalliselta, mutta ei se syö kenenkään ammattitaitoa. Jokaisella tätä työtä tekevällä on omat tapansa käsitellä vaikeita keikkoja. Uskon, että parhaan tuen saa omalta tiimiltä, jonka kanssa on hyvä käydä asiat läpi heti tuoreeltaan tehtävän jälkeen, Raatiniemi pohtii. Oppikirjat eivät riitä Lääkärit toimivat potilasviestinnän tilanteissa kukin omien tapojensa ja persoonansa mukaan. On mahdotonta löytää jokaiseen tilanteeseen sopivaa ohjetta. Siksi aihetta ei juurikaan käsitellä lääkärin koulutuksessa tai myöhemmin työelämässä, eivätkä oppikirjojen neuvot kommunikaatiosta aina riitä. Kokemus opettaa ja ohjaa, 13 vuotta ensihoitolääkärinä ja 16 vuotta anestesialääkärinä työskennellyt Raatiniemi sanoo. Vaikka valtaosa potilaisiin ja omaisiin liittyvistä kohtaamisista oletetusti sujuu hyvin, pitäisi Raatiniemen mukaan asiasta puhua enemmän ja avoimemmin. Lääkäreiden pitäisi pyrkiä aina puhumaan mahdollisimman ymmärrettävästi. Erikoistumisen aikana tilanteita voisi olla hyvä harjoitella esimerkiksi simulaatioympäristössä. Kommunikoinnissa on aina parantamisen varaa. FinnHEMS Vuosikertomus

10 FINNHEMS OSANA SUOMEN ENSIHOITOA Kun suuronnettomuus osuu omalle kohdalle On elokuun 24. päivä. FinnHEMSin Kuopion tukikohdassa työskentelevä ensihoitolääkäri Sanna Hartikainen lopettelee työvuoroaan. Kotiinlähtö keskeytyy, kun tukikohtaan tulee hälytys kello Viitostiellä on tapahtunut bussionnettomuus. Kyse on vuoden 2018 synkimmästä tieliikenneonnettomuudesta, joka tunnetaan Kuopion bussiturmana. Onneksi kollega Tero Martikainen oli jo tullut päivystysvuoroon. Talossa oli siis poikkeuksellisesti kaksi lääkäriä samaan aikaan, Sanna Hartikainen sanoo. Kolmisopentiellä Leväsen liittymän 67 alueella tapahtuneessa onnettomuudessa pohjoisen suunnasta tullut linja-auto on suistunut sillalta rautatiekiskoille. 30 potilasta, useita kuolleita Ensimmäisenä miehistön on valittava, mennäänkö 22 kilometrin päässä olevalle onnettomuuspaikalle helikopterilla vai maayksiköllä. Kulkuneuvoksi valitaan helikopteri, jolla päästään kymmenessä minuutissa paikalle. Tukikohdasta otetaan mukaan ylimääräisiä hoitovälineitä. Viiden minuutin kuluttua hälytyksestä kopteri nousee ilmaan Rissalan lentokentältä. Matkalla tulee alustava tieto noin 30 potilaasta ja useista kuolleista. Kuopion yliopistollinen sairaala antaa suuronnettomuushälytyksen. Evakuointi ensin Pelastuslaitoksen johtoauto on onnettomuuspaikalla ensimmäisenä, minkä jälkeen kohteeseen saapuu lisää viranomaisyksiköitä myös FinnHEMSin helikopteri. Martikainen jää kokoamispaikalle, mihin potilaat siirretään odottamaan kuljetusta sen jälkeen, kun heidät on luokiteltu väriryhmiin hoidon kiireellisyyden perusteella. Hartikainen puolestaan lähtee HEMS-ensihoitajan kanssa junaradalle, missä palomiehet evakuoivat potilaita. Paikalla on myös ensihoitajia. Pelastustoimia johtavat tilannejohtaja ja kenttäjohtaja. Tämä oli urani ensimmäinen todellinen suuronnettomuustilanne. On ylipäätään harvinaista, että sellainen osuu omalle kohdalle, Hartikainen pohtii. 10 FinnHEMS Vuosikertomus 2018

11 Vaikka hänellä ei ole suuronnettomuudesta käytännön kokemusta, harjoituksissa sisäistetyt opit palautuvat mieleen: mahdollisimman monelle pitää tehdä mahdollisimman vähän ja mahdollisimman nopeasti. Kentällä tehdään henkeä pelastavat toimet. Tärkeintä on potilaiden evakuointi onnettomuuspaikalta. Sen jälkeen potilaat kuljetetaan jatkohoitoon alle kymmenen minuutin ajomatkan päässä sijaitsevaan Kuopion yliopistolliseen sairaalaan. 65 minuuttia myöhemmin Hartikainen tutkii potilaiden vammoja ja päättää potilaiden evakuointijärjestyksestä sekä tekee tarvittavia hoitotoimenpiteitä. Bussi makaa kyljellään jyrkkää kallioleikkausta vasten siten, että se on osittain ilmassa. Ympärillä on vaikeakulkuinen maasto, mikä vaikeuttaa potilaiden kantamista pois onnettomuuspaikalta. Tilanne puretaan ensihoidon osalta kello FinnHEMSin saamasta hälytyksestä on kulunut 65 minuuttia. Onnettomuudessa kuoli neljä ja loukkaantui 19 ihmistä. FH60:n miehistö palaa takaisin tukikohtaan, tekee varustetäydennykset hoitolaukkuihin ja pitää jälkibriiffin eli käy läpi tehtävän eri vaiheet. Sanna Hartikainen pääsee lähtemään kotiin, mutta ajatukset ovat edelleen onnettomuuspaikalla. Arki HEMS-yksikössä on täynnä odottamattomia tilanteita. Ensin istutaan vuoronvaihdossa, seuraavaksi lennetään helikopterilla keskelle suuronnettomuuden pelastustöitä. Erilaisen ja erityisen vaativan työvuoron päätteeksi Hartikainen aikoo mennä lapsensa kanssa tivoliin. Tärkeintä on, että oma rooli tapahtumahetkellä on selvä. Sitä ei onnettomuustilanteessa ole varaa jäädä miettimään. Harjoitusta, harjoitusta, toistoa, toistoa Harva ensihoidon ja päivystyksen työntekijä, palomies, poliisi, sotilas, hätäkeskusvirkailija, raja- tai merivartija kokee urallaan suuronnettomuutta. Se on kuitenkin asia, jota varten harjoitellaan paljon. Eri puolilla Suomea järjestetään vuosittain lukuisia suuronnettomuusharjoituksia, joiden tarkoituksena on kehittää viranomaisyhteistyötä laajoissa onnettomuustilanteissa. Turvallisuusviranomaisten ja -toimijoiden lisäksi harjoituksiin osallistuu usein myös esimerkiksi opiskelijoita tai alueen asukkaita. Tositilanteessa toimiminen edellyttää koulutusta ja työssä hankittua ammattitaitoa sekä suuronnettomuusharjoittelusta hankittuja oppeja. Se on monelle elämän isoin keikka, eikä vastaavasta ole aiempaa kokemusta. Ammattimainen toimintakyky perustuu siihen, että tilannetta on harjoiteltu ja alla on riittävästi toistoja, sanoo FinnHEMSin Kuopion tukikohdassa työskentelevä, anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Sanna Hartikainen. Resursointi kohdilleen Hartikaisen sekä kymmenien muiden terveydenhuollon toimijoiden sekä pelastus- ja turvallisuusviranomaisten ammattimaisuus mitattiin Kuopion bussionnettomuudessa elokuussa Jälkeenpäin tehtyjen analyysien perusteella pelastustoimien nopeus täytti valtakunnalliset tavoitteet. Pelastajien toiminta ja tiedonkulku oli nopeampaa kuin monissa muissa vastaavissa tapaturmissa. Ihmiset toimivat ammattimaisesti, vaikka heillä oli poikkeuksellisen suuri työkuorma ja henkilökohtaiset resurssit ylittyivät merkittävästi, Hartikainen toteaa. Hänen mukaansa suuronnettomuuksien teoriatietoa on paljon tarjolla, mutta käytännön harjoittelu jää usein vähemmälle. Kumpaakin tarvitaan, mentaaliharjoittelua unohtamatta. Tärkeintä on, että oma rooli tapahtumahetkellä on selvä. Sitä ei onnettomuustilanteessa ole varaa jäädä miettimään. Hartikaisen mielestä harjoittelu ei aina vaadi suuria järjestelyjä tai näyttäviä puitteita. Eniten kehitettävää olisi kommunikaatiossa eli lähinnä viestiliikenteen parantamisessa sekä henkilöstön resursoinnissa. Moniviranomaisharjoitusten järjestäminen on tärkeää, mutta vielä tärkeämpää on varmistaa, että ihmisillä on mahdollisuus päästä töiltään osallistumaan niihin, hän painottaa. FinnHEMS Vuosikertomus

12 LÄÄKÄRIHELIKOPTERITOIMINTA 2018 Ainutlaatuista arkea FinnHEMSin tukikohdissa päivystetään kellon ympäri vuoden jokaisena päivänä. Vuoteen 2018 mahtui jälleen kaikenlaista, niin sitä tavanomaista arkea kuin myös harvinaisia huippuhetkiä ainutlaatuisia kohtaamisia unohtamatta. HEMS-yksiköt eri puolilla Suomea kehittävät aktiivisesti toimintaansa ja samalla uudistavat ja parantavat ensihoidon laatua kokonaisuudessaan. TUKIKOHTIEN HENKILÖSTÖ JA KALUSTO n. 50 lentäjää n. 32 lentoavustajaa n. 10 ensihoitajaa n. 65 ensihoitolääkäriä 8 ilma-alusta 6 hälytysajoneuvoa 7 varayksikköä Lentotoiminnan tekninen luotettavuus 99,7 % Keskimääräinen lähtöviive hälytyksestä 4,6 min TURUN TUKIKOHTA FINNHEMSIN YKSIKKÖ HÄLYTETÄÄN USEIMMITEN, KUN POTILAS ON Eloton 20 % Tajuton 18 % Joutunut liikenneonnettomuuteen 16 % Lentäjien koulutusohjelma Turussa käynnistettiin lentäjille tarkoitettu koulutusohjelma, jossa heitä perehdytetään avustamaan potilaan hoidossa. Kyse on hoitotyön avustavista tehtävistä, kuten lääkintävälineiden valmistelemisesta käyttökuntoon tai elvytykseen osallistumisesta. Uudistettu laskupaikka Helikopterin laskupaikka Turun yliopistollisessa keskussairaalassa palautettiin kesäkuun puolivälissä käyttöön korjaustöiden jälkeen. 112 Hätäkeskus 112 Hätäkeskus -ohjelmasarjaa kuvattiin Turun tukikohdassa viitenä päivänä lokakuussa. Kuvausryhmä seurasi miehistöä myös tehtäville. 12 FinnHEMS Vuosikertomus 2018

