AKKUARVOKETJUN TALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Transkriptio

1 Vastaanottaja Suomen Malmijalostus Oy Tyyppi Raportti Päivämäärä AKKUARVOKETJUN TALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

2 SISÄLLYS 1. TAUSTA JA TAVOITE 1 2. AINEISTO JA MENETELMÄT Aluetaloudellisten vaikutusten laskentamenetelmä Määritelmät Lähtöaineistot Konsultin keräämät lähtöaineistot Tilaajan toimittamat aineistot 5 3. RAKENTAMISEN AIKAISET TALOUSVAIKUTUKSET Rakentamisen aikaiset vaihtoehdot Kokonaisvaikutukset Vaikutukset toimialoittain KÄYTÖN AIKAISET TALOUSVAIKUTUKSET Lähtöoletukset Kokonaisvaikutukset Vaikutukset toimialoittain JOHTOPÄÄTÖKSET LIITTEET 22 Liite 1. Rakentamisen aikaiset vaikutukset toimialoittain VE1 22 Liite 2. Rakentamisen aikaiset vaikutukset toimialoittain VE2 24 Liite 3. Käytön aikaiset vaikutukset toimialoittain 26

3 Akkuarvoketjun taloudellisten vaikutusten arviointi 1 1. TAUSTA JA TAVOITE Täysin sähköisten ja hybridiajoneuvojen akkujen valmistamiseen tarvitaan litiumia, nikkeliä ja kobolttia. Sähköautojen ja niiden akkujen kysyntä kasvaa, minkä seurauksena myös akkujen valmistuksessa tarvittavien raaka-aineiden kysyntä nousee merkittävästi. Tällä hetkellä valtaosa akkuvalmistajien käyttämästä koboltista louhitaan Kongon demokraattisessa tasavallassa. Indonesia on suurin nikkelin tuottajamaa, kun taas litiumin merkittävimmät tuottajamaat ovat Australia ja Chile. Suomi on Euroopan ainoa litiumioniakkujen raaka-aineiden merkittävä tuottaja ja Suomella onkin loistava mahdollisuus rakentaa arvoketju ja kehittää sitä eteenpäin. Tähän liittyy mahdollisuus toimia yhden tai kahden eurooppalaisen autovalmistajan tärkeimpänä toimittajana. Suomella onkin tarjota turvattu korkealaatuisten ja kestävien raaka-aineiden saatavuus, mahdollisuudet investointeihin ja pitkäaikaisiin kumppanuuksiin valtion omistaman Suomen Malmijalostuksen kanssa, poliittisesti vakaa toimintaympäristö, asiantuntevien työntekijöiden saatavuus, vahva T&K-osaaminen, hyvä kemianteollisuuteen, prosessitekniikkaan ja raaka-aineisiin liittyvä osaaminen ja energiaa kohtuulliseen hintaan ja vähäisillä hiilidioksidipäästöillä. Näillä investoinneilla tulisi olemaan merkittäviä aluetaloudellisia vaikutuksia Suomessa. Tässä työssä on arvioitu akkuarvoketjun suorat aluetaloudelliset vaikutukset, tuotannon kerrannaisvaikutukset ja suunnitelluista toiminnoista syntyvän kulutuksen kerrannaisvaikutukset Suomessa. Vaikutukset mallinnettiin erikseen rakentamisen ajalle sekä käytön ajalle. Rakentamisaikaa tarkasteltiin ajallisesti yhtenä kokonaisuutena, vaikka rakentaminen jakaantuu hieman eri vaiheisiin ja kokonaisuutena kestää noin 3-5 vuotta. Käytönaika arvioitiin yhden vuoden osalta, kun toiminta on vakiintunut selvitystä tehtäessä olleiden suunnitelmien mukaisesti. Kaikki vaikutukset arvioitiin käypiin hintoihin. Arviointi kattaa arvoketjun kolme vaihetta: 1. Prekursor valmistus, 2. katodimateriaali valmistus ja 3. kennovalmistuksen. Arvioinnissa huomiotiin taloudelliset vaikutukset Suomessa, jolloin tuloksissa ei ole raaka-aineiden ja palveluiden hankintaa ulkomailta.

