ESPOON KAUPUNKI HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI

Transkriptio

1 Vastaanottaja Espoon kaupunki Asiakirjatyyppi Hulevesitulvariskien alustava arviointi Päivämäärä Viite ESPOON KAUPUNKI HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI

2 ESPOON KAUPUNKI HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI Päivämäärä Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Roy Snellman, Thomas Banafa Anni Orkoneva Sari Suvanto Hulevesitulvariskien alustava arviointi Viite Ramboll Niemenkatu LAHTI P F

3 Hulevesitulvariskien alustava arviointi SISÄLTÖ 1. JOHDANTO Yleistä Tulvariskien hallinnan tausta Merkittävän hulevesitulvariskialueen kriteerit 2 2. ALUEEN KUVAUS Maankäyttö ja hydrologia Meri- ja vesistötulvariskit Hulevesien hallinta Espoossa 3 3. ESIINTYNEET HULEVESITULVAT JA NIIDEN AIHEUTTAMAT VAHINGOT 4 4. PAIKKATIETOPOHJAINEN HULEVESITULVARISKIKARTOITUS Menetelmän kuvaus Epävarmuudet 7 5. TULOSTEN TARKASTELU Kaupunkikeskukset Asuinalueet Liikekeskukset YHTEENVETO HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVASTA ARVIOINNISTA 16 LIITTEET LIITE 1 Merkittävän hulevesitulvariskin kriteerejä ja indikaattoreita vahinkoryhmittäin

4 1 1. JOHDANTO 1.1 Yleistä Tässä raportissa kuvataan Espoon kaupungin hulevesitulvariskien alustava arviointi. Arvioinnin tarkoituksena on selvittää, onko Espoossa merkittäviä tulvariskialueita kuten laissa (620/2010) ja asetuksessa (659/2010) tulvariskien hallinnasta on säädetty. Ensimmäisellä arviointikierroksella Espoossa ei tunnistettu merkittäviä hulevesitulvariskialueita. Espoossa on laadittu hulevesiohjelma vuonna 2011 ja sen päivitystyö on parhaillaan käynnissä joulukuussa Lähtötietoina työssä on käytetty seuraavia aineistoja: - Alustava hulevesitulvakartta (Suomen ympäristökeskus) - Hulevesiviemäriverkosto (Espoon kaupunki, ) - Rakennustiedot (Espoon kaupunki, ) - Maastotietokannan tiet ja uomat (Maanmittauslaitos, ) - Ilmakuva, taustakartta, peruskartta (Maanmittauslaitos, ) - Väestöruutuaineisto (Tilastokeskus, ) - Lehtiartikkelit toteutuneista hulevesitulvista - Taloudelliset aineistot tulvien aiheuttamista vahingoista (Ramboll) Työ on tehty Espoon toimeksiantona, jossa projektipäällikkönä on toiminut Risto Kirves. Työstä on vastannut Ramboll Finland Oy, jossa projektipäällikkönä on toiminut Anni Orkoneva, pääsuunnittelijana Roy Snellman ja laatuvastaavana Sari Suvanto. Ramboll Finlandin alikonsulttina tulvariskien hallinnan asiantuntijana on toiminut Banafa Consulting Oy. Lisäksi työhön tai sen kommentointiin ovat osallistuneet seuraavat Espoon kaupungin henkilöt: Risto Kirves (Projektipäällikkö, Kaupunkitekniikan keskus) Emilia Lehikoinen (Aluepäällikkö, Kaupunkitekniikan keskus) Heli Rautio (Aluepäällikkö,Kaupunkitekniikan keskus) Eeva Nuotio (Limnologi, Ympäristökeskus) Katariina Peltola (Maisema-arkkitehti, Kaupunkisuunnittelukeskus) Saara Ohlsen (Limnologi, Ympäristökeskus) Paula Kuusisto-Hjort (Yleiskaavainsinööri, Kaupunkisuunnittelukeskus) Leena Sänkiaho (Kehittämisinsinööri, HSY) 1.2 Tulvariskien hallinnan tausta Laki (620/2010) ja asetus (659/2010) tulvariskien hallinnasta tulivat voimaan kesällä Lain mukaan kunnat vastaavat hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelusta. Kunnan on tehtävä hulevesitulvariskien alustava arviointi ja tällä perusteella nimetä merkittävät hulevesitulvariskialueet tai todeta, ettei kunnassa ole tällaisia alueita. Kunnan tulee tehdä päätös ja toimittaa tieto päätöksestä ELY-keskukselle mennessä. Osallistumisesta ja tiedottamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä maankäyttö- ja rakennuslain 62, 65 ja 67 :ssä säädetään kaavoitusmenettelystä ja vuorovaikutuksesta. Kunnan nimeämispäätökseen ei saa hakea erikseen muutosta valittamalla. Mikäli kunta nimeää alueelleen merkittäviä hulevesitulvariskialueita, on näille alueille laadittava tulvavaara- ja tulvariskikartat joulukuuhun 2019 mennessä ja hulevesitulvariskien hallintasuunnitelmat joulukuuhun 2021 mennessä. Alustava arviointi, merkittävien hulevesitulvariskialueiden nimeäminen, tulvavaara- ja tulvariskikartat sekä hulevesitulvariskien hallintasuunnitelmat tarkistetaan jatkossa tarpeellisin osin kuuden vuoden välein. Hulevesitulvalla tarkoitetaan taajaan rakennetulla alueella maan pinnalle tai muille vastaaville pinnoille kertyvää sade- tai sulamisvettä. Taajaan rakennetulla alueella tarkoitetaan esimerkiksi asemakaavoitettuja alueita, suunnittelutarvealueita sekä muita erillisiä tiiviin rakentamisen alueita. Hulevesiin kuuluvat muun muassa maan pinnalta, rakennusten katoilta, tien pinnalta ja lentokentiltä poisjohdettavat vedet. Hulevesitulvista on käytetty myös nimitystä taajama- tai rankkasadetulva. Hulevesitulvat ovat yleensä nopeasti alkavia, lyhytkestoisia ja melko paikallisia.

