Viljelijätuki-infot kevät 2015 Ohjelma

Transkriptio

1 Viljelijätuki-infot kevät 2015 Ohjelma Tukihaku 2015 ELY-keskus Kasvulohkojen määrittäminen Täydentävistä ehdoista Suorat tuet Aktiiviviljelijä Perustuki Viherryttämistuki Peltokasvipalkkio Nuorten viljelijöiden tuki Kansalliset tuet Tauko Osarahoitteiset tuet Haikula Oy Korvauskelpoinen ala Ympäristökorvaus Luonnonhaittakorvaus Luonnonmukainen tuotanto Neuvo 2020 Kosteikkoasiaa ja vähän riistapelloista Suomen Riistakeskus Varmista tukiehdot vielä ennen tukihakua

2 Hakuaikataulu Eläintukien osallistumisilmoitukset mennessä Sähköinen tuki aukeaa Haku päättyy klo 24 (postileima 30.4.) Myöhästymiset 1 %/arkipäivä, 25 kalenteripäivää -> hakemus hylätään Lohkomuutokset klo 24 mennessä Hakemuksen peruuttaminen kokonaan/osittain mahdollista ennen valvonnasta ilmoittamista; Lnro 145 tai vapaamuotoinen kirjallinen ilmoitus kuntaan

3 Tukihakumateriaali 2015 Täydentävien ehtojen opas nettiin maaliskuussa Kartat muuttuneista lohkoista vko 12 Hakuopas saatavilla kunnista maaliskuun lopulla ja julkaistaan Hakumateriaalipostitus maaliskuun alkupuolella Esitäytetyt tiedot paperille tulostettuna (ei lomakemuodossa) muistilista täydentävistä ehdoista Lomakkeet täyttöohjeineen alkaen saa hakusanalla mavi+lomakenumero

4 Paperihaku Päätukihaun tukihakemukseen kuuluvat lomakkeet Tukihakemus 101B Kasvulohkolomake 102B Jos vuonna 2014 ilmoitettuihin tietoihin on tullut muutoksia, on palautettava myös Maatilalomake101A (palautettava aina, jos tilalla on siipikarjaa tai hevosia) Maatilan osalliset 101D Tukihakemuksen peruslohkolomake 102A (jos muutoksia peruslohkoihin maatilan esitäytettyihin tietoihin; poistot/lisäykset/korvauskelpoisuuden haku) Peruslohkojen muutoslomake 102C

5 Lohkojen hallinta Lohkon, jolle tukea maksetaan pitää olla hakijan hallinnassa vähintään yhden päivän ( ) kaikissa pinta-alaperusteisissa tuissa ja korvauksissa. Luonnonhaittakorvauksessa asti Ympäristösopimuksissa sopimusalan tulee olla hakijan hallinnassa sopimuskauden ajan.

6

7 Peruslohkomuutokset Peruslohkojen jako, yhdistäminen, uusi peruslohko sähköisesti (VIPU) tai Lnro 102C Ollut sähköisesti mahdollista 3.3. alkaen Korvauskelpoisuudeltaan vastaavat lohkot voidaan yhdistää VIPU ei estä korvauskelvottoman alan lisäämistä -> kunta käsittelee

8

9

10

11

12 Kasvulohkojen piirtäminen EU:n mukaan kasvulohkot tulee pystyä luotettavasti tunnistamaan ja paikantamaan Jos peruslohkolla 2 tai useampi kasvulohko -> piirretään: vipukartta tai paperikartta Pinta-ala piirroksen perusteella Marja-, hedelmä- tai vihanneskasveista voidaan muodostaa yksi kasvulohko, jos samaan ryhmään (marja-, hedelmä- tai vihanneskasvi) kuuluvia kasveja viljellään vierekkäin siten, että yksittäisen kasvilajin pinta-ala on alle 0,05 ha. Piirretään uudelleen jos muutosilmoituksessa ala muuttuu

13 Yhteiskäyttölohkojen ilmoittaminen kuten 2014; kasvulohkot paperikartalle piirrettyinä Tulevina vuosina piirretyt kasvulohkot esitäyttönä Peruslohkon ala voi kasvaa 10a/lohko/ vuodesta 2016

