SEINÄJOKI-TAMPERE KAKSOISRAITEEN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET
|
|
- Markku Korhonen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vastaanottaja Etelä-Pohjanmaan liitto Tyyppi Raportti Päivämäärä SEINÄJOKI-TAMPERE KAKSOISRAITEEN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET
2 SISÄLLYS 1. TAUSTA Tausta ja tavoite Tarkastelualue ja arvioitavat vaihtoehdot 1 2. AINEISTO JA MENETELMÄT Aluetaloudellisten vaikutusten laskentamenetelmä H/K-analyysin ja resurssivirtamallin samanaikainen käyttö Määritelmät Lähtöaineistot Konsultin keräämät lähtöaineistot Tilaajan toimittamat aineistot 6 3. NYKYTILANNE Lähtöoletukset Tulokset 7 4. RAKENTAMISEN AIKAISET ALUETALOUSVAIKUTUKSET Lähtöoletukset Tulokset KÄYTÖN AIKAISET ALUETALOUSVAIKUTUKSET Lähtöoletukset Tulokset KOKONAISVAIKUTUKSET ALUETALOUTEEN Kokonaisvaikutukset Tuloksissa huomioitava 20
3 1 1. TAUSTA 1.1 Tausta ja tavoite Päärata Helsingistä Tampereen ja Seinäjoen kautta Ouluun ja siitä edelleen Lappiin on tärkeimpiä junaratoja Suomessa. Tampereen ja Seinäjoen välillä on ainoastaan yksi raide. Välillä matkustaa vuodessa noin 2,7 miljoonaa matkustajaa, mikä on Suomen suurin matkustajamäärä 1-raiteisella radalla. Tampereen pohjoispuolelta Seinäjoen eteläpuolelle 1-raiteista rataa on noin 140 km. Rataosuus vaikuttaa koko Suomen rautatieliikenteeseen. Tehtyjen selvitysten mukaan yhteysvälin 2-raiteistaminen parantaisi junaliikenteen sujuvuutta myös eteläisen Suomen vilkkailla rataosuuksilla. Vaikka Suomessa raideliikenne on hyvin rajoitetusti kansainvälistä, on rataverkkomme kuitenkin osa Euroopan laajuista liikennejärjestelmää. Venäjän yhteyksien kautta rataverkkomme on osa vieläkin laajempaa kokonaisuutta, joka jatkuu aina Itä-Aasiaan asti. Tampere-Seinäjoki rataosa välittää suuria liikennemääriä etelän ja pohjoisen kaupunkiseutujen välillä. Matkustajamäärät ovat kasvaneet enemmän kuin muilla kaukoliikenteen ratayhteyksillä. Vuonna 2018 Seinäjoen ja Tampereen välillä tehdyt matkat kasvoivat seitsemän prosenttia. Rataosa on myös tärkeä teollisuuden aikataulutetuille prosessikuljetuksille. Nopeus on rautatieliikenteen tärkein kilpailuetu. 1-raiteinen osuus asettaa rajat rautatieliikenteen kasvulle ja suurille junanopeuksille. Aiempien selvitysten mukaan Tampereen ja Seinäjoen välillä ei ole akuuttia tarvetta kapasiteetin nostolle, mutta henkilöjunien määrän kasvattaminen heikentäisi tavaraliikenteen toimintaedellytyksiä ja saattaisi pidentää junien matka-aikoja. Kapasiteettia voidaan nostaa rakentamalla kaksoisraideosuuksia, jotka yhdistämällä päästäisiin lopulta kaksoisraiteeseen koko rataosuudelle. Kaksoisraiteella voidaankin merkittävästi pienentää radan häiriöherkkyyttä, nostaa junien nopeutta ja lisätä junatarjontaa. Fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämisen lisäksi Suomessa tarvitaan toimia, jotka vaikuttavat liikkumisen tarpeeseen ja yksityisautoilun määrään. Tällaisia toimia ovat mm. julkista liikennettä tehokkaasti hyödyntävien matkaketjujen edistäminen, johon Tampere-Seinäjoki kaksoisraide on tehokas toimi. Ilmastonmuutoksen takia Suomessa tarvitaan rautatieliikenteen kasvuharppaus. Kaupungistuminen ja väestön keskittyminen sekä henkilöliikenteen kilpailun avautuminen tukevat tätä tavoitetta. Ratakapasiteetin puute ei saa muodostua rautatieliikenteen kasvun esteeksi, ei varsinkaan Tampereen ja Seinäjoen välisellä suuren kysynnän rataosalla. 1.2 Tarkastelualue ja arvioitavat vaihtoehdot Tässä työssä on arvioitu kaksoisraiteen suorat aluetaloudelliset vaikutukset, tuotannon kerrannaisvaikutukset ja suunnitelluista toiminnoista syntyvän kulutuksen kerrannaisvaikutukset Suomessa. Tuloksissa on eroteltu vaikutukset Etelä-Pohjanmaan maakunnan alueella ja muualla Suomessa. Kaksoisraiteen vaikutukset mallinnettiin erikseen rakentamisen ajalle sekä käytön ajalle. Rakentamisaikaa tarkasteltiin ajallisesti yhtenä kokonaisuutena käypiin hintoihin ja käytönaika arvioitiin 30 vuoden ajanjaksolle käyttäen 3,5 % korkokantaa diskonttauksessa. Mallinnuksissa otettiin huomioon kustannusarvioiden epävarmuus käyttämällä lähtötiedoissa vaihteluväliä +/- 5 % rakentamisen ja käytön kustannuksiin. Vastaavaa arviointimenetelmää ratahankkeista on käytetty mm. Lentoradan vaihtoehtojen aluetaloudellisten vaikutusten arvioinnissa.
4 2 2. AINEISTO JA MENETELMÄT 2.1 Aluetaloudellisten vaikutusten laskentamenetelmä Seinäjoki-Tampere kaksoisraiteen rakentamisesta ja käytöstä aiheutuvien aluetalousvaikutusten arviointimenetelmä perustuu resurssivirtamalliin, joka kehitettiin SITRA:n toimeksiannosta Ramboll Finlandin ja Luke:n yhteistyönä Resurssivirtamallilla saadaan näkyväksi kaikki kaksoisraiteen rakentamisen ja käytönaikaiset resurssivirrat ml. tuotannon, palvelun ja kulutuksen materiaali- ja rahamääräiset virrat. Mallilla voidaan kuvata myös eri toimijoiden merkitys osana alueen toimintaa. Malli on kaksiosainen: 1) nykytilanneanalyysi, 2) ennustetilanne. Aluetaloudellisia vaikutuksia syntyy Etelä-Pohjanmaalle, Pirkanmaalle ja muualle Suomeen. Tässä työssä laskenta on kohdistettu Etelä-Pohjanmaalle ja muualle Suomeen aiheutuviin vaikutuksiin. Mallin nykytilanneanalyysi kuvaa, mitkä ovat alueen yritysten välittömät ja välilliset vaikutukset aluetaloudessa: liikevaihto, arvonlisäys, työllisyys, uudet investoinnit ja verot. Nykytilanneanalyysin jälkeen resurssivirtamallin avulla on laskettu Seinäjoki-Tampere kaksoisraiteen rakentamisesta ja käytöstä syntyviä vaikutuksia aluetalouteen. Mallin tulokset kuvaavat vaikutuksia kohdealueen yrityksille, alueelle, aluetaloudelle ja koko Suomelle. Arviointikriteerit ovat samat kuin nykytilanneanalyysin kohdalla, eli liikevaihto, arvonlisäys, työllisyys, uudet investoinnit sekä verot. Malli ei ota huomioon syntyviä kustannussäästöjä. Resurssivirtamalli on myös moniulotteinen, jolloin sen avulla on nähtävissä suorien kytkentöjen lisäksi kerrannaisvaikutusten aiheuttamat kytkennät toimialojen ja yritysten välillä. Tällöin kuvataan kaikki kerrannaisvaikutukset (tuotannon ja kulutuksen kerrannaisvaikutukset), mitä kahden yrityksen/toimijan välinen vuorovaikutus aiheuttaa muille yrityksille ja toimialoille koko toimintaketjussa alueellisesti sekä kansallisesti. Resurssivirtamallin peruselementti on matriisi, jossa kaikki rivit kuvaavat alueen yrityksiä ja niiden tuottamia tuotoksia (tuotteita tai palveluja) muille yrityksille ja/tai kulutukseen (julkinen tai yksityinen). Matriisin jokainen sarake kuvaa puolestaan tuotannon tai palvelun omassa toiminnassaan käyttämiä panoksia (tuotteet ja palvelut) muilta yrityksiltä (Kuva 2-1). Rakentamalla näin koko tarkastelualueen yritykset kattava verkko, saadaan kokonaiskuva aineettomien ja aineellisten resurssien kulkemista alueelle, alueen sisällä ja alueelta ulos. Tarkastelu kattaa näin tuotannon ja kulutuksen. Paikalliset resurssivirrat liitetään seudullisiin virtoihin ja edelleen koko maan kattaviin virtoihin, niin saadaan kuva koko alueen merkityksestä kaikilla tarkasteltavilla tasoilla. Kuva 2-1. Resurssivirtamallin peruselementti, jossa tyhjä solmukohta kuvaa: ei vuorovaikutusta toimialojen välillä. Pallon koko kuvaa vuorovaikutuksen suuruutta. Resurssivirtamallilla voidaankin verrata julkisen rahan eri käyttötapoja toisiinsa rahoituksen tehokkuuden näkökulmasta. Tehokkuudella tarkoitetaan tässä sitä, kuinka paljon investointi lisää