13 Lentotehtäviä: kpl Ajoneuvotehtäviä: kpl Konsultaatiopuheluita: kpl Lentotunteja: 499 h TAMPEREEN TUKIKOHTA FH30 Lentotehtäviä: 969 kpl Ajoneuvotehtäviä: 945 kpl Konsultaatiopuheluita: kpl Lentotunteja: 310 h TURUN TUKIKOHTA FH20 Lentotehtäviä: kpl Ajoneuvotehtäviä: 938 kpl Konsultaatiopuheluita: kpl Lentotunteja: 413 h VANTAAN TUKIKOHTA FH10 TAMPEREEN TUKIKOHTA VANTAAN TUKIKOHTA Intubaatiomenetelmä Vantaan tukikohdassa kehitetyllä intubaatiomenetelmällä saavutettiin loistavia tuloksia, jotka julkaistiin kansainvälisessä julkaisussa. Innovatiivinen menetelmä ja siihen liittyvä HYKS Akuutin toteuttama tutkimushanke herättivät laajalti kiinnostusta. Asiaa esiteltiin esimerkiksi huhtikuun EMS2018-kongressissa Kööpenhaminassa ja London Trauma Conferencessa joulukuussa. Kenttäverensiirrot Kenttäverensiirtojen kahden vuoden pilottijakso päättyi toukokuussa. Verensiirtojen tarve oli odotettua suurempi, eikä yhtäkään veriyksikköä mennyt hukkaan. Erinomaiset tulokset saivat myös kansainvälistä huomiota. Hälytysohjeen muutos Toukokuusta 2017 lähtien käytössä ollut hälytysohjeen muutos vakinaistettiin pysyväksi käytännöksi koko Keravan hätäkeskuksen alueella. Uuden käytännön mukaisesti HEMS-yksikköä ei automaattisesti hälytetä tajuttoman potilaan tai myrkytysepäilyn luokse. Uuden käytännön myötä Vantaan tukikohdan tehtävämäärä vuonna 2018 kääntyi laskuun ensimmäistä kertaa FinnHEMSin historiassa. Pintapelastus Tampereen tukikohdan miehistöä osallistui lokakuussa Satakunnan lennoston järjestämään viranomaisten väliseen Movi-18-yhteistoimintaharjoitukseen, jossa harjoiteltiin muun muassa HEMS-ensihoitajan ja Pirkanmaan pelastuslaitoksen sukellusyksikön sukeltajan yhteistoimintaa. Lisäksi FH30:n HEMS-ensihoitajat ovat kouluttautuneet pintapelastustehtäviin. Koulutuksen tarpeellisuus todistettiin huhtikuussa, kun yksikkö sai hälytyksen Näsijärvelle jäihin pudonneen hiihtäjän pelastustehtävälle. Miehistö sai pelastettua hiihtäjän jäistä, ja lähisaaresta hänet kuljetettiin helikopterilla Taysiin. REBOA Yksikkö aloitti kouluttautumisen uuteen kentällä aloitettavaan hoitomuotoon. Kyse on REBOAsta (Resuscitative endovascular balloon occlusion of aorta) eli aorttaan laitettavasta sulkupallosta, jolla tyrehdytetään potilaan voimakas verenvuoto. Menetelmä on maailmalla käytössä sairaaloissa sekä muutamissa ensihoidon lääkäriyksiköissä. FH30 ottaa hoidon käyttöön ensimmäisenä Suomessa. Elossa 24h Elossa 24h -ohjelman kolmatta tuotantokautta kuvattiin samaan aikaan eri puolilla Suomea 3. lokakuuta. Kuvausryhmä seurasi vuorokauden ajan myös FH30:n toimintaa ja tukikohdan vastuulääkärin Piritta Setälän työvuoroa. FinnHEMS Vuosikertomus

14 LÄÄKÄRIHELIKOPTERITOIMINTA 2018 ROVANIEMEN TUKIKOHTA Jäätävät sääolosuhteet Jari Pirnes, Ilkka Pulkkinen ja Ari Rissanen tutkivat jäätävien sääolosuhteiden esiintyvyyttä ja siitä mahdollisesti aiheutuvaa haittaa potilaille. Kyse on FinnHEMSin rahoittamasta tutkimuksesta, jonka aineisto kerättiin FH51:n hälytystehtävistä. Tutkimus on saanut myös kansainvälistä huomiota. Lentotehtäviä: 935 kpl Ajoneuvotehtäviä: 526 kpl Konsultaatiopuheluita: ei osa tukikohdan toimintaa Lentotunteja: 543 h ROVANIEMEN TUKIKOHTA FH51 Karttaohjelma Rovaniemellä pilotoitiin koko vuosi uutta karttaohjelmaa, joka on räätälöity HEMS-toimintaan soveltuvaksi. Uusi ohjelma antaa aiempaa enemmän ajantasaisia tietoja operatiivisen toiminnan tueksi. Lapin HEMS-päivä Tammikuussa järjestettiin Lapin HEMS-päivä, joka oli avoin kaikille alueen ensihoidon parissa toimiville ja alasta kiinnostuneille. Rovaniemen tukikohdan henkilöstö vastasi päivän organisoinnista. OULUN TUKIKOHTA Potilaskuljetukset Helikopterilla kuljetettujen potilaiden osuus kasvoi edellisvuosista. Oulun helikopterilla kuljetettiin 16 prosenttia potilaista eli keskimäärin joka kuudes kohdattu potilas. Osuus on suurempi kuin koskaan aiemmin FinnHEMSin toiminnan aikana. Elossa 24h Elossa 24h -ohjelman kolmatta tuotantokautta kuvattiin samaan aikaan eri puolilla Suomea 3. lokakuuta. Kuvausryhmä seurasi vuorokauden ajan myös FH50:n toimintaa ja tukikohdan päivystävän lääkärin Ville Voipion työvuoroa. OULUN TUKIKOHTA FH50 Lentotehtäviä: 807 kpl Ajoneuvotehtäviä: 827 kpl Konsultaatiopuheluita: kpl Lentotunteja: 389 h Uusi vastuulentäjä Babcock Scandinavian AirAmbulance AB:n Henri Puttonen aloitti tukikohdan vastuulentäjänä. KUOPION TUKIKOHTA Ulosajo FinnHEMSin maayksikkö suistui tammikuussa liukkaalta tieltä ulos Kuopiossa Rissalan lentokentän läheisyydessä. Onnettomuudessa ei ollut muita osallisia, eikä tilanne missään vaiheessa vaarantanut potilasturvallisuutta. Se oli kuitenkin tärkeä muistutus siitä, että myös miehistö voi joutua onnettomuuteen. Tapahtuman jälkeen tukikohdassa tarkistettiin muun muassa ajoturvallisuuteen liittyviä ohjeita ja käytäntöjä. Lentotehtäviä: kpl Ajoneuvotehtäviä: 716 kpl Konsultaatiopuheluita: kpl Lentotunteja: 438 h 14 FinnHEMS Vuosikertomus 2018 KUOPION TUKIKOHTA FH60 Uusi tukikohta Uuden tukikohdan rakentaminen Kelloniemessä käynnistyi helmikuussa maanrakennustöillä. Varsinaiset rakennustyöt pääsivät alkuun heinäkuussa perustuksien ja pohjaviemärien rakentamisella. Bussiturma Kuopion tukikohdan miehistö osallistui pelastustustöihin Kuopiossa Viitostiellä tapahtuneessa bussionnettomuudessa elokuussa. Onnettomuudessa loukkaantui 19 henkilöä ja menehtyi neljä henkeä.

15 Kesän 2018 helteet tuntuivat myös kopterissa ja keikoilla. Vantaan tukikohdan ensihoitolääkäri Maria Kaista keskittyy Etelässä harvemmin näkyvät revontulet ilahduttivat Turun tukikohdan miehistöä Lounais-Suomen yötaivaalla Metsäiseen saareen voi joskus olla mahdotonta päästä helikopterilla laskuun. Silloin käytetään luovuutta ja Tampereen tukikohdan ensihoitolääkäri Pauli Vuorisen käsivoimia jotta potilas kohdataan mahdollisimman ripeästi. Janne Virtanen Lähestyminen laskupaikalle tiheässä pilvessä vaatii mittarilentomenetelmiä. Oulun tukikohdan helikopterin ohjaimissa on lentäjä Ralf Yhteistyössä on voimaa! Rovaniemen yksikkö FH51 yhteistehtävällään Lapin sairaanhoitopiirin ensihoidon ja Lapin pelastuslaitoksen yksiköiden kanssa. Janne Lindström Toukokuun tummat pilvet ympäröivät Kuopion yliopistollisen sairaalan helikopterikentällä parkissa olevan kopterin. Kuopion tukikohta saa uudet puitteet, kun uusi tukikohtarakennus valmistuu syksyksi Voit seurata lääkärihelikoptereita ja tukikohtien arkea Pistä seurantaan! #kiinnielämässä #FinnHEMS FinnHEMS Vuosikertomus