5 Hulevesitulvien alustavassa arvioinnissa otetaan huomioon rankkasateista aiheutuvat tulvat rakennetuilla alueilla sekä vesistöä pienempien uomien (noro, oja, alle 10km 2 valuma-alue) tulviminen. Elinkeino- liikenne ja ympäristökeskukset (ELY) vastaavat merenranta ja vesistöjen tulvariskien arvioinnista Merkittävän hulevesitulvariskialueen kriteerit Lain (620/2010) mukaan tulvariskien alustava arviointi tehdään toteutuneista tulvista sekä ilmaston ja vesiolojen kehittymisestä saatavissa olevien tietojen perusteella ottaen huomioon myös ilmaston muuttuminen pitkällä aikavälillä. Tulvariskin merkittävyyttä arvioitaessa otetaan huomioon tulvan todennäköisyys sekä seuraavat tulvasta mahdollisesti aiheutuvat yleiseltä kannalta katsoen vahingolliset seuraukset: vahingollinen seuraus ihmisten terveydelle tai turvallisuudelle; välttämättömyyspalvelun, kuten vesihuollon, energiahuollon, tietoliikenteen, tieliikenteen tai muun vastaavan toiminnan, pitkäaikainen keskeytyminen; yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja turvaavan taloudellisen toiminnan pitkäaikainen keskeytyminen; pitkäkestoinen tai laaja-alainen vahingollinen seuraus ympäristölle sekä korjaamaton vahingollinen seuraus kulttuuriperinnölle. Tulvariskin merkittävyyttä arvioitaessa otetaan huomioon myös alueelliset ja paikalliset olosuhteet. (Tulvariskilaki, 8 ja 19 ). Yksittäiseen vahinkokohteeseen liittyvien omaisuusarvojen suuruus ei ole arvioinnissa ratkaisevaa, vaan merkittävälle tulvariskialueelle tunnusomaista on suuri yksittäisten vahinkokohteiden lukumäärä ja sen perusteella merkitys myös yleiseltä kannalta. Tulvan aiheuttamien vahingollisten seurausten indikaattorit ja kriteerit on esitetty liitteessä 2. Merkittävien hulevesitulvariskialueiden lisäksi tulvariskien alustavan arvioinnin yhteydessä voidaan tunnistaa alueita, joilla tulvariski on merkittävän hulevesitulvariskialueen kriteerejä vähäisempi ja joille ei ole perusteltua soveltaa kaikkia lainsäädännössä määrättyjä tulvariskien hallinnan suunnittelutoimenpiteitä. Kuntien vastuulla on huolehtia hulevesitulvariskien hallintaa palvelevasta suunnittelusta myös muilla kuin nimetyillä merkittävillä hulevesitulvariskialueilla.