4 Akkuarvoketjun taloudellisten vaikutusten arviointi 2 2. AINEISTO JA MENETELMÄT 2.1 Aluetaloudellisten vaikutusten laskentamenetelmä Akkuarvoketjun taloudellisten vaikutusten arviointimenetelmä perustuu resurssivirtamalliin, joka kehitettiin SITRA:n toimeksiannosta Ramboll Finlandin ja Luke:n yhteistyönä Resurssivirtamallilla saadaan näkyväksi kaikki rakentamisen ja käytönaikaiset resurssivirrat ml. tuotannon, palvelun ja kulutuksen materiaali- ja rahamääräiset virrat. Mallilla voidaan kuvata myös eri toimijoiden merkitys osana alueen toimintaa. Malli on kaksiosainen: 1) nykytilanneanalyysi, 2) ennustetilanne. Mallin nykytilanneanalyysi kuvaa, mitkä ovat alueen yritysten välittömät ja välilliset vaikutukset taloudessa: liikevaihto, arvonlisäys, työllisyys, uudet investoinnit ja verot. Nykytilanneanalyysin jälkeen resurssivirtamallin avulla on laskettu rakentamisesta ja käytöstä syntyviä vaikutuksia talouteen. Mallin tulokset kuvaavat vaikutuksia kohdealueen yrityksille, alueelle, aluetaloudelle ja koko Suomelle. Arviointikriteerit ovat samat kuin nykytilanneanalyysin kohdalla, eli liikevaihto, arvonlisäys, työllisyys, uudet investoinnit sekä verot. Resurssivirtamalli on myös moniulotteinen, jolloin sen avulla on nähtävissä suorien kytkentöjen lisäksi kerrannaisvaikutusten aiheuttamat kytkennät toimialojen ja yritysten välillä. Tällöin kuvataan kaikki kerrannaisvaikutukset (tuotannon ja kulutuksen kerrannaisvaikutukset), mitä kahden yrityksen/toimijan välinen vuorovaikutus aiheuttaa muille yrityksille ja toimialoille koko toimintaketjussa kansallisesti. Resurssivirtamallin peruselementti on matriisi, jossa kaikki rivit kuvaavat alueen yrityksiä ja niiden tuottamia tuotoksia (tuotteita tai palveluja) muille yrityksille ja/tai kulutukseen (julkinen tai yksityinen). Matriisin jokainen sarake kuvaa puolestaan tuotannon tai palvelun omassa toiminnassaan käyttämiä panoksia (tuotteet ja palvelut) muilta yrityksiltä (Kuva 2-1). Rakentamalla näin koko tarkastelualueen yritykset kattava verkko, saadaan kokonaiskuva aineettomien ja aineellisten resurssien kulkemista alueelle, alueen sisällä ja alueelta ulos. Tarkastelu kattaa näin tuotannon ja kulutuksen. Paikalliset resurssivirrat liitetään seudullisiin virtoihin ja edelleen koko maan kattaviin virtoihin, niin saadaan kuva akkuarvoketjun merkityksestä kansallisella tasolla. Kuva 2-1. Resurssivirtamallin peruselementti, jossa tyhjä solmukohta kuvaa: ei vuorovaikutusta toimialojen välillä. Pallon koko kuvaa vuorovaikutuksen suuruutta. Mallia on testattu ja käytetty lukuisissa kohteissa ja sitä kehitetään jatkuvasti. Malli on myös esitelty kansainväliselle tiedeyhteisölle (World Resource Forum) ja sen on julkaistu tieteellisessä julkaisusarjassa.

5 Akkuarvoketjun taloudellisten vaikutusten arviointi Määritelmät Resurssivirtamallin käytön ja tulosten tulkinnassa keskeiset termit ovat seuraavat: Suorat vaikutukset Suorat vaikutukset ovat vaikutuksia, jotka kohdistuvat rakentamisen aikana rakentamistoimintaan ja käytön aikana akkuarvoketjun tuotantoon ja sen välittömään toimintaan. Tuotannon kerrannaisvaikutukset Tuotannon kerrannaisvaikutukset ovat vaikutuksia, jotka ovat seurausta tarkasteltavasta toiminasta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi akkuarvoketjuun liittyvän tuotannon aikaansaamiseksi tarvitaan tavaroita, palveluita ja raaka-aineita arvoketjun ylävirrassa, jolloin muille toimialoille syntyy uutta kysyntää. Kulutuksen kerrannaisvaikutukset Kulutuksen kerrannaisvaikutukset kuvaavat kasvaneista palkansaajakorvauksista syntyvää uutta kulutusta ja sen tyydyttämiseksi tarvittavaa uutta taloudellista toimintaa. Kulutuksen kerrannaisvaikutuksissa huomioidaan ihmisten kulutus alueellisella ja kansallisella tasolla. Kokonaistuotos Kansantalouden tilinpidossa tuotannon kokonaisarvoa kutsutaan tuotokseksi, yritysten kirjanpidossa vastaava termi on liikevaihto (=rahamäärä, jonka yritys on saanut tuotteitaan tai palveluitaan myymällä). Arvonlisäys Kansantalouden tilinpidossa merkittävä termi on arvonlisäys, jolla tarkoitetaan tuotoksen ja välituotekäytön eroa eli tuotannossa käytettyjen tuotannontekijöiden aikaansaamaa lisäarvoa. Kansantalouden tilinpidossa palkat, henkilöstösivukulut ja kiinteän pääoman kuluminen ovat osa bruttoarvonlisäystä. Yritysten kirjanpito ei tunne arvonlisäystä, vaan palkat, henkilöstösivukulut ja poistot ovat yrityksen kustannuksia ennen liikevoittoa. Yksittäisten yritysten kannalta liikevaihto ja -voitto ovat siis tärkeitä tietoja, kansantalouden tilinpidossa halutaan se tieto, joka löytyy näiden kahden tiedon "välistä". Kaikkien tuottajien yhdessä aikaansaama bruttoarvonlisäys muodostaa koko kansantalouden perushintaisen bruttoarvonlisäyksen. Työllisyys Selvityksessä työllisyydellä tarkoitetaan henkilötyövuosia, jolloin 2 puolipäivästä työntekijää tai puolivuotta työskennellyttä työntekijää lasketaan yhdeksi kokonaiseksi henkilötyövuodeksi. Henkilötyövuosi kuvaa työvoiman tarvetta. Esimerkiksi rakentamisen aikana voi muodostua 500 henkilötyövoiman tarve. Se voi olla jo rakennusliikkeiden käytössä tai ne palkataan uusina henkilöinä. Työvoimatarpeen täyttymiseksi työvoima voi tulla jo olemassa olevista yrityksistä tai tilalle voi tulla uusia toimijoita tai yritykset palkkaavat uusia henkilöitä täyttääkseen kasvavan työvoiman kysynnän. Käytön aikana työvoiman tarve katetaan olemassa olevalla ja uudella työvoimalla. Esimerkiksi akkuarvoketjussa louhinnan työpaikat ovat pääosin tällä hetkellä olemassa, mutta jalostukseen ja niihin liittyviin palveluihin syntyy kokonaan uutta työvoiman kysyntää. Investoinnit Investoinnit kuvaavat yritysten uusia investointeja oman tuotannon aikaansaamiseksi ja ylläpitämiseksi. Selvityksen kappaleissa 3-5 esiintyvät investoinnit eivät pidä sisällään akkuarvoketjun suoria investointeja.