5 3 talouskasvua, työllisyyttä ja verotuloja. Liikennehankkeissa resurssivirtamalli kuvaa investoinnin ja käytön heijastusvaikutuksia muuhun talouteen. Mallia on testattu ja käytetty lukuisissa kohteissa ja sitä kehitetään jatkuvasti. Malli on myös esitelty kansainväliselle tiedeyhteisölle (World Resource Forum) ja sen on julkaistu tieteellisessä julkaisusarjassa. 2.2 H/K-analyysin ja resurssivirtamallin samanaikainen käyttö Perinteisesti ratahankkeita on arvioitu H/K analyysin avulla. H/K-analyysissä ja resurssivirtaanalyysissä hankkeita tarkastellaan kuitenkin eri näkökulmista ja erilaisin rajauksin. Resurssivirtamallissa otetaan huomioon kaikki taloudellisesta toimeliaisuudesta syntyvät kerrannaisvaikutukset maakunnassa sekä muualla Suomessa, kun taas H/K analyysissä huomioidaan pelkästään hankkeen suoria vaikutuksia. Näin ollen H/K-analyysiä ja resurssivirtamallia voidaan käyttää rinnakkain ja niillä saatavat tulokset täydentävät toisiaan. Resurssivirtamallin lähtötietoja ovat valtakunnallinen panos-tuotosaineisto, aluetilinpito, yritys- ja toimipaikkatilastot, tuonti ja vienti tilastot alueittain ja toimialoittain, kotitalouksien taloustoimet ja kulutusmenot, teollisuuden tuotanto, VAHTI-tietokanta, ympäristöluvat, tarkastelualueen yritysten tilinpäätöstiedot ja ympäristövastuuraportit, tehdyt energia- ja materiaalikatselmukset ja tuotantoprosessien yksikköhintatiedot. Tämän aineiston pohjalta saadaan kuvattua aluetalouden nykytila ennen muutosten mallintamista. Resurssivirtamallin muuttuvina lähtötietoina rakentamisvaiheessa käytetään hankkeesta saatavia tietoja, kuten eriteltyjä rakennuskustannuksia, joiden pohjalta mallinnetaan syntyvät uudet kerrannaisvaikutukset aluetalouteen. Käytönajalta muuttuvina lähtötietoina ovat mm. lipputulot ja autoliikenteen suoritemuutoksesta säästyneet kilometrikustannukset. Kaksoisraiteen vaikutus liikennöintikustannuksiin huomioidaan palvelun tuottamisen kustannuksina palvelua tarjoavalle toimialalle. Aikahyötyjä ei ole huomioitu resurssivirtamallinnuksessa, sillä niitä ei suoraan sellaisenaan saa mukaan tarkasteluun. Jos aikahyödyt halutaan ottaa tarkasteluun, tulisi määritellä millä toimialoilla tuottavuus/kulutus muuttuu, koska käytettävissä oleva rahamäärä alueella pysyy kuitenkin samana. H/K-analyysin ja resurssivirtamallin keskeinen ero on se, että resurssivirtamalli huomioi tarkasteltavan hankkeen kaikki kerrannaisvaikutukset aluetalouteen, kun taas h/k analyysi ottaa huomioon vain suorat aika-, onnettomuus-, päästö- ja meluperusteiset vaikutukset. Kuvassa 2-2 on havainnollistettu eri menetelmien samanaikaista käyttöä. Kuva 2-2. H/K -analyysin ja resurssivirtamallin samanaikainen käyttö
6 4 2.3 Määritelmät Resurssivirtamallin käytön ja tulosten tulkinnassa keskeiset termit ovat seuraavat: Suorat vaikutukset Suorat vaikutukset ovat vaikutuksia, jotka kohdistuvat rakentamisen aikana rakentamistoimintaan ja käytön aikana rautatieliikenteeseen ja sen välittömään toimintaan. Tuotannon kerrannaisvaikutukset Tuotannon kerrannaisvaikutukset ovat vaikutuksia, jotka ovat seurausta tarkasteltavasta toiminasta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi rautatieliikenteen aikaansaamiseksi tarvitaan tavaroita, palveluita ja raaka-aineita arvoketjun ylävirrassa, jolloin muille toimialoille syntyy uutta kysyntää rautatien toimesta. Kulutuksen kerrannaisvaikutukset Kulutuksen kerrannaisvaikutukset kuvaavat kasvaneista palkansaajakorvauksista syntyvää uutta kulutusta ja sen tyydyttämiseksi tarvittavaa uutta taloudellista toimintaa. Kulutuksen kerrannaisvaikutuksissa huomioidaan ihmisten kulutus alueellisella ja kansallisella tasolla. Kokonaistuotos Kansantalouden tilinpidossa tuotannon kokonaisarvoa kutsutaan tuotokseksi, yritysten kirjanpidossa vastaava termi on liikevaihto (=rahamäärä, jonka yritys on saanut tuotteitaan tai palveluitaan myymällä). Arvonlisäys Kansantalouden tilinpidossa merkittävä termi on arvonlisäys, jolla tarkoitetaan tuotoksen ja välituotekäytön eroa eli tuotannossa käytettyjen tuotannontekijöiden aikaansaamaa lisäarvoa. Kansantalouden tilinpidossa palkat, henkilöstösivukulut ja kiinteän pääoman kuluminen ovat osa bruttoarvonlisäystä. Yritysten kirjanpito ei tunne arvonlisäystä, vaan palkat, henkilöstösivukulut ja poistot ovat yrityksen kustannuksia ennen liikevoittoa. Yksittäisten yritysten kannalta liikevaihto ja -voitto ovat siis tärkeitä tietoja, kansantalouden tilinpidossa halutaan se tieto, joka löytyy näiden kahden tiedon "välistä". Kaikkien tuottajien yhdessä aikaansaama bruttoarvonlisäys muodostaa koko kansantalouden perushintaisen bruttoarvonlisäyksen. Työllisyys Selvityksessä työllisyydellä tarkoitetaan henkilötyövuosia, jolloin 2 puolipäivästä työntekijää lasketaan yhdeksi kokonaiseksi henkilötyövuodeksi. Investoinnit Investoinnit kuvaavat yritysten uusia investointeja oman tuotannon aikaansaamiseksi ja ylläpitämiseksi. Selvityksen kappaleissa 3-6 esiintyvät investoinnit eivät pidä sisällään kaksoisraiteen suoria investointeja. Verot Verotuloja kertyy kunnallis-, kiinteistö-, yhteisö-, arvonlisä-, tuote- ja tuotantoverojen muodossa. Kunnalle maksettava tulovero muodostuu, kun ansiotuloista vähennetään kunnallisverotuksessa tehtävät vähennykset ja se kerrotaan kunnan tuloveroprosentilla, mistä vähennetään veroista tehtävät vähennykset. Yhteisöverolla tarkoitetaan yrityksen tuloksesta perittävää veroa. Yhteisöverokantaa on Suomessa laskettu yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi ja investointien vauhdittamiseksi, ja se on ollut vuodesta 2014 lähtien 20 %. Tällä verokannalla yrityksen tuloksesta (eli sen veronalaisten tulojen ja vähennyskelpoisten menojen erotuksena laskettavasta voitosta) perittäisiin veroina viidennes. Yhteisöverotuotos jaetaan edelleen valtion, kuntien ja seurakuntien kesken niin, että valtion osuus on vajaat kaksi kolmasosaa, kuntien vajaa kolmannes ja seurakuntien osuus 2-3 % -yksikköä.
