Mikä muuttuu Tukihaku 2015 Haettavat tuet Pohjois-Pohjanmaalla Aktiiviviljelijän määritelmä Perustuki Viherryttäminen Täydentävät ehdot

Transkriptio

1 Mikä muuttuu 2015 Tukihaku 2015 Haettavat tuet Pohjois-Pohjanmaalla Aktiiviviljelijän määritelmä Perustuki Viherryttäminen Täydentävät ehdot Anne Koskinen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

2 Tukihaku 2015 Kaikkien tukien ja palkkioiden ohjeet ovat Maaseutuviraston internetsivuilla osoitteessa: Sähköinen haku VIPU-palvelussa osoitteessa: Tukihakemuslomakkeita osoitteesta: hakusanalla mavi+lomakenumero Päähaun tukihakemukseen kuuluvat seuraavat lomakkeet: Tukihakemus 101B Tukihakemuksen kasvulohkolomake 102B Jos vuonna 2014 ilmoittamiisi tietoihin on tullut muutoksia, palauta myös Maatilalomake 101A (palauta aina, jos tilalla on siipikarjaa tai hevosia) Maatilan osalliset 101D Tukihakemuksen peruslohkolomake 102A Peruslohkojen muutoslomake 102C 2

3 Haettavat tuet 2015 Pohjois-Pohjanmaalla (hakuaika ) Perustuki ja viherryttämistuki Nuoren viljelijän tuki (EU) Ympäristökorvaus ja ympäristösopimukset Ei tuotannollisten investointien korvaus Luonnonhaittakorvaus sekä luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotus Luonnonmukaisen tuotannon korvaus Peltokasvipalkkio Yleinen hehtaarituki Pohjoinen hehtaarituki Nuorten viljelijöiden tuki Pohjoinen kotieläintuki, sika- ja siipikarjatalouden pohjoinen tuki sekä sikatalouden kriisituki (ennakkoa voi hakea mennessä) Eläinten hyvinvointikorvaus EU:n eläinpalkkiot 3

4 Aktiiviviljelijän määritelmä Aktiiviviljelijän määritelmä on seuraavien tukimuotojen edellytyksenä: suorat tuet, luonnonhaittakorvaus, ympäristökorvaus, luomukorvaus ja eläinten hyvinvointikorvaus. Kaikki ne viljelijät, jotka ovat saaneet suoria tukia vuonna 2014 yhteensä enintään euroa, katsotaan aina aktiiviviljelijöiksi. Vuonna 2014 suoria tukia olivat tilatuki, tärkkelysperunapalkkio, valkuais- ja öljykasvipalkkio sekä EU:n eläinpalkkiot. Aktiiviviljelijäksi ei katsota sellaisia luonnollisia tai oikeushenkilöitä taikka luonnollisten tai oikeushenkilöiden ryhmää, jonka päätoimialana on hallinnoida lentoasemia, rautatieyhtiöitä, vesiyhtiöitä, kiinteistöyhtiöitä, pysyviä urheilukenttiä tai vapaa-ajan alueita. Näitä toimintoja hallitsevat joutuvat kieltolistalle. Kieltolistalta voi hakea vapautusta, esim. jos maataloustoiminta ei ole merkityksetöntä (maataloustulot vähintään. 5% kokonaistuloista) 4

5 Perustuki Tilatuki päättyy tilalle perustuki 2015 Perustuki on uusi EU:n kokonaan rahoittama tuotannosta irrotettu suora tuki. Tukea maksetaan aktiiviviljelijöille, jotka jättävät vuosittain tukihakemuksen ja noudattavat täydentäviä ehtoja sekä viherryttämistuen vaatimuksia. Tukihakemuksella haetaan perustukea eli aktiiviviljelijän hallinnassa olevien tukioikeuksien aktivoimista vastaavilla tukikelpoisilla hehtaareilla. Kaikki maatalousmaa on tukikelpoista perustuessa: pellot, pysyvät kasvit sekä pysyvät nurmet ja pysyvät laitumet Tukialueita on kaksi AB ja C. Vanhat tukioikeudet, joita ei käytetä vuonna 2015, mitätöidään. Arvio tukioikeuksien tasaosan arvosta C-alueella 101,74 5