6 Akkuarvoketjun taloudellisten vaikutusten arviointi 4 Verot Verotuloja kertyy kunnallis-, kiinteistö-, yhteisö-, arvonlisä-, tuote- ja tuotantoverojen muodossa. Kunnalle maksettava tulovero muodostuu, kun ansiotuloista vähennetään kunnallisverotuksessa tehtävät vähennykset ja se kerrotaan kunnan tuloveroprosentilla, mistä vähennetään veroista tehtävät vähennykset. Yhteisöverolla tarkoitetaan yrityksen tuloksesta perittävää veroa. Yhteisöverokantaa on Suomessa laskettu yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi ja investointien vauhdittamiseksi, ja se on ollut vuodesta 2014 lähtien 20 %. Tällä verokannalla yrityksen tuloksesta (eli sen veronalaisten tulojen ja vähennyskelpoisten menojen erotuksena laskettavasta voitosta) perittäisiin veroina viidennes. Yhteisöverotuotos jaetaan edelleen valtion, kuntien ja seurakuntien kesken niin, että valtion osuus on vajaat kaksi kolmasosaa, kuntien vajaa kolmannes ja seurakuntien osuus 2-3 % -yksikköä. Kiinteistövero on maan ja rakennusten arvoon perustuva vero, jonka Verohallinto tilittää kiinteistön sijaintikunnalle. Kiinteistöveroprosentin päättää kunta. Kiinteistöveron maksaa se, joka omistaa kiinteistön kalenterivuoden alkaessa. Jos maapohja ja rakennus kuuluvat eri omistajille, kiinteistöveron maksaa maapohjasta sen omistaja ja rakennuksesta sen omistaja. Arvonlisävero on kulutusvero, joka peritään ostajalta joka kerta, kun tavara tai palvelu myydään. Myyjä lisää arvonlisäveron tavaran tai palvelun hintaan ja tilittää myyntiensä arvonlisäverot valtiolle. Kun tavara tai palvelu hankitaan verollista liiketoimintaansa varten, ostohintaan sisältyneen arvonlisäveron saa vähentää omien myyntien arvonlisäverosta. Edellytyksenä on, että sekä myyjä että ostaja ovat arvonlisäverovelvollisia. Arvonlisäveron maksaa siis viime kädessä kuluttaja, ja lopullisiin kuluttajahintoihin sisältyy näin vain yhdenkertainen vero. Suomessa yleinen arvonlisävero on 24 prosenttia. Eräillä tuotteilla ja palveluilla on alennettu verokanta 14 % (mm. elintarvikkeet, rehut sekä ravintola- ja ateriapalvelut), 10 % (mm. kirjat, tilatut lehdet, lääkkeet, liikuntapalvelut, henkilökuljetukset, majoituspalvelut, televisio- ja yleisradiotoiminnasta saadut korvaukset, kulttuuri- ja viihdetilaisuudet, taide-esineen ensimyynti ja maahantuonti sekä tekijänoikeusjärjestöjen saamat tekijänkorvaukset) tai 0 % (mm. sairaanhoito, sosiaali- ja terveyspalvelut, yliopisto- ja ammattikoulutus, rahoitus- ja vakuutuspalvelut, arpajaiset ja rahapelit, esiintyvien taiteilijoiden palkkiot, kiinteistöjen sekä rakennusmaan myynti, julkiset hautauspalvelut tai osa postipalveluista). Tuotannon ja tuonnin verot koostuvat pakollisista, vastikkeettomista, joko rahamääräisistä tai luontoismuotoisista maksuista, joita maksetaan tuotannosta ja tavaroiden ja palveluiden tuonnista, työvoiman käytöstä, maan, rakennusten tai muiden tuotannossa käytettyjen varojen omistuksesta tai käytöstä. Nämä verot on maksettava, tuottipa toiminta voittoa tai ei. Kansantalouden tilinpidon mukaan tuotannon ja tuonnin verot jakautuvat tuoteveroihin ja muihin tuotantoveroihin. Tuoteverot jakaantuvat vielä arvonlisäveroihin, tuontiveroihin ja tulleihin ilman arvonlisäveroa sekä muihin tuoteveroihin kuin arvonlisävero ja tuontivero. Välituotekäyttö Kansantalouden tilinpidossa termi välituotekäyttö vastaa liiketoiminnan kuluja eli kun yritys vähentää liikevaihdostaan materiaalien ja palveluiden hankintakulut sekä tuoteverot miinus tuotetukipalkkiot. Bruttokansantuote Kansantalouden tilinpidon keskeinen käsite on bruttokansantuote (BKT = GDP, Gross Domestic Product), joka kuvaa maan tai alueen kokonaistuotannon arvoa. Kokonaistuotannon arvolla tarkoitetaan tuotannosta tulleen arvonlisäyksen summaa koko kansantalouden tasolla. Maan bruttokansantuotetta luo kaikki sellainen toiminta, joka tapahtuu maan talousalueella, luo tuloa, tuottaa tavaroita tai palveluita. Kaikkien tuottajien yhdessä aikaansaama bruttoarvonlisäys muodostaa koko kansantalouden perushintaisen bruttoarvonlisäyksen. Kun tähän perushintaiseen bruttoarvonlisäykseen lisätään koko kansantalouden tasolla lasketut tuoteverot ja siitä vähennetään koko kansantalouden tasolla

