Uuden maakunnan TKI-toiminta, esivalmisteluvaihe II

Transkriptio

1 Uuden maakunnan TKI-toiminta, esivalmisteluvaihe II Petri Räsänen Innovaatio- ja tulevaisuusjohtaja, Pirkanmaan liitto TKI-projektipäällikkö, Pirkanmaa

2 SOTE-TKI:n muuttuva toimintaympäristö

3

4

5

6

7 TKI-valmistelun askelmerkit 2018 TKI-tieto ja indikaattorit selvitys SOTE-TKI-nykytila-analyysi Uudet innovointi ja kehittämismallit Innovatiiviset hankinnat Alustava TKI-palvelukartta Osallistuminen strategiaprosessiin ja järjestäjäorganisaation (KA) suunnitteluun Projektihallinnan vaatimusmäärittely Järjestäjä liikelaitos-muut tuottajat roolitus Tiedon ja portfolion hallinnan suunnittelu TKI-ohjaus -ja rahoitusmallin suunnittelu Yhteistyöalueen sopimuksen valmistelu Sopimusten ja projektiportfolion hallinta Aineettomien oikeuksien (IPR) hallinta Ryhmän kokoonpano Aikataulutus ja tehtävät, yhteys muihin ryhmiin, alatyöryhmät Maakunnan innovaatioprofiili tehtäväalueillaan Kärkihankkeiden ja kokeilujen muotoilu ja käynnistys Kansallinen yhteistyö Kärkiteemat ja niiden kehittämissuunnitelmat TKI-rakenteiden ja kyvykkyyksien keh. suunnitelmat 1. Ryhmän 3. Verkostoyhteydet organisoituminen ja profilointi 5. Strateginen TKI-suunnitelma 2. Tilannekuvatyöskentely 4. TKI:n muodot, rooli ja paikka organisaatiossa suunnittelu 7/ /2017 VÄLIAIKAISHALLINTO ESIVALMISTELUN II VAIHE ALOITTAA 6. TKI- Johtamisjärjestelmän TKI-osana strategiaa TKI:n organisoiminen järjestäjätoiminnon osana 7. Maakuntavaltuusto käsittelee strategiaa 1/2019 MAAKUNTAHALLINTO ALOITTAA 8. TKI- Johtamisjärjestelmän toimeenpano 1/2020 JÄRJESTÄMISVASTUU MAAKUNNALLE Noudatetaan Pirkanmaa2019- toimintatapoja ja varmistetaan uudistusvalmistelun päämäärien toteutuminen: Haluttu työnantaja Aktiivinen toimija ja verkostojen rakentaja Vaikuttavat palvelut kumppanuudella ja kilpailulla Selkeä viestintä Asukas ytimessä Sujuvat palvelut ja palvelukanavat Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle! Petri Räsänen

8 TKI-tiedonhallinnan nykytilakartoitus Pirkanmaa2019 alueella

9 Kartoituksen tausta ja toteutus Osana Pirkanmaan maakunta- ja sote-uudistustyöskentelyä toteutettiin kevään 2018 aikana kartoitustyö uuden maakuntaorganisaation vastuulle toimintoja luovuttaviin organisaatioihin*. Kartoituksessa selvitettiin, minkälaisia tiedonhallinnan käytäntöjä ja menetelmiä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan liittyen organisaatioissa on tällä hetkellä käytössä. Kartoituksen tavoitteena on tarjota tietoa ja tausta-aineistoa tulevan maakuntaorganisaation tki-toimintojen ja niiden tiedonhallinnan kehittämistyön tueksi. Kartoituksessa haastateltiin yhteensä 14 asiantuntijaa 11 eri organisaatiosta/ yksiköstä*. *Liite

10 TKI-toiminnoista syntyvä tieto ja siihen liittyvä tiedonhallinta on vielä vaikeasti tunnistettavissa sekä lähestyttävissä. Taustalla vaikuttaa monisyiset ilmiöt. TKI-toiminnan tunnistaminen haastavaa. Koetaan epäselväksi ja vaikeaksi hahmottaa, mitä tki:llä tarkoitetaan tai miten tki-toiminta määritellään. Helpoiten tunnistetaan projektimaisesti toteutettu toiminta. Lasketaanko erilaiset edistämistehtävät mukaan? Ovatko nykytila-analyysit ja opinnäytetyöt tutkimusta? Milloin toimitaan asiantuntijana konsultoivassa roolissa ja milloin tki-toimijana? TKI-toimijuuden tunnistaminen haastavaa. Erityisesti vahvasti viranomais- ja valvontatehtäviin painottuneilla toimijoilla tki-toimijuus on vielä melko hahmottumaton, jopa hieman arasteltu toimijarooli. Osittain saatetaan myös kokea, että toimivalta ja esimerkiksi laissa annetut tehtävänjaot asettavat rajoitteita tki-toimijuudelle. Kyseisen alan tki-vastuu on saatettu asettaa laissa esimerkiksi eri organisaatiolle, jolloin voi olla epäselvää, kuinka suurta liikkumavaraa tai roolia tki-toiminnoissa voidaan ottaa. Tämä vaikuttaa suoraan myös tkitoimintojen resursointiin. Mitä sivutoimisempana tki-toiminta näyttäytyy, sitä vähemmän käytänteitä toiminnan seuraamiseen on otettu käyttöön. Toiminnan kohteet ja tekemisen areenat moninaiset. TKI-toiminnan vaikutuskaaret ulottuvat lyhyistä ja nopeista pitkiin ja hitaisiin. Toiminta kohdistuu omista palveluprosesseista sidosryhmien toimintaan sekä palvelu- ja tuotekehittämisestä toimintaympäristöjen kehittämiseen.