7 5 Kiinteistövero on maan ja rakennusten arvoon perustuva vero, jonka Verohallinto tilittää kiinteistön sijaintikunnalle. Kiinteistöveroprosentin päättää kunta. Kiinteistöveron maksaa se, joka omistaa kiinteistön kalenterivuoden alkaessa. Jos maapohja ja rakennus kuuluvat eri omistajille, kiinteistöveron maksaa maapohjasta sen omistaja ja rakennuksesta sen omistaja. Arvonlisävero on kulutusvero, joka peritään ostajalta joka kerta, kun tavara tai palvelu myydään. Myyjä lisää arvonlisäveron tavaran tai palvelun hintaan ja tilittää myyntiensä arvonlisäverot valtiolle. Kun tavara tai palvelu hankitaan verollista liiketoimintaansa varten, ostohintaan sisältyneen arvonlisäveron saa vähentää omien myyntien arvonlisäverosta. Edellytyksenä on, että sekä myyjä että ostaja ovat arvonlisäverovelvollisia. Arvonlisäveron maksaa siis viime kädessä kuluttaja, ja lopullisiin kuluttajahintoihin sisältyy näin vain yhdenkertainen vero. Suomessa yleinen arvonlisävero on 24 prosenttia. Eräillä tuotteilla ja palveluilla on alennettu verokanta 14 % (mm. elintarvikkeet, rehut sekä ravintola- ja ateriapalvelut), 10 % (mm. kirjat, tilatut lehdet, lääkkeet, liikuntapalvelut, henkilökuljetukset, majoituspalvelut, televisio- ja yleisradiotoiminnasta saadut korvaukset, kulttuuri- ja viihdetilaisuudet, taide-esineen ensimyynti ja maahantuonti sekä tekijänoikeusjärjestöjen saamat tekijänkorvaukset) tai 0 % (mm. sairaanhoito, sosiaali- ja terveyspalvelut, yliopisto- ja ammattikoulutus, rahoitus- ja vakuutuspalvelut, arpajaiset ja rahapelit, esiintyvien taiteilijoiden palkkiot, kiinteistöjen sekä rakennusmaan myynti, julkiset hautauspalvelut tai osa postipalveluista). Tuotannon ja tuonnin verot koostuvat pakollisista, vastikkeettomista, joko rahamääräisistä tai luontoismuotoisista maksuista, joita maksetaan tuotannosta ja tavaroiden ja palveluiden tuonnista, työvoiman käytöstä, maan, rakennusten tai muiden tuotannossa käytettyjen varojen omistuksesta tai käytöstä. Nämä verot on maksettava, tuottipa toiminta voittoa tai ei. Kansantalouden tilinpidon mukaan tuotannon ja tuonnin verot jakautuvat tuoteveroihin ja muihin tuotantoveroihin. Tuoteverot jakaantuvat vielä arvonlisäveroihin, tuontiveroihin ja tulleihin ilman arvonlisäveroa sekä muihin tuoteveroihin kuin arvonlisävero ja tuontivero. Välituotekäyttö Kansantalouden tilinpidossa termi välituotekäyttö vastaa liiketoiminnan kuluja eli kun yritys vähentää liikevaihdostaan materiaalien ja palveluiden hankintakulut sekä tuoteverot miinus tuotetukipalkkiot. Bruttokansantuote Kansantalouden tilinpidon keskeinen käsite on bruttokansantuote (BKT = GDP, Gross Domestic Product), joka kuvaa maan tai alueen kokonaistuotannon arvoa. Kokonaistuotannon arvolla tarkoitetaan tuotannosta tulleen arvonlisäyksen summaa koko kansantalouden tasolla. Maan bruttokansantuotetta luo kaikki sellainen toiminta, joka tapahtuu maan talousalueella, luo tuloa, tuottaa tavaroita tai palveluita. Kaikkien tuottajien yhdessä aikaansaama bruttoarvonlisäys muodostaa koko kansantalouden perushintaisen bruttoarvonlisäyksen. Kun tähän perushintaiseen bruttoarvonlisäykseen lisätään koko kansantalouden tasolla lasketut tuoteverot ja siitä vähennetään koko kansantalouden tasolla lasketut tuotetukipalkkiot, saadaan tulokseksi BKT markkinahintaan, eli kansainvälisesti käytössä oleva BKT-tieto. Käypä hinta Käypä hinta on hinta, joka maksetaan kaupantekohetkellä. Käypä hinta kuvaa markkinaehtoista hintaa tuotteesta tai palvelusta. Diskontattu hinta Diskontattu hinta tarkoittaa tulevaisuuden rahavirran nykyarvon laskemista. Jotta tämänhetkinen ja tulevaisuudessa maksettava raha olisi vertailukelpoista keskenään, pitää tulevien maksujen arvo (käypä hinta) siirtää nykyaikaan eli diskontata. Tämän selvityksen yhteydessä diskonttauksessa käytettiin 3,5 % korkokantaa, joka on yleisesti käytetty korkokanta vaikutustenarviointien yhteydessä.
8 6 Hiilidioksidiekvivalentti (CO2-ekv.) Hiilidioksidiekvivalentti (lyhenne CO2-ekv. tai CO2e) on ilmastotieteessä käytetty suure, joka kuvaa ihmisen tuottamien kasvihuonekaasujen ilmastovaikutusta. Ilmastovaikutuksella tarkoitetaan kasvihuonekaasujen yhteenlaskettua ilmastoa lämmittävää vaikutusta (GWP). Päästöistä puhuttaessa hiilidioksidiekvivalentit ilmaistaan massana siten, että muiden kasvihuonekaasujen vaikutus on muunnettu vastaamaan hiilidioksidin ilmastovaikutusta eli globaalia lämmityspotentiaalia sadan vuoden tarkastelujaksolla. Metaanipäästöt kerrotaan tällöin kertoimella 21 ja typpioksiduulipäästöt kertoimella Lähtöaineistot Konsultin keräämät lähtöaineistot Tarvittavat lähtötiedot prosesseista ja syntyvistä materiaali- energia- ja rahavirroista saatiin mm. tuoreimmista Tilastokeskuksen, Tullin, Elinkeinoelämän keskusliiton, Finnveran, Suomen Yrittäjät, Suomen Asiakastieto Oy:n, työ- ja elinkeinoministeriön, valtiovarainministeriön ja Luonnonvarakeskuksen julkaisemista tilastoista. Näitä ovat mm. valtakunnallinen panostuotosaineisto, aluetilinpito, yritys- ja toimipaikkatilastot, tuonti ja vienti tilastot alueittain ja toimialoittain, kotitalouksien taloustoimet ja kulutusmenot, ympäristötilinpito, kasvihuonekaasuinventaario, ympäristö ja luonnonvarat tilastot sekä eri tuotantoprosessien yksikköhintatiedot. Lisäksi aineistoa on täydennetty VAHTI-tietokannasta, ympäristöluvista, yritysten tilinpäätöstiedoista, tehdyistä energia- ja materiaalikatselmuksista, ympäristövastuuraporteista sekä muista aikaisemmin tehdyistä tutkimuksista, selvityksistä ja asiantuntija-arvioista. Kaikki alustavat tiedot on kerätty julkisista lähteistä, jolloin samalla on saatu määriteltyä vähimmäistarkkuustaso, millä tuloksia voidaan esittää julkisesti sidosryhmien ulkopuolelle Tilaajan toimittamat aineistot Etelä-Pohjanmaan liiton toimittamat hankeaineistot ovat: Tampere-Sjk-Oulu ratakortti Seinäjoen ratapihan raideselvitys Rautatietilastot Rautateiden verkkoselostukset Henkilöliikennetutkimus 2016 VT 3 selvitys (2015) Selvitys 2-raiteistamisesta Selvitys alueellisen junaliikenteen järjestämisen edellytyksistä Tieliikenteen ennuste Vt3 liikennedataa
9 7 3. NYKYTILANNE 3.1 Lähtöoletukset Seinäjoki-Tampere raiteen nykyiset vaikutukset aluetalouteen arvioitiin suoritemäärien perusteella. Käytettävissä olleen aineiston mukaan vuonna 2017 välillä Tampere Parkano tehtiin yhteensä noin matkaa ja välillä Parkano Seinäjoki tehtiin yhteensä noin matkaa. Selvitystä tehtäessä vuoden 2018 matkustajamäärätilasto ei ollut käytettävissä, mutta kasvu vuodesta 2017 on ollut välillä Helsinki-Seinäjoki noin 7%. Suoritemäärien perusteella arvioitiin vuosittaiset lipputulot raideliikenteestä, mikä kuvaa toimialan kokonaistuotosta. Raideliikenteen tarvitsema välituotekäyttö sekä työvoiman tarve nykytilanteessa arvioitiin tuoreimman koko Suomea kuvaavan aineiston perusteella. Välituotekäytön jakaantuminen alueellisten tuotteiden ja palveluiden käyttöön sekä muualta Suomesta hankittavien tuotteiden ja palveluiden käyttöön arvioitiin SLQ-menetelmän avulla, jolloin nähtiin, kuinka paljon alueella on tarjolla tuotteita ja palveluita, mitä raideliikenne tarvitsee välituotekäytössään. Tämän jälkeen käytettiin oletusta, että tuotteet ja palvelut, joita ei ole saatavilla alueelta hankitaan ensisijaisesti muualta Suomesta ja toissijaisesti Ulkomailta. 3.2 Tulokset Seinäjoki-Tampere raiteen vuosittaiset vaikutukset kerrannaisvaikutuksineen koko arvoketjussa ovat: Työllisyys 765 htv Kokonaistuotos (liikevaihto) 116 miljoonaa Arvonlisäys 50 miljoonaa Uudet investoinnit 11 miljoonaa Verot 18 miljoonaa Kunnallisverot 5,3 miljoonaa Arvonlisäverot 8,2 miljoonaa Yhteisöverot 1,5 miljoonaa Tuote- ja tuotantoverot 2,7 miljoonaa Kiinteistöverot 0,5 miljoonaa Vaikutukset jakaantuvat maantieteellisesti Etelä-Pohjanmaalle ja muualle Suomeen sekä suoriin että tuotannon ja kulutuksen kerrannaisvaikutuksiin kuvan 3-1 mukaisesti.
10 8 Kuva 3-1. Aluetalousvaikutusten maantieteellinen jakaantuminen sekä jakaantuminen suoriin ja tuotannon ja kulutuksen kerrannaisvaikutuksiin. kuvassa 3-2 on esitetty raideyhteydestä johtuva verokertymän määrä eri verotyypeittäin Suomessa. Verokertymän jakaantuminen alueittain noudattaa kuvan 3-1 mukaista jakaumaa. Kuva 3-2. Raideyhteydestä johtuva verokertymän määrä eri verotyypeittäin Suomessa. Kaikista Suomeen muodostuvista aluetalousvaikutuksista Seinäjoki-Tampere raideyhteydestä (sis. suorat vaikutukset, tuotannon kerrannaisvaikutukset sekä kulutuksen kerrannaisvaikutukset), suurimmat vaikutukset ovat suorat vaikutukset raideliikenteeseen. Tämän lisäksi syntyy muille toimialoille merkittäviä kerrannaisvaikutuksia (kuvat 3-3, 3-4, 3-5 ja 3-6).
