SISÄLTÖ SUOMALAISEN RAUTATIELIIKENTEEN POLTTOPISTEESSÄ

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS

2 SISÄLTÖ Finrail lyhyesti Vuosi 2018 lyhyesti Toimitusjohtajan katsaus Strategian toteutus Toimintaympäristö LIIKETOIMINNOT Liikenteenohjaus Matkustajainformaatiopalvelut Liikennesuunnittelu Käyttökeskustoiminta VASTUULLISUUS Yritysvastuu Sosiaalinen vastuu Vastuuta asiakkaista ja sidosryhmistä Ympäristövastuu Taloudellinen vastuu Sisältövertailu HALLINTO JA JOHTAMINEN Hallinto ja johtaminen Hallitus Johtoryhmä Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätös SUOMALAISEN RAUTATIELIIKENTEEN POLTTOPISTEESSÄ Finrail Oy:n palvelujen ydintä ovat rautateiden liikenteenohjaus, liikennesuunnittelu ratatyön ja liikenteen yhteen sovittamiseksi, käyttökeskustoiminta sekä junamatkustukseen liittyvät matkustajainformaatiopalvelut. 2 Finrail Oy vuosikertomus

3 2018 LYHYESTI 1 KAUKO-OHJAUSTEN UUSIMISTA JATKETTIIN ITÄ- JA LÄNSI-SUOMESSA KAKO- JA TAKO-HANKKEIDEN KAUTTA. 5 6 RATAURAKOITSIJOIDEN MOBIILIALUSTA (RUMA) OTETTIIN KÄYTTÖÖN, JOKA SÄHKÖISTI RATATYÖPROSESSIN. RIIHIMÄEN TAVARARATAPIHAN LIIKENTEENOHJAUS SIIRTYI FINRAILILLE LIIKKEENLUOVUTUKSENA KESÄLLÄ UUSI FINRAIL JA KONSERNI Uudet valtion erityistehtäväyhtiöt Traffic Management Finland Oy, Intelligent Traffic Management Finland Oy (ITM Finland) ja Vessel Traffic Services Finland Oy (VTS Finland) sekä olemassa olevat yhtiöt Air Navigation Services Finland Oy (ANS Finland) ja Finrail Oy muodostavat Traffic Management Finland-konsernin (TMFG), jossa tytäryhtiöt vastaavat liikennemuotokohtaisesti liikenteenohjaus- ja hallintapalveluista. Muutoksen yhteydessä Finrail Oy:lle siirtyy liiketoimintasiirrolla raideliikenteen liikenteenohjaukseen liittyvä järjestelmäomaisuus sekä immateriaaliset oikeudet. Konsernissa työskentelee yhteensä noin 1100 ammattilaista. Konserni aloitti toimintansa MUSSALON LIIKENTEENOHJAUKSEN TYÖT SIIRTYIVÄT FINRAILILLE KESÄLLÄ UUSI TURVALAITE OTETTIIN KÄYTTÖÖN TAMPERE RIIHIMÄKI-VÄLILLÄ SEKÄ MUSSALOSSA. 2 TAMPEREEN TOIMINTA UUSIIN TILOIHIN JA SEINÄJOEN KESKITTÄMINEN TAMPEREELLE KEVÄÄLLÄ NEUTRALITEETTIIN VALISTAVIA TOIMINTA- MALLIN MUUTOKSIA TOTEUTETTIIN JOENSUUSSA, PIEKSÄMÄELLÄ, KOTKASSA JA RIIHIMÄELLÄ. 4 UUSIA LIIKENNEOHJAAJIA KOULUTETTIIN PERINTEISEN KOULUTUKSEN SEKÄ SIMULAATTORI- JA PIENOPETUKSEEN PERUSTUVAN PILOTTIKOULUTUKSEN KAUTTA. 9 KAIKKI LIIKENTEENOHJAUKSEN ESIMIEHET ALOITTIVAT LÄHIESIMIES- TUTKINNON OPINNOT. 10 YLIVIESKAN TOIMINTOJEN PÄÄTTÄMINEN 2018 LOPUSSA. 4 Finrail Oy vuosikertomus

4 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS VUONNA 2018 RAUTATIELIIKENNE ON EDELLEEN KASVANUT SEKÄ HENKILÖ- ETTÄ TAVARALIIKENTEESSÄ Junamäärät kasvoivat edelliseen vuoteen lähes 10 %. Ratatöiden määrä on ollut samanaikaisesti huomattava. Liikenteenohjauksen kuormitus on ollut melkoinen. Liikenteenohjauksen töistä on kuitenkin suoriuduttu hyvin ja turvallisesti. JUNALIIKENTEEN merkitys liikennejärjestelmän osana on hyvin tärkeä ja merkitys vain kasvaa. Alan yhteinen haaste on luoda kasvulle edellytyksiä: lisäkapasiteettia tarvitaan ja olemassa olevaa kapasiteettia pitäisi hyödyntää tehokkaammin. Yhteinen haasteemme on liikenteen täsmällisyyden parantaminen vuoden 2018 täsmällisyysluvut eivät imartele ja alkanut vuosikin on ollut, osin vaikeiden sääolosuhteiden vuoksi, täsmällisyyden suhteen heikko. Finrail on omalta osaltaan valmis antamaan panoksensa täsmällisyyden parantamiseen. Sen parantamiseksi tarvitaan useita toimia ja myös panostuksia rataverkon kuntoon sekä kunnossapitoon. Raideliikenteen kasvu edellyttää korjausvelan lyhentämisen ohella panostuksia myös uusiin raideosuuksiin. Valtakunnallisen liikennejärjestelmätyön yhteydessä nämä tarpeet on hyvin tunnistettu. Finrailin keskeinen arvo on junaliikenteen turvallisuuden varmistaminen. Vuonna 2018 ei tapahtunut yhtään liikenteenohjauksesta johtuvia vakavia onnettomuuksia. Yhtiön turvallisuusuuden johtamisjärjestelmää ja turvallisuustyötä on kehitetty pitkäjänteisesti. Liikenteenohjausjärjestelmien työkalujen toimintavarmuuden parantuminen ja niiden kehittyminen parantavat myös turvallisuutta. Yhtenä esimerkkinä voidaan mainita toimintakertomusvuonna käyttöönotettu ratatyön mobiiliapplikaatio RUMA ja LOKI-järjestelmään tehdyt toiminnalliset muutokset. Tällä saralla on kuitenkin vielä paljon tehtävää. Kauko-ohjausjärjestelmien uudistamista on viety eteenpäin olemassa olevien suunnitelmien pohjalta, TAKO:n käyttöönottoa on viimeistelty ja KAKO-projekti on hyvässä vauhdissa. Ohjausjärjestelmien muutoksiin on liittynyt henkilökunnan työskentelypaikkojen muutoksia. Nämä vaikuttavat merkittävällä tavalla työntekijöiden arkeen, mutta uskoakseni näistä muutoksista on kohtuullisen hyvin selvitty hyvällä yhteistyöllä henkilöstön kanssa. Valtion uusi liikenteenohjauksen ja -hallinnan yhtiö, Traffic Management Finland, aloitti toimintansa vuoden alusta. Yhtiö kokoaa kaikkien liikennemuotojen liikenteenohjauksen ja -hallinnan piiriinsä. Muutos on positiivisessa mielessä erittäin merkittävä ja antaa paljon uusia mahdollisuuksia toiminnan kehittämiseen, kärkenä tiedon hyödyntäminen. Finrailin osalta muutos on suuri jo pelkästään sen vuoksi, että liikenteen- ohjauksen ja -hallinnan järjestelmät siirtyivät yhtiön vastuulle. Finrailiin tuli myös uusia osaajia Väylävirastosta, kun järjestelmät, rataliikennekeskus, turvavalvomo ja tekninen valvomo siirtyivät yhtiöön. Muutos sujui hyvin ja uusi Finrail on aloittanut työnsä erinomaisessa hengessä. Kiitos tästä kaikille. Asiakkuussuhteemme Väylävirastoon perustuu strategiseen kumppanuuteen, myös tältä osin muutos on käynnistynyt varsin hyvin. Edessä on hyvin mielenkiintoisia haasteita. Tavoitteemme kehittää liikenteenohjauksen ja -hallinnan palvelukokonaisuutta määrätietoisesti kohti maailman kärkeä, ammattitaitoamme ja osaamistamme jatkuvasti kehittämällä, hyödyntämällä tehokkaasti hallussamme olevaa tietoa ja uudistamalla innovatiivisesti ja teknologisesti edistyksellisellä tavalla järjestelmiä ja toimintaamme. Nyt tähän on luotu hyvät edellytykset. Kiitos henkilöstöllemme, asiakkaillemme ja sidosryhmillemme hyvästä yhteistyöstä. Pertti Saarela toimitusjohtaja MONET LIIKENTEEN TRENDIT OVAT RAUTATIE- LIIKENTEELLE SUOTUISIA. 6 Finrail Oy vuosikertomus

5 VISIONA MODERNI JA TEHOKAS LIIKENNEALAN VALTIONYHTIÖ Toimialan trendit nopeuttavat liikenteenohjaustyön muutosta. Trendit JATKOSSA lisääntyvän automaation myötä liikenteenohjauksen painopiste siirtyy yhä enemmän häiriötilanteiden hoitoon sekä tiedon tuottamiseen ja analysointiin tukemaan digitaalisia palveluita ja liikennejärjestelmää. Lisäksi laatuvaatimukset tuotetulle tiedolle kasvavat. Finrail palvelee tuottamansa tiedon osalta koko liikennesektoria yhtiöllä on keskeinen rooli varmistaa muiden tahojen käyttämien tietojen laatu, ajantasaisuus, luotettavuus sekä käytettävyys. Liikenteenhallinnan järjestelmien kehittymisen sekä lisääntyneen automaation avulla Finrailin toiminnan turvallisuutta on mahdollista parantaa edelleen. Turvallisuuden ja tiedon laadun parantuminen asettavat kuitenkin vaatimuksia myös ratainfrastruktuurin kehittämiselle. Finrailiin kohdistuvat osaamisvaatimukset ovat jo laajentuneet ja tulevat laajenemaan entisestään. Lähivuosina korostuvat nykyistäkin enemmän monipuoliset IT-, projekti- ja tiedonhallintataidot liikenteenohjaustyön asiantuntijuuden lisäksi. Yrityskulttuurimme pohjautuu ydinarvoihimme: turvallisuuteen, tyytyväiseen asiakkaaseen ja uudistumiseen. Olemme olemassa, koska toimintamme tuottaa hyötyä yhteiskunnalle. Strategiset teemat, erityisesti kustannustehokkuuden parantaminen ja kasvu, ohjaavat toimintaamme. Uudistumme ennakoiden ja toimialan trendit huomioiden. Missio Teknologian kiihtyvä kehittyminen Tarjoamme liikenteenhallinnan ja -ohjauksen rautatieliikenteessä Mahdollistamme tasapuolisen kilpailun Keräämme, hallinnoimme ja hyödynnämme rautatieliikenteen tietoa Luomme perustan tietoon pohjautuville palveluille ekosysteemissä Turvallisuus suoraselkäisesti ja vastuullisesti Liikennealan sääntelyn purkaminen Liikenne palveluna ja käyttäjälähtöisyys Liikenteenhallinnan kansainvälisen vertailun johtaja Arvot Tyytyväinen asiakas yhdessä tekemällä Ympäristötietoisuus Kaupungistuminen Strategiset tavoitteet Liikenteenhallinnan laadun parantaminen keskittyen turvallisuuteen, täsmällisyyteen ja kapasiteettiin Tiedon hyödyntämisen lisääminen omassa toiminnassa ja ekosysteemissä Kustannustehokkuuden ja turvallisuuden lisääminen teknologian keinoin Palveluiden ja toimintaprosessien asiakaslähtöisyyden kasvattaminen Uudistuminen toiminnan jatkuva kehittäminen STRATEGIAN TOTEUTUMINEN FINRAIL saavutti vuonna 2018 sille asetetut taloudelliset tavoitteet. Toiminnan turvallisuus on hyvällä tasolla ja turvallisuusmittarit parantuivat hieman aiempaan vuoteen verrattuna. Finrailin kasvustrategia toteutui Traffic Management Finlandin perustamisen myötä, kun Finrailin vastuu liikenteenhallinnan kokonaisuudesta kasvoi huomattavasti. Tulevaisuudessa Finraililla on merkittävä vastuu toteuttaa koko Suomen rautatiejärjestelmälle keskeisimpiä hankkeita sekä pitkäjänteisesti myös kasvattaa alan osaamista sisältäpäin. Yksi keskeisistä strategisista hankkeista Finrailissa on tiedolla johtamisen sekä analytiikan kokonaisuus. Vuonna 2018 Finrailiin perustettiin tietovarasto, johon integroitiin keskeisimmät tietolähteet ja toteutettiin lukuisat raportit toiminnan johtamista ja kehittämistä varten. Tämä työ jatkuu vahvasti myös vuonna 2019 pyrkien laajentamaan toiminnan analytiikkaa sekä luomaan pohjaa prosessien automatisoinnille ja lopulta autonomiselle toiminnalle. Vuonna 2018 Finrail myös edisti osaltaan onnistuneesti rautateiden monitoimijaympäristöön siirtymistä, kun se otti vastuulleen Riihimäen ja Kaakon seudun ratapihojen liikenteenohjauksen. Muutokset toteutettiin ilman häiriöitä operatiiviseen toimintaan. Aiemmin Finrailiin oli jo siirtynyt muun muassa tärkeässä keskiössä rautatiejärjestelmän toimivuuden kannalta oleva Ilmalan ratapihan liikenteenohjaus sekä Kouvolan, Tampereen ja Oulun vastaavat kokonaisuudet. Vuodelle 2019 yhtiön näkymät ovat hyvät. Liikenteenohjausyhtiön perustaminen selkeyttää huomattavasti liikenteenhallinnan kokonaisuuden johtamista, mutta tuo samalla positiivisen haasteen kehittää toimintaa entisestään erityisesti järjestelmäkehityksessä sekä isoissa hankekokonaisuuksissa. Näemme tähän olevan hyvät edellytykset niin osaavan henkilöstön kuin investointikyvyn näkökulmasta. 8 Finrail Oy vuosikertomus