11 TKI-tiedonhallinnan nykykäytänteitä Mitä tki-toiminnoista tiedetään ja millä perusteella? Systemaattisia tiedonhallinnan käytäntöjä ja malleja on käytössä vähän. Tampereen kaupungin projektisalkkumalli sekä PSHP:n yliopistosairaalan tieteellisen tutkimuksen osalta menetelmät ovat edistyneimpiä omine tietojärjestelmineen. Ne tavoittavat kuitenkin vain osan näissäkin organisaatioissa toteutettavasta tki-toiminnasta. Tällä hetkellä numeerista mittaritietoa on saatavilla lähinnä vain tki-toimintojen volyymista, kuten euromääristä, hankkeiden määrästä sekä henkilötyövuosista. Nämä volyymitiedotkin perustuvat pitkälti projektoidusta toiminnasta syntyvään tietoon tai musta tuntuu -pohjalta, eri järjestelmistä kaivettavaan tietoon. TKI-toimintojen tiedolla johtaminen perustuu enemmän kokemusperusteisen ja hiljaisen tiedon varaan kuin systemaattiseen seurantaan ja metriikkaan. Toiminnan sisältöjen ja vaikutusten arvioinnissa painottuu laadullinen näkökulma. Toimintojen arviointi ja raportointi on painottunut erilaisten (osa)vuosi- ja toimintakertomusten yhteyteen. Strategisella tasolla tki-toiminnalle on asetettu vielä varsin vähän itsenäisiä tavoitteita tai ne ovat heikosti tiedostettuja/ tunnistettuja. TKI-toiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta arvioidaan lähinnä operatiiviseen toimintaan linkittyvien tavoitteiden toteutumisen näkökulmasta.

12 TKI-tiedonhallinnan kypsyystason nykytila Yleiskuva sijoittuu tasojen 1-2 maastoon Yksittäiset tiedonhallinnan käytänteet tasolla 3 Aloitteita tason 4 suuntaan tunnistettavissa Taso 1 Alkava Taso 2 Reaktiivinen Taso 3 Proaktiivinen Taso 4 Hallittu Taso 5 Muutoskykyinen Ei saada selkeää ja johdonmukaista kuvaa organisaatiosta kokonaisuutena Prosessit ja standardit, tietomallit puuttuvat Tiedon arvon orastava ymmärrys Ulkoiset paineet tiedontuotannon ajurina Adhoc pyynnöt, tapauskohtaisuus Luodaan toiminta- ja kehityssuunnitelma Suorituskyvyn mittaaminen pitkälti taloudellisesti ja volyymisuuntautunutta Tiedonjako projekteissa Käytännöt ja prosessit siiloissa yhteneviä Ei organisaatiotasoista hallintaa Sponsori nimitetään Projektitasosta kokonaiskuvaan Ydinhenkilöt osallistuvat Käytännöt ja tietomallit yhdistyvät prosessiksi yli organisaation Ymmärretään paremmin toiminnan syy-seuraus-tekijöitä Tunnistetaan sisäiset tiedontuotannon tarpeet Valvotut ja mitatut organisaatiotasoiset prosessit Koordinoitu tiedontuotanto strategisiin tarpeisiin Arkkitehtuuri ja standardit käytössä Metadata Erilliset järjestelmät poistumassa Strategiaraportoinnista analysointiin Strateginen työkalu johtamisen tukena Omistajuus Prosesseja parannetaan jatkuvasti Yhdenmukainen sisältö Johtaminen yhdessä analysointia, ymmärtämistä, oppimista ja ennakointia Muokattu lähteistä: Gartner; Aho, 2011; Ahlgren-Holappa 2018

13

14

15 Maakunnan on yhdistettävä kolme TKI-moodia Moodi 1 (STI) Moodi 2 (DUI) Moodi 3 (SI) Kehittymistavoite Tutkimusperusteinen kehittyminen Osaamisperusteinen kehittyminen Systeeminen kehittyminen Ajuri Tieteen, tiedon ja tutkimusalojen kehitys, uusi tieto Osaajien, ammatillisuuden ja palvelujen kehitys Strategia, asiakkuuksien ja palvelujärjestelmän kehitys Mekanismi Tutkimusyhteistyö ja verkottuminen, täydennyskoulutus Johtamisen työkalut, esim. Tutkimusrahoitus, tutkimuksen laadun arviointi, portfolion hallinta, profilaatio Palvelumuotoilu, yhteiskehittäminen ja jatkuva parantaminen, hoitoketjun kehittäminen Kehittämisrahoitus, menetelmäkoulutus, fasilitointi, käytäntöjen siirto Kokeilut ja niiden systemaattinen orkestrointi, markkinoiden hyödyntäminen ja luominen, yrittäjyys, digitalisaatio Digitalisaatio-ohjelma, ekosysteemihankkeet, kehitysalustat, tilannekuva, innovatiiviset hankinnat, startup-rahoitus ja kiihdytyspalvelut

16 Asiakaskeskeinen TKI Tutkimus Kehittäminen Parannus Innovaatio Strategia Tieto

17 Viestit jatkovalmistelulle Maakunnan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta on moni-ilmeinen ja verkostomainen kokonaisuus, jonka järjestäjätason johtamiselta odotetaan Strategisten konsernitavoitteiden asettamista Siilojen ylittämistä, purkamista ja yhteistyön johtamista TKI-tiedon kokoamista Kyvykkyyksien ja resurssien turvaamista monikanavaisesti Vaikuttavuuden arviointia ja vahvistamista Linjattavia asioita Resurssoinnin taso yleiskatteellisesta rahoituksesta Painotukset moodien välillä ja koulutusasioiden valmisteluvastuu Järjestäjän ja tuottajien roolit ja velvoitteet TKI-toiminnassa Yhteistyöaluejärjestelyt