11 9 Kuva 3-3. Seinäjoki-Tampere raideyhteydestä muodostuvat työllisyysvaikutukset Suomessa. Kuva 3-4. Seinäjoki-Tampere raideyhteydestä muodostuvat vaikutukset kokonaistuotokseen Suomessa.
12 10 Kuva 3-5. Seinäjoki-Tampere raideyhteydestä muodostuvat vaikutukset arvonlisäykseen Suomessa. Kuva 3-6. Seinäjoki-Tampere raideyhteydestä muodostuvat vaikutukset uusiin investointeihin Suomessa.
13 11 4. RAKENTAMISEN AIKAISET ALUETALOUSVAIKUTUKSET 4.1 Lähtöoletukset Tarkastelussa käytetyt lähtöoletukset rakentamisen aikaisille kustannuksille ovat olleet Tampere- Seinäjoki-Oulu-Kemi-Tornio -rata strategiakortin ( ) mukaiset lähtötiedot, missä on esitetty paras saatavilla oleva tieto kaksoisraiteen rakentamisen kustannuksista. Strategiakortin mukaan yhteysvälin kehittämistarpeet ja kustannukset (MAKU 130, 2010=100) koostuvat seuraavasti: Tampere-Ylöjärvi -lisäraide (130 M ) Ylöjärvi-Seinäjoki -välin kaksoisraide, toteutus mahdollinen vaiheittain (keskimääräisellä km-kustannuksella 750 M ) Tampere-Seinäjoki turvalaitteiden uusiminen (70 M ) Tampere-Seinäjoki-Oulu-Kemi-Tornio -rata strategiakortin, mukaan Tampereen ja Seinäjoen välillä on tarve turvalaitteiden uusimiselle, koska nykyinen järjestelmä on tullut elinkaarensa päähän ja on häiriöaltis. Turvalaitteet katsotaan tässä osaksi ratahanketta. Tampere-Ylöjärvi -välillä kolmannen raiteen käytöstä vain n. 1/3 kohdistuu uudelle kaksoisraiteelle. Muu raideosuus palvelee sekä Porin liikennettä, että tulevaa Tampereen paikallisliikennettä. Mallinnuksessa on kuitenkin huomioitu kaikki lisäraiteen rakentamisen kustannukset, koska kaksoisraide edellyttää lisää raidekapasiteettia. Mallinnuksissa otettiin myös huomioon kustannusarvioiden epävarmuus käyttämällä vaihteluväliä +/- 5 %, jolloin aluetalousvaikutuksille saatiin muodostettua vaihteluväli. Rakentamisen aikana arvioitiin yhtenä kokonaisuutena, jolloin kaikki tulokset kuvaavat vaikutuksia aluetalouteen koko ajanjaksolta, ottamatta kantaa vuosittaisiin vaikutuksiin. 4.2 Tulokset Rakentamisen aikana syntyy suoria työllisyysvaikutuksia ja kerrannaisvaikutusten kautta muita työllisyysvaikutuksia. Työllisyysvaikutukset ovat kokonaisuudessaan henkilötyövuotta. Tästä määrästä Etelä-Pohjanmaalle kohdistuu henkilötyövuotta ja muualle Suomeen htv. Kaksoisraiteen rakentamisen investoinnin on lähtöaineistossa arvioitu olevan noin 950 miljoonaa euroa turvalaitteiden kanssa. Tämä investointi synnyttää uutta kysyntää ja liikevaihtoa niin Etelä- Pohjanmaalla kuin myös muuallakin Suomessa. Uuden kysynnän määrä tulee olemaan rakentamisaikana jopa 2,8 kertainen alkuperäiseen investointiin nähden ja kaksoisraiteen rakentamisen seurauksena kokonaistuotos kasvaa koko Suomessa yhteensä noin 2,6 2,8 miljardia euroa. Kokonaistuotoksen kasvusta noin 51 % muodostuu Etelä-Pohjanmaalla ja loput 49 % muualla Suomessa. Samanaikaisesti Suomen bruttokansantuote (BKT) kasvaa noin 1,1 1,2 miljardia euroa, mikä vastaa 0,5 0,6 % koko Suomen BKT:stä ja 17,4 19,3 % Etelä-Pohjanmaan BKT:stä. Kaksoisraiteen rakentamiseksi yritysten ja eri toimialojen tulee investoida omaan toimintaansa, jotta niillä on mahdollista vastata rakentamisesta syntyvään uuteen kysyntään. Uusia investointeja syntyy alkuperäisen 950 miljoonan euron kaksoisraideinvestoinnin lisäksi noin miljoonan euron arvosta. Rakentamisen aikana investoinnista muodostuvan taloudellisen toiminnan arvonlisäys ylittää alkuperäisen investoinnin suuruuden ja arvonlisäystä muodostuukin 1,13 kertaisesti alkuperäiseen investointiin nähden. Rakentamisen aikana verotuloja muodostuu yhteisöveroista, kiinteistöveroista, kunnallisveroista, arvonlisäveroista sekä tuote- ja tuotantoveroista, joita yhteensä maksetaan noin miljoonaa euroa. Rakentamisajan keskeiset tulokset on kuvattu +/- 5 % vaihteluvälillä kuvassa 4-1.
14 12 Kuva 4-1. Yhteenveto keskeisistä tuloksista rakentamisen aikana. Investointi: Tampere-Ylöjärvi -lisäraide 130 M, Ylöjärvi-Seinäjoki -välin kaksoisraide 750 M ja Tampere-Seinäjoki turvalaitteiden uusiminen 70 M. Aluetalousvaikutukset jakaantuvat maantieteellisesti Etelä-Pohjanmaalle ja muualle Suomeen sekä suoriin että tuotannon ja kulutuksen kerrannaisvaikutuksiin kuvan 4-2 mukaisesti. Kuva 4-2. Aluetalousvaikutusten maantieteellinen jakaantuminen sekä jakaantuminen suoriin ja tuotannon ja kulutuksen kerrannaisvaikutuksiin.
15 13 Kuvassa 4-3 on esitetty rakentamisvaiheen verokertymä verotyypeittäin Suomessa. Verokertymä on esitetty minimi ja maksimikertymän välisenä keskiarvona. Verokertymän jakaantuminen alueittain noudattaa kuvan 4-2 mukaista jakaumaa. Kuva 4-3. Rakentamisenaikainen verokertymä verotyypeittäin Suomessa. Kaikki aluetalousvaikutukset mallinnettiin 63 toimialan tarkkuudella Etelä-Pohjanmaalla ja muualla Suomessa. Syntyvät aluetalousvaikutukset vaihtelevat toimialoittain. Suurimpia yksittäisille toimialoille kohdistuvia aluetalousvaikutuksia on kuvattu kuvissa 4-4, 4-5, 4-6 ja 4-7. Kuva 4-4. Rakentamisenaikaiset työllisyysvaikutukset Suomessa. Sininen osa on minimi, harmaa osa on maksimi ja lukuarvo kuvaa minimin ja maksimin keskiarvoa.
16 14 Kuva 4-5. Rakentamisenaikaiset vaikutukset kokonaistuotokseen Suomessa. Sininen osa on minimi, harmaa osa on maksimi ja lukuarvo kuvaa minimin ja maksimin keskiarvoa. Kuva 4-6. Rakentamisenaikaiset vaikutukset arvonlisäykseen Suomessa. Sininen osa on minimi, harmaa osa on maksimi ja lukuarvo kuvaa minimin ja maksimin keskiarvoa.