14 Kasvulohkojen piirtäminen Paperihaku Hakija ilmoittaa kasvulohkon arviopinta-alan kasvulohkolomakkeella 102B JA piirtää paperikartalle kasvulohkojen rajat Maamerkkien hyväksikäyttö Tärkeää merkitä kartalle kasvulohkon tunniste A, B, C Kunnassa kasvulohkot piirretään paperikartan mukaisesti Tukisovellukseen à Muodostuu viralliset kasvulohkojen pinta-alat, jotka ovat valvonnan ja maksamisen perustana à Tarvittaessa pinta-alan kuuleminen

15

16

17

18

19

20

21

22

23 Nitraattiasetus (VNa 1250/2014 Jos lantaa tuotantoeläimistä -> 12 kk lantala (voidaan huomioida yhteiset lantalat, pihattojen kuivikepohjat, laitumelle jäävä lanta (naudat max. 4 kk), lannan luovutus Myös lantaa vastaanottavalla tilalla oltava lantala (ei vaadita, jos lantaa (kuiva-aine väh. 30 %) säilytetään pellolla enintään 4 vkoa Lantalan ohjetilavuudet muuttuvat; pääsääntöisesti kasvavat ( ) Jos kuivalantaa kertyy/varastoidaan max 25 m3; siirtolava tai vastaava katoksessa tai katettuna peitteellä

24

25 Lantala rakenteelliset vaatimukset Rakenteiden tulee olla vesitiiviitä Uudet ja laajennettavat lantalat ( ) : Lietelantalat katettava(kiinteä/kelluva kate) Kuivalantalat katettava tai lanta peitettävä Kuormaaminen tiivispohjaiselta alustalta ( ) Kuormaamisen ja siirron aikana ei saa päästä nesteitä ympäristöön Pysyvät ruokinta- ja juottopaikat katettuja ja tiivispohjaisia; ei koske eläinsuojien yhteydessä sijaitsevia ( ) Säilörehun puristeneste otettava talteen ja varastoitava tiiviissä säiliössä

26 Varastointi aumassa (patteri) Mahdollista työteknisen tai hygieenisen syyn perusteella Lantaa, jonka kuiva-ainepitoisuus vähintään 30 %, voidaan patteroida (tila jolla lantaa syntyy ilmoitus kuntaan 30 vrk ennen ) Varastointi aumassa kielletty Levitettävä perustamisvuonna Samalla paikalle uusi auma kahden välivuoden jälkeen Auman koko: vähintään 1 ha ja enintään lohkolle levitettävä määrä Pohjalle 20 cm nestettä sitova kerros ja peitettävä tiiviillä peitteellä Vähintään 100 m etäisyys vesistöstä, valtaojasta tai talousvesikaivosta, vähintään 5m ojasta Ei pohjavesi- eikä tulvanalaiselle alueelle

27 Lannoitteiden käyttö Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden levittäminen pellolle kielletty ( ) Lannoitteita ei saa levittää lumipeitteiseen, routaantuneeseen eikä veden kyllästämään maahan Pellon pintaan levitetty lanta muokattava vuorokauden sisällä (myös keväällä) Talven yli kasvipeitteisille lohkoille alkaen vain sijoittamalla pl. syksyllä kylvettävän kasvin kylvöä edeltävä lannoitus Lannoitus 5 m lähempänä vesistöä kielletty Jos kaltevuus yli 15%, lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden levitys on aina kielletty

28 Typpilannoitemäärät Enintään kokonaistyppeä 170 kg/ha (lanta + orgaaniset lannoitevalmisteet) Liukoinen typpi (epäorgaaniset lannoitteet, tuotantoeläinten lanta laiduntaminen mukaan lukien, orgaaniset lannoitevalmisteet)

29

30 Lanta-analyysi 5 v välein; liukoinen typpi, kokonaistyppi ja kokonaisfosfori Lannoitus suunnitellaan typpianalyysin tai taulukkoarvojen keskiarvon perusteella Lannoituksesta kirjanpito lohkoittain: Lannan, orgaanisten lannoitevalmisteiden ja typpilannoitteiden määrästä, liukoisesta typestä ja kokonaistypestä Satotasoista Levitysajankohdista

31 Sadonkorjuuvaatimus poistuu => täydentävät ehdot Viljellyn pellon kasvinsuojelusta on huolehdittava joko kasvivuorotuksen avulla, mekaanisesti, biologisesti tai kemiallisesti. Viljelijän on toimittava niin, että korjuu- ja markkinakelpoisen sadon tuottaminen on mahdollista. Jos pellolta ei korjata satoa, pellon tuottamasta kasvustosta on tarvittaessa huolehdittava niin, että pellolle on myös seuraavana vuonna mahdollista perustaa kasvusto.