6 3 2. ALUEEN KUVAUS 2.1 Maankäyttö ja hydrologia Espoo jakaantuu maankäytöllisesti kolmeen osaan: väljästi rakennettu maa- ja metsätalousvaltainen Länsi- ja Pohjois-Espoo Kehä III pohjoispuolella, kaupunkimaisen tiiviisti rakennettu Keski- ja Itä-Espoo sekä kaupunkimainen Etelä-Espoo merenranta-alueineen. Espoossa on viisi kaupunkikeskusta ja verkostomainen kaupunkirakenne. Kaupunkikeskukset ovat Espoon keskus, Leppävaara, Tapiola, Matinkylä ja Espoonlahti. Paikalliskeskukset ovat Kauklahti ja Pohjois-Espoossa sijaitseva Kalajärvi. Merkittävät liikenneväylät, joiden ympärille on keskittynyt työpaikka-, kauppa- ja asuinalueita ovat Kehä I, Kehä III, Turunväylä, Turuntie, Länsiväylä, rantarata ja Länsimetro. Espoon merkittävät vesistöalueet ovat Mankinjoen, Espoonjoen, Finnoobäckenin, Gräsanojan, Monikonpuron ja Lakistonjoen vesistöalueet, jotka kaikki Lakistonjokea lukuun ottamatta laskevat mereen Espoon edustalla. Lakistonjoki on osa Vantaanjoen vesistöä. 2.2 Meri- ja vesistötulvariskit Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on kuluvana vuonna 2018 uudelleen arvioinut meri- ja vesistötulvariskejä alueellaan ja ehdottanut, että Espoon rannikkoalue säilyy merkittävänä tulvariskialueena. Espoon rannikkoalueella sijaitsee kahdeksan merkittävämpää alueellista tulvariskikohdetta. Tulvariskien hallintasuunnitelman kohteita on suunnittelussa ja Leimuniityn kohde on toteutettu. 2.3 Hulevesien hallinta Espoossa Suurin osa rakennetusta asemakaavoitetusta alueesta Etelä- ja Kaakkois-Espoossa kuuluu hulevesiverkoston piiriin. Harvaan rakennetussa Länsi- ja Pohjois-Espoossa ei ole yhtenäistä hulevesiverkostoa. Espoossa ei esiinny ollenkaan sekaviemäröityjä alueita. Yleisillä alueilla kaavatason suunnittelusta vastaa Kaupunkisuunnittelukeskus ja rakentamisesta sekä toteutussuunnittelusta vastaa Kaupunkitekniikankeskus. Rakennushankkeiden rakennussuunnitelmien ja hulevesien hallintasuunnitelmien hyväksymisestä vastaa Rakennusvalvontakeskus. Näillä alueilla suunnitelmat hyväksyy tekninen lautakunta ja katupäällikkö. Ympäristökeskus antaa osaltaan yleistä ohjausta sekä kommentoi ja hyväksyy rakennushankkeiden hulevesisuunnitelmia. Hulevesien laadun valvonta on niitä aiheuttavan kiinteistön vastuulla.

7 4 3. ESIINTYNEET HULEVESITULVAT JA NIIDEN AIHEUTTAMAT VAHINGOT Espoossa ei ole tilastoitu järjestelmällisesti tapahtuneita hulevesitulvia. Hankkeen työryhmän ja muiden haasteltujen sidosryhmien kokemusperäisen tiedon perusteella Espoossa ei ole tapahtunut hulevesitulvia, joista olisi aiheutunut tulvariskien hallinnasta annetun lain mukaisia merkittäviä vahingollisia seurauksia ottaen huomioon liitteessä 2 esitetyt kriteerit. Tietoja hulevesitulvista, joista on aiheutunut lievempiä seurauksia, on kerätty uutislähteistä sekä Tulvaongelma Espoossa -julkaistusta. Edellä mainittujen lähteiden perusteella paikallistetut tapahtumat on sijoitettu kartalle (Kuva 1). Heinäkuussa 2004 vesistöt ja joet tulvivat johtuen runsaista rankkasateista. Tulvavettä pääsi asuntojen kellareihin, ja pelastuslaitos sai yhdeksän vahinkoilmoitusta eri puolilta Espoosta. Merkittäviä vahinkoja ei kuitenkaan tapahtunut. (Espoon tulvaongelma) illalla alkaneen ukonilman aikana satoi paikoin jopa 49 mm tunnissa, kokonaisuudessaan illan sademäärä oli kuitenkin 30 mm tunnissa. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos vastasi 26 vesivahinkoon, joista osa koski asuintalojen kellareita ja autotalleja. Lisäksi kauppakeskus Iso Omenan kellaria jouduttiin tyhjentämään tulvavedestä satoi arviolta 20 millimetriä noin tunnin aikana keskittyen Keilaniemestä länteen viiden kilometrin alueelle. Pelastuslaitokselle kertyi useita tehtäviä, veden tulviessa kaduilla ja asuntojen kellareissa. Hätäkeskukseen otettiin yhteyttä myös Mankkaalta ojasta ja Mankkaanjoesta tulvivasta vedestä. Asuintalojen lisäksi ainakin yhden autokorjaamon lattialle tulvi cm vettä pelastuslaitos sai hälytyksen, jonka mukaan Haukilahden kauppakeskuksessa sadevesiviemäri oli hajonnut kovan paineen johdosta. Vettä vuoti rakennuksen kellaritiloihin, jossa sijaitsi toimisto ja teknisiä tiloja Espoossa satoi noin 62 millimetriä, mikä arvioilta vastaa noin keskimäärin kerran 25 vuodessa (1/25a) tapahtuvaa rankkasadetta. Tulvavesi nousi Friisinkalliontielle, joka otettiin pois liikenteen käytöstä. Tulvavettä virtasi myös talojen kellareihin ja parkkihalleihin. Olarinluomassa tulvavettä pääsi nousemaan autoliikkeen halliin, jolloin useita autoja kastui johtuen Gräsänojan pinnannoususta. Kuva 1 Tiedossa olevat tapahtuneet hulevesitulvavahingot; sijainnit ovat viitteellisiä.