6 TOIMINTAYMPÄRISTÖ LIIKENNE VALTION RATAVERKOLLA SOPIMUKSEEN PERUSTUVAA KUMPPANUUTTA Liikenneviraston ja Finrailin välinen sopimus kattaa liikenteenohjaus-, matkustajainformaatio- ja liikennesuunnittelupalvelut. RAUTATIELAIN (304/2011) mukaan Liikennevirasto rataverkon haltijana vastaa liikenteenohjauksesta valtion rataverkolla. Liikennevirasto ostaa kyseiset palvelut Finrail Oy:ltä. Osapuolten välinen sopimus kattaa liikenteenohjaus-, matkustajainformaatio- ja liikennesuunnittelupalvelut. Lisäksi sopimus sisältää määriteltyjä liikenteenohjaustoimintaan kehittämiseen liittyviä asiantuntijapalveluita. Tämän lisäksi Liikennevirasto ostaa Finrail Oy:n tytäryhtiö Finlogic Oy:ltä sähköradan käyttökeskuspalvelun. Lisäksi yhtiö tarjoaa kaupallisin perustein asiantuntija- ja koulutuspalveluita muun muassa kaikille rautatiealan toimijoille. Finrail-konsernin ja Liikenneviraston välillä tehtyjen sopimusten perusteella tuotetut palvelut kohdistuvat toiminnallisesti rautatieliikenteen harjoittajiin, ratatyöurakoitsijoihin sekä suoraan matkustajiin. Henkilöliikenne 1 15 % 84 Tavaraliikenne 41 % 59 VIRANOMAISTOIMIJAT Lähiliikenne Kaukoliikenne Kotimaan liikenne Liikenne- ja viestintäministeriö vastaa toimivista ja turvallisista liikenne- ja viestintäyhteyksistä sekä -palveluista. Lisäksi se mahdollistaa digitaalisten palvelujen käyttöympäristön. Ohjaa ja valvoo Finrailille keskeisiä toimijoita kuten Liikennevirastoa sekä Liikenteen turvallisuusvirasto Trafia. Vastaa Finrailin omistajaohjauksesta. Trafi Trafi valvoo rautatiejärjestelmän turvallisuusvaatimusten noudattamista. Myöntää tarvittavia lupia, kelpoisuuksia ja todistuksia. Huolehtii markkinoiden toimivuudesta sääntelyn kautta. Traficom Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on liikenteen ja viestinnän lupa-, rekisteröinti- ja hyväksyntä- sekä turvallisuusviranomainen. Myöntää tarvittavia lupia, kelpoisuuksia ja todistuksia. Kansainvälinen liikenne Kuljetetut nettotonnit 38,5 Mt Kansainvälinen liikenne Sähköistettyä rataverkkoa km Liikennöityä rataverkkoa km Liikennevirasto Liikennevirasto rataverkon haltijana vastaa liikenteen ohjauspalvelun valtakunnallisesta järjestämisestä ja koordinaatiosta valtion rataverkolla. Se ostaa liikenteenohjauspalvelun Finraililta. Vastaa ratojen suunnittelusta, ylläpidosta ja rakentamisesta. Rataliikennekeskus vastaa rautatieliikenteen valtakunnallisesta kokonaishallinnasta Väylävirasto Väylä vastaa valtion tieverkon, rautateiden ja vesiväylien kehittämisestä sekä kunnossapidosta. Huolehdimme liikenteen palvelutasosta ja osallistumme liikenteen ja maankäytön yhteensovittamiseen. Näin edistämme yhteiskunnan hyvinvointia ja elinkeinoelämän kilpailukykyä. Tavaraliikenne Rataverkon liikennöinti Henkilö- ja tavaraliikenne Tavaraliikenne 10 Finrail Oy vuosikertomus

7 LIIKETOIMINNOT LIIKENTEENOHJAUS MATKUSTAJAINFORMAATIOPALVELUT LIIKENNESUUNNITTELU KÄYTTÖKESKUSTOIMINTA TURVALLISTA, SUJUVAA JA EKOLOGISTA LIIKENTEENOHJAUSTA 24/7 Liikenteenohjaus valtion rataverkolla on Finrailin päätehtävä sekä suurin liiketoiminta-alue. Liikenteenohjauksen kehitystyö on ollut aktiivista vuonna LIIKENTEENOHJAUS OPERATIIVINEN liikenteenohjaus pitää sisällään junien kulkuteiden turvaamisen, ratatöiden turvaamisen ja luvanannon sekä vaihtotyön luvanannon. Liikenneohjaajat vastaavat myös liikenteen häiriö- sekä poikkeustilanteiden hoitamisesta yhdessä eri sidosryhmien, kuten Liikenneviraston rataliikennekeskuksen, pelastuslaitoksen sekä alan muiden toimijoiden kanssa. Liikenteenohjauksesta vastaavat liikenneohjaajat, joilla on tehtävään annettu räätälöity koulutus. Lisäksi liikenneohjaajilla on erityisiä työpistekohtaisia osaamisvaatimuksia. Työssä korostuvat liikennöintiä ja ratatöiden turvallisuutta tukevat menettelytavat sekä niiden jatkuva kehittäminen Liikenteenohjauksessa tasapuolisuus eri operaattoreiden sekä muiden osapuolten välillä on yksi keskeinen toimintaa ohjaava periaate. Monipuolinen, ratkaisukeskeinen ja vaihteleva työ perustuu turvallisuuteen, vastuullisuuteen, täsmällisyyteen sekä asiakaslähtöisyyteen. Liikenteenohjausta tehdään pääosin kauko-ohjausjärjestelmien avulla. Liikenteenohjaus on keskitetty ohjauspalvelukeskuksiin, jotka sijaitsevat kuudella paikkakunnalla: Helsingissä, Tampereella, Oulussa, Joensuussa, Pieksämäellä ja Kouvolassa. Näiden suurempien ohjauspalvelukeskuksien lisäksi liikennettä ohjataan myös erillispisteissä. Liikenteenohjauksen kehitystyö aktiivista Vuoden 2018 aikana liikenteenohjauksen toimintaa kehitettiin monilla eri tavoin. Tampereen ohjauskeskuksen kaikki toiminnot siirtyivät vuoden 2018 aikana uusiin tiloihin. Samalla tiloihin siirtyi toiminnot myös Seinäjoelta. Liikenteenohjaustoimintaa keskitettiin vuoden aikana muuallakin, sillä Ylivieskan toiminnot siirrettiin vuoden lopussa Ouluun. Vuoden mittaan myös töitä siirrettiin Pieksämäeltä Tampereen keskukseen. Esimiestoimintaa kehitettiin liikenteenohjauksen osalta ja uudet operatiiviset esimiehet ja vuoroesimiehet aloittivat vuoden 2018 aikana. Tällä kehitetään esimiestyötä ja tuetaan henkilöstöä muutoksessa. Ratalippa-projektin myötä jatkettiin toimintojen siirtämistä Finrailin vastuulle ja samalla selkiytettiin työohjeita liittyen asetinlaite- ja vaihdemiestyöhön. Muutoksia Ratalippa-projektin puitteissa tehtiin vuonna 2018 Pieksämäellä, Joensuussa, Imatrankoskella, Kotkassa ja Riihimäellä. Riihimäen liikenteenohjaus siirtyi kokonaisuudessaan liikkeenluovutuksena Finrailin hoidettavaksi. Järjestelmäkehityspuolella Finrail vei yhteistyössä Liikenneviraston kanssa eteenpäin useita eri hankkeita vuoden aikana. Tampereen ohjauskeskuksessa hyödynnettävän TAKO-järjestelmän käyttöönottoa jatkettiin ja Kaakkois-Suomen kauko-ohjausjärjestelmän (KAKO) uudistushanke on edennyt toiminnallisuuksien määrittelyyn. Liikenteenhallinnan järjestelmien puolella kehitystä tehtiin junien kulun ennustamiseen tähtäävässä ENNE-projektissa, ratatöiden turvallisuutta ja digitalisaatiota edistävän RUMA-projektin sekä liikenteenohjauksen LOKI-järjestelmän parissa. Työskentelyn olosuhteiden kehityksen osalta jatkettiin vireydenhallinnan kehitystä testaamalla uusia työvuoromalleja ja mallintamalla työvuorojen vaikutusta vireyteen. Viime vuoden aikana käynnistettiin lisäksi kaksi liikenteenohjauskurssia sekä pilotoitiin uutta peruskoulutuksen tapaa pienryhmässä, jossa simulaattoriharjoittelu korostuu. LIIKENTEEN- OHJAUSTA TEHDÄÄN PÄÄOSIN KAUKO-OHJAUS- JÄRJESTELMIEN AVULLA 12 Finrail Oy vuosikertomus