16 LÄÄKÄRIHELIKOPTERITOIMINTA 2018 Työ saa arvoisensa puitteet Kuopion FH60-tukikohta on vuosikaudet joutunut siirtymään väliaikaisista tiloista toisiin. Epävakainen taival on kuitenkin vihdoin päättymässä, kun Kuopion Kelloniemeen valmistuu pysyvä tukikohtarakennus. Uuden tukikohdan rakennustyöt alkoivat Kuopiossa heinäkuun 2018 alussa. Rakennus korvaa Kuopion Rissalassa sijaitsevan väliaikaisen, vuokralla olevan parakkitukikohdan, joka on ollut käytössä vuodesta 2014 alkaen. Muutto pysyviin, lääkärihelikopteritoimintaa varten suunniteltuihin tiloihin on selkeä parannus aiempaan. Uudet, kiinteät tilat nopeuttavat helikoptereiden ja maayksiköiden liikkeelle lähtöä sekä tarjoavat miehistölle asianmukaiset lepotilat. Toimintaan suunnitellut tilat Kelloniemeen rakennettavan kaksikerroksisen tukikohtarakennuksen pinta-ala on 925 neliötä. Kopteri- ja autohallin lisäksi rakennukseen tulee muun muassa toimistotiloja, luokkahuone, lääkevarasto sekä päivystävän miehistön tiloja, kuten majoitustyöhuoneita ja lennonvalmistelutila. Kaikki talon sisäiset kulkureitit on suunniteltu mahdollisimman lyhyiksi ja loogisiksi, jotta toiminta hälytyksen tullessa olisi mahdollisimman nopeaa. Tukikohdan ulkoalueelle tulee Rissalasta siirrettävä polttoainejärjestelmä. Ulkoalueelle sijoitetaan myös kahdelle helikopterille soveltuva parkkipaikka kopterien vaihtotilanteita varten sekä lentotoiminnan vaatima lentoonlähtö- ja laskeutumisalue. Nykyisestä pressuhallista luovutaan, ja autot ja kopterit saavat oman hallin kiinteästi tukikohdan yhteyteen. Vaikka tukikohta sisältää erikoislaatuisia toimintoja, se on rakenneratkaisuiltaan varsin tavanomainen kiinteistö. Poikkeuksellista siinä on kuitenkin turvarakentamisen, etenkin rakenneturvallisuuden ratkaisut. Niitä vaaditaan, jotta kiinteistössä voidaan käsitellä turvaluokiteltua tietoa. Tukea henkilöstön jaksamiseen Lääkärihelikopterityön luonne on sellainen, että tehtävien välillä on oltava mahdollisuus lepoon ja rauhoittumiseen. Uusi tukikohta edistää henkilöstön jaksamista ja hyvän työkyvyn ylläpitämistä entistä paremmin. Päivystävän miehistön tilat sijoitetaan toiseen kerrokseen ja yleiset tilat, kuten luokkahuone, ensimmäiseen. Jatkossa tukikohdassa on siis mahdollista vastaanottaa vieraita tai järjestää koulutuksia ja kokouksia häiritsemättä päivystävää miehistöä. Uusiin tiloihin muutetaan syksyllä FinnHEMS Vuosikertomus 2018

17 Toimintatavat kehittyvät, apu kohdentuu paremmin Lääkärihelikopterit saivat vuonna 2018 yhteensä hälytystä. 168 potilasta olisi todennäköisesti menehtynyt ennen sairaalan pääsyä ilman lääkäri- tai lääkintähelikopterin tuomaa apua. Hälytysmäärissä tapahtui muutoksia aiempaan verrattuna erityisesti Vantaan ja Oulun tukikohdissa. Vantaalla hälytyksiä kirjattiin yli 500 vähemmän kuin edellisvuonna, mikä vastaa 18 prosentin vähennystä. Muutos johtuu hälytysohjeeseen tehdystä muutoksesta. Kun ennen FinnHEMS hälytettiin tiettyjen hälytyskoodien osalta automaattisesti, nyt miehistö jää odottamaan lisätietoja ensivasteyksiköltä, joka on ehtinyt nopeasti kohteeseen. Päätös lähdöstä tehdään, kun ensihoitaja on varmistanut tilanteen paikan päällä. Siten vältetään tehtävät, joissa ei ole todellista tarvetta lääkäriyksikölle, kertoo Vantaan tukikohdan vt. vastuulääkäri Mikael Äyräs. Uuden käytännön myötä lääkärihelikopterin apu saadaan entistä tehokkaammin osoitettua niille, jotka sitä tutkitusti tarvitsevat. Oulussa hälytysmäärät kasvoivat edellisvuodesta 11 prosentilla. Kehitykseen vaikuttaa Oulun hätäkeskuksessa marraskuun 2018 lopussa käyttöönotettu uusi Erica-tietojärjestelmä, jonka myötä hälytysten määrä 1,5-kertaistui ja peräti neljä viidestä hälytyksestä peruttiin. Helikopterikuljetukset lisääntyivät Vuonna 2018 yhteensä 435 eli keskimäärin lähes joka kymmenes kohdattu potilas kuljetettiin helikopterilla sairaalaan. Kuopiossa kasvua edellisvuoteen oli lähes 30 prosenttia. Viimeisten viiden vuoden aikana kuljetusten määrä on Kuopiossa lähes viisinkertaistunut. Toimintatapoja on vuosien saatossa mukautettu potilaiden sekä koko ensihoidon tarpeiden suuntaisesti. Jos ennen kysyttiin, miksi potilasta kuljetetaan, nykyään kysymme: miksi emme kuljettaisi, jos potilas joka tapauksessa tarvitsee lääkäriä matkalla sairaalaan? Tietyissä tapauksissa helikopterilla voidaan saavuttaa maantiekuljetukseen verrattuna potilaan kannalta merkittävä aikahyöty. Samalla se vapauttaa ambulanssin takaisin hälytysvalmiuteen omalle alueelleen, sanoo Kuopion tukikohdan vastuulääkäri Pamela Hiltunen. Pohjoisella toiminta-alueella potilaita kuljetetaan suhteellisesti useammin kuin Etelä-Suomessa. Syynä ovat eteläistä Suomea pidemmät etäisyydet. Viime vuonna Rovaniemen helikopterilla kuljetettiin yli 30 prosenttia kohdatuista potilaista, Oulussa 16 ja Kuopiossa 14 prosenttia. Hälytysmäärät tukikohdittain (kpl) VANTAA FH10 TURKU FH20 TAMPERE FH30 OULU FH50 ROVANIEMI F51 KUOPIO FH Potilaskuljetukset tukikohdittain (kpl) VANTAA FH10 TURKU FH20 TAMPERE FH30 OULU FH50 ROVANIEMI F51 KUOPIO FH60 FinnHEMS Vuosikertomus

18 LÄÄKÄRIHELIKOPTERITOIMINTA 2018 SUURTEN MUUTOSTEN EDESSÄ Lääkärihelikopteritoiminta on yhä murrosvaiheessa PÄÄTÖKSENTEON ETENEMINEN ALKUVUOTEEN ASTI: MAALISKUU 2018 Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) esittää, että vastuu ensihoitopalvelun ilmailupalvelusta siirtyisi sote-uudistuksessa Pirkanmaan maakunnalle ja sen omistamalle yhtiölle. Säädösehdotusten mukaan yhtiö tuottaisi ensihoitopalvelun ilmailupalvelut. Maakunnat vastaisivat ilmailutoiminnan kustannuksista käytön ja palvelun saatavuuden perusteella. TOUKO-ELOKUU Ilmailupalveluiden kehittämistyöryhmän tehtävänä on koota tietopohjaa uusien tukikohtien sijoittamisesta sekä ensihoidon ilmailupalvelun tuotantotavan muuttamisesta omaksi tuotannoksi. STM:n vetämä työryhmä kuulee työssään laajalti muun muassa sairaanhoitopiirien ja lento-operaattoreiden edustajia sekä ilmailun ja FinnHEMSin asiantuntijoita. JOULUKUU HUHTIKUU Lääkärihelikopteritoimintaa käsitellään hallituksen talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa osana sote-uudistusta. Päätetyn linjauksen mukaisesti lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan järjestämisvastuu tulisi keskittää Pirkanmaan maakunnalle. Samalla päätetään laajentaa toimintaa Pohjanmaalle ja Kaakkois-Suomeen, jonne rakennetaan uudet tukikohdat. Siten katetaan entistä suurempi osa suomalaisista, jotka nyt asuvat katvealueilla. STM asettaa työryhmän ensihoidon ilmailupalveluiden kehittämiseksi. ELOKUU Työryhmä jättää julkisen raporttinsa Sen mukaan uudet lääkärihelikopteritukikohdat ehdotetaan sijoitettaviksi Seinäjoelle ja Lappeenrantaan. Työryhmän mukaan lentotoiminnan järjestäminen omana tuotantona olisi toiminnan organisoinnin ja kustannusten näkökulmasta nykymallia toimivampi ratkaisu. Hallituksen reformiministerityöryhmä linjaa, että uudet tukikohdat rakennetaan Kouvolaan ja Seinäjoelle. Talouspoliittisen ministerivaliokunnan linjauksen mukaan yhtiön omistus keskitettäisiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirille ja valtio luovuttaisi FinnHEMSin tukikohta- ja muihin menoihin noin 27 miljoonan euron osakevarallisuuden, joista noin yhdeksän miljoonaa euroa olisi yhtiön pääomitukseen HELMIKUU Talouspoliittinen ministerivaliokunta linjaa, että valtio luovuttaa FinnHEMSin tukikohtamenoihin noin 18 miljoonan euron osakevarallisuuden. Määrä on aiemmin esitettyä pienempi, koska esitetyt omistusjärjestelyt eivät toteutuneet. Yhtiön omistuspohja säilyi ennallaan. MAALISKUU FinnHEMSin omistajat ja hallitus pitävät lentotoiminnan omaa tuotantotapaa toiminnallisesti ja taloudellisesti järkevänä ratkaisuna. FinnHEMS tekee lopullisen päätöksensä ilmailupalvelun tuotantotavasta rahoituksen selvittyä. Ilmailupalvelun järjestämisen selvitystyö jatkuu. Valtion rahoituksen turvin FinnHEMSin tulee käynnistää suunnittelu lentotoiminnan siirtämiseksi omana tuotantona toteutettavaksi. Valiokunnan mukaan omaan tuotantoon liittyvät mahdolliset rahoitus- ja muut päätökset jätetään seuraavan hallituksen päätettäviksi vaalikevään 2019 jälkeen. 18 FinnHEMS Vuosikertomus 2018