6 Viherryttäminen

7 Viherryttäminen Viherryttämistuki on uusi EU:n kokonaan rahoittama tuotannosta irrotettu suora tuki, jonka tavoitteena on tukea ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisia maatalouskäytäntöjä. Kolme toimenpidettä: 1) viljelyn monipuolistaminen 2) pysyvän nurmen säilyttäminen 3) ekologinen ala (koskee AB-aluetta) Kaksi tukialuetta AB ja C Tilaa koskeviin vaatimuksiin vaikuttavat maatilan sijainti, koko, viljelykasvit ja mahdollisesti harjoitettu luomutuotanto. Viherryttämistuen vaatimukset koskevat kaikkia tukikelpoisia hehtaareja. 7

8 Viherryttäminen Viherryttämistuki haetaan perustuen kanssa samalla rastilla Tukitaso Suomessa arviolta noin 66 euroa/ha Viherryttämistukea maksetaan maatilan tukikelpoiselle maatalousmaalle enintään viljelijän hallinnassa olevia tukioikeuksia vastaavalle alalle. Tukikelpoista alaa ovat muut paitsi: Tilapäisesti viljelemätön ala, 20- vuotinen ympäristösopimus, pelto ja kasvihuoneala (pysyvät kasvit). Pienin tukikelpoinen lohko jolle maksetaan tukea on 0,05 ha. Alle 0,05 ha lohkot lasketaan kuitenkin mukaan kun määritetään alaa, jolla vaatimuksia on noudatettava.

9 Viherryttäminen Maatalousmaa = tilan peltoala, pysyvien kasvien ala sekä pysyvän nurmen ala. Pysyvät kasvit ovat viljelykiertoon kuulumattomia kasveja, joita kasvatetaan yli viisi vuotta ja joista saadaan toistuvia satoja (esim.omena). Pienet maatilat (max. 10 ha ) sekä pääosin nurmituotantoa harjoittavat tilat saavat vapautuksia viljelyn monipuolistamisesta. Luomutilalla ei tarvitse noudattaa viherryttämistuen vaatimuksia. Tukikelpoista alaa on kaikki maatilan maatalousmaa, pois lukien kasvikoodit Tilapäisesti viljelemätön ala ja 20 v. ympäristötukisopimus, pelto.

10 Viherryttäminen Viljelyn monipuolistaminen Tavoitteena on tuotannon monipuolistaminen ja ympäristön huomioiminen viljelyssä, erityisesti maaperän laadun parantaminen. Jos maatilallasi on yli 10 hehtaaria peltoalaa, sinun on viljeltävä vähintään kahta eri viljelykasvia. Pääkasvin osuus saa olla enintään 75 % peltoalasta paitsi jos pääkasvina on nurmi tai jos se on kesannolla. Viljelykasvien osuuden laskemisen ajankohta on Tänä aikana tilalla on oltava vaatimuksen mukaisesti vähintään kaksi kasvia. Jos sato on korjattu, kasvi voidaan todeta kasvijäänteistä, jos on kylvetty uusi kasvi, se lasketaan kasviksi.

11 Viljelyn monipuolistaminen C-alueella

12 Viherryttäminen Pysyvän nurmen säilyttäminen Pysyvän nurmen säilyttämisen tavoitteena on ympäristön huomioiminen viljelyssä, erityisesti hiilen talteenoton varmistaminen. Pysyvä nurmi on maata, jota käytetään heinä- ja nurmirehukasvien kasvattamiseen joko luontaisella tavalla tai viljelemällä, eikä se ole kuulunut tilan viljelykiertoon vähintään viiteen vuoteen. Pysyvän nurmen osuus suhteessa maatalousmaahan ei saa vähentyä yli 5 % kansallisella tasolla. Pysyvän nurmen uusi viiteala lasketaan Natura nurmet ovat Natura-alueella olevia pysyviä nurmia. Natura nurmia saa uudistaa vain erityisestä syystä, kyntämättä ja uudistamisesta on ilmoitettava kuntaan etukäteen. Pysyvien nurmien hoito-ohjeet on täydentävissä ehdoissa, mm lannoittaminen on sallittua, jos sato korjataan tai lohkoa laidunnetaan.