17 Kuva 4-7. Rakentamisenaikaiset vaikutukset uusiin investointeihin Suomessa. Sininen osa on minimi, harmaa osa on maksimi ja lukuarvo kuvaa minimin ja maksimin keskiarvoa. 15
18 16 5. KÄYTÖN AIKAISET ALUETALOUSVAIKUTUKSET 5.1 Lähtöoletukset Käytönaikana aluetalousvaikutuksia syntyy kaksoisraiteen käytöstä ja sen vaikutuksista muihin liikennemuotoihin. Käytönaikaisissa aluetalousvaikutuksissa muuttuvana lähtötietona toimi tiedot liikennemääristä ja -ennusteista. Valtakunnallisten liikenne-ennusteiden mukaan vuonna 2030 Tampere Parkano välillä tullaan tekemään noin matkaa ja Parkano Seinäjoki välillä noin matkaa. Kaksoisraide mahdollistaa rautatieliikenteen markkinaosuuden nostaminen nykyisestä 5 %:sta 8 %:iin, jolloin se tarkoittaa noin 1,5 miljoonan matkustajan lisäystä molemmilla yhteysväleillä. Samanaikaisesti tieliikenteen suoritteet vähenevät kaksoisraiteen seurauksena. Mallinnuksessa käytettiin oletusta, että raideliikenne korvaa tieliikennettä yhteysvälillä Seinäjoki Tampere. Vähenevän tieliikennesuoritteen osalta huomioitiin myös kulkutapajakauma. Viimeisimpien tavaraliikenne-ennusteiden perusteella tavaraliikenteen määrän ei oleteta muuttuvan merkittävästi kaksoisraiteen takia. Mallinnuksissa otettiin huomioon kustannusten ja liikennemääräennusteiden epävarmuus käyttämällä vaihteluväliä +/- 5 %, jolloin aluetalousvaikutuksille saatiin muodostettua vaihteluväli. Käytönaikaiset vaikutukset diskontattiin 3,5 % korkokannalla 30 vuoden käytölle. 5.2 Tulokset Käytönaikaiset vaikutukset työllisyyteen vaihtelevat merkittävästi niin toimialoittain kuin alueittainkin. Kokonaisuutena työllisyysvaikutukset, 30 vuoden käytönajalta, tulevat olemaan noin henkilötyövuotta vähemmän kuin tilanteessa, että liikkumisen tarve katettaisiin tieliikenteessä. Jos työllisyysvaikutukset jakaantuisivat tasaisesti 30 vuoden tarkasteluajanjaksolle, olisi vuosittainen työvoiman tarve noin henkilötyövuotta vähemmän kuin tilanteessa ilman kaksoisraidetta. Tämä työvoimantarve on pois tieliikenteen arvoketjusta mutta samanaikaisesti työvoimaa vapautuu muille toimialoille. Käytön aikana (30 v.) työllisyysvaikutukset Etelä-Pohjanmaalla tulevat olemaan noin henkilötyövuotta enemmän kuin tilanteessa ilman kaksoisraidetta. Työpaikkoina tämä tarkoittaa noin 20 uutta työpaikkaa. Käytön aikana tieliikenteen suoritteen vähentymisen seurauksena kysyntä laskee koko arvoketjussa Suomentasolla noin miljoonaa euroa. Myös kysynnän muutoksissa ja kokonaistuotoksen määrässä alueellisesti ja toimialoittain on suuria eroja. Kokonaistuotoksen muutos käytönaikana on noin -19 % kokonaisinvestoinnin suuruudesta. Vaikutukset BKT:hen koko Suomen tasolla tulee olemaan noin -0,1 % verrattuna nykyiseen BKT:n määrään. Vaikka Kokonaistuotos ja työllisyys vähenee käytönaikana verrattuna tilanteeseen, että liikkumisen tarve katettaisiin tieliikenteen ratkaisuilla, syntyy koko Suomen tasolla uusia investointeja noin 7 miljoonan euron edestä enemmän kuin edellä kuvatussa tilanteessa. Käytönaikana nykyisillä verokannoilla ja verotettavilla kohteilla verotuloja kertyisi noin miljoonaa euroa vähemmän kuin vertailutilanteessa. Käytönaikaisia verotuloja tarkasteltaessa tulee kuitenkin huomioida, että verotusta on esitetty muutettavan vähäpäästöisempiä ratkaisuja kannustavaksi ja edistäväksi, jolloin liikenteen verotuksessa ja verokannoissa voi tulla merkittäviäkin uudistuksia 30 vuoden tarkasteluajanjakson aikana. Käytönajan keskeiset tulokset on kuvattu +/- 5 % vaihteluvälillä kuvassa 5-1.
19 17 Kuva 5-1. Yhteenveto keskeisistä tuloksista käytön aikana. Investointi: Tampere-Ylöjärvi -lisäraide 130 M, Ylöjärvi-Seinäjoki -välin kaksoisraide 750 M ja Tampere-Seinäjoki turvalaitteiden uusiminen 70 M. Käytön ajan aluetalousvaikutukset muodostuvat kaksoisraiteen synnyttämistä positiivisista aluetalousvaikutuksista sekä vähenevän henkilöautoliikenteen synnyttämistä negatiivisista aluetalousvaikutuksista. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että rataverkoston kehittäminen ja kehittyminen lisää raideliikenteen käyttöastetta ja synnyttää samalla uutta taloudellista toimeliaisuutta. Samanaikaisesti tieliikenne ja erityisesti henkilöautoliikenne vähenevät, kun osa tienkäyttäjistä siirtyy käyttämään raideliikennettä. Vähentynyt henkilöautoliikenne vähentää myös kysyntää muilla henkilöautoliikenteeseen läheisesti sidoksissa olevilla toimialoilla, kuten mm. polttoaineiden jakelussa, autojen korjauksessa ja huollossa sekä autokaupassa. Aikaisemmissa selvityksissä on nostettu esiin, että liikenteen siirtyessä maantieltä raiteille, matkan estevaikutus vähentyy, jolloin tehtävien matkojen määrä ja suorite voi kasvaa myös nettona. Tätä ei kuitenkaan ole huomioitu tehdyssä tarkastelussa, koska sen mallintamiseksi ei ollut käytettävissä riittävästi lähtötietoja. Jos matkojen määrä ja suorite kasvaa myös nettona kaksoisraiteen seurauksena, olisivat vähenevät aluetalousvaikutukset pienemmät, koska raideliikenne ei korvaisi niin paljon tieliikennettä kuin lähtöoletuksissa on arvioitu. Taulukossa 5-1 on esitetty käytönaikaiset vaikutukset eroteltuna erikseen kaksoisraiteen vaikutus aluetalouteen sekä tieliikenteen suoritevähenemän vaikutus aluetalouteen.
20 18 Taulukko 5-1. Käytönajan vaikutukset jaoteltuna kaksoisraiteen lisäävään kysyntään muille toimialoille sekä vähentyvän tieliikenteen vähenevään kysyntään muille toimialoille. Investointi: Tampere-Ylöjärvi - lisäraide 130 M, Ylöjärvi-Seinäjoki -välin kaksoisraide 750 M ja Tampere-Seinäjoki turvalaitteiden uusiminen 70 M. Kaksoisraide Tieliikenteen suoritevähenemä Yhteensä Muuttuja Muutos +/- Muutos +/- Muutos +/- Työllisyys (htv) Etelä-Pohjanmaa muu Suomi Kokonaistuotos (M ) Etelä-Pohjanmaa muu Suomi Bruttokansantuote (M ) Etelä-Pohjanmaan bkt:sta % 23,8 % -26,6 % -2,8 % Suomen bkt:sta % 0,6 % -0,7 % -0,1 % Uudet investoinnit (M ) ,4 Verotulot (M ) , Yhteisöverot 42 2,1-66 3,3-24 1,2 kiinteistöverot 12 0,6-10 0,5 2 0,1 Kunnallisverot 146 7, ,4-3 0,1 Arvonlisäverot , ,8-69 3,4 Tuote- ja tuotantoverot 77 3,9-89 4,5-12 0,6 Tunnusluvut Arvonlisäys / alkuperäinen investointi 1,47-1,64-0,17 Kokonaistuotos / alkuperäinen investointi 3,39-3,58-0,19 Uudet investoinnit / alkuperäinen investointi 0,33-0,32 0,01
21 19 6. KOKONAISVAIKUTUKSET ALUETALOUTEEN 6.1 Kokonaisvaikutukset Kaksoisraiteen kokonaisvaikutukset saadaan selville, kun lasketaan yhteen rakentamisaikaiset ja käytön aikaiset vaikutukset. Kokonaisvaikutuksia tarkasteltaessa niin euromääräiset kuin työpaikkavaikutuksetkin ovat merkittäviä. Kokonaisvaikutusten keskeiset tulokset on kuvattu +/- 5 % vaihteluvälillä kuvassa 6-1. Kuva 6-1. Yhteenveto keskeisistä tuloksista käytön aikana. Investointi: Tampere-Ylöjärvi -lisäraide 130 M, Ylöjärvi-Seinäjoki -välin kaksoisraide 750 M ja Tampere-Seinäjoki turvalaitteiden uusiminen 70 M. Rakentamisenaikaisiin investointikustannuksiin suhteutetut vaikutukset ovat varsin suuret kaksoisraiteella ja rakentamisen sekä käytönaikana syntyy yhteensä uutta kysyntää 2,65 kertaisesti alkuperäisen investoinnin verran. Kaksoisraiteen seurauksena alueelle ja koko Suomeen tulee myös positiivinen talouden kierre ja uusia investointeja syntyykin 0,26 kertaisesti alkuperäisen investoinnin lisäksi (noin miljoonan euron arvosta). Kaksoisraiteen vaikutukset liikennemarkkinoihin tulevat myös olemaan merkittävät, sillä tehtävien matkojen nettomäärän ja -suoritteen pysyessä samalla tasolla, henkilöautoliikenteen suoritevähenemä tulee olemaan noin miljoonaa kilometriä koko tarkasteluajanjakson aikana. Tämä henkilöautoliikenteen suoritemäärän vähenemä johtuu lisääntyneestä raideliikenteen käytöstä. Henkilöautosuoritteen vähenemä vaikuttaa myös liikenteen kasvihuonekaasupäästöihin. Junaliikenteen käytönaikaisesta energiankulutuksesta ei synny suoria kasvihuonekaasupäästöjä muuta kuin taajamajunista, jotka toimivat polttomoottorilla. Sähkökäyttöiselle liikenteelle voidaan