8 MATKUSTAJAINFORMAATIOPALVELUT PALVELUA PÄIVITTÄIN SADOILLETUHANSILLE MATKUSTAJILLE Matkustajainformaatiopalveluiden vastuulla on Suomen juna-asemien aikataulu- ja raidenäyttöjen tietojen sekä asemakuulutuksien antaminen valtakunnallisesti yhteensä noin 180 asemalle. MATKUSTAJAINFORMAATIOTA tuottavat Etelä-Suomen alueella asiakaspalvelijat ja muualla Suomessa liikenneohjaajat Liikenneviraston järjestelmiä käyttäen. Valtaosin asemilla on käytössä juna-asemien aikataulu- ja raidenäytöt sekä asemakuulutukset, kuitenkin useilla asemilla ainoana informaatiokanavana toimivat vain kuulutukset. Junakohtainen aikatauluinformaatio tuotetaan pääsääntöisesti automaattisesti. Häiriö- ja poikkeustilanteissa asiakaspalvelija tai liikenneohjaaja päivittää juna- ja asemakohtaisia tietoja sekä tuottaa lisäinformaatiota matkustamisen tueksi. Vuoden 2018 aikana keskityttiin Helsingin Infokeskuksen toiminnan tehostamiseen, esimerkiksi kehittämällä työnopastuskäytänteitä ja perehdytysprosessia. Vastikään tehdyn vuorotaulumuutoksen turvin tavoitellaan useita hyötyjä, kuten parempaa työhyvinvointia, tehokkaampaa palveluntarjontaa ja kattavampaa tukitoimintaa muille liikenteenohjausalueille. Katse tulevaisuuteen Tulevaisuuteen orientoituminen leimasi vuotta 2018 vahvasti. Alkukesästä kokoonnuttiin eri toimijoiden kesken määrittämään matkustajainformaation roolia tulevaisuuden toimintaympäristössä ja valmistelemaan matkustajainformaatiotoiminnon strategiaa tuleville vuosille. Tahtotilana on tulla nähdyksi matkaketjukokonaisuuksien mahdollistajana, muiden elinkeinojen tukijana sekä dynaamisena kumppanina eri sidosryhmille, samalla huolehtien perustehtävästä aiempaa tehokkaammin. Erityisesti halutaan panostaa avoimen datan tuotantoon ja laadun kehittämiseen tulevina vuosina. Myös kansainvälistä yhteistyötä kehitettiin vuoden aikana mm. pohjoismaalaisten kumppaneiden kanssa. Valtakunnallisen matkustajainformaatiojärjestelmän uusimisprojekti RAMI käynnistyi alkuvuodesta ja on nyt täydessä vauhdissa. Vuoden aikana on tehty iso työ erilaisten määritysten tekemiseksi ja varsinaisen ohjelmiston kehitystyö on käynnissä. Projekti etenee kiitettävästi erilaisista haasteista huolimatta. 14 Finrail Oy vuosikertomus

9 MATKUSTAJAINFORMAATIOPALVELUT Tavoitteena on testi-, koulutus- ja tuotantoympäristöjen valmistuminen vuoden 2019 ensimmäisen kvartaalin aikana ja pilottiaseman asennustyö kesän aikana. Järjestelmän uusimisella tavoitellaan automaatiotason nostoa, parempia mahdollisuuksia tarkempaan palveluntuotantoon normaali- ja häiriötilanteissa uusien toiminnollisuuksien kautta sekä uusia viestintäkanavia esimerkiksi tuomalla liikennetiedotteet avoimen rajapinnan kautta sovelluskehittäjien käytettäväksi. Isoja kehitystoimenpiteitä ovat myös kuulutusten ja näyttölaitteiden käytettävyyden monipuolistaminen. Jatkossa kuulutukset tuotetaan puhesynteesin avulla ja koko valtakunnan näyttölaitteiden käyttöjärjestelmä uusitaan. Koko projekti siis tähtää tulevaisuuden yhtiötason merkittävimpien tavoitteiden palvelemiseen, joita ovat datan avaaminen, tulevaisuuden monitoimijaympäristöön valmistautuminen sekä uusien toimintamallien ja ratkaisujen etsiminen. RAMI-projekti avaa mahdollisuudet ja tekniset valmiudet kokonaisvaltaiseen laatutason nostoon esimerkiksi laajempien tilannekuvien tuottamisen kautta junaliikenteen häiriötilanteissa, sekä tuomalla tiedot helpommin matkustajien saataville useammassa vaihtoehtoisessa kanavassa. Yhdistettynä muihin meneillään oleviin kehityshankkeisiin, kuten viivästysennusteiden uuteen tuotantomalliin ja näiden laadun parantamiseen, kykenemme myös matkustajainformaatiopalvelun kohdalla vastaamaan tulevaisuuden toimintaympäristön vaatimuksiin huomattavasti nykyistä paremmin. Uutta kumppanuusyhteistyötä Merkittävä osa vuodesta kului vuodenvaihteessa tapahtuneeseen yhtiöittämiseen varautuessa, muun muassa erilaisin organisaatiomuutoksin sekä tulevaa kumppanuusyhteistyötä valmistellen. Kesällä läpi vietiin projekti, jonka tavoitteena oli kartoittaa erilaisia tapoja ja mahdollisuuksia matkustajainformaatiopalvelun laadun seuraamiseksi ja mittaamiseksi. Peruspalvelun kehitystyötä on viety eteenpäin muun muassa pilotoimalla vaihtoehtoista palvelutapaa, tuntematonta lähtöaikaa merkittävissä viivästystilanteissa. Vuonna 2019 on tarkoitus jatkaa uusien toimintamallien kokeilua ja vanhojen käytänteiden muovaamista uuden järjestelmän käyttöönoton yhteydessä AUTOMAATTISTA KUULUTUSTA PÄIVITTÄIN 180 ASEMALLA 16 Finrail Oy vuosikertomus

10 LIIKENNESUUNNITTELU RATATÖIDEN JA JUNALIIKENTEEN SOVITTAMISTA Liikennesuunnittelun tehtävänä on yhteensovittaa valtion rataverkolla tehtävät ratatyöt sekä rautatieliikenne. Yhteensovitus tehdään kaikkien rataverkon kapasiteettia tarvitsevien tarpeet huomioiden. Liikennesuunnittelu työskentelee löytääkseen kaikkien kannalta parhaan mahdollisen lopputuloksen. LIIKENNESUUNNITTELUSTA vastaa tällä hetkellä 11 liikennesuunnittelijaa neljässä toimipisteessä Helsingissä, Tampereella, Oulussa ja Kouvolassa. Työ edellyttää tiivistä yhteistyötä Liikenneviraston, urakoitsijoiden, liikennöitsijöiden edustajien ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa. Liikennesuunnittelu vie rataverkon kapasiteettia rajoittavat tiedot JETIennakkotietojärjestelmään, jonka kautta tiedot jaetaan rataverkon eri käyttäjäryhmien tarpeisiin. Tietojärjestelmässä eri toimijoiden ratatöiden ennakkosuunnitelmat käsitellään ja muokataan ennakkoilmoituksiksi. Näillä ennakkoilmoituksilla varataan kapasiteetti rataverkolta ratatöitä varten. JETI-järjestelmällä laaditaan myös ennakkoilmoitukset mm. radan nopeusmuutoksista junien kuljettajille liikenteen turvallisuuden varmistamiseksi. Liikennesuunnittelijat käsittelevät myös ratatöihin liittyvät sähköradan sähkönsyötön jännitekatkot rataverkon liikennöitävyys ja kaluston käytettävyys huomioiden. Vilkas vuosi takana Vuosi 2018 oli liikennesuunnittelussa vilkas hankkeiden ja kunnossapitotöiden osalta. Ratatöitä ja suuria hankkeita oli käynnissä runsaasti eri puolilla Suomea. Vuoden merkittävimmät parannuskohteet olivat pääradalla Helsingistä Ouluun, kohteina mm. Helsingin ja Pasilan ratapihojen toiminnallisuuksien parantaminen, Pasilan aseman uusiminen TRIPLAhankkeen yhteydessä, Helsinki Riihimäki läntisen lisäraiteen rakentaminen, Riihimäen liikennepaikan muutostyöt, Riihimäki Tampere asetinlaitteiden uusimiseen liittyvät työt sekä Tampereen Kansi ja Areenahankkeen edellyttämät järjestelyt. Muitakin töitä tehtiin tällä Pääradalla mm. Pännäisissä uutta kolmioraidetta, Ylivieskassa aseman alikulkutunnelia, sekä uutta Oulunlahden liikennepaikkaa. Merkittävä työ oli myös Vainikkalan liikennepaikalla uuden asetinlaitteen jolla liikennettä ohjataan käyttöönotto. Haastavaksi työn teki Suomen ja Venäjän välisen rajan ylittävän liikenteen vilkkaus ja sen määrän kasvaminen vuoden aikana. Lisäksi työtä tehtiin Vainikkalassa koko ratapihalla ja koko ajan vilkkaan liikenteen keskellä. Hyvään lopputulokseen päästiin kaikkien hankkeeseen osallistuneiden laadukkaalla yhteistyöllä. Juhannuksen aikana tehtiin useita merkittäviä ratatöitä, mm. Luumäellä vaihdettiin ns. pitkät vaihteet, jotka mahdollistavat suuren vaihdenopeuden, uusiin. Myös siltojen korjausta tehtiin juhannuskatkoissa. Jatkuvaa kehitystyötä Liikennesuunnittelun eri osa-alueiden sekä kokonaisuuden parantamiseksi tehdään jatkuvaa kehitystyötä. Vuoden aikana varauduttiin avautuvaan liikennöinnin kilpailuun valmistelemalla yhdessä Liikenneviraston, sekä muiden toimijoiden kanssa tulevaisuuden toimintamalleja ja rooleja. Tavoitteena on rakentaa toimintamalli ratapihojen raiteiston käytön hallintaan eri toimijoiden tarpeet yhteen sovittaen sekä sujuvoittaa kapasiteetin hallintaa muuttuvissa operatiivisissa tilanteissa. Kuluvana vuonna tavaraliikenteessä tapahtui muutos uuden kaupallisen toimijan laajentaessa liikennettään. Useamman toimijan raiteidenkäyttötarpeiden yhteensovittamisessa oli liikennesuunnittelussa oma roolinsa. Rataurakoitsijoiden käyttöön valmistunut mobiilialusta (RUMA) loi uusia mahdollisuuksia ratatöiden nopealle kapasiteettikyselylle, työn paikantamiseen ja tarvittavan työalueen kuvaamiselle. RUMA:n käyttöönotto muutti liikennesuunnittelun työtehtävää, kun osa ratatöistä voitiin sovittaa liikennetilanteeseen aiempaa joustavammin. Myös JETI-ennakotietojärjestelmää on kehitetty kuluneen vuoden aikana. 18 Finrail Oy vuosikertomus

11 KÄYTTÖKESKUSTOIMINTA SÄHKÖRADAN KÄYTÖNVALVONTAA TURVALLISESTI JA LAADUKKAASTI Finrail Oy:n tytäryhtiö vastaa valtakunnallisesti Suomen sähköradan valvonnasta, käytöstä, jännitekatkojen suunnittelusta ja toteutuksesta, sekä vikojen käsittelypalvelusta. YMPÄRIVUOROKAUTISTA käyttökeskus toimintaa hoidetaan käyttökeskuksista, joita on neljällä paikkakunnal la: Helsingissä, Oulussa, Tampereella ja Kouvolassa. Tällä hetkellä käyttökes kuksissa työskentelee 24 käyttöpäivys täjää, joiden tehtäviin kuuluvat sähkö radan kytkentämuutokset, energian käytön valvonta, jännitekatkoihin liittyvät suunnitelmat ja niiden toteutus, sekä vikojen kirjaukset. Yhteistyötä eri toimijoiden kanssa Käyttökeskusten vastuulla on suojata rakentamis- ja kunnossapitotyöt kyt kemällä ajojohtimet jännitteettömiksi työskentelyalueella ja sen läheisyydes sä. Lisäksi käyttöpäivystäjät auttavat säh köradan sähköturvallisuuteen ja sähkö laitteistojen käyttöön liittyvissä kysymyksissä. Keskukset ylläpitävät myös vikojen vas taanottopalvelua ympäri vuorokauden ja käynnistävät tarvittaessa korjaustoimin nan. Käyttökeskuksessa seurataan lisäksi vikojen korjaukseen liittyvien vasteaikojen toteutumista. Käyttökeskustoiminta edellyttää jatkuvaa ja sujuvaa yhteistyötä liiken teenohjauksen, liikennesuunnittelun, urakoitsijoiden, pelastusviranomaisten sekä verkkoyhtiöiden kanssa. Perustehtävän lisäksi käyttökeskukset koordinoivat verkon haltijoiden käyttökatkojen seuraukse na toteutuvia syöttöasemien käyttökes keytyksiä. Helsingin käyttökeskukselle kuuluu myös Kehäradan keskijänniteverkon valvonta. Turvallisuus keskiössä Finlogic Oy:n hoitaman käyttökeskustoiminnan osalta vuonna 2018 panostettiin toiminnan kehittämiseen, asiakasviestintään ja turvallisuuteen. Turvallisuuskulttuuriin ja toiminnan johtamiseen on tehty johdonmukaisesti panostuksia. Turvallisuuden osalta parannettiin poikkeamahallintaa, sekä niiden tutkintaa resursoidun turvallisuusasiantuntijan voimin. Toimintaan liittyvät ohjeet tarkastettiin ja päivitettiin yhteistyössä asiakkaan kanssa. Tampereen käyttökeskusalueella käynnistetty projekti sähköradan kaukokäyttöjärjestel män uudistamiseksi valmistui loppuvuonna Uudistus mahdollistaa käytettävyyden parantumisen lisäksi muun muassa varautumisen kehityksen eri käyttökeskusalueiden välillä. Käyttökeskus muutti uusiin tiloihin Tampereella. JÄNNITE- KATKOJEN MÄÄRÄ Finrail Oy vuosikertomus