8 5 4. PAIKKATIETOPOHJAINEN HULEVESITULVARISKIKARTOITUS 4.1 Menetelmän kuvaus Hulevesitulvariskejä arvioitiin yhdistämällä Suomen ympäristökeskuksen tuottama kerran 100 vuodessa toistuvan rankkasadetilanteen alustava hulevesitulvakartta tulvahaavoittuvuutta kuvaavien paikkatietoaineistojen (rakennukset, tiet, rautatie) kanssa. Analyysissä hyödynnettiin paikkatietopohjaista analyysiä, joka toteutettiin DHI:n kehittämällä CADSS (City Adaptation Decision Support System) ohjelmistolla (Kuva 2). Ohjelman avulla voidaan tunnistaa hulevesitulvan peittämälle alueelle jääviä potentiaalisia riskikohteita. Kuva 2 Tulvariskianalyysin konsepti. Vuosittaisena tulvavahinkona kullekin rasterin solulle ilmoitettu riski perustuu tulvan todennäköisyyteen ja kriittisen infrastruktuurin (tiet, rautatiet ja rakennukset) potentiaaliseen tulvavahinkoon. Paikkatietoaineiston rakennukset jaettiin riskianalyysiä varten 10:een ja tiet neljään luokkaan (Taulukko 1). Kullekin luokalle määritettiin tulvavahingon aiheuttamat yksikköhinnat karkealla tasolla hyödyntäen taloudellisia aineistoja. Koska hankkeen tarkastelutaso ei ollut riittävä arvioimaan varsinaisia tulvavahinkojen taloudellisia kustannuksia kuhunkin kohteeseen, hyödynnettiin suhteellisia yksikköhintoja vain kohteiden haavoittuvuuden karkeaan arviointiin. Esimerkiksi sairaanhoidon rakennukset arvioitiin kaikista haavoittuvimmiksi. Taulukko 1 Tulvariskikohteiden luokittelu Rakennukset Ti et Kohdeluokka Sairaanhoito, päivähoito Liike- ja teollisuusrakennukset Yhdyskuntatekniikan rakennukset Asuinrakennus (kerrostalo) Asuinrakennus (omakoti- ja rivitalo) Yliopistot Koulut Rautatie Valtatie Haavoittuvuus Suuri Suuri Suuri Pieni Pieni Keskisuuri Keskisuuri Suuri Suuri

9 6 Yli 6 m leveä tie Keskisuuri 3 6 m leveä tie Pieni Alle 3 m leveä tie Pieni Mallinnuksen lopputulos on kartta kerran 100 vuodessa toistuvalla rankkasateella muodostuvan hulevesitulvariskin alueellisesta jakautumisesta Espoossa (Kuva 3). Kartalla yhden ruudun koko on 100 x 100 metriä. Kukin ruutu havainnollistaa ruudun alle jäävien hulevesitulvariskikohteiden vahinkosummaa. Suuremman hulevesitulvariskin alueet on merkitty punaisella. Kuva 3 Kartta hulevesitulvariskin alueellisesta jakautumisesta Espoossa. Kartan värikoodeilla on tarkoitus havainnollistaa alueiden välistä suhteellista eroa. Absoluuttisia arvoja odotetuista tulvan aiheuttamista vuotuisista kustannuksista (riskistä) ei tällä tarkastelutasolla voitu tuottaa. Tuotetun kartan ja hankkeen työryhmän kokemusperäisen tiedon perusteella valittiin yhteensä 19 aluetta, joiden tulvariskin merkittävyyttä arvioitiin Kuntaliiton ja Suomen ympäristökeskuksen kriteerien (Liite 1) perusteella. Merkittävyyden arvioimisen tueksi tehtiin lisäksi rakennus- ja huoneistorekisterin tietoihin perustuva paikkatietoanalyysi tulva-alueelle jäävien asuinrakennusten ja asukkaiden lukumääristä. Valikoitujen alueiden hulevesitulvariskikartoituksen tuloksia on tarkasteltu kappaleessa 5.