7 Akkuarvoketjun taloudellisten vaikutusten arviointi 5 lasketut tuotetukipalkkiot, saadaan tulokseksi BKT markkinahintaan, eli kansainvälisesti käytössä oleva BKT-tieto. Käypä hinta Käypä hinta on hinta, joka maksetaan kaupantekohetkellä. Käypä hinta kuvaa markkinaehtoista hintaa tuotteesta tai palvelusta. 2.3 Lähtöaineistot Konsultin keräämät lähtöaineistot Tarvittavat lähtötiedot prosesseista ja syntyvistä materiaali- energia- ja rahavirroista saatiin mm. tuoreimmista Tilastokeskuksen, Tullin, Elinkeinoelämän keskusliiton, Finnveran, Suomen Yrittäjät, Suomen Asiakastieto Oy:n, työ- ja elinkeinoministeriön, valtiovarainministeriön ja Luonnonvarakeskuksen julkaisemista tilastoista. Näitä ovat mm. valtakunnallinen panostuotosaineisto, aluetilinpito, yritys- ja toimipaikkatilastot, tuonti ja vienti tilastot alueittain ja toimialoittain, kotitalouksien taloustoimet ja kulutusmenot, ympäristötilinpito, kasvihuonekaasuinventaario, ympäristö ja luonnonvarat tilastot sekä eri tuotantoprosessien yksikköhintatiedot. Lisäksi aineistoa on täydennetty VAHTI-tietokannasta, ympäristöluvista, yritysten tilinpäätöstiedoista, tehdyistä energia- ja materiaalikatselmuksista, ympäristövastuuraporteista sekä muista aikaisemmin tehdyistä tutkimuksista, selvityksistä ja asiantuntija-arvioista. Kaikki alustavat tiedot on kerätty julkisista lähteistä, jolloin samalla on saatu määriteltyä vähimmäistarkkuustaso, millä tuloksia voidaan esittää julkisesti sidosryhmien ulkopuolelle Tilaajan toimittamat aineistot Suomen malmijalostus Oy:n toimittamat lähtötiedot olivat: Rakentamisvaiheessa tarvittava työmäärä (vain suorat eli mitä investoija itse suoraan työllistää) Investoinnin suuruus ja jakautuminen eri kohteisiin (mm. rakennukset, logistiikka, koneet ja laitteet, konsultointi, palvelut, jne.) Käytön eri vaiheissa (prekursor valmistus, katodimateriaali valmistus ja kennovalmistus) vuositasolla: Työllisyys tehdasalueella, jaoteltuna suorat ja alihankinnat Arvio palkansaajakorvauksista Tarvittavat raaka-aineet ja palvelut: määrä, arvo ja hankintapaikka Valmistettujen tuotteiden odotettu arvo (myyntihinta) Minne tuotteet myydään: Suomi, vienti ulkomaille

8 Akkuarvoketjun taloudellisten vaikutusten arviointi 6 3. RAKENTAMISEN AIKAISET TALOUSVAIKUTUKSET 3.1 Rakentamisen aikaiset vaihtoehdot Laskennan vaatima lähtöaineisto oletuksineen saatiin tilaajalta. Akkuarvoketjun rakentamisen kokonaisinvestoinnista tehtiin kaksi vaihtoehtoista arviointia, jotka olivat VE1 noin miljoonaa euroa ja VE2 noin miljoonaa euroa. Alkuinvestoinnit jakaantuvat: 1. Prekursor valmistus noin 250 miljoonaa euroa, 2. katodimateriaali valmistus noin 300 miljoonaa euroa ja 3. kennovalmistus VE1 noin 800 miljoonaa euroa ja VE2 noin miljoonaa euroa. Rakentamisaikaa tarkasteltiin ajallisesti yhtenä kokonaisuutena, vaikka rakentaminen jakaantuu hieman eri vaiheisiin ja kokonaisuutena kestää noin 3-5 vuotta. Kaikki rakentamisenaikaiset vaikutukset ovat uusia vaikutuksia. 3.2 Kokonaisvaikutukset Investointi ja akkuvalmistuksen rakentaminen saa aikaan taloudellista toimintaa muilla toimialoilla, mistä syntyy merkittäviä taloudellisia vaikutuksia koko Suomeen. Alkuperäisen investoinnin suuruus on VE1:ssä noin miljoonaa euroa, minkä lisäksi kerrannaisvaikutuksina muilla toimialoilla syntyy uusien investointien tarvetta noin 83 miljoonaa euroa (tuotannon kerrannaisvaikutuksina 48 M ja kulutuksen kerrannaisvaikutuksina 35 M ). Vastaavasti VE2:ssa alkuperäinen investointi on noin miljoonaa euroa, minkä lisäksi kerrannaisvaikutuksina muilla toimialoilla syntyy uusien investointien tarvetta noin 91 miljoonaa euroa (tuotannon kerrannaisvaikutuksina 52 M ja kulutuksen kerrannaisvaikutuksina 39 M ). Vaihtoehdossa 1 rakentamisen aikana syntyy työllisyysvaikutuksia kokonaisuudessaan noin henkilötyövuotta. Suorat työllisyysvaikutukset investoivissa ja rakennuttavissa yrityksissä on noin 150 henkilötyövuotta. Tämän lisäksi tuotannon kerrannaisvaikutuksina syntyy noin henkilötyövuoden työvoimatarve Suomessa. Kasvaneista palkansaajakorvauksista muodostuu uutta kysyntää Suomessa ja sen kattamiseksi kulutuksen kerrannaisvaikutuksina syntyy henkilötyövuoden työvoiman tarve. Vaihtoehdossa 2 rakentamisen aikana syntyy työllisyysvaikutuksia kokonaisuudessaan noin henkilötyövuotta. Suorat työllisyysvaikutukset ovat noin 150 henkilötyövuotta, tuotannon kerrannaisvaikutukset noin henkilötyövuotta ja kulutuksen kerrannaisvaikutukset noin henkilötyövuotta. Vaihtoehdossa 1 alkuperäisestä investoinnista 468 miljoonaa euroa kohdistuu Suomeen ja suomalaisille toimijoille. Tämän lisäksi kokonaistuotos kasvaa kerrannaisvaikutusten kautta 559 miljoonaa euroa eri toimialoilla. Kokonaisuutena uutta liikevaihtoa muodostuu rakentamisen aikana Suomessa noin 1,0 miljardin edestä. Vaihtoehdossa 2 alkuperäisestä investoinnista 516 miljoonaa euroa kohdistuu Suomeen ja suomalaisille toimijoille sekä kokonaistuotos kasvaa kerrannaisvaikutusten kautta 626 miljoonaa euroa eri toimialoilla. Vaihtoehdossa 2 uutta liikevaihtoa muodostuu rakentamisen aikana Suomessa yhteensä noin 1,1 miljardin edestä. Vaihtoehdossa 1 arvonlisäystä syntyy kerrannaisvaikutusten seurauksena yhteensä noin 429 miljoonaa euroa ja vaihtoehdossa 2 yhteensä noin 477 miljoonaa euroa. Kaikki arvonlisäys muodostuu kerrannaisvaikutusten kautta, sillä akkuarvoketjussa ei vielä tuoteta mitään, jolloin toiminnasta ei myöskään synny suoraa arvonlisäystä rakentamisen aikana. Kuvassa 3-1 on esitetty rakentamisenaikaiset kokonaisvaikutukset. Vaihtoehdossa 1 BKT kasvaa lähes 450 miljoonaa euroa ja vaihtoehdossa 2 lähes 500 miljoonaa euroa. Vaihtoehdossa 1 BKT:n kasvu on noin 0,19 % ja vaihtoehdossa 2 noin 0,21 % koko Suomen BKT:stä vuonna 2018.