12 VASTUULLISUUS SOSIAALINEN VASTUU TALOUDELLINEN VASTUU YMPÄRISTÖVASTUU VASTUULLISUUS ON JOKAPÄIVÄISTÄ TOIMINTAA Finrailissa yritysvastuu merkitsee vastuuta turvallisesta, sujuvasta rautatieliikenteestä, ympäristöasioiden huomioimisesta, arvojen mukaisesta johtamisesta, henkilöstön hyvinvoinnista ja toiminnan kannattavuudesta. YRITYSVASTUU FINRAILIN toiminta näkyy usean suomalaisen arjessa. Finrail varmistaa omalta osaltaan, että liikkuminen ja kuljettaminen rautateillä on tasapuolista, turvallista, sujuvaa ja tehokasta. Yritysvastuu on osa Finrailin yrityskulttuuria ja -identiteettiä. Se nivoutuu osaksi jokapäiväistä toimintaa strategian ja käytännön toiminnan kautta. Konkreettisesti vastuullisuutta ohjaavat arvot, strategia, riskienhallintapolitiikka sekä valtioneuvoston yritysvastuun raportoinnin ohjeistukset. Finrailin strategia ja toiminnalle asetettavat tavoitteet voidaan johtaa suoraan yhteiskunnallisista tavoitteista. Finrailin toiminnassa korostuvat seuraavat strategiset teemat, joihin on kytketty myös strategiset mittarimme. Varmistaa rautatieliikenteen sujuvuus, häiriöttömyys ja turvallisuus Edistää rautatieliikenteen houkuttelevuutta ja tehostaa rautatieliikenteen järjestämisen kokonaisuutta Mahdollistaa tasapuolinen kilpailu rautatieliikennepalveluissa Tuottaa liikenteenhallinnan, -ohjauksen ja asiakasinformaation palvelut asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti Nämä strategiset teemat toimivat lähtökohtana pitkäjänteiselle yritysvastuun kehittämiselle. Vastuullisuus on mukana myös tavassa johtaa. Vastuullisen toiminnan käytännön toteutusta ohjaavat johtoryhmän jäsenet omilla toimialueellaan. Finrail haluaa olla myös aktiivinen kumppani koko rautatietoimialalla ympäristöasioiden kehittämisessä ja huomioimisessa kaikessa toiminnassa yhteistyössä avainsidosryhmien kanssa. Finrailin tavoitteena on olla kehittämässä rautatiejärjestelmästä entistä ympäristöystävällisempää liikennemuotoa ja vastaamaan konkreettisten ympäristötekojen kautta kasvavien päästötavoitteiden haasteisiin. Suuri Taloudellinen vastuu Toiminnan pitkäjänteisyys 2. Taloudellinen kannattavuus Ympäristövastuu 3. Energiankulutus työympäristössä 4. Ympäristöystävälliset toimintatavat Merkitys ulkoisille sidosryhmille 4. Merkitys Finrailin liiketoiminnan kannalta Suuri Sosiaalinen vastuu 5. Rautatie- ja sähköturvallisuus 6. Luotettava kumppani 7. Verkoston hallinta 8. Henkilöstön ammattitaidon ylläpito 9. Oikeudenmukainen kohtelu 10. Esimieskoulutus 11. Työturvallisuus 12. Korkealaatuinen asiakaspalvelu 13. Tietoturvallisuus 22 Finrail Oy vuosikertomus

13 SOSIAALINEN VASTUU TURVALLISUUS MAHDOLLISTAA JATKUVUUDENHALLINAN Yritysvastuun keskeinen osa on vastuu toiminnan ja rautatiejärjestelmän turvallisuudesta. Turvallisuuden varmistaminen on merkittävä osa kaikkien finraililaisten päivittäistä työtä. Sen kehittäminen pitkäjänteisesti edellyttää jatkuvaa yhteistyötä Finrailin henkilöstön ja johdon välillä, mutta myös lukuisien sidosryhmien kesken. TURVALLISUUS on yksi Finrailin arvoista sen ylläpito ja jatkuva parantaminen ovat Finrailin toiminnan perusedellytys. Turvallisuustyössä Finrailissa huomioidaan kaikki turvallisuuden osa-alueet. Suurin osa-alue on rautatieturvallisuus, joka kattaa liikennöintiin ja ratatyöhön liittyvän turvallisuuden lisäksi myös rautateiden sähköturvallisuuden. Vuonna 2018 panostettiin entistä enemmän myös muihin turvallisuuden osa-alueisiin, etenkin pelastus- ja tietoturvallisuuden osalta. Turvallisuusjohtamisjärjestelmän kehitystä Liikenneviraston kanssa Loppusyksystä Liikenneviraston kanssa käynnistettiin Uusi Finrail -projektiin liittyvä työ, jossa Liikenneviraston ja Finrailin turvallisuusjohtamisjärjestelmät ja ohjeistusvastuita käytiin läpi. Työllä tavoitellaan avointa ja sujuvaa turvallisuusyhteistyötä ja selkeitä vastuita muutoksen jälkeen. Yhtiölle on tärkeää säilyttää itsenäisyys kehittää ja parantaa toimintaa, mutta tiivis yhteistyö Liikenneviraston kanssa on edellytys rautatieturvallisuuden kehittämisessä. Turvallisuustavoitteet osana ohjausta Vuoden 2018 turvallisuustavoitteet olivat merkittävältä osin edellisen vuoden kaltaisia. Tavoitteet saavutettiin tai päästiin lähelle monilta osin. Rautatieturvallisuuden näkökulmasta tärkeimmät tavoitteet, eli ettei Finrailin toiminnasta aiheutunut vakavia onnettomuuksia tai henkilövahinkoja, toteutuivat. Toisaalta osaan valvontasuunnitelman valvonnoista jäi pieniä puutteita, joten niiden saavuttamiseksi työskennellään jatkossakin. Toimintamallien vakiinnuttamisen ja organisaatiouudistuksen vuosi Viimeisimpien vuosien aikana monet turvallisuuden toimintamallit luotiin ja vanhempia kehitettiin. Etenkin rautatieturvallisuuden osalta luodut mallit hallinnollisen ja operatiivisen toiminnan osalta pidettiin melko ennallaan vuonna Hyvänä esimerkkinä vakiinnuttamisen vaikutuksesta on turvallisuuspoikkeamista raportointi ja niiden jälkeiset toimenpiteet; raportointikulttuuri operatiivisessa toiminnassa on noussut kiitettävälle tasolle ja esimiesten sekä asiantuntijoiden toiminta poikkeamien käsittelyssä on tasalaatuistunut. Yksi turvallisuuteen liittyvä osa-alue on siihen kohdistuvat valvonnat. Valvontaa tehdään osana päivittäistä operatiivisen työn johtamista, mutta myös kohdistetummin. Valvontojen tarkoitus on varmistaa, että Finrailissa toimitaan turvallisuuteen liittyvissä asioissa lainsäädännön, viranomaisten määräysten ja ohjeiden sekä Finrailin antamien ohjeiden mukaisesti. Lisäksi valvonnoissa nousee esille erilaisia kehityskohteita, etupainotteisimmin kuin pelkkien poikkeamien kautta havaittuina. Havainnot kohdistuvat toimintamalleihin, järjestelmiin ja henkilöstön osaamiseen. Vuoden 2018 valvontasuunnitelmassa oli sisäisten valvontojen, kuten esimies- ja turvallisuusasiantuntijavalvontojen ja auditointien lisäksi omavalvontaa yhteistyössä Liikenneviraston kanssa. Edellisen vuoden tapaan toteutettiin ulkoinen auditointi, joka kohdistui operatiiviseen toimintaan ja organisaatioon loogisena jatkumona aiempaan hallintoon kohdistuneeseen auditointiin. Finrailin turvallisuusorganisaatio eriytettiin operatiivisesta organisaatiosta syksyllä. Tässä yhteydessä turvallisuusorganisaatioon tuli yksi uusi johtajan tehtävä, jonka vastuualueelle kuuluu lisäksi laatu, asiakkuudet ja ympäristö. Organisaatiossa aloitti myös kaksi uutta turvallisuusasiantuntijaa ja turvallisuusjohtaja. TAVOITTEENA ON PITÄÄ YLLÄ HENKILÖSTÖN TERVEYTTÄ JA TYÖKYKYÄ KOKO TYÖURAN AJAN. Poikkeamista oppiminen ja tekniset kehitysaskeleet Finrailissa on tehty systemaattista poikkeamatutkintaa koko yhtiön toiminnan ajan. Tutkinnat kohdistetaan eniten turvallisuuteen vaikuttaviin tapahtumiin. Näiden tutkintojen pohjalta toteutettiin keväällä analyysi, jossa vertailtiin eri poikkeamien taustatekijöitä. Ylivoimaisesti suurimmassa osassa mukana on inhimillinen tekijä. Jokaisen poikkeaman taustalla on useita erilaisia syitä, mutta keskeisin havainto oli, että virhemekanismit ovat hyvin inhimillisiä, siis ihmiselle ja sen toiminnalle tyypillisiä. Analyysissä huomattiin, että merkittävä osa poikkeamista on joko estettävissä tai niiden lukumääriin voidaan merkittävästi vaikuttaa erilaisilla teknisillä kehitysaskeleilla. Kesällä otettiin käyttöön liikenteenohjauksen ja ratatyövastaavien yhteisenä työvälineenä oleva RUMA-järjestelmä, ratatyön mobiilialusta, jonka uskotaan vaikuttavan ratatyöhön liittyvien poikkeamien määrään. Monet kehitysaskeleet ovat kuitenkin sellaisia, että ne vaativat sekä toimijoiden yhteistyötä, että taloudellisia panostuksia. Lisäksi niiden turvallisuusvaikutuksia, myös negatiivisia, on riskienhallinnan avulla arvioitava kriittisesti, sillä monet niistä ovat toiminnallisuuksia, joita ei ole ollut aiemmin käytössä lainkaan. Toisaalta Liikenneviraston ja Finrailin yhteisen näkemyksen mukaisesti jo olemassa oleviin asetinlaitteisiin on lisätty etenkin ratatyöalueen suojaamisen kannalta keskeisiä ajonestotoimintoja valtakunnallisesti. Sisäisistä palotarkastuksista hyviä kokemuksia Kaikissa liikenteenohjauskeskuksissa otettiin käyttöön sisäiset palotarkastukset. Tarkastukset tehdään kuukausittain alueohjauksessa työskentelevien toimesta laaditun tarkistuslistan ohjaamana. Säännöllisillä tarkastuksilla varmistetaan monia tärkeitä yksityiskohtia kuten, että alkusammuttimet ovat käytettävissä, ensiapuvälineitä on riittävästi, poistumistiet ovat tavaroista vapaat ja ovet avautuvat ja lukittuvat kuten on tarkoitettu. Työsuojeluun liittyvien projektien käynnistäminen Finrailissa työterveys- ja työturvallisuustoiminnan päämääränä on turvallinen ja terveellinen työ sekä työympäristö ja työyhteisö. Tavoitteena on pitää yllä henkilöstön terveyttä ja työkykyä koko työuran ajan. Vuonna 2018 tapahtui kaksi työtapaturmaa. Lisäksi viisi työmatkatapaturmaa. Työsuojelua toteutettiin vakiintuneiden menettelyjen muodossa, johon kuuluvat riskienarvioinnit, työpisteiden arvioinnit sekä tiivis yhteistyö työterveyden kanssa. Suurimmat riskit ovat pääasiassa muuttumattomia ja ne liittyvät tuki- ja liikuntaelinseurauksiin, työergonomiaan sekä vuorotyöhön. Tietoturvallisuuden menettelyjen käyttöönotto Tietoturvatyön päämääränä on turvata liiketoiminnalle tärkeiden tietojärjestelmien ja tietoverkkojen keskeytymätön toiminta, estää tietojen ja tietojärjestelmien luvaton käyttö, tahaton tai tahallinen tiedon tuhoutuminen tai vääristyminen sekä minimoida aiheutuvat vahingot. Vuonna 2016 toteutettiin projekti, jonka tavoitteena oli VAHTI-perustason saavuttaminen. Sen aikana tehtiin määrittelyjä sekä dokumentointia ja vuonna 2017 menettelyt otettiin käyttöön. Koko henkilöstölle järjestettiin koulutusta tietoturvasta ja lisäksi tietoturvaryhmä sai syvemmän koulutuksen niin tietoturvaan kuin tietosuojaan. Tietoturvan osalta tehtiin muun muassa palautustestauksia, käyttäjäoikeuksien ja lokitietojen läpikäyntiä sekä sopimusten uusimista tietoturvallisuuden osalta. Vuonna 2017 perehdyttiin myös EU:n tietosuojaasetukseen ja sen velvoitteisiin. Toimenpiteet tämän osalta toteutettiin alkuvuodesta 2018, kun asetus astui voimaan toukokuussa. 24 Finrail Oy vuosikertomus

