Miten kotitalouksien pitäisi varautua pahan päivän varalle? Huoltovarmuusseminaari tutkija Heikki Laurikainen

Transkriptio

1 Miten kotitalouksien pitäisi varautua pahan päivän varalle? Huoltovarmuusseminaari tutkija Heikki Laurikainen

2

3 1 2 3 ROOT CAUSES Limited access to Power Structures Resources Ideologies Political systems Economic systems DYNAMIC PRESSURES Lack of Local institutions Training Appropriate skills Local investments Local markets Press freedom Ethical standards in public life Macro-forces Rapid population growth Rapid urbanisation Arms expenditure Debt repayment schedules Deforestation Decline in soil productivity UNSAFE CONDITIONS Fragile physical environment Dangerous locations Unprotected buildings and infrastructure Fragile local economy Livelihoods at risk Low income levels Vulnerable society Special groups at risk Lack of local institutions Public actions Lack of disaster preparedness Prevalence of endemic disease DISASTER RISK = Hazard + Vulnerability R = H + V HAZARDS Earthquake High winds (cyclone/ hurricane/ typhoon) Flooding Volcanic eruption Landslide Drought Virus and pests Lähde: Blaikie et al. 2014

4 Kansalaisen resilienssin peruspilarit Materiaalinen / fyysinen Elintarvikkeet, suoja, vaatetus Palvelut ja infrastruktuuri Ympäristö Psykologinen / yksilöllinen Coping-keinot Sopeutumiskyky Terveys Riskikäsitykset Pystyvyys (self-efficacy) Hallintakäsitys (locus of control) Tiedot ja taidot Sosiaalinen / yhteisöllinen Yhteenkuuluvuuden tunne Luottamus Johtajuus ja johtaminen Sosiaalinen pääoma Koheesio Kollektiiviset tiedot ja taidot Kommunikaation ja informaation määrä sekä niiden välittyminen yhteisössä Sosioekonomiset ja demografiset piirteet (Lähde: Khalili et al. 2015)

5 Kotitalouksien varautuminen kokemukset, taidot ja pärjääminen

6 55%

7

8

9

10 Kuvio 6. Vastaajien arvio omasta varautumisesta suhteessa erilaisiin uhkiin ja häiriötilanteisiin (%) (Laurikainen 2015)

11 Auttamisvalmius ja luottamus viranomaisiin

12

13 15 %

14 Miten kotitalouksien pitäisi varautua pahan päivän varalle? Varautumiseen tarvittavien resurssien, tietojen ja taitojen vahvistaminen Varautumissuunnittelun kehittäminen (paikalliset riskiarviot, pelastussuunnittelu, kylien turvallisuussuunnittelu, turvallisuuden tarkistuslistat, perheen pelastautumissuunnitelmat ym.) Sosiaalisen pääoman vahvistaminen osallistamalla yhteisön jäseniä varautumiseen ja häiriötilanteiden lieventämiseen Paikallisten verkostojen ja organisaatioiden yhteyksien vahvistaminen

15

16 Lähteet Blaikie, Piers, et al. (2014): At risk, natural hazards, people's vulnerability and disasters. Routledge, Hyvönen, Ari-Elmeri; Juntunen, Tapio; Mikkola, Harri; Käpylä, Juha; Gustafsberg, Harri; Nyman, Markku; Rättilä, Tiina; Virta, Sirpa; Liljeroos, Johanna, (2019). Kokonaisresilienssi ja turvallisuus: tasot, prosessit ja arviointi. Valtioneuvoston selvitys ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 17/2019 Laurikainen, Heikki (2016):Kotitalouksien varautuminen Suomessa. SPEK tutkii. Laurikainen, Heikki (2019): Varautuminen ja kansalaisten kriisinkestävyys. Puhelinhaastattelututkimus omatoimisesta varautumisesta. Laurikainen, Heikki (2015): Arjen ja asumisen turvallisuus. Sanaz Khalilia, Michael Harrea, Philip Morley (2015): A temporal framework of social resilience indicators of communities to flood, case studies: Wagga wagga and Kempsey, NSW, Australia. International Journal of Disaster Risk Reduction Volume 13, September 2015, Pages

17 Kiitos!