32 KASVINSUOJELUAINEET

33 Integroidun torjunnan yleiset periaatteet 1. Kasvintuhoojien (rikkakasvien, kasvitautien ja tuholaisten) ennaltaehkäisy. 2. Tarkkailu. 3. Torjuntapäätös, kynnysarvot. 4. Valikoimassa mekaaniset, biologiset, kemialliset kasvinsuojelumenetelmät. 5. Kasvinsuojeluaineiden käytön ja torjuntatoimien rajoittaminen sekä resistenssin hallinta. 6. Torjuntatoimien onnistumisen tarkastelu ja muistiinpanot havainnoista.

34 Koulutus ja tutkinto Kaikilla ammattikäyttäjillä oltava tutkinto suoritettuna tai ympäristötuen kasvinsuojelukoulutus käytynä mennessä. Ympäristökorvausehtojen minimivaatimuksena uusi tutkinto ensisijaisena. - Ympäristötuen kasvinsuojelukoulutus/erityistutkinto kelpaa voimassaoloaikansa umpeutumiseen saakka. Vanhaa ympäristötuen kasvinsuojelukoulutusta ei järjestetä enää vuonna 2015.

35 Koulutuksen ja tutkinnon järjestäjät Kouluttajina ja tutkinnon järjestäjinä neuvontajärjestöt, yritykset, yksityiset. Tentti koostuu oikein-väärin väittämistä Tentissä 20 kysymystä, joista 16 saatava oikein.

36 Ruiskuntestaus Levitysvälineiden testausvelvoite on tähän asti koskenut vain maatalouden ympäristötuen piiriin kuuluvien tilojen levitysvälineitä. Kaikki ammattimaisessa käytössä olevat kasvinsuojeluaineiden levitysvälineet tulee testata mennessä. Ympäristökorvaukseen sidottu levitysvälineen testaus kelpaa uudessa järjestelmässä voimassaoloaikansa umpeutumiseen saakka. Levitysvälineiden testaus tulee suorittaa viiden vuoden välein vuoteen 2020 asti, jonka jälkeen ne on testattava kolmen vuoden välein. Ei koske kotitarvekäyttöä (eli reppuruiskuja).

37 Uudet vesistösuojaetäisyydet Vuonna 2015 viljelijöille päivitetyt karttatiedot omien peruslohkojen rajoittumisesta vesistöihin. Vesistöllä tarkoitetaan vesiväylää, jonka takana on yli 10 neliökilometrin valuma-alue. Kumpaan luokkaan pienet luonnonuomat luokitellaan, selviää VIPUpalvelusta tai Maanmittauslaitoksen paikkatietoikkunasta ( Vesistön varrelle asetettu kolmen metrin minimietäisyys kaikille valmisteille.

38 Uudet vesistösuojaetäisyydet Vesistön varrella kasvava, maasta asti tiheä, noin viisi metriä korkea metsikkö katsotaan yksinään riittäväksi tuulisuojaksi, jolloin peltolohkon ei katsota olevan vesistön varrella. - Tällöin valmisteen suojaetäisyyksiä ei tarvitse noudattaa. Tietyille vesieliöille haitallisia torjunta-aineita ei saa enää levittää vakioviuhkasuuttimilla 100 metrin etäisyydellä vesistöstä. - Käytettävä tuulikulkeumaa paremmin estäviä suutintyyppejä. Suutinten tuulikulkeumaluokituksesta riippuen vaadittavat suojaetäisyyksien leveydet vaihtelevat 3 50 metrin välillä.

39

40

41

42 Miten integroitua kasvinsuojelua valvotaan Edistetään ensisijaisesti neuvonnan, koulutuksen ja tutkimuksen avulla. Valvotaan että tilalla on - kasvinsuojeluaineita käytetty ohjeiden mukaan - varasto asianmukainen - ruisku testattu - koulutus käytynä/tutkinto - lohkokohtaiset muistiinpanot.

43 Maksuaikatauluista 2015

44

45

46 Joukkuepeliä On tärkeää että maataloushallinnon kaikki osapuolet tekevät osaltaan kaikkensa aikataulussa pysymiseksi MMM Mavi Viljelijät Lainsäädäntö valmistuu ajoissa Toimivat sovellukset Haku sähköisesti YTA-alueet Hakemustietojen tallennus ELY-keskukset Valvonta valmis