19 Suomalaisen lääkärihelikopteritoiminnan tulevaisuus on jo vuosia ollut murroksessa. Niin strategia kuin myös toiminnan rahoitus, sitä koskevat säädökset sekä yhtiön omistajuus ja ohjaus ovat odottaneet poliittisia päätöksiä. Ensihoitopalvelusta vastaavan sosiaali- ja terveysministeriön johdolla päätöksenteon ytimessä on ollut kolme pääteemaa vuonna 2018: 1) yhtiön omistus, omistajaohjaus, rahoitus ja säädökset, 2) uudet tukikohdat ja 3) lentotoiminnan järjestämistapa. 1) OMISTUKSEN KESKITTÄMINEN EI TOTEUTUNUT STM:n esitys FinnHEMSin omistuksen keskittämisestä perustettavalle Pirkanmaan maakunnalle ei toteutunut. Myöskään valtioneuvoston päätös yhtiön omistuksen keskittämisestä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin määräysvaltaan ja yhtiön pääomittamisesta ei toteutunut. FinnHEMSin omistus pysyi näin ollen tasaosuuksin Suomen viiden yliopistollisen sairaanhoitopiirin omistuksessa. 2) UUDET TUKIKOHDAT SEINÄJOELLE JA KOUVOLAAN Uudet lääkärihelikopteritukikohdat perustetaan valtion rahoituksella Seinäjoelle ja Kouvolaan. Niiden on määrä olla toiminnassa vuoden 2022 alussa. Näin ensihoitopalvelun kattavuus paranee ja lääkäritasoista ensihoitoa on saatavissa yhdenvertaisemmin koko maassa. Uusien tukikohtien myötä palvelun kattavuus laajenee noin 85 prosenttiin, mahdollisesti jopa yli 90 prosenttiin väestöstä. 3) LENTOTOIMINTA TUOTETAAN JATKOSSA ITSE? FinnHEMS on STM:n toimeksiannon mukaisesti toteuttanut valtakunnallisen lentotoiminnan ostopalveluna vuodesta 2010 lähtien. Lentotoiminnan kumppaneita on kaksi. Eteläisellä alueella, Vantaan, Turun ja Tampereen tukikohdissa lentopalvelusta vastaa Skärgårdshavets Helikoptertjänst Ab (SHT). Pohjoisella alueella eli Kuopion, Oulun ja Rovaniemen tukikohdissa lentopalvelusta vastaa Babcock Scandinavian AirAmbulance AB. Voimassa olevat sopimukset päättyvät vuoden 2021 lopussa. Päätös lentotoiminnan tuotantotavasta on odottanut pitkään. STM:n johdolla päätöksenteon tueksi on tehty kattava selvitysprosessi ja viranomaisvalmistelutyö. Tiedonhankintaa ja faktapohjaista keskustelua tuotantotavasta on käyty STM:n vetämänä ministeriön sekä valtiovarainministeriön asiantuntijoiden kesken sekä ilmailupalveluiden kehittämistyöryhmässä. Ulkopuolisten asiantuntijaselvitysten mukaan lentotoiminnan oma tuotanto, eli oma kalusto ja henkilöstö, tulisi halvemmaksi kuin nykyinen ostopalvelumalli. Selvitysten perusteella FinnHEMSin itse tuottama lentotoiminta mahdollistaisi merkittävät säästöt ostopalvelumalliin verrattuna. Pidentämällä kaluston käyttöaikaa 15 vuoteen olisi mahdollista saavuttaa rahoitustavasta riippuen noin miljoonan euron säästöt kahdeksan tukikohdan toiminnassa. Lentotoiminta FinnHEMSin omana tuotantona on kustannusten lisäksi myös toiminnan organisoinnin ja laadukkaan toiminnan kehittämisen kannalta parempi ratkaisu. FinnHEMSin hallitus ja omistajat tekevät lopulliset päätökset lentotoiminnan tuotantotavasta mahdollisimman pian sen jälkeen, kun valtion rahoitusta ja muita toimia koskevat linjaukset valmistuvat. FinnHEMS Vuosikertomus

20 FINNHEMS SUOMALAISTEN ARJESSA Valmiina 24/7 Suomalaiset luottavat lääkärihelikopteriin ja kokevat sen lisäävän heidän turvallisuudentunnettaan. Peräti joka kolmas suomalainen tietää tai tuntee jonkun, joka on saanut lääkärihelikopterin kautta apua. FinnHEMS tavoittaa lääkäri- ja lääkintähelikoptereillaan 70 % suomalaisista 30 minuutin sisällä hälytyksestä vuorokauden ympäri, vuoden jokaisena päivänä. 99 % SUOMALAISISTA ON SITÄ MIELTÄ, ETTÄ SUOMESSA TARVITAAN LÄÄKÄRIHELIKOPTEREITA. LISÄÄVÄTKÖ LÄÄKÄRIHELIKOPTERIT TURVALLISUUDENTUNNETTASI? TUNNETKO TAI TIEDÄTKÖ JONKUN, JOKA ON SAANUT LÄÄKÄRI- HELIKOPTERIN KAUTTA APUA? EI 11 % EI 64 % KYLLÄ 36 % KYLLÄ 89 % MITÄ UHKIA NÄET ENSIHOIDON HYVÄLLE TOTEUTUMISELLE JATKOSSA KOKO SUOMESSA? Välimatka hoitoon pitenee ja avun saaminen hidastuu 73 % Sairaankuljetusmatkat pitenevät 67 % Ensihoito eriarvoistuu, eri puolilla maata saa eritasoista hoitoa 67 % Sote-epäselvyydet heikentävät ensihoitoa 64 % Kustannussäästöt heikentävät ensihoitoa 59 % Ensihoitohenkilöstön osaaminen heikkenee 6 % En näe mitään uhkia 4 % Lähde: Taloustutkimus Oy, FinnHEMS Vuosikertomus 2018

21 SUOMALAISTEN MIELIPITEET LÄÄKÄRIHELIKOPTERITOIMINNASTA JA ENSIHOIDOSTA Lääkärihelikopterit ovat tärkeitä, jotta akuutissa tilanteessa ensihoito alkaa paikan päällä mahdollisimman nopeasti ja lopulliseen hoitopaikkaan pääsy nopeutuu. Täysin samaa mieltä Täysin eri mieltä KESKIARVO 92 % 3,9 Lääkärihelikopterit ovat tärkeitä, jotta lääkäri pääsee nopeasti potilaan luokse kaikkialla Suomessa. KESKIARVO 85 % 3,82 Lääkärihelikopterit ovat tärkeitä, jotta haja-asutusalueiden asukkaat pääsevät nopeasti hoitoon. KESKIARVO 82 % 3,78 Jokaisella suomalaisella tulisi olla samanarvoinen oikeus lääkäritasoiseen ensihoitoon kaikkialla Suomessa asuinalueesta riippumatta. KESKIARVO 75 % 3,71 4 = täysin samaa mieltä, 3 = jokseenkin samaa mieltä, 2 = jokseenkin eri mieltä, 1 = täysin eri mieltä 72 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että lääkärihelikopteritoiminnan pitäisi olla pysyvästi valtion rahoittamaa. 65 % USKOO JULKISTEN TERVEYSPALVELUIDEN LAADUN HEIKKENEVÄN LÄHIVUOSINA. ENITEN EPÄILIJÖITÄ LÖYTYY VUOTIAISTA VUOTIAAT OVAT LUOTTAVAISIMPIA. Lähde: Taloustutkimus Oy, Tutkimuksessa selvitettiin lääkärihelikopteripalvelun tarvetta ja tunnettuutta Suomessa tammikuussa Tutkimukseen osallistui vuotiasta suomalaista koko maasta Ahvenanmaata lukuun ottamatta. 85 % ON SITÄ MIELTÄ, ETTÄ SUOMESSA PITÄISI SÄÄTÄÄ LAKI, JOKA TURVAISI LÄÄKÄRIHELIKOPTERI- TOIMINNAN JATKUVUUDEN OSANA KIIREELLISTÄ ENSIHOITOA KOKO MAASSA. FinnHEMS Vuosikertomus

22 FINNHEMS SUOMALAISTEN ARJESSA Tilalle tuli aikaa Haukiputaalla asuva Paason perhe kohtasi järkyttävän onnettomuuden kesällä Alun shokin sekä epävarmojen ja raskaidenkin vaiheiden jälkeen kokemuksesta koitui myös paljon hyvää. Hellekesän perinteiset riemut olivat kiellettyjä, mutta tilalle tuli jotain muuta: aikaa olla yhdessä, pelailla, istuskella ja jutella. Kenelläkään ei ollut kiire. 22 FinnHEMS Vuosikertomus 2018

23 Joonan onnettomuus on lähentänyt Paason perhettä. Päällimmäisenä tunteena kaiken jälkeen on kiitollisuus. Elämä on nyt ja tässä, ja se voidaan viedä yhdessä sekunnissa pois, Kaija-Liisa miettii. FinnHEMS Vuosikertomus

24 FINNHEMS SUOMALAISTEN ARJESSA Kahdeksanhenkisen Paason perheen kiireet karisivat heinäkuun toisena päivänä Äänekoskella sijaitsevalle Liimattalan pellolle. Oli Suviseurojen päätöspäivä, ja kymmenet tuhannet ihmiset pakkautuivat autoihinsa ja pyrkivät pois alueelta. Myös Paasot tekivät lähtöä, mutta ensin piti odotella turvallisuustoimikuntaan kuuluvan Antti-isän vapautumista purkutöistä. Äiti Kaija-Liisa oli perheen pienimpien lasten kanssa asuntovaunulla pakkailemassa. Viisivuotias Joona ja hänen isoveljensä Leevi menivät läheiselle kioskille alennusmyynteihin. Ostettuaan jäätelön ja limsapullon Joona lähti veljensä kintereillä kävelemään takaisin asuntovaunulle. Pieni poika ei nähnyt isoa maasturia eikä maasturikuski nähnyt pientä poikaa. Yhtäkkiä auton rengas oli mennyt Joonan pään ja rintakehän yli. Joonan toipilasaikana Kaija-Liisa ja Antti kävivät jaksamisensa äärirajoilla ja kannattelivat vuoron perään toisiaan ja perhettä. Onnettomuuspaikalle tuli nopeasti paljon ihmisiä: lääkäri läheiseltä ensiapuasemalta sekä lähistöllä sattumalta olleita muita terveydenhuollon osaajia ja muita avuliaita auttajia. Jäin kauemmaksi väkijoukon taakse. Olin shokissa, enkä yksinkertaisesti pystynyt menemään lähemmäksi, Kaija-Liisa kertaa tapahtumia. Joku oli jo soittanut Hätäkeskukseen, ja ensimmäisenä paikalle tuli ambulanssi. Tehtävälle hälytettiin myös FinnHEMSin Kuopion lääkärihelikopteri, jonka lentoaika kohteeseen oli noin puoli tuntia. Matkaan lähtivät ensihoitolääkäri Tuija Kokkonen, ensihoitaja Miikka Kekkonen ja lentäjä Joachim Berggårdh. Tilannearvion jälkeen Joonaa päätettiin lähteä kuljettamaan ambulanssilla helikopteria vastaan. Tiesin, että helikopteri hälytetään vain silloin, kun on paha tilanne. Ambulanssikyyti olisi ollut jotenkin helpottavampi. Ei siitä voi selvitä, ei siitä voi selvitä, hoin itselleni. Jälkeenpäin tajusin, että juuri helikopterikyyti taisi olla poikamme pelastus, Kaija-Liisa miettii. Ambulanssin ja helikopterin kohdatessa ensihoitolääkäri pääsi arvioimaan Joonan tilanteen. Epäiltyjen pään vammojen takia poika tarvitsi neurokirurgista hoitoa, joten hänet päätettiin kuljettaa helikopterilla Kuopion yliopistolliseen sairaalaan. Ennen lentomatkaa Joona nukutettiin ja hänelle laitettiin hengitysputki. Antti oli kuullut onnettomuuteen liittyvää viestiliikennettä viranomaisverkko Virven kautta. Vasta kun potilasta siirrettiin helikopteriin, hän sai tietää, että kyse oli hänen omasta pojastaan. Olen työskennellyt palomiehenä ja ollut useissa onnettomuustilanteissa. Mutta kun kyse on omasta lapsesta, tilanne on ihan erilainen. Uhri voi tosiaan olla meistä kuka vain, Antti sanoo ja vaikenee. Seuraavat tunnit olivat raskaimmat. Vanhemmat ja Joonan sisarukset olivat epätietoisia siitä, miten perheen pienimmälle, eloisalle ja sosiaaliselle kuopukselle käy. Meille ei annettu toivoa suuntaan eikä toiseen, Antti sanoo. Aivoverenvuodon lisäksi Joonan keuhkoissa oli useita ruhjeita sekä molemminpuolinen ilmarinta, kasvoilla oli autonrenkaan jättämät jäljet, molemmat solisluut ja useita kylkiluita oli murtunut. Mahdollisen aivovamman laadusta ei ollut tietoa. Jälkeenpäin tajusin, että juuri helikopterikyyti taisi olla poikamme pelastus. Kun poika parin päivän päästä heräsi teho-osastolla, oli helpotus suuri. Äiti, mä oon jäänyt auton alle. Missä mun limsapullo on, Joona kysyi heti perään. Emme tienneet, mitä olisi luvassa, mutta lauseet kertoivat lupaavia uutisia aivojen toiminnasta. Se rauhoitti mieltä. Joonan tila oli yhä kriittinen mutta vakaa, Kaija-Liisa muistelee. 24 FinnHEMS Vuosikertomus 2018