13 Viherryttäminen Pysyvän nurmen muodostuminen 2015 Ilmoittamalla 5 vuotta nurmena olleen peruslohkon kasvulohkolle nurmilistan nurmikasveja, kasvulohko saa pysyvän nurmen merkinnän 2015 Merkintä on vuosikohtainen, jos lohkon kylvää ensi vuonna esim. viljalle, merkintä poistuu. Viherryttämisestä vapautetulle luomutilalle ei synny pysyvää nurmea

14 Peruslohkonäkymä Vipu-palvelussa ja pysyvä nurmi

15

16 Täydentävien ehtojen noudattaminen on seuraavien viljelijätukien ehtona: Perustuki Viherryttämistuki Nuoren viljelijän tuki Peltokasvipalkkio Lammas- ja vuohipalkkiot Nautapalkkio Ympäristökorvaus Luonnonmukainen tuotanto Luonnonhaittakorvaukset Eläinten hyvinvointikorvaus Pohjoiset hehtaarituet

17 Täydentävien ehtojen opas julkaistaan internetissä mavi.fi - sekä evira.fi - sivustoilla maaliskuussa Opas sisältää sekä Maaseutuviraston että Eviran osuudet täydentävistä ehdoista. Muutokset päivitetään oppaaseen vuosittain. Muistilistat, joihin on kerätty täydentäviin ehtoihin liittyvät vaatimukset, on lähetetty viljelijöille keväällä Muistilista ei korvaa opasta! Opas on luettava, jotta kaikki täydentävien ehtojen vaatimukset tulevat huomioiduksi.

18 Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusten muutokset: Valtaojien ja vesistöjen varsilla tulee olla 1 metrin mittainen piennar. Kasvuston sängen poltto on sallittu ainoastaan, jos se on välttämätöntä kylvön toteutuksen, rikkakasvien, kasvitautien tai tuholaisten torjunnan kannalta. Kesantopellon niittovaatimus poistuu täydentävistä ehdoista. Valtioneuvoston asetukseen perustuesta, viherryttämistuesta ja nuoren viljelijän tuesta tulee vaatimus maatalousmaan avoimena pitämisestä. Kesantopellon kasvusto voidaan päättää aikaisintaan 15.7, jos hoidetulle viljelemättömälle pellolle kylvetään nurmikasveja tai syksyllä kylvettäviä tai istutettavia kasveja. Viljelykiertovaatimus poistunut siirtynyt viherryttämistuen monipuolistamisvaatimukseksi

19 Uutta hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksissa: Kaukasian-, persian- ja armenianjättiputki on torjuttava maatalousmaalta. Mansikoita, mesimarjoja ja jalomaaraimia viljeltäessä edellytetään vähintään kasvia/ha. Jos kasveja viljellään siten, että maanpinnan katteena ei käytetä muovia ja syntyvien rönsytaimien annetaan juurtua emotaimien viereen, taimitiheyden on oltava ensimmäisenä kasvukautena vähintään kasvia/ha. Viljeltäessä herukoita ja karviaisia edellytetään ja vadelmia 2 800, marjatuomipihlajia ja tyrniä 800, pensasmustikoita sekä hedelmäpuita 400 kasvia/ha.

20 Ympäristöön liittyvien lakisääteisten hoitovaatimusten muutokset Puhdistamolietedirektiivi poistuu täydentävistä ehdoista Luonnonsuojelulaki(1096/1996), korvaa luonto- ja lintudirektiivin vaatimukset: Valtioneuvoston hyväksymään luonnonsuojeluohjelmaan kuuluvalla tilan maatalousmaalla ei saa suorittaa toimenpiteitä, joka vaarantaa alueen suojelun tarkoituksen. Luonnonsuojelulain 24 mukaisen suojelualueen tai 25 mukaisen alueen rauhoitusmääräyksiä on noudatettu. Toimenpiteistä, jotka saattavat merkittävästi heikentää Natura 2000 verkostoon kuuluvan alueen suojelun perusteena olevia luonnonarvoja, pitää tehdä ilmoitus ELY-keskukselle. Jos ELY-keskus kieltää 30 vuorokauden kuluessa ilmoituksen saapumisesta toimenpiteeseen ryhtymisen tai rajoittaa sitä, päätöstä pitää noudattaa. Erityisesti suojeltavien lintulajien kannalta tärkeitä elinympäristöjä ei ole merkittävästi heikennetty

21 Nitraattidirektiivi toimeenpannaan uudella Valtioneuvoston asetuksella eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014). Uudessa nitraattiasetuksessa muutoksia: Lannan varastoinnissa Rakenteellisissa vaatimuksissa Kuivalannan varastoinnissa Lannoitteiden käytössä Typpilannoitemäärissä Lannan ravinnepitoisuuden määrityksessä Toiminnanharjoittajan kirjanpitovelvollisuudessa