14 SOSIAALINEN VASTUU KOHTI UUTTA FINRAILIA Henkilöstö on tärkein voimavara, sillä Finrailin toiminta, menestys ja työnantajakuva nojaavat motivoituneihin, innostuneisiin, osaaviin ja ammattitaitoisiin työntekijöihin. FINRAIL haluaa olla olla vastuullinen työnantaja ja huolehtia henkilöstön hyvinvoinnista, terveydestä, osaamisesta ja turvallisuudesta tarjoamalla hyvää esimiestyötä ja koulutusta sekä noudattamalla työehtosopimuksia ja työlainsäädäntöä. Henkilöstön hyvä johtaminen on myös yksi strategisista teemoista, jolla tähdätään osaamisen ja työtyytyväisyyden parantamiseen. Finrail huolehtii henkilöstön tasa-arvoisesta ja yhdenvertaisesta kohtelusta. Konsernitason tasaarvosuunnitelma ja yhdenvertaisuussuunnitelma yhdistettiin yhdeksi dokumentiksi ja käsiteltiin yhteistyöneuvottelukunnan kokouksessa vuoden 2018 syksyllä. Yhteisenä tavoitteena on, että tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden huomioiminen on osa päivittäistä arkea ja kattaa koko työsuhteen elinkaaren. Hyvinvoiva henkilöstö Yhtenä tärkeimpänä tavoitteena on hyvinvoiva ja osaava henkilöstö. Hyvä terveydentila, työhyvinvointi sekä -tyytyväisyys ovat avainasemassa, sillä etenkin liikenneturvallisuustehtävät edellyttävät hyvää terveydentilaa ja 24/7 valvomotyö tuo omat haasteensa terveyden ylläpitämiseksi. Henkilöstön työterveyttä ja -hyvinvointia edistetään monin eri keinoin. Vuonna 2018 jatkettiin vuonna 2017 aloitettua kulttuurimuutosta kohti terveellisempiä elämäntapoja. Finrail tarjosi henkilöstölleen tietoa hyvinvoinnista asiantuntijaluentojen ja verkkovalmennuksen muodoissa. Luentojen teemat liittyivät vuonna 2018 ravintoon ja liikuntaan. Molempiin teemoihin kuului myös 28 päivän haasteet, joihin jokaisella finraililaisella oli mahdollisuus osallistua. Asiantuntijaluennot ja niihin liittyvät haasteet jatkuvat vuonna Henkilöille, joille on jo kertynyt useampia terveysriskejä, tarjottiin pitkäkestoisia henkilökohtaisia terveysvalmennuksia. Esimiehille ja työsuojeluvaltuutetuille järjestettiin päivän koulutus terveyden ja työkyvyn edistämiseksi. Uusien 24/7 vuorotyössä aloittavien perehdyttämiseen kuului Hyvinvointia vuorotyössä -koulutus, tavoitteena helpottaa vuorotyöhön siirtymistä. Lisäksi koko henkilöstöllä on pääsy verkkovalmennusmateriaaliin, verkkovalmennuksella pyritään ennaltaehkäisemään erityisesti vuorotyöstä johtuvia haittoja. Työterveyshuollon kumppanin Terveystalon kanssa jatkettiin yhteistyötä tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisemiseksi ja haastavan kolmivuorotyön tukemiseksi. Vireydenhallinta Vuonna 2017 aloitettiin Vireydenhallinta Finrailissa -projekti yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa. Tavoitteena on, että Finrail saa käyttöönsä ensimmäisen version turvallisuusjohtamisen osaksi kytkeytyvästä vireydenhallintajärjestelmästä sekä konkreettisia keinoja edistämään liikenneohjaajien vireyttä. Projekti pohjautuu syksyllä 2016 liikenneohjaajille suunnattuun kyselyyn, jossa kartoitettiin vireyttä työssä, siihen vaikuttavia tekijöitä sekä hallintakeinoja. Projektissa kokeiltaviksi vireydenhallintakeinoiksi valikoitui työaikaratkaisu- ja unenseuranta -pilotit. Lisäksi projektissa kirjattiin tauotussuunnitelman periaatteet. Vireystilaprojektissa syksyllä 2018 toteutetun unipilotin, tavoitteena oli selvittää onko unen mittaroinnilla vaikutusta unikäytäntöihin ja sitä kautta parempaan uneen ja vireyteen. Pilottiin osallistui 30 vuorotyötä tekevää henkilöä. Osallistujat saivat käyttöönsä kolmeksi kuukaudeksi laadukkaat aktiivisuusrannekkeet, joissa oli edistynyt unenseuranta. Pilotin alussa ja lopussa tehtiin kyselyt, joiden perusteella arvioitiin kuinka unen mittarointi oli vaikuttanut pilottiin osallistujien unikäytäntöihin ja olivatko osallistujat kokeneet unen mittaamisen hyödylliseksi. Työaikaratkaisut Työaikaratkaisujen kehittämisen tavoitteena oli liikenneohjaajien unen ja vireyden parantaminen työaikaratkaisujen avulla. Ensimmäisessä vaiheessa mallinnettiin nykyisiä työaikaratkaisuja hyödyntäen vireyden mallinnukseen kehitettyä tietokonepohjaista menetelmää. Mallinnuksen rinnalla kerättiin mallinnettavia vuoroja tekeviltä itsearviointia omasta vireydestään toteutuneiden vuorojen aikana Mallinnuksen ja itsearviointien tulosten perusteella otettiin käyttöön uusi työvuoromalli. Työvuoromalli otettiin kokeiluun Oulun toimipisteessä ja se päättyi tammikuussa Vireydenhallinnan projektin tulosten käsittely ja hyödyntäminen jatkuu vuonna Työvuorosuunnittelu Henkilöresurssin ja sen muutosten ennakointia on jatkokehitetty vastaamaan muuttuvien tekijöiden vaihtelua ja tätä ennustetta käytetään mm. rekrytointien suunnittelussa. Osana työvuorosuunnittelun kehittämistä kerättiin henkilöstöltä palautetta, ja 72 % vastaajista antoi kiitettävän tai hyvän yleisarvosanan (vuonna 2017 vastaavan yleisarvosanana antoi 68 % vastaajista). Työvuorosuunnittelutiimi vieraili vuoden 2018 aikana kaikissa ohjauspalvelukeskuksissa tavoitteenaan tutustua liikenneohjaajiin ja kertoa tiimin toiminnasta. Osaava ja ammattitaitoinen henkilöstö Finrailin toiminnasta merkittävällä osalla on vaikutusta junamatkustajien ja tavarakuljetusten turvallisuuteen sekä laatuun. Yksi tekijä näiden varmistamisessa on koulutus. Suurimman osan henkilöstöstä työskennellessä liikenneturvallisuutehtävässä, kohdistuivat suurimmat panostukset koulutuksissa liikenteenohjauksessa sekä sähköradan käyttökeskuksissa työskenteleviin. Laki rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtävistä kumoutui pääosin ja voimaan astui Laki liikenteen palveluista. Uudistuksen myötä muiden rautateiden liikenneturvallisuustehtävien kuin liikkuvan kaluston kuljettajan tehtävän yksityiskohtaisesta sääntelystä lainsäädännön tasolla luovuttiin. Liikenteenohjauksen terveydentilaan, osaamiseen ja pätevyyden ylläpitoon liittyvät vaatimukset siirtyivät valtion rataverkon haltijan, Liikenneviraston, vastuulle. 39 HENKILÖSTÖN IKÄJAKAUMA 11 4 % vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat 47,3 FINRAILILAISTEN KESKI-IKÄ (JOULUKUU 2018) HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 421 FINRAIL OY 27 FINLOGIC OY SUURIN OSA TYÖSUHTEISTA KOKOAIKAISIA Koulutusta kehitetty ja määrää kasvatettu Yhteistyössä Kouvolan rautatie- ja aikuiskoulutuksen (KRAO) kanssa vuonna 2017 toteutettu kehitysprojekti koskien liikenteenohjauksen peruskoulutusta saatiin päätökseen. Kehitysprojektin tuloksia päästiin arviomaan keväästä alkaen, kun ensimmäiset opiskelijat uudistetusta koulutuksesta valmistuivat. Tulokset olivat positiivisia. Jo työnopastusvaiheessa havaittiin, että opiskelijoiden valmiudet olivat teoriajakson jälkeen entistä parempia. Tätä havaintoa tukee myös kokemukset uusien liikenneohjaajien itsenäisestä työskentelystä. Tarkempi oppimisen seuranta koulutuksen teoria- ja työnopastusvaiheessa mahdollisti aiempaa paremmin opiskelijoiden yksilöllisen tukemisen kohti itsenäistä työskentelyä. Saatujen kokemusten perusteella etenkin 26 Finrail Oy vuosikertomus