25 Kääpiövillakoira Luka tuli perheeseen Joonan onnettomuuden jälkeen. Joonalle on ollut tärkeää opettaa koira pysymään paikoillaan. Sen pitää oppia odottamaan tien reunassa, ennen kuin se menee tien yli, ettei se jää auton alle. Antilla oli ollut paljon tärkeältä tuntuvia odotuksia alkavan kesäloman suhteen. Yllättäen loma alkoikin sairaalan teho-osastolla. Siellä istuessa ei enää ollut väliä, pääseekö mökille ja onko hyvä veneilysää. Onnettomuuden ja siitä aiheutuneiden vammojen lisäksi perheen oli hyväksyttävä ja vastaanotettava myös muita vastoinkäymisiä. Joona poti traumakipua, minkä takia hän aluksi pelkäsi muiden liikkeitä ja kosketusta. Reilu viikko onnettomuuden jälkeen he pääsivät Kuopiosta kotiin. Vanhemmat kävivät jaksamisensa äärirajoilla ja kannattelivat vuoron perään toisiaan ja perhettä. Väsymys painoi, mutta samalla tuettiin Joonan toipumista: valvottiin unta, annettiin kipulääkkeitä, käytiin kontrolleissa Oulun yliopistollisessa sairaalassa ja tehtiin sinnikkäästi puhallusharjoituksia. Vanhemmat olivat ympärivuorokautisessa hälytystilassa valmiina reagoimaan, jos Joona sairastuisi esimerkiksi keuhkokuumeeseen. Lisäksi toipumiseen kuului Joonan psykoterapia. Ajan kuluessa myös kaikkien muiden perheenjäsenten on täytynyt korjata vaurioitunutta turvallisuudentunnettaan. Trampoliini ja Joonan polkupyörä vietiin varastoon piiloon. Ei menty uimarannalle eikä HopLopiin. Venekin pysyi loppukesän kiinni laiturissa. Kesä 2018 ei jäänyt mieleen superhelteistään vaan jostain ihan muusta. Saimme yhä enemmän aikaa olla lasten kanssa. Vaikka ei tietenkään toivoisi, että sitä saa näin karulla tavalla, Kaija-Liisa huokaisee. Talon eteisessä on taulu, jossa lukee: Aikaa on aina riittävästi. Onnettomuuden myötä kalenteri tyhjeni aivan itsestään. Asiat saivat uudet mittasuhteet ja arvojärjestyksen. Aikaa on aina riittävästi siihen, jonka kulloinkin koemme tärkeäksi syystä tai toisesta, Antti muotoilee. Joonan toipuminen tapahtui lähes yhtä nopeasti kuin onnettomuuskin. Jo muutaman kuukauden jälkeen arki haukiputaalaisperheessä alkoi palautua tutuille urilleen. Nyt kuopus pelailee jääkiekkoa ja sählyä siinä missä kaverinsakin. Lapset ovat ihmeellisiä. Hän on nykyään vielä entistäkin vilkkaampi, vanhemmat sanovat hymyillen. Joonasta tulee isona panssaripoliisi. Semmonen joka tulee apuun, jos joku yrittää ryöstää aseella kaupan, hän selittää. Panssari pojalla jo onkin, ihan omasta takaa. Muuten hän ei olisi selvinnyt sieltä Liimattalan pellolta. FinnHEMS Vuosikertomus

26 FINNHEMS SUOMALAISTEN ARJESSA Sattumaa ja sarja oikeita päätöksiä Iso osa Pohjanmaata sijaitsee nykylaajuisen lääkärihelikopteritoiminnan katvealueella. Mutta mitä jos potilas tarvitsee siellä ensihoitolääkäriä? Miten toimitaan, kun mopopojalla epäillään vakavaa aivovammaa? Viidentoista mopopojan letka ajaa Pedersörestä Pietarsaareen päin aurinkoisena kesäkuun iltana. Jonon keskivaiheilla ajaa 15-vuotias Leander Åkerlund, joka vilkaisee nopeasti taakseen. Hän ei näe edessään olevaa kahdeksan senttiä syvää kuoppaa tiessä. Mopon eturengas haukkaa reikään, minkä seurauksena mopo lentää toiseen ja poika toiseen suuntaan paiskautuen lyhtypylvääseen. Leander menettää välittömästi tajuntansa. Viiden minuutin kuluttua hätäpuhelusta paikalle tulee VPK:n ambulanssi läheisestä Kolpin taajamasta myöhemmin myös Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksen ambulanssi. Leanderin pulssi tuntuu, mutta tila heikkenee. Ensimmäinen päätös Leanderia lähdetään kuljettamaan ambulanssilla kohti Kokkolassa sijaitsevaa Keski-Pohjanmaan keskussairaalaa, jonne on puolen tunnin ajomatka. Ambulanssi kuitenkin pysähtyy viiden kilometrin jälkeen, sillä potilaan tila pitää stabiloida. Leanderin silmät reagoivat toispuoleisesti. Toinen päätös Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ensihoidon kenttäjohtaja arvelee, että paikalla tarvitaan lääkäritasoista ensihoitoa. Vaikka tapahtumapaikka ei kuulukaan Oulun lääkärihelikopterin hälytysalueeseen, hän päättää soittaa ennakkovaroituksen FinnHEMSin Oulun tukikohtaan ja tiedustella olisiko HEMS-yksikkö tarvittaessa valmiina lähtöön. Kolmas päätös Päivystävä ensihoitolääkäri Lasse Raatiniemi, lentäjä Henri Puttonen ja ensihoitaja Jaakko Hanni saavat onnettomuuden ensitiedot. Niiden perusteella tehtävä vaikuttaa kriittiseltä, lentosää on hyvä ja helikopteri on vapaana. Koska potilaalla epäillään vakavaa aivovammaa, tiimi päättää lähteä matkaan ja pyytää kenttäjohtajaa hälyttämään FinnHEMSin virallista tietä hätäkeskuksen kautta. Kohteeseen on 230 kilometrin eli noin kolmen vartin lentomatka. Pitkän välimatkan takia toimimme etupainotteisesti. Mieluummin lennetään yksi keikka turhaan kuin jäädään odottelemaan, vaikka alue ei kuulu meidän sen enempää kuin Tampereen tukikohdankaan toiminta-alueeseen. Tällaisissa tapauksissa rajat on tehty rikottaviksi, jos potilas hyötyy siitä, Raatiniemi perustelee. Neljäs päätös Seuraava päätös edellyttää kattavaa riskiarviota. Pitäisikö ambulanssin lähteä ajamaan helikopteria vastaan, jolloin säästyisi aikaa? Mutta onko matka sittenkin liian riskialtis? Pitäisikö ohjeistaa kohteessa olevia ensihoitajia odottamaan, antamaan happea ja valmistelemaan hengitysteiden varmistamista? Vai pitäisikö potilas viedä ensin Kokkolaan, stabiloida ja ottaa sieltä helikopterin kyytiin? Vaihtoehtoja oli monta, haastavinta oli tehdä päätös. Päätimme, että ambulanssi odottaa meitä paikoillaan, Raatiniemi kertoo. Pitkän välimatkan takia toimimme etupainotteisesti. Mieluummin lennetään yksi keikka turhaan kuin jäädään odottelemaan. Viides päätös FinnHEMSin helikopteri miehistöineen saapuu potilaan luo. Koska enemmistö alueen asukkaista on ruotsinkielisiä, hoitotilanteen kommunikaatiokieleksi valitaan ruotsi. Siten varmistetaan, että yhteistyö eri yksiköiden välillä sujuu mahdollisimman hyvin. Kuudes päätös Kohteessa potilaan luona aloitetaan korkeatasoinen ensihoito. Leanderin pulssi on matala, joten ensihoitohenkilöstön on toimittava määrätietoisesti, nopeasti ja ennen kaikkea turvallisesti. Raatiniemi keskittyy aivovamman hoitoon, sillä aivopaineet ovat nousseet. Tärkeintä on saada aivot selviämään sairaalaan asti: pitää nostaa verenpainetta ja vähentää aivojen omaa aineenvaihduntaa antamalla nukutusaineita ja kontrolloimalla hengitystä. Leander nukutetaan, intuboidaan eli hänelle laitetaan hengitysputki ja hänet kytketään hengityskoneeseen. Seitsemäs päätös Kokkolan keskussairaalaan olisi lyhyt matka, mutta aivovamman takia potilas päätetään siirtää helikopterilla suoraan Oulun yliopistolliseen sairaalaan, missä on 26 FinnHEMS Vuosikertomus 2018