22 Lannan varastoinnin muutokset Lantalan ohjetilavuudet ovat muuttuneet Lantalan vähimmäistilavuuden laskemisessa voidaan edelleen ottaa huomioon viljelijöiden yhteiset lantalat ja pihattojen kuivikepohjat ja laitumelle jäävä lanta, suppeita jaloittelualueita ei oteta enää huomioon. Lantalan vähimmäistilavuuden laskemisessa voidaan ottaa huomioon samana laidunkautena laitumelle jäävä lanta, naudoilla enintään neljän kuukauden lanta. Ympärivuotisesti ulkona kasvatettavilla nautalajeilla voidaan huomioida kuitenkin koko ulkona vietetty kausi lantalatilavuusvaatimusta laskettaessa. Jos tilalla kertyy varastoitavaa kuivalantaa tai jos tilalla varastoidaan kerrallaan enintään 25 m3 kuivalantaa vuodessa, voidaan lanta varastoida esim. tiiviillä siirtolavalla joka katetaan peitteellä (aikaisemmin 20 m3).

23 lantaloiden vähimmäistilavuudet

24 Nitraattiasetuksen rakenteelliset vaatimukset, uutta: Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden kuormaaminen tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla (oltava kunnossa mennessä). Pysyvien ruokinta- ja juottopaikkojen tulee olla katetut ja tiivispohjaiset ja niille kertyvä lanta on poistettava riittävän usein (oltava kunnossa mennessä). Kattamisvaatimus ei koske toiminnallisesti eläinsuojan yhteydessä sijaitsevien ulkotarhojen ja jaloittelualueiden pysyviä ruokinta- ja juottopaikkoja.

25 Kuivalannan varastointi poikkeustilanteessa muutokset: Kuivalantaa, jonka ka-pitoisuus on vähintään 30 %, voidaan työteknisestä tai hygieenisestä syystä varastoida aumassa. Patteroinnin vaatimukset: Alustan muotoilu Pohjalle 20 cm:n nestettä sitova kerros Yhteen patteriin sijoitettava määrä enintään koko lohkolle levitettävä määrä kuivalantaa Patteri on peitettävä tiiviillä peitteellä Patteriin varastoitu kuivalanta on levitettävä patterin perustamisvuonna, Varastointi aumassa on kielletty Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden levittäminen pellolle on kielletty marraskuun alusta maaliskuun loppuun. Jos kuivalantaa varastoidaan aumassa poikkeustilanteessa eläintaudista johtuvan hygieenisen syyn vuoksi, voidaan auma säilyttää pellolla talven yli. Paikalle jolla patteri on sijainnut, saa sijoittaa uuden auman kahden välivuoden jälkeen

26 Lannoitteiden käytön muutokset: Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden levittäminen pellolle on kielletty Pellon pintaan levitetty lanta ja orgaaniset lannoitevalmisteet on muokattava maahan vuorokauden sisällä levityksestä (aikaisemmin koskenut vain syksyllä levitettyä). Kasvipeitteisenä talven yli pidettäville peltolohkoille lantaa ja orgaanista lannoitevalmistetta saa syyskuun 15. päivästä eteenpäin levittää vain sijoittamalla, ellei kyseessä ole syksyllä kylvettävän kasvin kylvöä edeltävä lannan levitys. Lannoitus on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin vyöhykkeellä vesistöstä lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden pintalevitys on kielletty, ellei peltoa muokata vuorokauden kuluessa levityksestä. Peltolohkon osilla, joiden kaltevuus on vähintään 15 prosenttia, lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden levitys on aina kielletty.

27 Typpilannoitemäärien muutokset: Jos liukoisen typen lannoitusmäärä ylittää 150kg/ha vuodessa, määrä on jaettava vähintään kahteen erään, joiden levittämisen välisen ajan on oltava vähintään kaksi viikkoa. Syyskuun alusta alkaen tuotantoeläinten lannassa ja orgaanisissa lannoitevalmisteissa levitettävän liukoisen typen määrä saa olla enintään 35kg/ha. Syksyllä levitetyn liukoisen typen määrä huomioidaan kokonaisuudessaan osana seuraavan viljelykasvin lannoitusta.

28 Lanta-analyysin ja sen käytön muutokset: Lannasta oltava analyysi, joka ei viittä vuotta vanhempi. Lannasta on analysoitava liukoinen typpi, kokonaistyppi sekä kokonaisfosfori. Lannoitus suunnitellaan joko lanta-analyysin tai taulukkoarvojen perusteella.