15 SOSIAALINEN VASTUU HENKILÖSTÖN AVAINLUVUT 2018 työnopastusta kehitettiin edelleen, mikä ohjaa sekä opiskelijaa, että kouluttajaa etenemään askeleittain eri koulutus- ja oppimisvaiheesta toiseen. Toinen liikenteenohjauksen peruskoulutus päättyi syksyllä ja myös siitä saadut kokemukset ovat myönteisiä. Uuden kehitysprojektin lopputuloksena alkoi syksyllä yhteistyössä Liikenneviraston ja KRAOn kanssa täysin uudenmuotoinen liikenteenohjauksen peruskoulutuksen pilotti. Koulutuksessa pilotoidaan pienryhmässä tapahtuvaa koulutusta, jossa simulaattoriharjoittelu ja henkilökohtainen opetus on aiempaa suuremmassa roolissa. Koulutuksessa panostetaan erityisesti osaamisen varmistamiseen teoriakokeilla sekä työnopastuksen seurannalla. Pilotti haluttiin toteuttaa koska liikenteenohjauksen peruskoulutus on ollut viimeisen 10 vuoden ajan hyvin samanlainen, kehitysprojekteista huolimatta, mutta toimintaympäristö ja sen muutosnopeus on kasvanut. Pilottikoulutuksen lisäksi syksyllä alkoi normaalimuotoinen peruskoulutus KRAOssa, jossa Finrailin kouluttajat ovat jälleen keskeissä roolissa teoria-, simulaattori- ja työnopastuskoulutuksessa. Pilotti toteutettiin Helsingissä ja siihen osallistui neljä opiskelijaa. Koulutus kesti tammikuun 2019 loppuun ja se toteutettiin käytännössä täysin Finrailin kouluttajien toimesta. Koulutuksesta saatuja kokemuksia tullaan arvioimaan yhteistyössä Liikenneviraston ja KRAOn kanssa ja hyviä käytäntöjä hyödynnetään myös muissa koulutuksissa. Erilaisten liikenteenohjauksen operatiivisten, mutta myös työhyvinvointiin ja asiakkuuteen liittyvien aiheiden kertaus itsenäisesti verkko-oppimisympäristössä vakiintui normaaliksi osaksi koulutustoimintaamme. Koulutuspäiviä järjestettiin liikenteenohjauksessa työskenteleville kolme; TRAFIn vaatimusten mukainen kertauskoulutuspäivä, kesän RUMA-järjestelmän ja uusien ohjeiden käyttöönottoon liittynyt koulutuspäivä sekä loppuvuodesta koulutuspäivä, jonka teemoina olivat operatiivisen työn kertaavat aiheet, pelastus- ja tietoturvallisuus, tuleva yhtiöuudistus sekä työhyvinvointiluento. Käyttökeskuksessa työskenteleville käyttöpäivystäjille järjestettiin mm. turvallisuuspoikkeamien havaintojen perusteella yhden päivän täydennyskoulutus, jossa kerrattiin ja analysoitiin turvallisuuden kannalta keskeisiä toimintamalleja. Lisäksi varmistettiin sopimuksessa kuvattujen pätevyyksien ylläpito sekä ohjeiden ja määräysten muutoksiin liittyvät tarvittavat koulutukset. Jo vuoden 2017 syksyllä käynnistyneeseen Asiantuntijana Finrailissa -koulutukseen osallistui 16 henkilöä ja se saatiin päätökseen tammikuussa. Koulutukselle asetetut tavoitteet, kuten tunnistaa projektityöstä kiinnostuneet henkilöt ja kasvattaa heidän projektiosaamistaan, saavutettiin. Lokakuussa 2018 käynnistettiin vuoroesimiesten koulutus, joka johtaa lähiesimiehen ammattitutkintoon. Koulutus on räätälöity tukemaan vuoroesimiesten esimiestyötä ja se kestää tammikuuhun 2020 asti. Koulutus toteutetaan yhteistyössä Markkinointi-instituutin kanssa. Vuorovaikutus henkilöstön kanssa Vuoden 2018 lopulla Finrailissa siirryttiin laajasta henkilöstötutkimuksesta kevyempään Henkilöstöpulssiin. Henkilöstöpulssikysely toteutettiin koko henkilöstölle suunnattuna web-kyselynä välisenä aikana. Kyselyyn saatiin 274 vastausta (65 % henkilöstöstä). Kyselyn sisältö koostui työilmapiirin, tulevaisuuden suunnan, toiminnan kehittämisen, yksikön johtaminen ja työvuorosuunnittelun toimivuuden arvioinnista. Lisäksi vertailukelpoisena osiona kyselyssä oli mukana esimiesindeksi. Tulokset ovat kokonaisuutena hyvällä tasolla (keskiarvo 1 5 asteikolla 3,7, positiivisten vastausten osuus 65 %). Vahvuuksiksi koettiin hyvä työilmapiiri, yhteistyön toimivuus työkavereiden kanssa ja luottamus tulevaan. Kehitysalueina nähtiin reilu ja oikeudenmukainen kohtelu sekä ongelmiin puuttuminen ja ratkaisu. Myös johtamisen ja esimiestyön kehittämistä on jatkettava. Liikenteenohjausyhtiön perustamiseen liittyen järjestettiin erilaisia vuorovaikutustilaisuuksia sekä uutisoitiin aktiivisesti mm. intranetissä. Finrailissa on sisäisesti käytössä useita säännöllisesti kokoontuvia foorumeita, kuten Esimies- ja asiantuntijapäivät, jaksopalaverit ja asiakas- ja hallintofoorumi. Vuorovaikutuksen parantamiseksi otettiin käyttöön uusi sosiaalinen ja vuorovaikutteinen intranet. Henkilöstön suoriutuminen ja palkitseminen Finrailissa on käytössä yhtenäinen kehityskeskustelumalli, jonka avulla esimiehet pitävät huolta jokaisen työntekijän osaamisesta, työhyvinvoinnista ja työtehtävässä menestymisestä. Näiden lisäksi kehityskeskustelun yhteydessä jokaiselle työntekijälle laaditaan henkilökohtainen kehittymissuunnitelma, jota seurataan systemaattisesti. Finrailin palkitsemismallin tavoitteena on motivoida ja sitouttaa nykyhenkilöstöä sekä houkutella yhtiöön uusia työntekijöitä. Konsernin koko henkilöstö kuului vuonna 2018 tulospalkitsemisen piiriin. Johdolla, esimiehillä ja asiantuntijoilla oli yhtiön strategiasta johdettuihin henkilökohtaisiin tavoitteisiin liittyvä tulospalkkiomalli. KESKI- MÄÄRÄINEN TYÖSUHTEEN PITUUS 19,1 VUOTTA PALKITSEMINEN RAHALLINEN PALKITSEMINEN Kilpailukykyinen kuukausipalkkaus Koko henkilöstö tulospalkkauksen piirissä Projekti- ja muut palkkiot hyvästä suoriutumisesta 20 % HENKILÖSTÖEDUT Työterveyshuolto Liikunta- ja kulttuurisetelit sekä muut tuki liikunnalle ja hyvinvoinnille Tuettu henkilöstöruokailu Henkilöstön virkistystoiminta Palvelusvuosilahjat 80 % FINRAILILLA TYÖSUHTEET OVAT PITKIÄ JA VAKINAISIA LÄHTÖVAIHTUVUUS NOIN 5,8 % (MUKANA ELÄKKELLE SIIRTYNEET) 4,2 % (ILMAN ELÄKKEELLE SIIRTYMISIÄ) TYÖ, KULTTUURI, KEHITTYMINEN Merkityksellisiä ja haastavia työtehtäviä kasvavassa yrityksessä Säännölliset kehityskeskustelut Säännöllinen henkilöstökoulutus ja urapolut Vuorotyön ja liukuvan työajan joustot tehokkan työn sallimissa puitteissa Hyvä työilmapiiri ja yhteisöllisyys Panostukset esimiestyöhön Uudistuva kulttuuri, yhteiset pelisäännöt Toimintatapojen jatkuva kehittäminen 28 Finrail Oy vuosikertomus

16 SOSIAALINEN VASTUU VASTUUTA ASIAKKAISTA JA SIDOSRYHMISTÄ Vastuullisuus on myös hyvää asiakas- ja sidosryhmäsuhteiden hallintaa, luottamuksen luomista ja lunastamista. FINRAIL on olemassa omistajaansa, asiakkaitaan ja sidosryhmiään varten taatakseen laadukkaat, tehokkaat ja kilpailuneutraalit palvelut koko rautatietoimialalle. Vastuu sidosryhmistä näkyy vahvasti myös Finrailin tavoitteissa ja arvoissa. Säännöllinen yhteistyö ja avoin sekä jatkuva vuorovaikutus eri sidosryhmien kanssa on tärkeää, jotta Finrail voi vastata asiakkaiden ja eri sidosryhmien odotuksiin ja toisaalta parantaa omaa toimintaansa sekä omalta osaltaan kehittää koko toimialaa. Toimenpiteitä asiakaslähtöisyyden lisäämiseksi Yksi Finrailin keskeisistä strategisista teemoista on asiakaslähtöisyys. Panostamalla asiakaslähtöisyyden kehittämiseen tuemme strategisia teemoja ja tavoitteita sekä vastaamme entistä paremmin meihin kohdistuviin asiakasodotuksiin. Erityisesti liikenteenohjauksen asiakaslähtöisyyteen on panostettu useilla eri toimenpiteillä. Asiakaslähtöisyyden merkitys työssämme on jo itsestäänselvyys valtaosalle liikenneohjaajistamme ja liikenneohjaajat ovat osallistuneet asiakaslähtöisyyteen liittyvien kehitystoimenpiteiden sekä myönteisten asiakaskokemusten ideointiin. Koulutuksissa on erityistä huomiota kiinnitetty mm. kiiretilanteessa syntyvään palvelukokemukseen ja sen turvallisuusvaikutukseen, sekä vaikeiden tilanteiden hallintaan ja niiden ennakointiin. Keskeisten sidosryhmien kanssa on luotu useamman eri tason yhteistyömuodot. Ylimpänä näistä on strategisen tason yhteistyö, jota tukevat erilaiset operatiivisen ja alueellisen tason yhteistyömuodot. Säännöllisellä yhteistyöllä tuetaan ja kehitetään myönteistä asiakaskokemusta. Yhteistyöllä tuetaan myös strategisia tavoitteita, kuten palveluiden ja toimintaprosessien asiakaslähtöisyyden kasvattamista. Finrail toteutti sidosryhmä- ja asiakastyytyväisyystutkimuksen, jolla haluttiin kartoittaa niitä asioita, joissa Finrail on onnistunut sekä missä asioissa on vielä kehitettävää. Vastauksia saatiin yhteensä 156 kappaletta ja näin ollen vastausprosentti oli 44,3 % (2018: 38 %). Finrailiin voimakkaimmin yhdistettävät mielikuvat ovat vuoden 2018 tavoin turvallinen, ammattitaitoinen ja luotettava. Kokonaisuudessaan eri palvelukokonaisuuksien onnistuminen on hyvällä tasolla, mutta edelliseen vuoteen verrattuna on heikennystä hieman tapahtunut. Siirtymää on tapahtunut eri osa-alueissa lähinnä erittäin hyvästä hyvään sekä kohtalaiseen. Operatiivisen liikenteenohjauksen toiminnan osalta kriittinen suhtautuminen on jonkin verran kasvanut. Erityisesti tavoitettavuus sekä operatiivinen tiedottaminen nousivat esiin. Liikennesuunnittelun osalta vastaajat ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä. Selkeätä parannusta on tapahtunut ennakkoilmoitusten virheettömyydessä sekä reagointiajassa. Käyttökeskustoiminnon osalta parannusta on tapahtunut asiakaslähtöisyydessä sekä jännitekatkojen suunnittelussa ja toteutuksessa. Matkustajainformaation osalta parannusta on tapahtunut asiantuntemuksessa sekä yhteistyössä ennakoitujen poikkeamien osalta. Yhteistyön laatu oli neljäsosan mukaan parantunut ja puolet vastaajista oli sitä mieltä, että se on pysynyt ennallaan. Palautteita sekä avoimia vastauksia saatiin runsaasti ja niiden pohjalta suunnataan kehitysaskeleita sekä tarkennetaan käytännön toimenpiteitä, joilla asiakastyytyväisyys pidetään hyvällä tasolla. 30 Finrail Oy vuosikertomus

