KUNTOUTUKSEEN OHJAAMINEN JA YHTEISTYÖ Kelan ryhmämuotoisessa mielenterveyskuntoutuksessa

Transkriptio

1 KUNTOUTUKSEEN OHJAAMINEN JA YHTEISTYÖ Kelan ryhmämuotoisessa mielenterveyskuntoutuksessa Kuntoutuksen tutkimusseminaari Louna Hakala Kuntoutussäätiö Tutkimus- ja kehittämiskeskus KELAN MIELENTERVEYSKUNTOUTUKSEN KEHITTÄMISHANKE Kohderyhmä: lääkärin diagnosoima masennus ja hoitosuhde kuntoutus on osa hoitosuunnitelmaa Kelan ammatillisen kuntoutuksen ehdot eivät täyty Yhdeksän erilaista interventiota, 381 kuntoutujaa, 71 % naisia työssä olevien interventioita 4 opiskelijainterventioita 3 nuorten interventioita 2 1

2 KEHITTÄMISHANKKEEN TAVOITTEITA Parantaa opiskelu- ja työkykyä, lievittää mielenterveysoireita sekä tukea sosiaalisia taitoja ja kohentaa elämän hallintaa. Kehittää yhteistyötä kuntoutujan hoito-, tuki- ja kuntoutustahojen välillä ja edistää palveluketjun toimivuutta oikea-aikaista kuntoutukseen ohjaamista KUNTOUTUKSIIN LÄHETTÄNEET TAHOT JA TYÖNTEKIJÄT (1) Työssä olevien interventioihin lähettivät: Työterveyshuollot runsaat puolet kuntoutujista ja psykiatrinen avohoito lähes kolmanneksen Opiskelija interventioihin lähettivät: psykiatrinen avohoito 40 % ja opiskelijaterveydenhuolto 44 % Nuorten interventioihin lähettivät: psykiatrinen avohoito 87 % Perusterveydenhuollot lähettivät vain muutaman kuntoutujan. 2

3 OSA-ARVIOINNIN TEHTÄVÄT Tässä osa-arvioinnissa selvitettiin: yhteistyötä, verkostoitumista palveluketjujen toimivuutta kuntoutukseen ohjaamisen toimivuutta hyväksi havaittuja käytäntöjä ja kehittämistarpeita TOIMEENPANON VAIKEUKSIA Kuntoutuksia toteuttavat pitivät hankeensa suurimpana heikkoutena puutteellisia resurssejaan ja osaamistaan markkinoida uutta kuntoutuspalvelua ja rakentaa yhteistyöverkostoja. 3

4 LÄHETTÄJÄ- JA YHTEISTYÖTAHOT Lähettäjä ja yhteistyöverkostot olivat jäsentyneempiä ja kiinteämpiä opiskelijainterventioissa. Muissa interventioissa ohjaavat- ja yhteistyötahot olivat moninaisia ja hajanaisia. Valtaosa lähettäjistä oli ohjannut interventioon vain 1-2 asiakastaan 3 v aikana. HAKIJOIDEN SAANTI Kuntoutuksiin oli vaikea saada kohderyhmään kuuluvia hakijoita. Vähintään reilulla kolmanneksella masennusoireet olivat vaikeita työ- ja opiskelukyky hyvin heikko terveydentila ja elämänlaatu hyvin heikkoja poissaoloja työstä/ opinnoista 1 v aikana yli 100 päivää. 4

5 KUNTOUTUSSUUNNITELMAT Kuntoutujat tiesivät heillä olevan kuntoutussuunnitelman intervention alkaessa/päättyessä. työssä olevien interventioissa 15 % / 32% opiskelija interventioissa 44 % / 82 % nuorten interventioissa 21 % / 23 % Miten yhteistyötä voi syntyä ellei ole kuntoutussuunnitelmia? YHTEISTYÖSTÄ Keskeinen kuntoutujaa hoitava ja ohjaava työntekijä oli usein joku muu kuin lähettäjä. Yhteistyötä tehtiin jonkin verran kuntoutuksen alussa ja päättyessä ja aikana etupäässä kriisi- ja vaikeissa tilanteissa. Monet aikuiset kuntoutujat eivät olleet halukkaita verkostopalavereihin eivätkä kuntoutusselosteen lähettämiseen. Opiskelija ja nuorten interventioissa yhteistyötä tehtiin selvästi enemmän. Yhteistyö perustui usein yksittäisten työntekijöiden osaamiseen, näppituntumaan, hiljaiseen tietoon. 5

6 YHTEISTYÖN ARVIOINNISTA Jälkikäteen suoritetuissa haastatteluissa ja kyselyissä kuntoutustiimien ja lähettäjien oli vaikea muistaa oliko tehty yhteistyötä; mitä, miksi, keiden kanssa ja mitä hyötyä kuvata yhteistyötään ja kokemuksiaan muistikuvat sekoittuivat helposti muista kuntoutuksista ja projekteista saatuihin kokemuksiin. Suunnitelmallisen monitoroinnin tarve MIKÄ VAIKEUTTI MT-KUNTOUTUKSEEN OHJAAMISTA? (1) mielenterveyskuntoutuksen kentän sekavuus epäselviä palveluita: mahdotonta pysyä ajan tasalla hoidon moniportaisuus psykososiaalisten hoito- ja tukipalveluiden niukkuus vähäiset mahdollisuudet saada kollegiaalista apua ja neuvontaa: jotain tarvitsis tehdä, mutta mistä asiantuntevaa apua? 6