10 7 4.2 Epävarmuudet Käytetyllä menetelmällä saatiin tehokkaasti ja kattavasti tarkasteltua alustavalla tasolla hulevesitulvariskejä Espoon kaupungin alueella. Menetelmään liittyy kuitenkin monia epävarmuuksia ja olettamuksia, joita joudutaan yleisellä tasolla tekemään. Alle on listattu epävarmuuksia, joita on pyritty tulosten tarkastelussa huomioimaan. Alustavan hulevesitulvakartan mallinnuksessa käytetty korkeusmalli ei ole kaikilta kohdin ajankohtainen. Alustavassa hulevesitulvakartassa hulevesiverkosto on huomioitu vain karkealla tasolla olettaen 10 mm/h vakiohäviö tiiviisti rakennetuilta alueilta. Tämän työn puitteissa ei ole tutkittu hulevesiverkoston todellista kapasiteettia. Voidaan kuitenkin todeta, että hulevesiverkoston välityskyky ei riitä välittämään kerran 100 vuodessa esiintyvän rankkasateen tulvavesiä. Näin ollen hulevesitulvakartassa esiintyvät lammikot pitävät todennäköisesti melko hyvin paikkansa. Alustavan hulevesitulvakartan mallinnuksessa käytetystä korkeusmallista on poistettu sillat. Tästä syystä tulvariskianalyysissä alikulkujen tulviminen on tulkittu tien tai rautatien tulvimisena, vaikka todellisuudessa näin ei välttämättä tapahtuisikaan. Alustavan hulevesitulvakartan mallinnusmenetelmästä johtuen kartalla esiintyy hyvin pieniä paikallisia painanteita rakennusten vieressä, mikä aiheuttaa suhteettoman suuren tulvariskin rakennukselle (haavoittuvuudesta riippuen). Tulvariskikohteiden haavoittuvuutta arvioitiin karkeisiin tulvavahingosta aiheutuviin yksikköhintoihin perustuen. Vaikka kohteiden haavoittuvuus (esim. sairaala tai voimalaitos) huomioitiin karkeasti tulvariskianalyysissä, ei riskin luonteesta voitu tällä tarkastelutasolla sanoa enempää. Analyysillä ei päästä käsiksi Syken ja Kuntaliiton ohjeissa (Liite 1) listattuihin riskeihin, jotka liittyvät esimerkiksi tärkeiden evakuoimisreittien katkeamiseen, pitkäaikaisiin sähkökatkoksiin tai talousveden pilaantumiseen.

11 8 5. TULOSTEN TARKASTELU Hulevesitulvariskikartoituksen ja hankkeen kokemusperäisen tiedon perusteella valittiin yhteensä 19 aluetta, joiden tulvariskin merkittävyyttä arvioitiin Kuntaliiton ja Suomen ympäristökeskuksen kriteerien (Liite 1) perusteella. Alla olevaan taulukkoon on listattu valikoidut alueet sekä arviot hulevesitulvariskikohteista. Tuloksia on havainnollistettu kartoilla alla olevissa kappaleissa. Taulukko 2 Työssä arvioidut alustavat hulevesitulvariskialueet ja -kohteet Espoossa Alustavia hulevesitulvariskikohteita 1/100v toistuvalla rankkasateella Asukkaiden Asuinrakennusten Kohde lkm (karkea Muut kohteet lkm (karkea arvio) arvio) 1. Juvanmalmi Liikerakennus ja päiväkoti 2. Jupperi Lippajärvi Rastaala Lintuvaara Espoon Julkishallinnollinen rakennus, keskus liikerakennukset n. 3 kpl 7. Kuninkainen Koulu Koulu, terveysasema, 8. Leppävaara liikerakennukset 9. Latokaski Sinimäki Liikerakennukset n. 5 kpl 11. Laajalahti Kattilalaakso Eestinmalmi Liikerakennus 14. Kuitinmäki Koulut 2 kpl, liikerakennus 15. Suurpelto Koulu 16. Tapiola Liikerakennukset n. 4 kpl 17. Espoonlahti Liikerakennukset n. 3 kpl 18. Olarinluoma 5 Liikerakennukset n. 5 kpl, päiväkoti 19. Haukilahti HUOM! Tarkastelun tueksi on karttojen lisäksi rakennus- ja tiekohtaisia tulvariskianalyysin tuloksia. Kartoilla kohteet on jaoteltu matalaan, keskisuureen ja suureen riskiluokkaan. Tuloksia tarkasteltaessa tulee huomioida luvussa 4 mainitut epävarmuudet. Varsinkin hulevesitulvakarttojen hyvin pienistä lammikoista aiheutuva suhteettoman suuri riskitaso osalla kohteista tulee huomioida. Kohdekohtaisilla riskikartoilla saadaan kuitenkin havainnollistettua kohteen riskitasoa suhteessa muihin kohteisiin koko kaupungin alueella. 5.1 Kaupunkikeskukset Kaupunkikeskuksista suurimmat hulevesitulvariskit kohdistuvat Espoon keskukseen, Leppävaaraan sekä Tapiolaan. Alueet ovat hulevesiviemäröityjä, mutta verkoston kapasiteettia ei ole suunniteltu kerran 100 vuodessa tapahtuvan rankkasateen aikana syntyvien virtaamien pois johtamiseen. Useassa kohteessa tulvareittien suunnittelu on puutteellista. Espoon keskuksessa tulvavaara-alueelle jää yhteensä noin 50 asuinrakennusta (n. 600 asukasta) ja viisi julkishallinnollista tai liikerakennusta. Tulvavaara-alue jakautuu kolmeen yhtenäisempään alueeseen, joista kaksi itäisempää aluetta liittyvät Sankbäckenin puron tulvimiseen. Näiden kahden tulvavaara-alueella sijaitsee lähinnä asuinrakennuksia. Kolmas alue sijaitsee juna-aseman kohdilla radan molemmin puolin. Tällä alueella sijaitsevat muun muassa Espoon virastotalo sekä Kauppakeskus Espoontori.