17 YMPÄRISTÖVASTUU YRITYSVASTUUN KEHITYSKOHTEET VUONNA Vuoden 2019 aikana kehitetään yhteistyössä asiakkaan ja operaattoreiden kanssa mittarit liikenteenohjauksen vaikutuksista rautatieliikenteen päästöihin ja polttoainekulutukseen. FINRAIL OSANA YMPÄRISTÖÄ Finrailille on tärkeää toiminnan jatkuva parantaminen asiakkaiden, sidosryhmien sekä henkilöstön hyväksi. Tämä pätee myös ympäristövastuuseen. Tavoitteena on turvallinen, ympäristöystävällinen rautatieliikenne sekä työympäristö. 2 Vuonna 2019 jatketaan työhyvinvoinnin kehittämistä. Henkilöstöä motivoidaan pitämään huolta itsestään, liikkumaan ja näin jaksamaan paremmin sekä töissä että vapaa-ajalla. RAIDELIIKENNE on ympäristöystävällisin joukkoliikennemuoto, sillä se tuottaa vähemmän päästöjä ja kuluttaa vähemmän energiaa. Kaikkein pienin energiankulutus henkeä kohti liikennevälineistä on raideliikenteessä. Finrail haluaa omalta osaltaan hillitä ilmastonmuutosta ja kantaa vastuuta ympäristöstä liikenteenohjauksen ja -hallinnan keinoin. Finrail edesauttaa toimitiloissaan ympäristöystävällisten toimintatapojen noudattamista. Ympäristöstä huolehtiminen ja ympäristötietoisuus ovat kaikkien finraililaisten yhteisiä asioita. Jokainen vastaa toimintansa ja työtehtäviensä osalta ympäristöasioiden huomioimisesta muun muassa toimintaa ja valintoja koskevia päätöksiä tehdessään. Kaikilla hankinnoilla, joita yritys tekee, on välittömiä ja välillisiä ympäristövaikutuksia. Valitsemalla energiatehokkaita, pitkäikäisiä sekä monikäyttöisiä tuotteita ja palveluja voidaan hankintojen ympäristökuormitusta vähentää. Jokainen finrailinen voi vaikuttaa omilla valinnoillaan muun muassa ympäristöystävälliseen liikkumiseen. Henkilöstöä kannustetaan käyttämään julkisia kulkuvälineitä työmatkoihinsa ja tätä tuetaan työsuhdeedun muodossa. Jokaista finraililaista kannustetaan toimimaan ympäristön kannalta vastuullisesti. Työympäristöstä voidaan luoda aiempaa ympäristöystävällisempi jo pienilläkin toimenpiteillä. Tavoitteena on systemaattisesti pienentää työympäristön ekologista jalanjälkeä sekä vähentää hiilidioksidi- ja kasvihuonekaasupäästöjä. Lisäksi tavoitteena on henkilöstön ympäristötietoisuuden ja ympäristöasioiden jatkuva parantaminen sekä ympäristöjärjestelmän kehittäminen. KAIKKEIN PIENIN ENERGIANKULUTUS HENKEÄ KOHTI LIIKENNEVÄLINEISTÄ ON RAIDE- LIIKENTEESSÄ. Lisäksi kehitetään työyhteisöviestintää sekä vuorovaikutusta. 3 Vuonna 2019 edistetään hankkeita, joiden avulla voidaan pienentää työympäristön ekologista jalanjälkeä sekä vähentää hiilidioksidi- ja kasvihuonekaasupäästöjä. 32 Finrail Oy vuosikertomus

18 TALOUDELLINEN VASTUU Finrail Oy Finlogic Oy Konserni M Liikevaihto 34,02 34,00 2,00 2,05 35,99 35,96 Tulos ennen veroja 1,74 2,24 0,04 0,10 1,78 2,35 Hyödynnetyt verotappiot ,0 0,0 Henkilöstö Tilikaudelta maksettavat välilliset ja välittömät verot Tulovero 0,32 0,41 0,01 0,01 0,33 0,42 Työnantajamaksut, sotu 0,19 0,23 0,01 0,02 0,20 0,25 Kiinteistöverot ,0 0,0 Muut verot ,0 0,0 Valmisteverot ,0 0,0 Tilikaudelta tilitettävät verot Palkkavero 6,14 5,96 0,40 0,39 6,54 6,35 Lähdevero Arvonlisäverot, myynnit 8,16 8,18 0,48 0,49 8,64 8,67 Arvonlisäverot, hankinnat 1,16 0,86 0,02 0,03 1,18 0,89 VEROPOLITIIKKA JA TOIMINTAPERIAATTEET RISKIENHALLINTA KIINTEÄKSI OSAKSI TOIMINTAA FINRAIL-KONSERNI maksaa liiketoiminnan tuottonsa verot lakeja ja säädöksiä noudattaen. Konsernilla on liiketoimintaa vain Suomessa ja kaikki verot maksetaan Suomeen. Konsernin pyrkimyksenä on omistaja-arvon turvaaminen ja kasvattaminen harjoittamalla kannattavaa ja tehokkaasti hoidettua liiketoimintaa. Konsernissa veroasioita johtaa konsernin talousjohtaja, joka raportoi olennaisista veroasioista yhtiön hallitukselle. Yksittäisten juridisten yhtiöiden päivittäiset veroasiat on ulkoistettu sopimuksen mukaan taloushallinnon ulkoistamispalveluja tuottavalle yhtiölle. Konsernilla on myös vahvistettu taloussääntö, jossa on eritelty verotukseen liittyvät prosessit. Toimintaa valvoo myös tilintarkastusyhtiöt tilikauden aikana sekä tilinpäätöksissä. Tulkinnallisissa tai muutoin hankalissa veroasioissa tukea ostetaan ulkopuolisilta veroasiantuntijoilta tai pyydetään ennakkopäätöksiä ja neuvoja verohallinnolta. Konsernin tavoitteena on hoitaa veronsa ja muut viranomaismaksunsa mahdollisimman oikein, ajallaan ja lakeja noudattaen. Veroraportti 2018 Vuonna 2018 konsernin tulos ennen veroja oli 1,78 M (2017: 2,34 M ). Tuloveroja maksettiin 0,33 M (0,42 M ). Konsernin erillisyhtiöllä ei ollut vahvistettuja tappiota aiemmilta tilikausilta. Tilikaudelta maksetuista veroista merkittävimmät olivat palkoista pidätetyt ennakonpidätykset 6,54 M (6,35 M ) sekä arvonlisävero 7,47 M (7,77 M ). Lisäksi Finrail-konserni maksoi tuloveroa 0,33 M (0,42 M ) ja verovuoden aikaisista palkoista sosiaaliturvamaksuja 0,20 M (0,25 M ). Näiden lisäksi konserni maksoi ostolaskuissaan erilaisia välillisiä veroja, joita ei ole eritelty raportissa. Veroraportissa esitetyt luvut ovat suoriteperusteisesti koottu erillisyhtiöiden tilinpäätöksistä. Osa maksettavista veroista erääntyy 2019 puolella. Finrailin riskienhallintaa ohjaa riskienhallintapolitiikka. FINRAILIN riskienhallintaa ohjaa hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka ja vuonna 2016 laadittu riskienhallinnan menettelytapaohje on otettu käyttöön kaikkien liiketoiminta-alueiden osalta. Riskien arviointia tehdään niin nykytilasta kuin muutoksista ja se on kiinteä osa projektimallia. Vuonna 2018 aikana riskienhallintaan havaittiin kohdistuvan päivitystarvetta jo vuodenvaihteessa tapahtuneiden organisaatiomuutoksien johdosta ja esimerkiksi lisääntyneen tietoturvallisuusvastuun vuoksi. Lisäksi riskienhallinnan raportoinnissa on kehitettävää. Finrailissa toteutettavan riskienhallinnan avulla edistetään liiketoiminnan tavoitteiden toteutumista sekä tunnistetaan ja hallitaan ennakoivasti niitä riskejä, jotka voivat uhata Finrailia saavuttamasta sille asetettuja strategisia päämääriä, toiminnallisia tai taloudellisia tavoitteita, tai jotka voivat vaarantaa operatiivisen toiminnan jatkuvuutta. Riskienhallinta on jatkuvaa toimintaa, jossa tunnistetaan, arvioidaan, hallitaan ja viestitään Finrailin keskeisistä riskeistä. Riskienhallintaprosessi on osana strategisten ja operatiivisten tavoitteiden asettamisprosessia, jokapäiväistä johtamista ja toimintaa, päätöksentekoa sekä projektien suunnittelua ja toteutusta. Riskienhallinnan toteutumista mitataan säännöllisesti ja riskitasosta raportoidaan johtoryhmälle kaksi kertaa vuodessa sekä hallitukselle kerran vuodessa. Vuonna 2018 aikana laadittiin turvallisuuden toimintaohjelma, jonka yhdeksi perusosaksi asetettiin riskienhallinta. Vuoden 2019 aikana riskienhallinnan nykytila analysoidaan ja tämän perusteella luodaan kehitystoimenpiteet. Menettelytapaohje päivitetään ja riskienhallinnan kattavuus ja ajantasaisuus on asetettu myös turvallisuustavoitteeksi. 34 Finrail Oy vuosikertomus

19 SISÄLTÖVERTAILU Raportointimallin kohta Sijainti vuosikertomuksessa Kommentit ja poikkeukset Raportointimallin kohta Sijainti vuosikertomuksessa Kommentit ja poikkeukset Organisaation kuvaus, hallinto ja toimintaperiaatteet Organisaation perustiedot Finrail lyhyesti Yhteiskuntavastuun johtaminen ja toimintaperiaatteet Sidosryhmät ja sidosryhmävuorovaikutus Taloudellisen vastuun johtaminen Yritysvastuun johtaminen Vastuuta asiakkaista ja sidosryhmistä Taloudellisen vastuun johtaminen Taloudellinen vastuu Taloudellisen toiminnan tunnusluvut Taloudellinen vastuu Finrail ei tee rahallisia lahjoituksia. Henkilöstö Henkilöstöjohtaminen Vastuuta henkilöstöstä Henkilöstön määrä ja rakenne Vastuuta henkilöstöstä Uudelleenjärjestelytilanteet ja irtisanomiset/henkilöstön ja työnantajan väliset suhteet Vuonna 2018 henkilöstöä ei ollut lomautettuna. Yhtiössä pidettiin kahdet YT-neuvottelut. Tasa-arvo Vastuuta henkilöstöstä Tasa-arvosuunnitelma on esitetty vuosikertomuksessa. Palkitseminen Vastuuta henkilöstöstä Kaikki Finrailin työntekijät ovat tulospalkkauksen piirissä sekä henkilöstörahaston jäseniä. Osaamisen kehittäminen ja koulutus Vastuuta henkilöstöstä Koulutus on esitetty vuosikertomuksessa. Työhyvinvointi Vastuuta henkilöstöstä Finrailissa toteutetaan vuosittain henkilöstötutkimus, joka muutettiin Henkilöstöpulssi-kyselyksi. Kysely toteutetaan 3 kertaa vuodessa. Työhyvinvointi Finrailissa-hanketta jatkettiin vuonna Terveystalon kanssa jatkettiin yhteistyötä tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisemiseksi ja haastavan vuorotyön tukemiseksi. Vireydenhallinta Finrailissa-projektia jatkettiin. Yhteiskunta Paikallisyhteisöt Suurin vaikutuksemme paikallisyhteisöihin on työllistäminen paikallisesti koko Suomen laajuisesti. Lahjonta ja korruptio Finrail ei hyväksy lahjontaa ja korruptiota missään muodossa. Poliittinen vaikuttaminen Finrail ei saa poliittisia tukia emmekä pyri vaikuttamaan poliittisesti. Kilpailun rajoitukset Finrailia on pidettävä erityisalojen hankintalain tarkoittamana hankintayksikkönä siltä osin kuin sen tominta koskee erityisalojen hankintalain mukaista rataverkon huoltoa ja ylläpitoa sekä valtioneuvoston asetuksen rautatieliikenteen harjoittajille tarjottavista palveluista mukaista huoltolaitteiden ja muiden teknisten laitteiden käyttöä. Määräystenmukaisuus Tuotevastuu Asiakastyytyväisyys Tuotteiden ja palveluiden terveys ja turvallisuus Ihmisoikeudet Vastuuta asiakkaista ja sidosryhmistä Vastuuta turvallisuudesta Toimintaan ei kohdistunut merkittäviä lainsäädännön ja säännösten rikkomuksiin liittyviä oikeustoimia, sakkoja tai sanktioita. Sidosryhmä- ja asiakastyytyväisyyttä seurataan vuosittain erillisellä tutkimuksella. Vuosikertomuksessa on esitetty tutkimustulokset. Turvallisuus on keskeinen arvo. Turvallisuustoimintaa ohjaa turvallisuuspolitiikka. Turvallisuuden johtamisen työvälineenä toimii turvallisuuden johtamisjärjestelmä sekä riskienhallintapolitiikka. Toimintaan liittyvät ihmisoikeusasiat Finrail toimii vain Suomen markkinoilla ja noudattaa työsopimuksissa aina kansallisia lakeja. Finrail ei hyväksy minkäänlaista syrjintää, häirintää tai pakottamista. Toimitusketju Toimitusketjun hallinta Finrail hankkii vain omaan käyttöönsä tavanomaisia tarvikkeita toimistoon. Käytössä ei ole erityistä hankintapolitiikkaa. Raportointi- ja laskentaperiaatteet Raportointi koskee koko konsernia. Mahdolliset poikkeukset laskentaperiaatteissa on mainittu tunnuslukujen yhteydessä. Työterveys ja turvallisuus Vastuuta henkilöstöstä Työ- ja työmatkatapaturmia seurataan kuukausittain. Vuonna 2018 tapahtui kaksi työtapaturmaa ja viisi työmatkatapaturmaa. Trendi on laskeva. Työn luonteen vuoksi työtapaturmat ovat erittäin harvinaisia ja koskevat lähinnä työergonomiaa. Työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa on määritelty työterveyden tarjoamat palvelut. Ympäristö Ympäristöjohtaminen Vastuuta ympäristöstä Finrail on asiantuntijaorganisaatio ja kuormittaa hyvin vähän ympäristöä. Täsmällinen liikenteenohjaus vähentää osaltaan liikenteen päästöjä. Ympäristötunnusluvut Vastuuta ympäristöstä Toiminnastamme ei aiheudu päästöjä ilmaan eikä jätteitä. Lajittelemme sosiaalitilojemme jätteet toimipaikoissamme. Emme ole saaneet huomautuksia ympäristölainsäädännön rikkomuksista. 36 Finrail Oy vuosikertomus