22 20 kuitenkin laskea sähköntuotannon aiheuttamat päästöt. Hyödyntämällä VTT:n LIPASTO -yksikköpäästötietokannan tietoja eri kulkuneuvoille ja kulkumuodoille sekä tilastokeskuksen energiantuotannon yksikköpäästötietoja, saadaan arvioitua kaksoisraiteen vaikutusta alueen kasvihuonekaasupäästöihin. Edellä kuvattujen tietokantojen sekä kilometrisuoritteiden perusteella kasvihuonekaasupäästöt vähenevät käytön aikana 30 vuoden tarkastelujaksolla yhteensä noin 4,81 Mt CO2-ekv. Vuosittainen päästövähennys tulisi olemaan noin t CO2-ekv. /vuosi, mikä on 1,4 % kaikesta Suomessa liikenteen päästöistä vuonna Kaksoisraiteen seurauksena kysyntä eri toimialoilla muuttuu ja alueen elinkeinorakenne muuttuu, jolloin osalle toimialoista syntyy positiivisia vaikutuksia ja osalle toimialoista muodostuu negatiivisia vaikutuksia. Raideliikenteen kehittämisellä on esimerkiksi erittäin merkittäviä vaikutuksia rakennusmarkkinoille. Rakentamisen aikana kaksoisraiteen uusi kysyntä rakentaminen -toimialalla kasvaa noin miljoonaa euroa. Käytönaikana aluetalousvaikutukset rakentaminen -toimialalle ovat myös positiiviset, yhteensä noin miljoonaa euroa koko tarkastelujakson aikana. Käytännössä rakentaminen -toimialalla aluetalousvaikutukset ovat seurausta raideliikenteen tarpeesta tehdä korjausrakentamista. Rakentaminen -toimialan kokonaiskysyntää vähentää vähentynyt henkilöautoliikenne ja sen aikaansaamat kerrannaisvaikutukset, jolloin rakentamisen tarve on vähäisempi kuin vertailutilanteessa ilman kaksoisraidetta. Kaksoisraide voi myös mahdollistaa sujuvamman työvoiman liikkumisen Tampereen ja Seinäjoen välillä, jolloin työssäkäyntialueet laajenevat ja pendelöintikynnykset madaltuvat. Tämä voi heijastua aluerakenteellisina muutoksina. Kokonaisuutena arvioitaessa elinkeinoelämän kilpailukykyä ja raideliikenteen kehityksen vaikutuksia siihen nähdään, että nettovaikutukset ovat positiivisia aluetalouteen, mutta vaikutukset kohdistuvat useille eri toimialoille ja maantieteellisille alueille. Raideliikenteen kehityksen seurauksena myös toimialojen väliset vuorovaikutussuhteet sekä alueelliset elinkeinorakenteet muuttuvat samalla mukautuen uuteen toimintaan. Tällaisissa tilanteissa aina on ns. häviäjiä ja voittajia, jolloin yrityksen ja toimialan kokemat kilpailukykyvaikutukset ovat yrityskohtaisia. Toimialarakenne kehittyy markkinataloudessa markkinoilla olevan kysynnän ja tarjonnan mukaisesti, jolloin voidaan olettaa, että alueen elinkeinorakenne muuttuu ja sopeutuu sen mukaisesti, kun toimialojen ja yritysten tuotteille ja palveluille on kysyntää. 6.2 Tuloksissa huomioitava Tämä vaikutusselvitys keskittyy pelkästään edellä kuvatulla tavalla hankkeen rakentamisen ja käytön aikaisiin aluetalousvaikutuksiin. Käytönaikaisia verotuloja tarkasteltaessa tulee huomioida, että verotusta on esitetty muutettavan vähäpäästöisempiä ratkaisuja kannustavaksi ja edistäväksi, jolloin liikenteen verotuksessa ja verokannoissa tulee todennäköisesti tapahtumaan merkittäviäkin uudistuksia 30 vuoden tarkasteluajanjakson aikana, millä tulee olemaan positiivista merkitystä käytön aikaisiin aluetalousvaikutuksiin. Päätöksentekoon vaikuttavat muutkin tekijät kuin mitä aluetalousvaikutuksiin sisältyy. Näitä ovat mm. agglomeraatiovaikutukset (ns. kasautumisilmiö ja siitä johtuvat elinkeinovaikutukset), vaikutukset kaupunkikehityksen edellytyksiin ja maankäyttöön, vaikutukset maan arvon kehitykseen, vaikutukset seutujen ja alueiden kilpailukykyyn, vaikutukset päästöihin ja päästöjen kerrannaisvaikutuksiin, muut ympäristövaikutukset ja niiden kerrannaisvaikutukset sekä vaikutukset työmarkkina-alueisiin ja työvoiman liikkuvuuteen. Tämän vuoksi käytön aikaisia vaikutuksia ei pidä lukea kaksoisraiteen käytön aikaisina kokonaisvaikutuksina.
TUULIVOIMAN ALUETALOUSVAIKUTUKSET ALUETALOUSVAIKUTUKSET ERI ELINKAAREN ERI VAIHEISSA MAAKUNNITTAIN
Vastaanottaja Suomen Tuulivoimayhdistys ry Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 17.4.2019 TUULIVOIMAN ALUETALOUSVAIKUTUKSET ALUETALOUSVAIKUTUKSET ERI ELINKAAREN ERI VAIHEISSA MAAKUNNITTAIN TUULIVOIMAN ALUETALOUSVAIKUTUKSET
LisätiedotAKKUARVOKETJUN TALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI
Vastaanottaja Suomen Malmijalostus Oy Tyyppi Raportti Päivämäärä 7.5.2019 AKKUARVOKETJUN TALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI SISÄLLYS 1. TAUSTA JA TAVOITE 1 2. AINEISTO JA MENETELMÄT 2 2.1 Aluetaloudellisten
LisätiedotTUULIVOIMAN ALUETALOUSVAIKUTUKSET ALUETALOUSVAIKUTUKSET ERI ELINKAAREN ERI VAIHEISSA
Vastaanottaja Suomen Tuulivoimayhdistys ry Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 17.4.2019 TUULIVOIMAN ALUETALOUSVAIKUTUKSET ALUETALOUSVAIKUTUKSET ERI ELINKAAREN ERI VAIHEISSA TUULIVOIMAN ALUETALOUSVAIKUTUKSET
LisätiedotTUULIVOIMAN ALUETALOUSVAIKUTUKSET 30 TWH TUOTANNOLLA ALUETALOUSVAIKUTUKSET ERI ELINKAAREN ERI VAIHEISSA
Vastaanottaja Suomen Tuulivoimayhdistys ry Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 17.4.2019 TUULIVOIMAN ALUETALOUSVAIKUTUKSET 30 TWH TUOTANNOLLA ALUETALOUSVAIKUTUKSET ERI ELINKAAREN ERI VAIHEISSA TUULIVOIMAN
LisätiedotLentoradan laaja-alaiset ja välilliset vaikutukset. Uudenmaan liitto, Liikennevirasto
Lentoradan laaja-alaiset ja välilliset vaikutukset Uudenmaan liitto, Liikennevirasto 4.10.2018 Sisällysluettelo 1. Työn tausta ja tavoitteet 3 2. Arvioinnin rajaus 5 3. Aluetalousanalyysin kuvaus 8 4.
LisätiedotTUULIVOIMAN ALUETALOUSVAIKUTUKSET TYÖLLISYYSLUVUT JA ALUETALOUSVAIKUTUKSET ERI ELINKAAREN ERI VAIHEISSA
Vastaanottaja Suomen Tuulivoimayhdistys ry Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 17.4.2019 TUULIVOIMAN ALUETALOUSVAIKUTUKSET TYÖLLISYYSLUVUT JA ALUETALOUSVAIKUTUKSET ERI ELINKAAREN ERI VAIHEISSA TUULIVOIMAN
LisätiedotKeskeiset käsitteet Teknologiateollisuus
Keskeiset käsitteet Välittömät vaikutukset: Välittömät vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan toimialan tuotosta, arvonlisää ja työllisten määrää, sekä investointien osalta niiden edellyttämiä ostoja muilta
LisätiedotTUULIVOIMAN ALUETALOUSVAIKUTUKSET TYÖLLISYYSLUVUT ELINKAAREN ERI VAIHEISSA
Vastaanottaja Suomen Tuulivoimayhdistys ry Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 17.4.2019 TUULIVOIMAN ALUETALOUSVAIKUTUKSET TYÖLLISYYSLUVUT ELINKAAREN ERI VAIHEISSA TUULIVOIMAN ALUETALOUSVAIKUTUKSET TYÖLLISYYSLUVUT
LisätiedotCLEANTECH -vaikutukset
Vastaanottaja Fennovoima Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.6.2018 HANHIKIVI 1 -HANKKEEN SYNNYTÄMÄ CLEANTECH CLEANTECH -vaikutukset Päivämäärä 7.6.2018 Laatijat Heikki Savikko, Joonas Hokkanen HANHIKIVI
LisätiedotVälittömät vaikutukset: Välittömät vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan toimialan tuotosta, arvonlisää ja työllisten määrää.
Keskeiset käsitteet Välittömät vaikutukset: Välittömät vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan toimialan tuotosta, arvonlisää ja työllisten määrää. Välilliset vaikutukset: Välilliset vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan
LisätiedotKAICELL FIBERS OY:N BIOJALOSTAMON ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET A R V I O I N T I R A P O R T I N T I I V I S T E L M Ä
KAICELL FIBERS OY:N BIOJALOSTAMON ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET A R V I O I N T I R A P O R T I N T I I V I S T E L M Ä 1.4.2019 SISÄLLYS 1. TAUSTA 2. TOTEUTUSTAPA 3. TULOKSET HANKKEEN AVAINLUVUT RAKENTAMISEN
LisätiedotAvaintiedot 2015. Puhelinetu 2015. Palkan sivukuluprosentit 2015. Pääomatulovero
Avaintiedot 2015 Pääomatulovero Pääomatulon verokanta on 30 prosenttia, mutta siltä osin kuin verovelvollisen verotettavan pääomatulon määrä ylittää 30.000 euroa, verokanta on 33 prosenttia. Yhteisövero
LisätiedotTERRAFAME GROUP OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN JA METALLIEN JALOSTUSLAITOKSEN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET. Terrafame Group. Raportti 1.11.