12 9 Virastotalo Espoontori Entresse HUOM! Maaston topografia muuttunut mallinnuksessa käytetyn korkeusmallin laserkeilauksen jälkeen. Kuva 4 Espoon keskuksen alustava hulevesitulvariskikartta. (Alustava hulevesitulvakartta / Lähde: SYKE) Leppävaarassa tulvariski muodostuu Monikonpuron tulvimisesta Leppäviidan alueella sekä useasta paikallisemmasta lammikoitumisalueesta. Alustavan hulevesitulvariskikartan tulokset ovat Monikonpuron osalta epävarmoja, koska tuloksissa ei ole huomioitu puron viemäröityjä osuuksia. Tämä vaikuttaa merkittävästi tulvan laajuuteen ja syvyyteen Leppäviidan alueella. Lisäksi Leppävaaran alueella maankäyttö tulee muuttumaan lähitulevaisuudessa merkittävästi käynnissä olevien kaavahankkeiden myötä. Tulvavaara-alueelle jää tulvariskianalyysin

13 10 perusteella noin 20 asuinrakennusta (n asukasta) sekä useita liikerakennuksia (mm. kauppakeskus Sello). Leppäviita Sello Kuva 5 Leppävaaran alustava hulevesitulvariskikartta. (Alustava hulevesitulvakartta / Lähde: SYKE) Tapiolassa esiintyy useita pienempiä paikallisia hulevesitulvavaara-alueita. Tulvavaara-alueelle jää arviolta 30 asuinrakennusta (n. 150 as.) ja neljä liikerakennusta.

14 5.2 Asuinalueet Asuinalueista ja asuinrakennus valtaisista alueista merkittävimmät hulevesitulvariskit kohdistuvat Kuitinmäen, Suurpellon, Rastaalan, Haukilahden sekä Espoonlahden alueille. Alueet ovat kaupunkikeskusten tapaan hulevesiviemäröityjä. 11 Näistä suurin tulvariski on Kuitinmäen alueella, jossa tulvavaara-alueella sijaitsee n. 150 asuinrakennusta (1400 asukasta), Kuitinmäen peruskoulu, Päiväkehrän koulu sekä liikerakennus. Alueella on 2016 vuonna 60 mm suuruisen rankkasateen jäljiltä tulvinut ja Friisinkalliontie on jouduttu ottamaan pois liikenteen käytöstä. Lisäksi Iltatiellä hulevesi on tulvinut usealle kiinteistölle. Hulevesiverkoston kapasiteetti on alueella puutteellinen. Iltatie Kuitinmäen peruskoulu Volkswagen Center Espoo Kuva 6 Kuitinmäen alustava hulevesitulvariskikartta. (Alustava hulevesitulvakartta / Lähde: SYKE)

15 12 Suurpellon alueella asuinrakennusten lisäksi (n. 30 kpl, 600 as.) merkittävin hulevesitulvariskikohde on Opinmäen koulukampus. Alueen hulevesitulva johtuu yläpuolisen valuma-alueen päävirtausreitin eli Lukupuron tulvimisesta. Alustavan hulevesitulvakartan tulokset ovat alueelta osalta virheellisiä, koska mallinnuksessa käytetty korkeusaineisto on vanhentunut Suurpellon rakentamisen myötä. Opinmäen kampus HUOM! Maaston topografia muuttunut mallinnuksessa käytetyn korkeusmallin laserkeilauksen jälkeen. Kuva 7 Suurpellon alustava hulevesitulvariskikartta. (Alustava hulevesitulvakartta / Lähde: SYKE)