27 Leander Åkerlund sai kesäkuussa 2018 vakavan aivovamman liikenneonnettomuudessa. Kohtalokas kuoppa tiessä ei kuitenkaan vienyt nuorenmiehen mopoiluintoa. Leander kuntoutui nopeasti, ja jo noin puolen vuoden kuluttua kohtalokkaasta turmasta hän nousi taas takaisin mopon selkään. hätäleikkausvalmius. Leanderin vanhemmat seuraavat sivusta, kun poikaa valmistellaan lähtöön. He hyvästelevät tajuttoman lapsensa ennen lentomatkaa. Emme tienneet meneekö poikamme Ouluun vai taivaaseen, äiti Heidi muistelee. Kyse minuuteista Oulussa helikopteria on vastassa lentomatkan aikana valmiiksi hälytetty traumatiimi. Neurokirurgi, kirurgi ja teho-osaston lääkäri ottavat vastuun jatkohoidosta, ja Leander siirretään röntgenistä suoraan leikkaussaliin. Neurokirurgin mukaan kyse oli minuuteista. Vain hetkeä myöhemmin Leander olisi ollut aivokuollut, isä Patrik sanoo. Leander sai onnettomuudessa pahan aivoverenvuodon ja murtuman selkärankaansa. Lähes kahden kuukauden sairaalajakson aikana hän oppi jälleen puhumaan ja kävelemään jopa niin hyvin, että vielä syksyllä pääsi aloittamaan sähköasentajan ammattikouluopintonsa Pietarsaaressa. Tapauksessa oli mukana paljon onnea ja sattumaa, kuten hyvä lentosää ja vapaana ollut Oulun helikopteri. Lisäksi on myös joukko muita seikkoja, joilla on ollut ratkaiseva rooli Leanderin toipumisessa: poikkeuksellinen toimintatapa, auttajien kokemus ja kohdilleen osuneet tilannearviot, sarja oikeita ja nopeita päätöksiä sekä suomalainen, hyvin toimiva ensihoitojärjestelmä. Suomalaisten oikeus yhdenvertaiseen ensihoitoon paranee lähivuosina, kun Seinäjoelle ja Kouvolaan rakennetaan lääkärihelikopteritukikohdat. Uudet tukikohdat on määrä ottaa käyttöön vuoden 2022 alusta. Valtioneuvoston päätöksen taustalla on eduskunnan oikeusasiamiehen lausunto vuodelta Sen mukaan Etelä-Pohjanmaa ja Kaakkois-Suomi eivät ole olleet tasavertaisessa asemassa ensihoitolääkäripalveluihin muihin alueisiin verrattuna. FinnHEMS Vuosikertomus

28 LENTOTOIMINTA Nolla onnettomuutta FinnHEMSin omat turvallisuus- ja laatustandardit ovat lakien edellyttämää minimitasoa korkeammat. Konkreettisia esimerkkejä tästä ovat lentäjien harjoitusmäärät, lääkärien koulutusvaatimukset ja laadunvarmistus. FinnHEMSin vuosi 2018 sujui lentoturvallisuuden näkökulmasta totuttuun tapaan: helikopterilennoilla ei tapahtunut vuoden aikana yhtään onnettomuutta tai vakavaa loukkaantumista. 0-tulokseen ei kuitenkaan FinnHEMSissä tuudittauduta vaan sen eteen tehdään pitkäjänteistä työtä. Lentotoimintaa ohjaavat muun muassa Euroopan Unionin asettamat EASA-asetukset, kansalliset lentoturvallisuusmääräykset ja FinnHEMSin omat toiminnan turvallisuusvaatimukset. Näistä FinnHEMSin omat vaatimukset, kuten turvallisuus- ja laatustandardit, ovat EU- ja kansallista tasoa tiukemmat. Turvallisuus- ja laatustandardiemme tavoitteena ei ole ainoastaan pitää yllä tämänhetkistä tilannetta vaan kehittää asioita eteenpäin ja edistää turvallisuutta, jottei onnettomuuksia tapahtuisi tulevaisuudessakaan, sanoo FinnHEMSin lentotoiminnan ja laadun asiantuntija Tuomas Suominen. Simulaattoriharjoittelu tärkeää Käytännössä lähes jokainen lääkärihelikopterilento on suunnittelematon, mutta kaikki riskit pyritään tunnistamaan ja hallitsemaan. Helikopteri lähtee matkaan saman tien. Säätilan ja kohteen selvittämiseen ja kartan katsomiseen on aikaa vain minuutteja. Lisäksi laskupaikka on poikkeuksetta tuntematon. Tämä on yksi syy, miksi henkilöstön osaamiseen ja laadunvarmistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota, Suominen kuvailee. FinnHEMSin lentäjien lentokoulutusta on EU-tason vaatimuksiin verrattuna noin kymmenen tuntia enemmän eli 30 tuntia vuodessa. Parannettavaakin silti olisi: esimerkiksi Norjassa koulutusmäärä on noin 65 tuntia vuosittain. FinnHEMSillä oli vuoden 2018 aikana hälytyslentoa. Lennot ovat lyhyitä, ja HEMS-lentäjille kertyy lentotunteja vuodessa huomattavasti vähemmän kuin FinnHEMS tekee yhteistyötä simulaattorikoulutusta tarjoavan Coptersafetyn kanssa. Simulaattori tehostaa lentävän henkilöstön koulutustoimintaa merkittävästi. 28 FinnHEMS Vuosikertomus 2018

29 Simulaattori tarjoaa lentäjille erinomaiset mahdollisuudet harjoitella ääriolosuhteita sekä esimerkiksi hätätilanteita ja mittarilentämistä. esimerkiksi reittilentäjille, jopa 10 kertaa vähemmän. Siksi simulaattoriharjoittelu ja hätätilanteiden harjoittelu on tärkeää, Suominen painottaa. Myös lentoavustajina toimivat HEMS Crew Memberit (HCM) osallistuvat säännöllisesti simulaattori- ja teoriakoulutukseen. Miehistöyhteistyökoulutusta lääkäreille Toinen esimerkki FinnHEMSin korkeista turvallisuusvaatimuksista on koko miehistön saama lääketieteellinen miehistöyhteistyökoulutus eli Aeromedical Crew Resource Management (ACRM) -koulutus. Koulutus takaa, että myös lääkärit tuntevat ilmailuympäristön erityispiirteet sekä osaavat toimia oikein eri lentotilanteissa ja kommunikoida tehokkaasti ja oikea-aikaisesti. Ensihoitolääkäreiden ACRM-koulutus on Suomisen mukaan etenkin Pohjoismaissa tavanomaista. Sen sijaan muualla Euroopassa he saavat lentotoiminnasta vain lyhyen opastuksen. Meillä ensihoitolääkäri nähdään osana miehistöä, ei pelkästään matkustajana kuten monasti muualla Euroopassa. Tiimiajattelu näkyy myös potilaan hoidossa. Kaikki tietävät etukäteen, missä järjestyksessä toiminta esimerkiksi kohteessa etenee. Se tuo toimintaan turvallisuutta ja tehoa. TILASTOTIETOA MAAILMALTA Fataaleja HEMS-onnettomuuksia: Yhdysvallat: noin 3,5/ lentotuntia. Euroopan unioni: noin 2/ lentotuntia (noin kolme vuodessa vuosina ). Suomessa lennetty noin HEMSlentotuntia ilman onnettomuutta. i Laadunvarmistus takaa turvallisuuden Kolmas esimerkki korkeista standardeista on FinnHEMSin toteuttama lentoyhtiöiden laadunvarmistus. Lentoyhtiöt ovat FinnHEMSin alihankkijoita, ja FinnHEMSin tehtävänä on varmistaa, että alihankkijoiden oma laadunvarmistus toimii. Vuonna 2018 FinnHEMS toteutti kuusi auditointia ja neljä tukikohtien tarkastuskäyntiä. Auditoinnit tilattiin ulkopuoliselta, riippumattomalta toimijalta. Jos havaitsemme lentotoiminnassa, tai alihankkijoiden toiminnassa poikkeamia, teemme välittömästi laatupoikkeamailmoituksen ja valvomme, että asia korjataan, Suominen kertoo. Hän kuvailee laadunvarmistuksen linjaa tiukaksi. Sopimuksemme sairaanhoitopiirien kanssa edellyttävät, että harjoitamme laadukasta ja turvallista lentotoimintaa. Tarkan laadunvalvonnan ansiosta opimme koko ajan lisää ja pystymme nostamaan tasoa tulevaisuudessakin. FinnHEMS Vuosikertomus

30 LENTOTOIMINTA Perille pimeässäkin pilvessä Mittarilentotoiminnan avulla potilaiden luokse on mahdollista päästä entistä haastavammissa olosuhteissa. FinnHEMSin mittarilennot tuplaantuivat vuoden 2018 aikana. Yksi lääkärihelikopterin riskialttiimmista tilanteista on joutua lennolla huonoon säähän, varsinkin pimeässä. Mittarilentämisen avulla lentotoiminta entistä huonommissa olosuhteissa on muuttunut aiempaa turvallisemmaksi ja ylipäätään mahdolliseksi. Mittarilentäminen on parantanut hoidon saatavuutta. Potilaiden luokse on mahdollista päästä entistä varmemmin haastavissakin olosuhteissa, toteaa FinnHEMSin lentotoiminnan ja laadun asiantuntija Tuomas Suominen. Äkillisesti huonoihin olosuhteisiin joutumista ja mittarilentämiseen siirtymistä myös harjoitellaan lentosimulaattoreissa osana lentäjien koulutusta. FinnHEMSin mittarilennot tuplaantuivat vuoden 2018 aikana. Suomisen mukaan käynnissä on murrosvaihe, ja hän ennustaa, että gps-pohjaiset mittarilentomenetelmät lisääntyvät seuraavien viiden vuoden aikana merkittävästi. Vielä muutama vuosi sitten ajateltiin, että visuaalilentäminen on turvallisin tapa lentää. Pikkuhiljaa on alettu ymmärtää, että mittarilentäminen tuo lisää turvaa ja mahdollisuuksia paitsi vaativimpiin olosuhteisiin myös normaaliin näkölentotoimintaan. MITTARILENTOTOIMINTA Mittarilentotoiminnassa (IFR, Instrument Flight Rules) lentäminen tapahtuu helikopterin mittareiden ja automatiikan avulla. Se on tästä syystä usein ainoa mahdollisuus esimerkiksi pilvisessä tai sumuisessa säässä. Se edellyttää helikopterilta erityistä varustusta ja hyväksyntää sekä ohjaamomiehistöltä kelpuutusta ja jatkuvaa kouluttautumista. Lentoyhtiöllä tulee olla hyväksyntä lentää mittarilentomenetelmin. Näkölentotoiminta (VFR, Visual Flight Rules) perustuu puolestaan lentäjän tekemiin havaintoihin ja riittävän hyviin sääolosuhteisiin. i Finnhemsin lentämät mittarilennot vuosina LENTOTUNNIT LENTOJEN LUKUMÄÄRÄ 30 FinnHEMS Vuosikertomus 2018