9 Akkuarvoketjun taloudellisten vaikutusten arviointi 7 Kuva 3-1. Yhteenveto keskeisistä tuloksista rakentamisen aikana. Rakentamisena aikana syntyvät taloudelliset vaikutukset jakaantuvat suoriin vaikutuksiin, tuotannon kerrannaisvaikutuksiin sekä kulutuksen kerrannaisvaikutuksiin. Kerrannaisvaikutusten osuus taloudellisista vaikutuksista vaihtelee tarkasteltavan muuttujan mukaan ja ne on esitetty kokonaisuutena kuvassa 3-2. Kerrannaisvaikutusten osuus vaihtelee myös toimialoittain ja toimialoittaisia tuloksia on käsitelty tarkemmin kappaleessa 3.3 ja liitteissä 1 ja 2.

10 Akkuarvoketjun taloudellisten vaikutusten arviointi 8 Kuva 3-2. Talousvaikutusten jakaantuminen suoriin ja tuotannon ja kulutuksen kerrannaisvaikutuksiin. Vaihtoehdossa 1 rakentamisen aikana verotuloja kertyy Suomessa akkutuotannon rakentamisen seurauksena noin 183 miljoonaa euroa ja vaihtoehdossa 2 noin 204 miljoonaa euroa. Verot jakaantuvat eri vaihtoehdoissa veromuodoittain kuvassa 3-3 esitetyllä tavalla. Suurin yksittäinen veromuoto on arvonlisävero, mikä kattaa reilu 50 % kaikista verotuloista rakentamisen aikana

11 Akkuarvoketjun taloudellisten vaikutusten arviointi 9 Kuva 3-3. Rakentamisenaikainen verokertymä verotyypeittäin Suomessa.

12 Akkuarvoketjun taloudellisten vaikutusten arviointi Vaikutukset toimialoittain Kaikki aluetalousvaikutukset mallinnettiin 176 toimialan tarkkuudella. Toimialakohtaiset tulokset näkyvät liitteessä 1 ja 2. Alla olevissa kuvissa 3-4, 3-5, 3-6 ja 3-7 toimialatarkastelu on aggregoitu viiteen perusryhmään: 1) Suorat vaikutukset, Työllisyys eli akkuarvoketjun rakennuttajat Kokonaistuotos muodostuu niistä investoinneista, jotka kohdistuvat Suomeen. Arvonlisäys on 0 koska rakentamisvaiheessa akkuarvoketju ei vielä tuota mitään. Investoinnit ovat 0, koska rakentamisvaiheessa ei vielä synny uutta investointitarvetta 2) Alkutuotanto (maa- ja metsätalous sekä kaivannaistoiminta), 3) Teollisuus, 4) Rakentaminen ja 5) Palvelut. VE1 ja VE2 ero työllisyysvaikutuksissa on varsin pieni. Tämä sen vuoksi, koska laitehankinnat tulevat suurelta osin Suomen ulkopuolelta. Suorien vaikutusten osuus on pieni, koska siinä on mukana ainoastaan rakennuttajien vaatima työpanos. Yksi suora työpaikka rakennuttajaorganisaatiossa synnyttää rakentamisvaiheessa kerrannaisvaikutuksineen noin uutta työpaikkaa riippuen tarkasteltavasta vaihtoehdosta. Kuva 3-4. Rakentamisenaikaiset työllisyysvaikutukset toimialoittain Suomessa.

13 Akkuarvoketjun taloudellisten vaikutusten arviointi 11 Alkuperäisen investoinnin Suomeen kohdistuvasta osuudesta syntyy suoraa kokonaistuotosta eri toimialoilla yhteensä VE1 noin 468 miljoonaa euroa ja VE2 noin 516 miljoonaa euroa. Suora kokonaistuotos synnyttää uutta kysyntää kerrannaisvaikutuksina alkutuotantoon M, teollisuuteen M, rakentamiseen M ja palveluihin M riippuen tarkasteltavasta vaihtoehdosta. Kuvasta 3-5 nähdään, miten suurimmat kerrannaisvaikutukset syntyvät teollisuuteen ja palveluihin ollen VE 2:ssa noin 9 % suuremmat kuin VE1:ssä. Kuva 3-5. Rakentamisenaikaiset vaikutukset kokonaistuotokseen toimialoittain Suomessa. Arvonlisäyksen määrä vaihtelee toimialoittain ja se on alkutuotannossa noin 5 6 miljoonaa euroa, teollisuudessa noin miljoonaa euroa, rakentamisessa miljoonaa euroa ja palveluissa noin miljoonaa euroa riippuen tarkastetavasta vaihtoehdosta (kuva 3-6). Arvonlisäyksessä toimialojen kaikki arvonlisäys on jyvitetty niille toimialoille, millä ne syntyvät, riippumatta siitä onko alkuperäinen kysyntä muodostunut suorien investointien kautta vai kerrannaisvaikutusten kautta.