7 MIKÄ VAIKEUTTI MT-KUNTOUTUKSEEN OHJAAMISTA? (2) henkilöstön vaihtuvuus, keikkalääkärit ja sijaiset eivät ryhdy koska: MT-kuntoutukseen ohjaaminen kysyy vakiintunutta hyvää hoitosuhdetta, etenemistä pienin askelin ja aikaa vähintään 3-6kk hyvää kuntoutuksen ja paikallisten olosuhteiden tuntemusta asiakastietojärjestelmät eivät tue erilaiset näkemykset kuntoutustarpeesta kuntoutukseen ohjaaminen ei ole jäsentynyt työprosessi MIKÄ VAIKEUTTI MT-KUNTOUTUKSEEN HAKEMISTA JA OSALLISTUMISTA? Pelko leimaantumisesta ja epäonnistumisesta Hyppy tuntemattomaan Pelot ja ahdistus hoidon tuki ja yhteistyö olivat tarpeen Toimeentulo-ongelmat osapäiväisessä pitkäkestoisessa kuntoutuksessa, etenkin nuoret ja opiskelijat Erilaiset näkemykset kuntoutuksen tarpeesta, diagnoosi 7

8 MIKÄ VAIKEUTTI YHTEISTYÖTÄ? Aika- ja osaamisresurssien puute Epämääräiset ja erilaiset näkemykset yhteistyöstä: milloin, miten ja miksi yhteistyötä? Mitä hyötyä? Puutteelliset rakenteelliset edellytykset: toistensa tunteminen, vuorovaikutus, viestimis- ja palautekäytännöt, yhteistyötä tukevat välineet. Hoito- ja kuntoutustyön erilaiset lähtökohdat Erilaiset ja osin ristiriitaiset työn tavoitteet MT-KUNTOUTUKSEEN OHJATTAESSA HUOMIOITAVAA Masennus sairauden luonne: heikentynyt toimintakyky ja aloitteettomuus arvottomuuden, syyllisyyden ja häpeän tunne toivottomuus ei mitään hyvää odotettavissa kielteiset käsitykset itsestä ja muista vetäytyminen ihmissuhteista Jotkut peittävät masennuksen vahvuuteen etenkin nopeatahtisessa työssä työntekijälle tulee kuva, että masentunut selviää kunhan oireet helpottuvat. 8

9 TEHTÄVÄ OIKEITA ASIOITA OIKEAAN AIKAAN Ohjattaessa omaa aktiivisuutta vaativaan terapiaan/kuntoutukseen tulee huomioida, missä muutosvaiheessa ohjattava on. Mikäli sitä ei oteta huomioon, ei osata ohjata oikeisiin palveluihin oikeaan aikaan. (Norcross 2010) TRANSTEOREETTINEN MUUTOSVAIHEMALLI ohjaamisen apuvälineenä masentuneen suhde sairauteensa missä vaiheessa muutosvalmiutensa on esiharkintavaihe harkintavaihe valmistautumisvaihe toimintavaihe ja ylläpitovaihe muutos- ja kuntoutumisvalmiuden herättely ja vahvistaminen 9

10 VALMIUS HAKEUTUA KUNTOUTUKSEEN Kun hoitava henkilö ehdottaa hakemista terapiaan tai omaa aktiivisuutta vaativaan hoito-ohjelmaan, asiakkaista on 40% on esi-harkintavaiheessa, 40% on harkintavaiheessa ja vain 20% on valmistautumisvaiheessa (ideaalitilanne: potilaalle on selvää, että hän hakee 1-2 kk kuluessa). Esiharkinta- ja harkintavaiheissa olevista yhteensä 3% hakeutuu ehdotettuun interventioon (Norcros 2010) KEHITTÄMISTARPEITA (1) Kuntoutuksesta tiedottaminen kuntoutukseen ohjaavat ja lähettävät sekä masentuneita kohtaavat muut työntekijät masennukseen ja kuntoutukseen suhtautumista muokkaava tiedottaminen Yhteistyön tavoitteiden ja hyötyjen tutkiminen/selkiyttäminen: Mikä on minimi yhteistyö? Kuntoutukseen ohjaamisvalmiuksien ja konsultaatiopalveluiden vahvistaminen 10

11 KEHITTÄMISTARPEITA (2) Yhteistyön solmukohtien selvittäminen: kuntoutussuunnitelmat Hakemis- ja valintamenettelyt: alku- ja esihaastattelut tiedon välittäminen, vuorovaikutus palaute Kuntoutuksen jatkon tukeminen ja seuranta Toimeentuloa koskevat ohjeet ja säädökset: osapäiväinen kuntoutus, nuoret, opiskelijat 11