16 Rastaalassa hulevesitulvavaara-alueella sijaitsee noin 50 asuinrakennusta (n. 500 as.) sekä Laaksolahden hoivakoti. Suurin tulvariski kohdistuukin vaikeasti evakuoitavaan hoivakotiin, joka tulvii tontin eteläpuoleisen avouoman tulviessa. Alueella on lisäksi muutamia paikallisempia hulevesitulvavaara-alueita. 13 Haukilahden ja Westendin alueella sijaitsee arviolta noin 50 asuinrakennusta (n. 500 as.), jotka sijaitsevat hulevesitulvavaara-alueella. Alueella on havaittu kaksi hulevesitulvaa vuosina 2004 sekä Vuonna 2015 havaittu tulva johtui uutistiedon perusteella sadevesiviemärin hajoamisesta Haukilahden kauppakeskuksessa. Vuoden 2004 havaittu tulva tapahtui Espoon kaupungin tulvaraportin mukaan Mellstenintiellä Haukilahden venesataman kohdalla. Espoonlahden alueella sijaitsee useampia paikallisia hulevesitulvavaara-alueita, joiden alle jää yhteensä noin 50 asuinrakennusta (n. 500 as.) sekä kolme liikerakennusta. Entisen Kauppakeskus Lippulaivan tontin osalta korkeustiedot ovat vanhentuneet, joka tulee huomioida tuloksia tarkastellessa. Entinen Kauppakeskus lippulaiva HUOM! Maaston topografia muuttunut mallinnuksessa käytetyn korkeusmallin laserkeilauksen jälkeen. Kuva 8 Espoonlahden alustava hulevesitulvariskikartta. (Alustava hulevesitulvakartta / Lähde: SYKE) Muita tarkastelussa mukana olleita pienemmän hulevesitulvariskin asuinalueita ovat Juvanmalmi, (n. 170 as.), Jupperi (n. 200 as. tulvavaara-alueella), Lippajärvi (n. 300 as.), Lintuvaara (n. 500 as.), Kuninkainen (n. 400 as.), Latokaski (n. 500 as.), Laajalahti (n. 50 as.) sekä Kattilalaakso (n. 300 as.). 5.3 Liikekeskukset Kaupunkikeskustojen ulkopuolisista liikealueista merkittävimmät hulevesitulvariskit kohdistuvat Olarinluomaan, Eestinmalmille sekä Sinimäelle. Kaikki kolme liikekeskusten aluetta ovat hulevesiviemäröityjä. Olarinluomassa hulevesitulvavaara-alueen alle jää pääosin liikerakennuksia sekä Lystimäen päiväkoti. Alueen tulvimiseen vaikuttaa voimakkaasti Gräsänoja, jonka sivu-uoman tulviminen johti Merituulentien varressa sijaitsevien autoliikkeiden tulvimiseen vuonna 2016.

17 14 HUOM! Maaston topografia muuttunut mallinnuksessa käytetyn korkeusmallin laserkeilauksen jälkeen. Lystimäen päiväkoti Autoliikkeet Kuva 9 Olarinluoman alustava hulevesitulvariskikartta. (Alustava hulevesitulvakartta / Lähde: SYKE) Eestinmalmin alueella sijaitsee kaksi hulevesitulvavaara-aluetta Kauppakeskus Liilan lähistössä sekä Purovarrentien asuinalue. Asuinrakennuksia jää tulvavaara-alueelle yhteensä noin 70 (n. 150 as.). Alueen merkittävin hulevesitulvariskikohde on Kauppakeskus Liilan ympäristö. Kauppakeskus Liila Kuva 10 Eestinmalmin alustava hulevesitulvariskikartta. (Alustava hulevesitulvakartta / Lähde: SYKE)

18 Sinimäen alueella sijaitsee useampia paikallisia hulevesitulvavaara-alueita, joiden alle jää yhteensä noin 100 asuinrakennusta (n. 350 as.) sekä noin viisi Turunväylän varressa sijaitsevaa liike- ja toimistorakennusta. Mankkaanpuron tulvavaara-alueella sijaitsee näistä asuinrakennuksista noin viidennes. Merkittävin hulevesitulvariski alueella kohdistuu Turunväylän eteläpuolen kauppakeskukseen ja liikerakennuksiin. 15 Liikerakennus Liikerakennus Toimistorakennus Kuva 11 Sinimäen alustava hulevesitulvariskikartta. (Alustava hulevesitulvakartta / Lähde: SYKE)