14 Akkuarvoketjun taloudellisten vaikutusten arviointi 12 Kuva 3-6. Rakentamisenaikaiset vaikutukset arvonlisäykseen toimialoittain Suomessa. Uudet investoinnit syntyvät eri toimialoilla, jolla mahdollistetaan kasvanut kysyntä kaikissa arvoketjun vaiheissa ml. kulutuksen kerrannaisvaikutukset. Uusista investoinneista noin % kohdistuvat teollisuuteen ja palvelutoimialoille.

15 Akkuarvoketjun taloudellisten vaikutusten arviointi 13 Kuva 3-7. Rakentamisenaikaiset vaikutukset uusiin investointeihin toimialoittain Suomessa. Uudet investoinnit eivät sisällä alkuperäistä miljoonan euron investointia.

16 Akkuarvoketjun taloudellisten vaikutusten arviointi KÄYTÖN AIKAISET TALOUSVAIKUTUKSET 4.1 Lähtöoletukset Tarkastelussa käytetyt lähtöoletukset käytönaikaisille kustannuksille ovat olleet tilaajan toimittamat tiedot vuosittaisista raaka-aine, palvelu ja työmääristä vuoden aikana, kun toiminta on nykyisten suunnitelmien mukaan toiminnassa. Rakentamisen aikaiset vaihtoehdot VE1 ja VE2 ovat samanarvoisia käytön aikana, koska molemmissa vaihtoehdoissa rakennetaan tuotantolaitokset, joiden tuotantokapasiteetit tulevat olemaan: Prekursor valmistuksessa noin tonnia vuodessa katodimateriaali valmistuksessa noin tonnia vuodessa ja kennovalmistuksessa noin 10 GWh vuodessa. Tarkastelussa vaikutukset jaetaan suoriin vaikutuksiin tuotannon kerrannaisvaikutuksiin sekä kulutuksen kerrannaisvaikutuksiin. Lisäksi tarkastelussa arvioidaan, mikä osa vaikutuksista kohdistuu jo Suomessa olevaan toimintaan (työpaikat, liikevaihto) sekä mikä osa toiminnasta on uutta Suomen talouteen. Olemassa oleva toiminta pitää sisällään myös suunnitteilla/tulossa olevan toiminnan, missä akkumineraalit jalostetaan sellaiseen muotoon, että niitä voidaan hyödyntää precursor valmistuksessa. Tarkasteltavat käytönaikaiset vaikutukset kohdistuvat akkumineraalien jatkojalostukseen sekä katodimateriaalien ja kennojen valmistukseen sekä niiden toimintojen arvoketjuihin. Kuvassa 4-1 on esitetty yksinkertaistettu akkuvalmistuksen arvoketju. Tässä tarkastelussa keskitytään oranssilla esitettyjen toimintojen arvoketjuihin ja niistä muodostuviin taloudellisiin vaikutuksiin. Osa arvoketjussa tapahtuvasta taloudellisesta toiminnasta jatkojalostaa jo Suomessa olevaa taloudellista toimintaa (mm. akkumineraalien louhinta ja jatkojalostus), jolloin kaikki akkuarvoketjun taloudellisista vaikutuksista eivät ole uutta toimintaa Suomeen. Tulosten selkeyttämiseksi taloudelliset vaikutukset jaetaan akkuklusterin suorien vaikutusten, tuotannon kerrannaisvaikutusten ja kulutuksen kerrannaisvaikutusten lisäksi jo olemassa oleviin taloudellisiin vaikutuksiin sekä uusiin taloudellisiin vaikutuksiin. Kuva 4-1. Akkuvalmistuksen arvoketju. Oranssilla värillä on esitetty tässä tarkastelussa tarkasteltavat toiminnat. 4.2 Kokonaisvaikutukset Käytönaikana syntyy erittäin merkittävää uutta teollista toimintaa. Poikkileikkauksena yhdestä vuodesta, kun toiminta on suunnitelman mukaisesti käynnissä, tuotannon työllisyysvaikutukset tulevat olemaan kerrannaisvaikutuksineen henkilötyövuotta. Suorat työvoimavaikutukset ovat noin 1000 henkilötyövuotta, tuotannon kerrannaisvaikutukset ja kulutuksen kerrannaisvaikutukset noin henkilötyövuotta. Tästä uutta työvoiman tarvetta on henkilötyövuotta (kuva 4-1). Käytön aikana BKT kasvaa noin 1,3 miljardia euroa, mikä on 0,56 % koko Suomen vuoden 2018 BKT:stä.