31 Jäätävät olosuhteet haastavat lentotoimintaa Suomen maantieteellinen sijainti asettaa lentotoiminnalle erityisiä vaatimuksia. FinnHEMSin tutkimus- ja kehitysyksikön kansainvälisestikin huomioitu tutkimus pureutui jäätävän lentosään vaikutuksiin HEMS-toiminnassa. Lääkärihelikopteritoiminnan kehittämisessä kansainväliset opit ja benchmark-kokemukset ovat tärkeitä. Paras tapa toiminnan järjestämiseksi kumpuaa kuitenkin aina paikallisista olosuhteista. FinnHEMSin tutkimus- ja kehitysyksikön vuonna 2018 rahoittamassa tutkimuksessa selvitettiin jäätävien sääolosuhteiden esiintyvyyttä, siitä aiheutuvia lentokatkoja ja mahdollisia haittoja potilaille. Tutkimusaineisto kerättiin vuoden 2017 tehtävistä FinnHEMSin Rovaniemen tukikohdassa. Tutkimusryhmään kuuluivat Rovaniemen tukikohdassa työskentelevät Jari Pirnes, Ilkka Pulkkinen ja Ari Rissanen. Jäänestojärjestelmästä ratkaisu Tutkimuksen mukaan jäätävä lentosää esti lentämisen vuoden aikana keskimäärin joka 14. tehtävällä, mikä vastaa seitsemää prosenttia kaikista hätäkeskuksen tukikohtaan välittämistä tehtävistä. Tilanteet, joissa kopteri ei jäätävän olosuhteen takia ole päässyt lentoon, aiheuttivat hoidon viivästymistä erityisesti vamma- ja sisätautipotilaille. Niistä potilaista, joiden hoito viivästyi, yli puolet (59 %) olisi saavuttanut yli tunnin aikasäästön helikopterikuljetuksella. FinnHEMSin nykyisissä lääkäri- ja lääkintähelikoptereissa ei ole jäänesto- ja jäänpoistojärjestelmiä. Tutkimuksen perusteella potilaat hyötyisivät merkittävästi jäänestojärjestelmällä varustetusta lääkintähelikopterista Pohjois-Suomessa. Se lisäisi hätätilapotilaiden tavoitettavuutta ympäri vuoden ja nopeuttaisi kriittisten potilaiden kuljetusta lopulliseen hoitopaikkaan, arvioi Ilkka Pulkkinen. Potilaslähtöistä kehittämistä FinnHEMS haluaa lentotoiminnan laadunvarmistuksessaan painottaa oman toimintaympäristönsä ongelmakohtia ja pyrkii selvitysten avulla nostamaan laatutasoa entisestään. Talvilentäminen on Suomessa ominaista, ja se lisää lentämisen riskejä. Siksi on hienoa, että tutkimus- ja kehitysyksikkö on halunnut tutkia tarkemmin, mitä jäätävä lentosää tarkoittaa potilaan hoidon kannalta ja millä keinoilla ja kustannuksilla talvilentämistä voisi parantaa, sanoo lentotoiminnan ja laadun asiantuntija Tuomas Suominen. Tutkimustieto on arvokasta, ja sillä on kansainvälisestikin merkitystä siihen, miten lentotoiminta järjestetään maapallon pohjoisilla alueilla, Suominen huomauttaa. Kesäkuussa 2018 tutkimusryhmä esitteli tutkimuksensa kansainvälisessä AIRMED Congressissa Varsovassa, missä tutkimus palkittiin tapahtuman parhaana. Keskeisimpänä arvosteluperusteena oli potilaslähtöinen näkökulma. FinnHEMS Vuosikertomus

32 TUTKIMUS JA KEHITYS HEMS-henkilöstön työhyvinvointi edistää ensihoidon laatua 32 FinnHEMS Vuosikertomus 2018

33 FinnHEMSin tutkimus- ja kehitysyksikkö ja Työterveyslaitos tutkivat tukikohdissa työskentelevän HEMS-henkilöstön kuormittumiseen ja palautumiseen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen tavoitteena on parantaa lääkärihelikopteritoiminnan turvallisuutta ja laatua sekä tarjota kansainvälisestikin ainutlaatuista tutkimustietoa. Lääkärihelikopteritoiminnassa yhdistyy kaksi tarkasti säädeltyä ja yhteiskunnan turvallisuuden kannalta kriittistä toimialaa: ilmailu ja ensihoito. Tukikohtien henkilöstö päivystää ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä. Nämä kaksi tekijää toimiala ja työn luonne vaativat henkilöstöltä paljon. Siksi FinnHEMSin tutkimus- ja kehitysyksikkö toteutti vuosien aikana tutkimus- ja kehityshankkeen, jossa selvitettiin HEMS-henkilöstön kuormittumista ja palautumista työssä. Sen tavoitteena oli kartoittaa nykytilanne, löytää keskeisimmät kehityskohteet sekä parantaa HEMS-toiminnan turvallisuutta ja laatua. Tutkimus on Suomessa ensimmäinen laatuaan. HEMS-henkilöstö tekee paljon pitkiä työvuoroja ja usein vuorokausirytmin kannalta epäedulliseen aikaan. Työn kuormittavuutta ja palautumista on kuitenkin tutkittu vähän esimerkiksi ammattiliikenteeseen tai muuhun terveydenhuoltoon verrattuna, kertoo FinnHEMSin tutkimusjohtaja Ilkka Virkkunen. Työajat, kuormittuminen ja palautuminen lääkärihelikopteritoiminnassa -hanke toteutettiin yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa. Tutkimukseen kutsuttiin mukaan kaikki henkilöstöryhmät kaikista FinnHEMSin tukikohdista: ensihoitolääkärit, ensihoitajat, HCM:t (HEMS Crew Member) eli lentoavustajat, lentäjät ja perämiehet. Loppuraportti valmistuu keväällä Tutkimus antaa luotettavaa ja täsmällistä tietoa HEMS-operaatioihin osallistuvan henkilöstön kuormittuvuuteen ja palautumiseen ja tätä kautta työhyvinvointiin ja toiminnan turvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä, Virkkunen sanoo. Yötyö kuormittaa eniten lääkäreitä Tutkimustulosten perusteella HEMS-henkilöstön työhyvinvointi on kaiken kaikkiaan hyvällä tasolla. Yli 90 prosenttia henkilöstöstä arvioi oman työkykynsä, työtyytyväisyytensä ja sitoutumisensa hyväksi. Lisäksi yli 80 prosenttia oli tyytyväisiä työaikajärjestelyihinsä ja koki palautuvansa työtehtävistä hyvin. Henkilöstöryhmien välillä oli kuitenkin selkeitä eroja. Lääkärit kokivat muita henkilöstöryhmiä enemmän haasteita työn kuormittavuuden, työaikojen ja yötyöstä palautumisen kanssa. Lääkärit kertoivat muita henkilöstöryhmiä useammin tekevänsä töissä ajatusvirheitä. Lisäksi he arvioivat erityisesti yötyön aikaisen vireystilansa ja unensa heikommaksi kuin muut. Siinä missä muut henkilöstöryhmät nukkuvat 24 tunnin työvuorossa keskimäärin seitsemän tuntia, lääkärit nukkuvat neljä tuntia, Virkkunen havainnollistaa. Työvuoron kestolla ei ollut tutkimuksen mukaan merkittävää vaikutusta työvuoron aikaiseen uneen, vireystilaan tai stressikokemuksiin. Sen sijaan vuorokaudenaika vaikutti vireyteen selvästi: kaikissa ammattiryhmissä alhaisin vireystila oli aamuyön ja aamun tunteina kello 3 9. Virkkunen näkee nykyisen työn organisoinnin syyksi lääkäreiden kuormitukseen. Lääkäreillä on enemmän työkuormaa kuin muulla henkilöstöllä. Kun muu miehistö nukkuu, lääkäri vastaa konsultaatiopuheluihin. Lentävällä miehistöllä lentotunnit määrittelevät niin sanotun pakkolevon tarpeen. Lääkäreillä ei ole päivystysvuorossa työn määrään liittyvää rajaa. Vireyden on pysyttävä aina hyvänä, vaikka työkuorma olisi iso. Kehitystoimenpiteet vireillä Henkilöstölle pidettiin FinnHEMSin järjestämien HEMS-koulutuspäivien yhteydessä työpaja, jossa tutkimuksen tulosten pohjalta pohdittiin keskeisimpiä kehitystarpeita ja toimenpide-ehdotuksia. Tutkimusryhmä esittää hankkeen loppuraportissa listan, joilla voidaan vaikuttaa HEMS-henkilöstön työoloihin, työvuoron aikaisiin töihin ja henkilökohtaisiin palautumiskeinoihin työvuoron ulkopuolella. Tärkeimpänä tavoitteena on vähentää väsymyksen aiheuttamia riskejä. Tämä on olennaista kaikissa henkilöstöryhmissä yövuorojen aikana, Virkkunen sanoo. Tarve kuitenkin korostuu lääkäreillä. Loppuraportissa esitetään, ettei lääkäreiden tarvitsisi vastata yöaikana konsultaatiopuheluihin. Lisäksi lääkäreiden työtunteja esitetään rajoitettavan samalla tavalla kuten muun lentohenkilöstön. Virkkunen pitää tärkeänä, että tutkimustulokset johtaisivat käytännön toimenpiteisiin. Tutkimustuloksia tullaan julkaisemaan myös kansainvälisissä julkaisuissa, jolloin ne voivat vaikuttaa myös muiden maiden HEMS-toimijoihin. FinnHEMS Vuosikertomus