19 16 6. YHTEENVETO HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVASTA ARVIOINNISTA Tähän mennessä Espoon kaupungin alueella ei ole esiintynyt hulevesitulvia, joista olisi aiheutunut tulvariskien hallinnasta annetun lain (620/2010) 8 :n 1 momentissa tarkoitettuja yleiseltä kannalta katsoen vahingollisia seurauksia. Laaditussa hulevesitulvariskien alustavassa arvioinnissa on tunnistettu seuraavat alueet, joilla voi tulevaisuudessa esiintyä hulevesitulvariski ja joita esitetään selvitettävän jatkossa tarkemmin. Näille alueille suositellaan myös kohdistettavan hulevesien hallinnan toimenpiteitä osana muuta hulevesien hallintaa. Kuitinmäki Espoon keskus Leppävaara Suurpelto Olarinluoma Sinimäki Eestinmalmi Tämän selvitystyön aikana kuitenkin Espoon kaupunki ja työryhmä on todennut, ettei esitettyjen, mahdollisten tulvariskikohteiden joukosta tässä vaiheessa nimetä lain tarkoittamia merkittäviä hulevesitulvariskialueita. Havaittujen mahdollisten tulvariskikohteiden joukossa on mm. kohteita, joissa maankäyttö tulee oleellisesti muuttumaan lähitulevaisuudessa. Lisäksi kohteita halutaan jatkoselvittää tarkemmin mm. hulevesiverkoston vaikutus hulevesitulvien laajuuteen tulisi ottaa tarkemmin huomioon. Espoon kaupunki harjoittaa jatkuvaa hulevesien hallintaa ja hulevesitulvariskiasiat huomioidaan käynnissä olevissa ja uusissa hankkeissa. Asiaa koskevat säädökset Laki tulvariskien hallinnasta (620/2010), erityisesti 7, 8 ja 19 Valtioneuvoston asetus tulvariskien hallinnasta (659/2010), erityisesti 1 Säädökset ovat ladattavissa osoitteesta Euroopan Parlamentin ja Neuvoston direktiivi 2007/60/EY tulvariskien arvioinnista ja hallinnasta

20 1

21 LIITE 1 - MERKITTÄVÄN HULEVESITULVARISKIN KRITEEREJÄ JA INDIKAATTOREITA VAHINKORYHMITTÄIN 1

22 1 Vahinkoryhmä Indikaattoreita Vaikutuksia Merkittävän tulvariskin kriteerejä Ihmisten turvallisuus Ihmisten terveys, välttämättömyys palvelut tulva-alueella asuvat ihmiset vaikeasti evakuoitavat kohteet tulva-alueella tulvan haitalliset vaikutukset terveydelle tulva-alueella sijaitsevat jätevedenpuhdistamo evakuointi, muutto korjaustöiden ajaksi evakuointi, potilasturvallisuuden vaarantuminen, potilaskuljetuksien riskit talousveden pilaantuminen, vedenjakelun keskeytyminen jäteveden puhdistamisen häiriintyminen noin 500 asukasta tai enemmän tulvan peittämällä asuinalueella kunnan ainoa tai useita terveydenhuoltorakennuksia (esim. sairaalat ja terveyskeskukset), huoltolaitosrakennuksia (esim. vanhainkodit), joissa on useita pysyviä vuodepaikkoja sekä kouluja tai lasten päiväkoteja tulvan peittämällä alueella merkittävää asukasmäärää koskeva talousveden pilaantuminen, vedenjakelun pitkäaikainen keskeytyminen jätevedenpuhdistamon ja jätevesiverkoston toiminnan häiriintyminen terveyttä uhkaavalla tavalla Elintärkeitä toimintoja turvaava taloudellinen toiminta Välttämättömyy spalvelut tulva-alueella sijaitsevat elintarvikeja lääketeollisuuskohteet sekä satamat ja lentoasemat tulva-alueella sijaitsevat voimalaitokset tai sähköasemat tulva-alueella sijaitsevat tietoliikenteen rakennukset tulvan seurauksesta katkeavat kadut 1 ja rautatiet yhteiskunnan toimintojen lamaantuminen sähkön tai lämmönjakelun keskeytyminen puhelin- ja tietoliikenneyhteyksien katkeaminen em. kohteita tulvan peittämällä alueella, toiminnan pitkäaikainen keskeytyminen merkittävä voimalaitos tai useita sähköasemia tulvan peittämällä alueella, sähkön tai lämmönjakelun pitkäaikainen keskeytyminen useita tietoliikennerakennuksia, tietoliikenneyhteyksien pitkäaikainen katkeaminen liikenneyhteyksien katkeaminen useita tärkeitä katuja tai rautatieosuuksia katkeaa (ei kiertotiemahdollisuutta) Vahingollinen seuraus ympäristölle Ympäristölupavelvolliset kohteet ympäristön pilaantuminen useita AVI:en (myös aiempien vastaavien virastojen) luvittamia kohteita tulvan peittämällä alueella Kulttuuriperintö tulva-alueella sijaitseva kulttuuriympäristö ja suojellut rakennukset sekä kirjastot, arkistot tai museot kulttuuriympäristöjen/suojeltuje n rakennuksien tai arkisto- ja museoesineiden vahingoittuminen tulvan peittämällä alueella useita suojeltuja rakennuksia, kirjastoja, arkistoja tai museoita, joille aiheutuisi tulvasta korjaamatonta vahinkoa

23 2 1 merkittävyyteen vaikuttavat tulvan todennäköisyys, liikennemäärä, kierrettävyys ja korjattavuus sekä se, toimiiko tieosuus tärkeänä pelastusajoneuvojen ajoreittinä ja johtaako se alueille, joille liikenteen estyminen aiheuttaisi vahingollisia seurauksia.