17 Akkuarvoketjun taloudellisten vaikutusten arviointi 15 Kokonaistuotos käytön aikana koko arvoketjussa tulee olemaan noin 6,6 mrd. vuodessa. Kokonaistuotoksesta noin 75 % on uutta kokonaistuotoksen kasvua (4,9 mrd. ). Kokonaistuotos ja arvonlisäys ja niiden välinen suhde vaihtelevat toimialoittain (kts. kpl 4.3 ja liite 3). Alkuperäisen investoinnit (VE1 noin M ja VE 2 noin M ) lisäksi syntyy uusia vuosittaisia investointeja koko arvoketjussa (ml. tuotannon ja kulutuksen kerrannaisvaikutukset). Uusia investointeja syntyy vuosittain Suomeen noin 700 miljoonaa euroa, joista 393 miljoonaa euroa muodostuisi arvoketjun alkupäässä ja sen kerrannaisvaikutuksina joka tapauksessa. Suurimmat uudet investoinnit ovat tuotannon kerrannaisvaikutusten kautta syntyvät investoinnit, jota on eroteltu toimialoittain jäljempänä kappaleessa 4.3 sekä liitteessä 3. Käytönaikana verotuloja kertyy koko arvoketjussa vuosittain Suomessa noin 779 miljoonaa euroa, mikä jakaantuu eri veromuodoittain. Suurin yksittäinen veromuoto on arvonlisävero, minkä lisäksi merkittäviä verokertymiä tulee yhteisöverosta, kunnallisverosta sekä tuote- ja tuotantoveroista (kuvat 4-1 ja 4-3). Uusien maksettavien verojen osuus kaikista verotuloista arvoketjussa on noin 65 %.

18 Akkuarvoketjun taloudellisten vaikutusten arviointi 16 Kuva 4-2. Yhteenveto keskeisistä tuloksista käytön aikana. Käytönaikana syntyvät taloudelliset vaikutukset jakaantuvat suoriin vaikutuksiin, tuotannon kerrannaisvaikutuksiin sekä kulutuksen kerrannaisvaikutuksiin. Kerrannaisvaikutusten osuus taloudellisista vaikutuksista vaihtelee tarkasteltavan muuttujan mukaan ja niiden osuudet on esitetty kuvassa 4-3. Kerrannaisvaikutusten osuus vaihtelee myös toimialoittain ja toimialoittaisia tuloksia on käsitelty tarkemmin kappaleessa 4.3 ja liitteessä 3.

19 Akkuarvoketjun taloudellisten vaikutusten arviointi 17 Kuva 4-3. Talousvaikutusten jakaantuminen suoriin ja tuotannon ja kulutuksen kerrannaisvaikutuksiin. Käytönaikana verotuloja kertyy Suomessa akkutuotannon rakentamisen seurauksena lähes 1,4 miljardia euroa. Verot jakaantuvat eri vaihtoehdoissa veromuodoittain kuvassa 4-4 esitetyllä tavalla. Suurin yksittäinen veromuoto on arvonlisävero, mikä kattaa reilu 50 % kaikista verotuloista rakentamisen aikana. Kuva 4-4. Verokertymä verotyypeittäin koko arvoketjussa Suomessa.

20 Akkuarvoketjun taloudellisten vaikutusten arviointi Vaikutukset toimialoittain Kaikki aluetalousvaikutukset mallinnettiin 176 toimialan tarkkuudella. Toimialakohtaiset tulokset näkyvät liitteessä 3. Alla olevissa kuvissa 4-5, 4-6, 4-7 ja 4-8 toimialatarkastelu on aggregoitu viiteen perusryhmään: 1) Suorat vaikutukset (prekursor valmistus, katodimateriaali valmistus ja kennovalmistus) 2) Alkutuotanto (maa- ja metsätalous sekä kaivannaistoiminta), 3) Teollisuus, 4) Rakentaminen ja 5) Palvelut. Suurin työvoimantarve käytönaikana syntyy palvelutoimialoilla, missä työvoimaa tarvitaan erityisesti kaupanalalla, tieteellisessä tutkimuksessa ja kehittämisessä, julkishallinnossa, teknisissä palveluissa ja suunnittelussa, ravitsemustoiminnassa ja logistiikassa. Alkutuotannon työvoimatarpeesta suurin osa on jo olemassa olevia työpaikkoja, mitkä kohdistuvat akkuarvoketjun alkupäähän, erityisesti akkumineraalien louhintaan ja käsittelyyn. Kuva 4-5. Käytönaikaiset työllisyysvaikutukset toimialoittain Suomessa. Kokonaistuotoksesta suurin osuus tulee suorista vaikutuksista, mikä pitää sisällään prekursor valmistuksen, katodimateriaalien valmistuksen ja kennojen valmistuksen. Suorien vaikutusten osuus on noin 54 % koko arvoketjun aikaansaamasta kokonaistuotoksesta sekä noin 73 % uudesta kokonaistuotoksesta. Suurin osa jo olemassa olevasta kokonaistuotoksesta muodostuu alkutuotannossa, missä akkuarvoketjun käyttämät raaka-aineet louhitaan jo nykyisellään.

21 Akkuarvoketjun taloudellisten vaikutusten arviointi 19 Kuva 4-6. Käytönaikaiset vaikutukset kokonaistuotokseen toimialoittain Suomessa. Euromääräisesti suurin uusi arvonlisäys muodostuu kokonaistuotoksen mukaisesti suorista vaikutuksista (568 M ). Olemassa oleva arvonlisäys muodostuu enimmäkseen alkutuotannossa. Kuva 4-7. Käytönaikaiset vaikutukset arvonlisäykseen toimialoittain Suomessa. Uusista investoinneista 392 miljoonaa euroa (noin 56 %) tapahtuu olemassa olevassa toiminnassa. Uudet toiminnat akkuarvoketjussa synnyttävät noin 308 miljoonan euron vuosittaisen investointitarpeen. Uusien toimintojen aikaansaamista uusista investoinneista, suurin osa tapahtuu suorina vaikutuksina Prekursor valmistuksessa, katodimateriaalien valmistuksessa ja kennojen valmistuksessa. Nämä kohdistuvat suurelta osin tuotekehitykseen.

22 Akkuarvoketjun taloudellisten vaikutusten arviointi 20 Kuva 4-8. Käytönaikaiset vaikutukset uusiin investointeihin toimialoittain Suomessa.