34 TUTKIMUS JA KEHITYS Ensihoidon tutkimuskenttä kaipaa verkostoitumista FinnHEMSin tutkimus- ja kehitysyksikkö on tehnyt hartiavoimin työtä kehittääkseen ja tuodakseen yhteen ensihoidon tutkimusta Suomessa. Siitä osoituksena ovat muun muassa yksikön järjestämät tutkimusseminaarit sekä ensihoidon tutkimustiedon kokoamiseen tarkoitettu verkkosivusto. Huolimatta suomalaisen ensihoitotutkimuksen varsin hyvästä tilasta alalla on jo jonkin aikaa tunnistettu tarve verkostoitua entistä paremmin. Ensihoitolääketieteen professori Markus Skrifvars kaipaa Suomeen kattavaa tutkimusverkostoa, joka kokoaisi ensihoitoalan toimijat yhteen pääkaupunkiseudulta pohjoiseen. Yhtenäisen verkoston avulla tarjoutuisi mahdollisuudet ensihoidon yhä tehokkaampaan tutkimustyöhön Suomessa. Meiltä puuttuu koko Suomen kattava, yhtenäinen verkosto, jonka avulla voitaisiin toteuttaa laajoja tutkimuksia nopeammin ja laadukkaammin. Tämä edellyttää infrastruktuuria ja yhteistyökumppaniverkostoa sekä parempaa rahoitusta, Skrifvars sanoo. Valtakunnallisesti toimiva FinnHEMS on yksi tärkeä toimija tässä kuviossa. Skrifvars oli puhujana FinnHEMSin tutkimus ja kehitysyksikön järjestämässä valtakunnallisessa ensihoidon tutkimusseminaarissa. Toista kertaa toteutettu seminaari keräsi Biomedicumiin Helsinkiin yli 70 osallistujaa ympäri maata marraskuussa Osallistujien palaute oli jälleen myönteistä, ja sen mukaan onnistuimme vielä paremmin kuin ensimmäisenä seminaarivuonna. Tapahtumassa vallitsi jälleen todella hyvä, koko alaa eteenpäin vievä henki, kertoo seminaarista vastannut projektipäällikkö Anna Olkinuora FinnHEMSin tutkimus- ja kehitysyksiköstä. Verkkosivu tueksi Loppuvuodesta 2018 perustettiin uusi avoin verkkosivusto Sen tavoitteena on koota samaan paikkaan tietopankki ensihoidon tutkimusprojekteista ja -hankkeista sekä kerätä yhteen eri organisaatioiden tutkimuksesta vastaavien henkilöiden yhteystiedot eli kartuttaa kansallista ensihoidon tutkimusverkostoa. Sivustoa ylläpitää FinnHEMSin tutkimusja kehitysyksikkö. Idea tutkimuskenttää yhtenäistävästä sivustosta sai alkunsa ensimmäisessä ensihoidon tutkimusseminaarissa vuonna Tuolloin kävi ilmi, että eri puolilla maata tehdään paljon päällekkäistä tutkimusta hyvin saman tyyppisistä aiheista. Kaivattiin kootusti tietoa siitä, mitä kaikkea missäkin on kulloinkin meneillään, kertoo Olkinuora. Sivusto on nyt valmis tutkijoiden ottaa omakseen ja hyödynnettäväksi. Koko alan panos on tarpeen FinnHEMSin tutkimus- ja kehitysyksikön merkitys tunnistetaan myös kentällä. Yksikön toiminta ja sen pyrkimykset, kuten esimerkiksi valtakunnallinen ensihoidon tutkimusseminaari ja uusi verkkosivusto, edistävät toimijoiden verkostoitumista ja yhteistyötä, analysoi Skrifvars. Skrifvars kaipaa myös erityisesti yliopistojen aktiivista mukanaoloa: tutkimusperinnettä, tunnettuutta, vakiintuneita rahoituskanavia ja pitkälle koulutettuja tutkijoita. Verkostoitumiselle on selkeä tarve, mutta on muistettava, että yksikään verkosto ei rakennu yksisuuntaisesti, vaan sen kasvattamiseksi tarvitaan kaikkien aktiivista panosta, sanoo Olkinuora. TUTKIMUS- JA KEHITYSYKSIKKÖ Ensihoidon sekä HEMS-toiminnan tutkimus- ja kehitysprojekteja palveleva tutkimus- ja kehitysyksikkö on perustettu vuonna 2015, ja sitä johtaa tutkimusjohtaja LT Ilkka Virkkunen. Yksikön vakituiseen henkilöstöön kuuluu neljä työntekijää ja lisäksi yksikössä työskentelee määräaikaista projektihenkilöstöä. Rahoituksensa yksikkö saa valtionapupäätöksen mukaisesti Kansaneläkelaitoksen korvauksista, joita maksetaan FinnHEMSille helikoptereilla jatkohoitoon kuljetetuista potilaista. Vuoden 2018 aikana FinnHEMSin tutkimus- ja kehitysyksikössä työstettiin noin kymmentä erilaista ensihoidon tutkimusprojektia. Yksikön tutkijoilta ilmestyi kahdeksan tieteellistä artikkelia kansainvälisissä julkaisuissa sekä yksi väitöskirja. Vuonna 2018 panostettiin erityisesti Työterveyslaitoksen kanssa yhteistyössä toteutettuun tutkimukseen Työajat, kuormittuminen ja palautuminen HEMS-toiminnassa. i 34 FinnHEMS Vuosikertomus 2018

35 TALOUS JA HALLINTO Talous ja hallinto 2018 FinnHEMS Oy:n kulujen jakauma 5,0 % 2,6 % 5,9 % 4,5 % 4,4 % 0,3 % 77,4 % LENTOTOIMINTA MAAYKSIKÖT TUKIKOHDAT POISTOT HENKILÖSTÖ ICT MUUT YHTEENSÄ Tukikohtien kokonaiskulut (Käyttökulut + laskeutumismaksut, euroa) VANTAA TURKU TAMPERE OULU ROVANIEMI KUOPIO LASKEUTUMISMAKSUT TOIMITILA- JA MAAVUOKRAT HUOLTO JA YLLÄPITO SÄHKÖ, LÄMMITYS JA VESI MUUT HANKINNAT MUUT TOIMITILAKULUT ICT-KULUT KONE- JA KALUSTOKULUT Tukikohtien kulurakenteeseen vaikuttaa olennaisesti se, ovatko ne omia vai vuokrattuja. Omien tukikohtien kulut ovat vuokratukikohtia pienemmät. Turun tukikohta on kokonaan oma. Rovaniemen tukikohdassa miehistötila on oma ja kalustohalli vuokralla. Muut tukikohdat ovat vuokrattuja. Laskeutumiskulut vaihtelevat Finavian määrittämän lentokenttäkohtaisen hinnan perusteella. Sähkö- ja vesikulujen vaihtelua selittävät muun muassa lämmitettävien tilojen kokoerot. FinnHEMS Vuosikertomus

36 TALOUS JA HALLINTO Talouskatsaus 2018 Vuonna 2018 yhtiölle myönnettiin talousarvioesityksissä kolmen vuoden siirtomäärärahoihin luettavaa valtionavustusta euroa (vuonna 2017: euroa). Valtionavustus oli sosiaali- ja terveysministeriön laatiman aiemman rahoituskehyksen mukainen. Kansaneläkelaitos maksoi yhtiölle korvauksia helikoptereilla jatkohoitoon kuljetetuista potilaista euroa ( euroa). Kyseiset tuotot on valtionapupäätöksen mukaisesti käytetty täysimääräisenä tutkimus- ja kehitysyksikön toiminnan rahoittamiseen sekä yhtiön kehitystoimintaan. Vuoden 2018 aikana Kela muutti käytäntöään liikennevahinkopotilaiden kuljetuskorvauksista. Uuden linjauksen mukaan liikennevakuutusyhtiöt ovat asiassa korvausvelvollisia. Liikennevakuutusyhtiöiden välillä on eroja korvauskäytännöissä, mikä aiheuttaa haasteita FinnHEMSille. Tämän lisäksi tuloutettiin euroa ( euroa) aiemmin myönnettyä investointiavustusta tukikohtien rakentamiseen. Tilikauden vuokra- ja muut tuotot olivat euroa ( euroa). Yhtiön tilikauden operatiivisen toiminnan kulut olivat euroa ( euroa), josta lentotoiminnan osuus oli 94 prosenttia (94 prosenttia). Lentotoiminnan kokonaiskuluissa ei tapahtunut merkittävää muutosta aiempaan vuoteen verrattuna. Liiketoiminnan muut kulut olivat euroa ( euroa). Henkilöstökulut sivukuluineen olivat euroa ( euroa). Vuonna 2018 yhtiön suunnitelman mukaiset poistot olivat euroa ( euroa). Tilikauden tulos osoittaa voittoa euroa ( euroa). Tilikauden 2018 voitto kirjataan yhtiön omaan pääomaan. Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiö ei voi jakaa osinkoja omistajille. 36 FinnHEMS Vuosikertomus 2018

37 Tilinpäätös TULOSLASKELMA LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO (-TAPPIO) Rahoitustuotot Rahoituskulut Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Tuloverot TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ VAIHTUVAT VASTAAVAT Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset Saamiset yhteensä Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma Edellisten tilikausien voitto (tappio) Tilikauden voitto (tappio) OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ Pakolliset varaukset yhteensä VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikaiset velat yhteensä Lyhytaikaiset velat yhteensä VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ VASTATTAVAA YHTEENSÄ FinnHEMS Vuosikertomus

38 TALOUS JA HALLINTO Hallinto ja henkilöstö, hallitus, omistajat ja tilintarkastaja HALLINTO JA HENKILÖSTÖ FinnHEMSin hallinnosta vastaavat toimitusjohtaja sekä toimintaa ohjaava hallitus. Hallitus koostuu yhtiön omistavien yliopistollisten sairaanhoitopiirien edustajista. FinnHEMSin toimitusjohtajana on toiminut alkaen Jyri Örri. Vuonna 2018 yhtiön palveluksessa oli keskimäärin 19 henkilöä. He työskentelevät yhtiön hallinnossa, lentotoiminta-, IT- sekä tutkimus- ja kehitysyksikössä. Lisäksi tutkimus- ja kehitysyksikössä työskentelee määräaikaista projektihenkilöstöä. Yhtiön henkilöstökulut sivukuluineen olivat euroa. HALLITUS Pasi Parkkila (pj), FM, kehitysjohtaja, PPSHP Tom Silfvast, LKT, ensihoitolääketieteen dosentti, ylilääkäri, HUS Kari-Matti Hiltunen, LT, johtajaylilääkäri, PSHP Sirpa Rantanen, LL, Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen toimitusjohtaja, vastaava lääkäri, VSSHP Risto Miettunen, LT, sairaanhoitopiirin johtaja, PSSHP Hallituksen asiantuntijajäsen: Matti Sorsa, lentokapteeni, valintapsykologi, lentotoiminnan asiantuntija, Pilot Select Oy FINNHEMS OY:N OMISTAJAT Yhtiön osakekanta on 100 osaketta. Yhtiöjärjestyksen 10 :n mukaan yhtiön osakkeen hankkimiseen tarvitaan yhtiön suostumus. Vuonna 2018 osakkeiden omistuksessa ei ole tapahtunut muutoksia. Yhtiö ei omista itse omia osakkeitaan eivätkä yhtiön työntekijät omista yhtiön osakkeita. Osakkeiden omistus jakautuu tasan viiden yliopistollisen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kesken seuraavasti: Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 20 osaketta 20 osaketta 20 osaketta 20 osaketta 20 osaketta TILINTARKASTAJA Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin yhtiökokouksessa Tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy ja päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Samuli Perälä. 38 FinnHEMS Vuosikertomus 2018

39 FinnHEMS Vuosikertomus

40 #KIINNIELÄMÄSSÄ FinnHEMS Oy WTC Helsinki Airport Lentäjäntie 3, Vantaa Puh Twitter: finnhems Facebook: FinnHEMS Oy Instagram: FinnHEMS 40 FinnHEMS Vuosikertomus 2018