Vastaanottaja Terrafame Group Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 1.11.2016 TERRAFAME GROUP OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN JA METALLIEN JALOSTUSLAITOKSEN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET Tarkastus 1.11.2016 Päivämäärä
LisätiedotAluetilinpito
Aluetilinpito 2000-2016 - työlliset - bruttokansantuote - arvonlisäys, brutto perushintaan - kiinteän pääoman bruttomuodostus (investoinnit) - tuotos perushintaan - kotitalouksien käytettävissä oleva tulo
LisätiedotPuutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty
LisätiedotPuutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä
LisätiedotPuutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty
LisätiedotRiihimäki-Tampere -rataosan tarveselvitys
Riihimäki-Tampere -rataosan tarveselvitys Liikennejärjestelmäasiantuntija Erika Helin 17.11.2017 Selvityksen tekemisestä Selvitys käynnistynyt alkuvuonna 2017, valmistuu loppuvuonna 2017. Kokonaisvaltainen
LisätiedotPuutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Uudellamaalla. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Uudellamaalla Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty
LisätiedotPuutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä
LisätiedotPuutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pirkanmaalla
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja lla Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty seuraavia
LisätiedotOsta Suomalaista Luo työtä
Osta Suomalaista Luo työtä Panos-tuotos-laskelma: kotimaisen tuotteen tai palvelun kuluttamisen vaikutus työllisyyteen sekä julkisen sektorin tuloihin 21.12.201 7 Pasi Holm 6.6.2016 Taloustutkimus Oy 1
LisätiedotRuokaketjun merkitys kansantaloudelle ja alueille Suomessa
Ruokaketjun merkitys kansantaloudelle ja alueille Suomessa Julkistustilaisuus 30.5.2017, Ravintola Loisteen Kaarre Marja Knuuttila ja Eero Vatanen #ruokatyötä340tuhannelle #ruokaketju Ruoka-ala (ruokaketju)
LisätiedotPuutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty
LisätiedotArvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen
Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa
LisätiedotFinnpulp-hankkeen aluetalousvaikutukset
Finnpulp-hankkeen aluetalousvaikutukset Finnpulp-biotuotetehdas käyttää puuraaka-ainetta 6,7 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Tehdas tuottaa havusellun lisäksi biosähköä valtakunnan verkkoon vuodessa yhden
LisätiedotYmpäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa
Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.
Lisätiedot8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429
8.9.200 Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 7 34 telefax: (09) 734 3429 Tiedustelut: Pasi Koikkalainen, +358 9 734 3332, e-mail: kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi Samu Hakala, +358 9
LisätiedotKotitalouksien kulutusmenojen arvo 3,2 1,7 2,7 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö
04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 01. Arvonlisävero Momentille arvioidaan kertyvän 17 030 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu arvonlisäverolakiin (1501/1993). Hallitus
LisätiedotMab7_Osa2_Verotus.notebook. April 16, 2015. Sanni Kiri 1. huhti 21 10:42
huhti 21 10:42 Sanni Kiri 1 huhti 21 10:42 Sanni Kiri 2 huhti 21 10:42 Sanni Kiri 3 huhti 21 10:43 Sanni Kiri 4 Valtion tuloveroasteikko 2015 Vuodelta 2015 toimitettavassa verotuksessa määrätään tuloverolain
LisätiedotUntitled.notebook. April 16, 2015. laakso jarno. huhti 21 10:42
huhti 21 10:42 huhti 21 10:42 huhti 21 10:42 huhti 21 10:43 Verotettava ansiotulo, euroa Valtion tuloveroasteikko 2015 Vero alarajan kohdalla, euroa 16 500 24 700 8 6,5 Vero alarajan ylittävästä tulon
LisätiedotEnnuste vuosille (kesäkuu 2019)
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2019 2021 (kesäkuu 2019) 11.6.2019 11:00 EURO & TALOUS 3/2019 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2019 2021 kesäkuussa 2019. Kesäkuu 2019 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT
LisätiedotTutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia
Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa Ville Haltia 17.9.2013 Sisältö Tausta t&k-menojen pääomittamiselle Yleistä kansantalouden tilinpidosta Pääomittamisen menetelmät
LisätiedotKeski-Suomen metsäbiotalous
Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi
LisätiedotEsimerkki raideliikenteestä maakuntakaavassa Pirkanmaa Päärata Tampereelta etelään
Esimerkki raideliikenteestä maakuntakaavassa Pirkanmaa Päärata Tampereelta etelään 29.11.2017 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto Sisältö Pirkanmaan maakuntakaava 2040
LisätiedotLULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS. Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland
LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland TYÖN TAUSTAA JA TAVOITTEITA Työn tilaajana oli RKM, Norrbotten Työstä
LisätiedotRuokaketjun vaikutus aluetalouteen
Ruokaketjun vaikutus aluetalouteen KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Hyvinkää, 11.10.2017 9.10.2013 1 2 Ruokaketju / Ruokajärjestelmä? 3 Ruoka-ala on tärkeä sekä yksilötasolla että kansantaloudellisesti:
LisätiedotSuomen elintarviketoimiala 2014
Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2
LisätiedotKotitalouksien tuotanto ja kulutus. Kotitaloustuotannon satelliittitilinpito 2001 Johanna Varjonen, Kristiina Aalto
Kotitalouksien tuotanto ja kulutus Kotitaloustuotannon satelliittitilinpito 2001 Johanna Varjonen, Kristiina Aalto Mikä tilinpito? Kotitalouksien omaan käyttöönsä tuottamien palveluiden arvo (esim. ateriat).
LisätiedotPohjois-Savon metsäbiotalous
n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden
LisätiedotLIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
LIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy KUVIA 1950-LUVULTA - MILLAINEN ON KUVA TULEVAISUUDESTA? http://suomenmuseotonline.fi/ ja Kuljetusliike
LisätiedotLäntinen ratayhteys, tilannekatsaus
Läntinen ratayhteys, tilannekatsaus Pirkanmaan maakuntahallitus kokous 17.6.2013 Ville-Mikael Tuominen, projektipäällikkö, Pirkanmaan liitto Pirkanmaan rataverkon kehittämisen liikenteellinen tarveselvitys
LisätiedotMikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne
Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos eli reaalinen muutos, prosenttia Lähde: www.tilastokeskus.fi
LisätiedotKehittämisohjelman yritystukien vaikuttavuus
Selvitys maaseudun kehittämisohjelmien työllisyysvaikutuksista ja aluetaloudellisista vaikutuksista: Kehittämisohjelman yritystukien vaikuttavuus Hilkka Vihinen, Toivo Muilu, Jyrki Niemi, Olli Lehtonen,
LisätiedotMatkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys
Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys LAPIN MATKAILUPARLAMENTTI 6.10.2016 10.10.2016 Page 1 Sisällys Taustaa Matkailun merkitys Matkailuinvestoinnin vaikutusmekanismit Case-esimerkit
LisätiedotUudenmaan maankäytön kehityskuvavaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöt asumisväljyyden herkkyystarkastelu
TUTKIMUSRAPORTTI Nro VTT R 986 8 27.1.28 ASUMISVÄLJYYDEN VAIKUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖIHIN PERUSVAIHTOEHDOT JA MUUTOKSET 26 24 22 2 18 1 CO2 ekvivalenttitonnia/a 16 14 12 1 8 6 4 2 Perus Muutos Yhteensä
LisätiedotTieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset
Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset Saara Tamminen Juha Honkatukia, VATT 26.5.2015 Laskennan lähtökohdat (1/2) Useita eri vaihtoehtoja
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2018 2020 19.6.2018 11:00 EURO & TALOUS 3/2018 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2018 2020 kesäkuussa 2018. Kesäkuu 2018 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden
LisätiedotSaavutettava Pirkanmaa Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto
Saavutettava Pirkanmaa 16.1.2018 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto Saavutettavuus Saavutettavuus = kohteen mahdollisimman helppo lähestyttävyys Saavutettavuus palveluissa
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2018 2021 18.12.2018 11:00 EURO & TALOUS 5/2018 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2018 2021. Joulukuu 2018 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden 2010 hinnoin,
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2020 18.12.2017 11:00 EURO & TALOUS 5/2017 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2017 2020 joulukuussa 2017. Tässä esitetyt luvut voivat poiketa hieman
LisätiedotIhmiset ja osaaminen sujuvasti liikkeelle kasvukeskusten välillä. Maarakennuspäivä Aleksi Randell
Ihmiset ja osaaminen sujuvasti liikkeelle kasvukeskusten välillä Maarakennuspäivä 2018 27.9.2018 Aleksi Randell Miksi kasvukeskusten joukkoliikenneyhteyksillä on väliä? Liikenneinfran kehittäminen ja matka-aikojen
LisätiedotAlueellinen panos-tuotos tutkimus Iltapäiväseminaari Helsinki
Alueellinen panos-tuotos tutkimus 2002 Iltapäiväseminaari 4.10.2006 Helsinki Esityksen rakenne!1. Valmistuneet tiedot maakunnittain!2. Muutamia perustietoja!3. Tuloksia!4. Miten käsiksi tietoihin!5. Sovelluskohde:
LisätiedotMetsäteollisuuden rakennemuutoksen aluetaloudelliset vaikutukset
Metsäteollisuuden rakennemuutoksen aluetaloudelliset vaikutukset Kaarina Reini, Hannu Törmä, Jarkko Mäkinen 3.2.2010 Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Metsäteollisuuden rakennemuutos on jatkunut
LisätiedotTyöllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma
Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden
LisätiedotKiertotalouden indikaattorit ja aluemallinnus Tiina Karppinen & Aino Ukkonen SYKE, CIRCWASTE Kiertotalouden kirittäjät