23 Akkuarvoketjun taloudellisten vaikutusten arviointi JOHTOPÄÄTÖKSET Akkuarvoketju tulisi olemaan uutta lisäarvoa tuottavaa teollista toiminta Suomessa. Se tulee olemaan merkittävä investointi ja merkittävä työllistäjä sekä itse että kerrannaisvaikutusten kautta muilla toimialoilla. Arvoketjun kerrannaisvaikutukset ulottuvat kaikille yhteiskunnan toimialoille mahdollistaen uutta tutkimus- ja kehitystoimintaa Suomessa. Kaikki tämä tukee kiertotaloutta ja hiilineutraalia liikkumista tulevaisuudessa. Akkuarvoketjun toteutuessa vaikutukset tulevat näkymään koko kansantalouden tasolla ja käytön aikana koko akkuarvoketjun aikaan saama BKT kasvu olisi noin 1,3 miljardia euroa. Tämä on 0,56 % koko Suomen BKT:stä vuonna Prekursor valmistus, katodimateriaali valmistus ja kennovalmistus mahdollistaa taloudellisten hyötyjen säilymisen Suomessa. Muussa tapauksessa louhittavat akkumineraalit kuljetetaan Suomen ulkopuolelle jatkojalostukseen, eivätkä hyödytä samassa mittakaavassa Suomen kansantaloutta.

24 Akkuarvoketjun taloudellisten vaikutusten arviointi LIITTEET Liite 1. Rakentamisen aikaiset vaikutukset toimialoittain VE1 Kaikki aluetalousvaikutukset mallinnettiin 176 toimialan tarkkuudella. Syntyvät aluetalousvaikutukset vaihtelevat toimialoittain. Suurimpia yksittäisille toimialoille kohdistuvia aluetalousvaikutuksia on kuvattu kuvissa 6-1, 6-2, 6-3 ja 6-4. Muihin toimialoihin on sisällytetty toimialat, joiden työllistävä vaikutus on alle 50 henkilötyövuotta, kokonaistuotoksissa alle 10 miljoonaa euroa vuodessa, arvonlisäyksessä alle 5 miljoonaa euroa vuodessa ja uusissa investoinneissa alle 1 miljoonaa euroa vuodessa. Kuva 6-1. Rakentamisenaikaiset työllisyysvaikutukset toimialoittain Suomessa. Kuva 6-2. Rakentamisenaikaiset vaikutukset kokonaistuotokseen toimialoittain Suomessa.

25 Akkuarvoketjun taloudellisten vaikutusten arviointi 23 Kuva 6-3. Rakentamisenaikaiset vaikutukset arvonlisäykseen toimialoittain Suomessa. Kuva 6-4. Rakentamisenaikaiset vaikutukset uusiin investointeihin toimialoittain Suomessa. Uudet investoinnit eivät sisällä alkuperäistä miljoonan euron investointia.

26 Akkuarvoketjun taloudellisten vaikutusten arviointi 24 Liite 2. Rakentamisen aikaiset vaikutukset toimialoittain VE2 Kaikki aluetalousvaikutukset mallinnettiin 176 toimialan tarkkuudella. Syntyvät aluetalousvaikutukset vaihtelevat toimialoittain. Suurimpia yksittäisille toimialoille kohdistuvia aluetalousvaikutuksia on kuvattu kuvissa 6-5, 6-6, 6-7 ja 6-8. Muihin toimialoihin on sisällytetty toimialat, joiden työllistävä vaikutus on alle 50 henkilötyövuotta, kokonaistuotoksissa alle 10 miljoonaa euroa vuodessa, arvonlisäyksessä alle 5 miljoonaa euroa vuodessa ja uusissa investoinneissa alle 1 miljoonaa euroa vuodessa. Vaikutukset toimialoittain pitävät sisällään sekä uudet vaikutukset että olemassa olevat vaikutukset. Kuva 6-5. Rakentamisenaikaiset työllisyysvaikutukset toimialoittain Suomessa. Kuva 6-6. Rakentamisenaikaiset vaikutukset kokonaistuotokseen toimialoittain Suomessa.

27 Akkuarvoketjun taloudellisten vaikutusten arviointi 25 Kuva 6-7. Rakentamisenaikaiset vaikutukset arvonlisäykseen toimialoittain Suomessa. Kuva 6-8. Rakentamisenaikaiset vaikutukset uusiin investointeihin toimialoittain Suomessa. Uudet investoinnit eivät sisällä alkuperäistä miljoonan euron investointia.

28 Akkuarvoketjun taloudellisten vaikutusten arviointi 26 Liite 3. Käytön aikaiset vaikutukset toimialoittain Kaikki aluetalousvaikutukset mallinnettiin 176 toimialan tarkkuudella. Syntyvät aluetalousvaikutukset vaihtelevat toimialoittain. Suurimpia yksittäisille toimialoille kohdistuvia aluetalousvaikutuksia on kuvattu kuvissa 6-9, 6-10, 6-11 ja Muihin toimialoihin on sisällytetty toimialat, joiden työllistävä vaikutus on alle 100 henkilötyövuotta, kokonaistuotoksissa alle 20 miljoonaa euroa vuodessa, arvonlisäyksessä alle 10 miljoonaa euroa vuodessa ja uusissa investoinneissa alle 2 miljoonaa euroa vuodessa. Vaikutukset toimialoittain pitävät sisällään sekä uudet vaikutukset että olemassa olevat vaikutukset. Kuva 6-9. Käytönaikaiset työllisyysvaikutukset toimialoittain Suomessa. Kuva Käytönaikaiset vaikutukset kokonaistuotokseen toimialoittain Suomessa.

29 Akkuarvoketjun taloudellisten vaikutusten arviointi 27 Kuva Käytönaikaiset vaikutukset arvonlisäykseen toimialoittain Suomessa. Kuva Käytönaikaiset vaikutukset uusiin investointeihin toimialoittain Suomessa.