20 HALLINTO JA JOHTAMINEN HALLITUS JOHTORYHMÄ 2 MIESTÄ 1 NAINEN 5 MIESTÄ 4 NAISTA Hallitus Palkitsemisjärjestelmät Finrailin hallitus vastaa yhtiön hallinnosta sekä toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Lisäksi hallitus vastaa siitä, että yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Hallitus toimii yhtiöjärjestyksen, osakeyhtiölain ja muun voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti. Hallitus on hyväksynyt itselleen työjärjestyksen, jossa on määritelty hallituksen keskeiset tehtävät ja sen työskentelyyn liittyvät keskeiset menettelytavat. Hallituksen tehtävänä on osakeyhtiölaissa määriteltyjen tehtävien lisäksi pitkän aikavälin strategian hyväksyminen ja seuranta, vuositavoitteiden ja talousarvion vahvistaminen sekä niiden toteutumisen seuranta, olennaisen organisaatiorakenteen hyväksyminen, merkittävien yrityskauppojen ja investointien hyväksyminen, sijoituspolitiikan hyväksyminen, riskienhallinnan ja muiden keskeisten vastaavien ohjausjärjestelmien periaatteiden hyväksyminen, toimitusjohtajan valinta ja johtoryhmän jäsenen valinnan vahvistaminen, ylimmän johdon palkkauksen vahvistaminen ja yhtiön tulospalkkiojärjestelmien hyväksyntä. Hallituksella ei ole erillisiä valiokuntia. Hallitus arvioi toimintaansa säännöllisesti itse ja ulkopuolisen arvioitsijan toimesta. Yhtiön hallituksen valitsee yhtiökokous osakeyhtiölain säännösten mukaisesti. Hallituksen puheenjohtajana toimii Pertti Korhonen. Hallituksen muina jäseninä ovat toimivat Yrjö Poutiainen ja Kirsi Nuotto (alkaen ). Hallituksessa lopettivat Kimmo Mäki, Pia Björk, Kaija Sellman sekä Pekka Timonen. Hallituksen puheenjohtajalle maksetaan palkkiota euroa kuukaudessa ja jäsenille euroa kuukaudessa. Lisäksi jäsenille maksetaan kokouspalkkiota 600 euroa kokoukselta. Hallitukselle maksettujen palkkioiden ja kokouspalkkioiden määrä vuodelta 2018 ilmenee tilinpäätöksen liitetiedoista. Toimitusjohtaja ja johtoryhmä Toimitusjohtaja hoitaa konsernin juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Hallitus valitsee toimitusjohtajan sekä vahvistaa hänen palkkauksensa sekä muut toimen ehdot. Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut vuoden 2013 alusta lukien Pertti Saarela. Finrail-konsernissa on johtoryhmä. Johtoryhmään kuuluvat toimitusjohtajan (pj) lisäksi talousjohtaja (vt, henkilöstöjohtaja 9/2018 asti), turvallisuus-, laatu- ja asiakasjohtaja, operatiivinen johtaja, henkilöstöjohtaja (alkaen 9/2018), kehitysjohtaja, viestintäpäällikkö, järjestelmäjohtaja sekä kapasiteetinhallinta-, liikennesuunnittelu- ja matkustajainformaatiojohtaja. Johtoryhmä kokoontuu pääsääntöisesti joka toinen viikko. Toimitusjohtajalle ja johtoryhmälle vuonna 2018 maksettujen palkkojen ja tulospalkkioiden määrä ilmenee tilinpäätöksen liitetiedoista. Yhtiöllä ei ole käytössä lisäeläkejärjestelyitä. Yhtiön hallitus on vuonna 2015 vahvistanut yhtiölle johdon ja asiantuntijoiden palkitsemisjärjestelmän. Palkitsemisjärjestelmän piirissä olevat henkilöt vahvistaa vuosittain yhtiön hallitus. Vuoden 2018 lopussa tulospalkkiojärjestelmän piirissä oli johtoryhmä sekä muuta johtoa, esimiehiä ja asiantuntijoita, yhteensä noin 50 henkilöä. Tulospalkkiojärjestelmän tavoitteena on kannustaa johtoa ja esimiehiä tavanomaista parempiin suorituksiin ja sitouttaa heitä yhtiöön. Palkitsemisessa noudatetaan valtioneuvoston vahvistamia palkitsemista valtionyhtiöissä koskevia ohjeita. Hallituksen vahvistamassa tulospalkkiojärjestelmässä määritellään sen keskeiset säännökset, kuten tavoitteiden määrittelyn ja mittaamisen perusteet, enimmäispalkkiomahdollisuudet sekä järjestelmän entry- ja exit-säännöt. Tulospalkkioiden maksamisesta päättää johtoryhmätasolla yhtiön hallitus tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen. Hallitus voi muuttaa järjestelmän sääntöjä taikka päättää olematta maksamasta tulospalkkioita. Tulospalkkiojärjestelmässä jokaiselle määritellään tavoitteet, jotka ovat haastavia ja mitattavia. Tavoitteiden tulee tukeutua yhtiön strategisiin teemoihin, joita ovat tuloksellisuus/operatiivisen tehokkuuden parantaminen, kasvu, asiakastyytyväisyys, turvallisuus, henkilöstön johtaminen ja toiminnan johtaminen/projektien toteutus. Tavoitteiden painoarvot vaihtelevat tehtävä- ja roolikohtaisesti. Tulospalkkioiden tavoitetaso on 2,5 15 % edellisen vuoden kiinteästä vuosi- palkasta ja enimmäisansaintamahdollisuudet ovat 5 30 % edellisen vuoden kiinteästä vuosipalkasta. Johdon ja asiantuntijoiden lisäksi koko muu vakinainen henkilökunta kuuluu erillisen tulospalkkiojärjestelmän piiriin. Kahden eri järjestelmän piiriin ei ole mahdollista kuulua samanaikaisesti. Yhtiön henkilökunta on perustanut vuoden 2015 lopussa Finrail-konsernin henkilöstörahaston. Sisäinen tarkastus Sisäisen tarkastuksen toiminta-ajatuksena on avustaa Finrailin hallitusta ja toimitusjohtajaa näiden valvontavelvollisuuden täyttämisessä. Sisäinen tarkastus on riippumatonta ja objektiivista. Sisäinen tarkastus toimii yhtiön hallituksen ja toimitusjohtajan alaisuudessa, joille sisäisesti tarkastuksesta pääsääntöisesti raportoidaan. Sisäinen tarkastus voi hallituksen hyväksymän tarkastussuunnitelman mukaan kohdistua kaikkiin yhtiön toimintoihin ja yksiköihin. Finrailin hallitus on hyväksynyt sisäisen tarkastuksen ohjesäännön vuonna Finraililla ei ole omaa erillistä sisäisen tarkastuksen organisaatiota. Tällä hetkellä sisäisen tarkastuksen palvelutuottajana toimii BDO Oy. 38 Finrail Oy vuosikertomus

21 HALLITUS JOHTORYHMÄ PERTTI KORHONEN KIRSI NUOTTO YRJÖ POUTIAINEN PERTTI SAARELA JOHANNA MAJAMÄKI TIMO NIEMINEN SANNA JÄRVENPÄÄ PERTTI KORHONEN puheenjohtaja s Diplomi-insinööri Finrailin hallituksessa lähtien KIMMO MÄKI s Diplomi-insinööri, EMBA Hallituksen puheenjohtaja Hallituksen jäsen asti Muut hallitusjäsenyydet: DNA Oyj 2016, Finpro Oy 2017, Fastems Oy 2016, Rollock Oy 2016, Juuri Partners 2017, Berggren Oy 2017, Tekir Oy 2017, Ahlström Oyj , varapuheenjohtaja , Rautaruukki Oyj , Elisa Oyj , Veho Group Oy , QPR Software Oyj Muut hallitusjäsenyydet: WCM Controls Oy 2002, Satamaliitto 2013, Innorail Oy 2012, Meriliitto ry 2013, Baltic Ports Organization 2011 PIA BJÖRK s Kauppatieteiden maisteri Hallituksen jäsen asti KIRSI NUOTTO s Filosofian maisteri Hallituksen jäsen lähtien YRJÖ POUTIAINEN s Oikeustieteen kandidaatti, varatuomari Finrailin hallituksessa vuodesta 2015 Muut hallitusjäsenyydet: Ekokem KAIJA SELLMAN s Kauppatieteiden maisteri Hallituksen jäsen asti PEKKA TIMONEN s Oikeustieteen tohtori Dosentti, oikeustaloustiede Hallituksen jäsen asti TERO KOSSILA TIINA HÄYHÄ PERTTI SAARELA Toimitusjohtaja s Oikeustieteen kandidaatti Finrailin johtoryhmässä vuodesta 2013 JOHANNA MAJAMÄKI Viestintäpäällikkö s Valtiotieteiden maisteri Finrailin johtoryhmässä vuodesta 2016 VILLE TERVOLA MIKKO NATUNEN HEIDI SAARINEN TIINA HÄYHÄ HR-johtaja s Kauppatieteiden maisteri ja EMBA Finrailin johtoryhmässä lokakuusta 2018 VILLE TERVOLA Talousjohtaja s Kauppatieteiden maisteri Finrailin johtoryhmässä vuodesta 2013 TIMO NIEMINEN Kehitysjohtaja s Diplomi-insinööri Finrailin johtoryhmässä vuodesta 2014 MIKKO NATUNEN Johtaja, liikenteenohjauksen ja -hallinnan tietojärjestelmät s Diplomi-insinööri Finrailin johtoryhmässä marraskuusta 2018 SANNA JÄRVENPÄÄ Operatiivinen johtaja s Diplomi-insinööri Finrailin johtoryhmässä vuodesta 2013 TERO KOSSILA SQE-johtaja s Kauppatieteiden maisteri Finrailin johtoryhmässä syyskuusta 2018 HEIDI SAARINEN Johtaja, liikennejärjestelmä, kapasiteetinhallinta ja matkustajainformaatio s Diplomi-insinööri Finrailin johtoryhmässä marraskuusta 2018 PERTTI SILTAKOSKI Liikennesuunnittelupäällikkö Johtoryhmän jäsen 11/2018 asti JARI PELTONEN Asiakkuuspäällikkö Johtoryhmän jäsen 11/2018 asti 40 Finrail Oy vuosikertomus