Kiertotalouden indikaattorit ja aluemallinnus Tiina Karppinen & Aino Ukkonen SYKE, CIRCWASTE 8.5.2019 Kiertotalouden kirittäjät Kuva: Northern portion of Lac-Tremblant, Quebec, Canada, P199, 2010 (Rajattu,
LisätiedotSUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2016 2018 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 3/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Kesäkuu 2016 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan metsäbiotalous
Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden
LisätiedotSUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016
LisätiedotEtelä-Savon metsäbiotalous
n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu
LisätiedotHallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009
Hallituksen kehysriihi Jyrki Katainen 24.3.2009 Lähivuosien talouskehitys erittäin heikkoa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, määrän muutos, % 0,9-5,0-1,4 3,3 2,5 1,8 Työllisyys,1000 henkilöä 2531 2420
LisätiedotKainuun metsäbiotalous
n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden
LisätiedotYLLÄKSEN YLEISKAAVAN YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Page 1
YLLÄKSEN YLEISKAAVAN YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 30.4.2018 Page 1 Lähtökohdat Kaavan vaikutusten arvioinnissa on keskitytty niihin vaikutuksiin, joita kaavassa osoitetulla uudella rakentamisella on aluetalouteen
LisätiedotVähähiilisten toimenpiteiden aluetaloudelliset vaikutukset
Vähähiilisten toimenpiteiden aluetaloudelliset vaikutukset Tuloksia VÄHÄHIKU-hankkeesta Hannu Savolainen Hannu.savolainen@ymparisto.fi 7.11.2018 Esityksen sisältö Vaikutusarvion tausta ja tavoite Uusiutuvan
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 13.6.2017 11:00 EURO & TALOUS 3/2017 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2017 2019 kesäkuussa 2017. Eurojatalous.fi Suomen Pankin ajankohtaisia
LisätiedotToimintaympäristön muutokset
Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 23.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2015 2017 10.12.2015 11:00 EURO & TALOUS 5/2015 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2015 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden 2010 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta Bruttokansantuote
LisätiedotSUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017 2019 (kesäkuu 2017) 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 EILEN 11:00 EURO & TALOUS 3/2017 TALOUDEN NÄKYMÄT
LisätiedotPohjanmaan metsäbiotalous
n metsäbiotalous massa ja paperi etunenässä Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 42 %. Muita biotalouden tärkeitä sektoreita ovat maatalous ja elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden
LisätiedotLiikenneinfrastruktuuri 2040 ja järjestöjen yhteishanke
Liikenneinfrastruktuuri 2040 ja 2030 - järjestöjen yhteishanke Hankekokonaisuuden tarkoitus Tarkastella liikenneverkon kehittämistarpeita erityisesti talouden, elinkeinoelämän ja yhdyskuntarakenteen näkökulmista.
LisätiedotFinanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?
!" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A
LisätiedotSUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite
Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006 Ennusteen taulukkoliite 24.3.2004 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2004 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.
LisätiedotSUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite
Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen talouden näkymät 2008 2010 Ennusteen taulukkoliite 9.12.2008 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2008 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Joukukuu 2008
LisätiedotLapin metsäbiotalous
Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana
LisätiedotToimintaympäristön muutoksia
Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2015 2017 10.6.2015 11:00 EURO & TALOUS 3/2015 TALOUDEN NÄKYMÄT Kesäkuu 2015 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden 2010 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta Bruttokansantuote
LisätiedotTalouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013
5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous
Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaalla metsäbiotalouden veturina on vahva metsäteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotaloudesta on 40 %. Merkittävin biotalouden sektori on
LisätiedotMatkailun alueellisen tilinpidon päätulokset. Ossi Nurmi Visit Finland seminaari
Matkailun alueellisen tilinpidon päätulokset Ossi Nurmi Visit Finland seminaari 4.5.2017 Alueellinen matkailutilinpito -hanke - Hanke käynnistyi elokuussa 2016 TEM:n ohjauksessa ja rahoittamana - Alueellinen
LisätiedotVaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen?
Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Jussi Ahokas Itä-Suomen yliopisto Sayn laki 210 vuotta -juhlaseminaari Esityksen sisällys Mitä on tuottavuus? Tuottavuuden määritelmä Esimerkkejä tuottavuudesta
LisätiedotTaloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset
Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO... 1 Yhteenveto... 1 Venäläisten matkailun
LisätiedotMetalliteollisuuden yritykset Suomessa
Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden
LisätiedotIlmastovastuu ja kestävä liikennejärjestelmä
Ilmastovastuu ja kestävä liikennejärjestelmä Pohjois-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyön sidosryhmätyöpaja 13.2.2018 Anna Saarlo GLOBAALI VELVOITE VÄHENNYKSIIN PARIISIN ILMASTOSOPIMUKSELLA 2015 PYRITÄÄN
LisätiedotLähiruoan aluetaloudellinen merkitys
Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Tarkastelussa Kanta- ja Päijät-Hämeen, Keski-Suomen sekä Varsinais-Suomen maakunnat Susanna Määttä & Hannu Törmä Ruralia-instituutti / Aluetaloudellisten vaikutusten
LisätiedotPasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla
Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla Jarmo Nirhamo ja Heidi Mäenpää Liikennevirasto 12.5.2014 Sisältö Nykytilanne Ratahankkeet Pasilan alueella Läntinen lisäraide 2 Nykytilanne
LisätiedotMiten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.
Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.2011 Kansantalouden tilinpito Kansainvälinen talouden kuvaus-
LisätiedotEtelä-Savon, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Kainuun maakuntaliitot sekä Kouvolan ja Porvoon kaupungit
NOPEAT ITÄRADAT OSANA KESTÄVÄÄ ALUEKEHITYSTÄ Etelä-Savon, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Kainuun maakuntaliitot sekä Kouvolan ja Porvoon kaupungit Timo Aro, MDI Rasmus Aro, MDI Timo
LisätiedotPuutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pohjois-Karjalassa
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pohjois-Karjalassa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä
LisätiedotPuutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pohjois-Savossa
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pohjois-Savossa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty
LisätiedotSelvityksen tausta ja toteutus (1/2)
Lämpöyrittäjyyden alue- ja kansantaloudellinen tarkastelu Yhteenveto 2014 Selvityksen tausta ja toteutus (1/2) Energiaratkaisujen kannattavuutta arvioidaan perinteisesti laskelmilla, joilla määritetään
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAAN ALUEELLISET RESURSSIVIRRAT LOPPUSEMINAARI DOS. FT JOONAS HOKKANEN DI HEIKKI SAVIKKO
POHJOIS-POHJANMAAN ALUEELLISET RESURSSIVIRRAT LOPPUSEMINAARI DOS. FT JOONAS HOKKANEN DI HEIKKI SAVIKKO 11.4.2018 1 TAVOITTEET JA TAUSTAT MITÄ OVAT RESURSSIVIRRAT JA MIKSI NIITÄ MALLINNETAAN? 2 MATERIAALIEN/RESURSSIEN
LisätiedotRAIDELIIKENNE MAHDOLLISTAA! TIIVISTELMÄ
RAIDELIIKENNE MAHDOLLISTAA! TIIVISTELMÄ 11.9.2018 1 Suomen kasvukolmio on ainutlaatuinen mahdollisuus Pohjoismaiden suurimmat kaupunkikeskittymät ja niiden väliset ratayhteydet Matka-ajat kuvaavat nykytilaa
LisätiedotPirkanmaan metsäbiotalous
Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaa metsäbiotalouden kärkimaakunta Metsäbiotalous muodostaa lähes puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Osuus on selvästi keskimääräistä suurempi. Kivijalkana on
LisätiedotYRITYS JA VEROT. Yritystoiminta Pia Niuta
YRITYS JA VEROT Verohallinto Yritystoimintaan liittyvät rekisteröintitoimenpiteet (verohallinto) Toiminnan aloittaminen Muutokset toiminnassa Toiminnan lopettaminen Ennakkoperintärekisteri Ennakkoverotus
LisätiedotSelvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa
Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa Lentoliikenteen mahdollisen loppumisen aluetaloudelliset vaikutukset Lentoasematoiminta Yritysvaikutukset Lentoyhteyksien käyttö Lentoyhteyksien
LisätiedotValtakunnallisten raideyhteyksien merkitys liikennejärjestelmälle ja elinkeinoelämälle. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
Valtakunnallisten raideyhteyksien merkitys liikennejärjestelmälle ja elinkeinoelämälle Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Rautatieliikenne vastaa useaan megatrendiin Ilmastonmuutos EU:n
LisätiedotKeski-Suomen Aikajana 2/2019 Tilanne
Keski-Suomen Tilanne 31.12.2018 Kasvu jatkui hyvänä koko vuoden, tosin hieman koko maata pienempänä Kovin kasvu oli Äänekosken seudulla Teollisuuden investoinneilla on iso merkitys Henkilöstömäärä on lisääntynyt
LisätiedotKeski-Pohjanmaan metsäbiotalous
Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 6336/ /2017
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2017 1 (1) 15 Asianro 6336/11.03.00/2017 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt ajanjaksolla 1990-2016 Ympäristöjohtaja Tanja Leppänen Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelujen
LisätiedotLiikenneväylät kuluttavat
Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen
Lisätiedot