29 Uuden nitraattiasetuksen lannan taulukkoarvot

30 Nitraattiasetuksen kirjanpitovelvollisuutta täsmennettiin, kirjaa on pidettävä: Peltojen ravinnelisäykseen käytetyn lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden ja typpilannoitteiden määrä sekä niiden sisältämä liukoinen typpi ja kokonaistyppi Satotasot Ajankohta, jolloin lantaa tai orgaanisia lannoitevalmisteita on levitetty pellolle

31 Nitraattiasetuksen siirtymäsäännökset: Kuormausalueen tiivispohjaisuuden vaatimus tulee voimaan Pysyvien ruokinta- ja juottopaikkojen rakenteelliset vaatimukset tulevat voimaan Perunan solunesteen osalta levityskielto ja liukoisen typen levitysmäärä enintään 35kg/ha syksyllä tulevat voimaan Lantalaan, joka on otettu käyttöön tai jota koskeva rakennuslupahakemus on vireillä , sovelletaan vanhan nitraattiasetuksen 931/2000 säännöksiä vähimmäistilavuusvaatimuksista.

32 Täydentävien ehtojen elintarvikevalvonnan piiriin joutuvat maidon- ja munantuotantotilojen lisäksi kasvintuotantotilat ja lihantuotantotilat (nauta, sika ja siipikarja). Elintarvikkeiden alkutuotantoa on: Kasvisten ja hedelmien, marjojen sekä viljan ja sienten viljely Maidontuotanto Munantuotanto Tuotantoeläinten kasvatus Alkutuotannon tuotteiden kuljetus tilalta (poikkeuksena maito) Alkutuotannon tuotteiden luovutus suoraan kuluttajalle Kasvintuotantotiloilla omien tuotteiden kauppakunnostus ja pakkaaminen, rahtitoimintana myös muille

33 Kaikelle elintarvikkeiden alkutuotannolle yhteiset täydentävien ehtojen vaatimukset: Elintarvikkeiden on oltava turvallisia, kattovaatimus. Tuottajan vastuulla on huolehtia, että elintarvikkeet täyttävät elintarvikelainsäädännön vaatimukset. Elintarvikkeet on voitava jäljittää tuotantotilalle asti (Toimijan on ilmoitettava alkutuotantopaikasta ja siellä harjoitettavasta toiminnasta kunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle). Tuottajalla on vastuu tuottamastaan elintarvikkeesta. Tuottajan on ryhdyttävä korjaaviin toimiin valvonnassa havaittujen puutteiden johdosta.

34 Täydentävien ehtojen vaatimukset kasveista saatavien elintarvikkeiden tuotannolle: Käytetään oikein kasvinsuojeluaineita ja biosidejä (myyntipäällysteen mukaisesti). Säilytettävä analyysitulokset esim. vesinäytteistä Pidettävää kirjaa kasvinsuojeluaineiden ja biosidien käytöstä. Kasvien ja sienten sellaisenaan syötävien osien kasteluun, jäähdyttämiseen ja puhdistamiseen käytettävä vesi on tutkittava vähintään kolmenvuoden välein (vesilaitoksen vedestä ja vesiosuuskunnan vedestä ei tuottajan tarvitse tehdä itse tutkimuksia).

35 Täydentävien ehtojen vaatimukset eläimistä saatavien elintarvikkeiden tuotannolle: Jätteitä ja vaarallisia aineita varastoidaan ja käsitellään siten, että estetään saastuminen. Estetään elintarvikkeista ihmisiin siirtyvien tartuntatautien kulkeutuminen ja leviäminen muun muassa toteuttamalla varotoimenpiteitä uusia eläimiä tuotaessa ja ilmoittamalla viranomaiselle epäillyistä tautitapauksista. Käytetään oikein rehun lisäaineita ja eläinlääkkeitä. Säilytetään analyysien tulokset sekä eläinten ja tuotteiden tarkastusten tarkastuskertomukset. Maidon- ja munientuotannon täydentävien ehtojen vaatimukset säilyneet muutoin ennallaan.

36 Eläinten merkinnässä ja rekisteröinnissä ei täydentävien ehtojen muutoksia. Eri eläintukien tuen määräytymisperusteet ja laskentajaksot muuttuneet. Nautojen, lampaiden, vuohien ja sikojen tukien eläinmäärät suoraan eläinrekistereistä. Rekisterin ajantasalla pitämisen merkitys korostuu.

37 Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin vaatimuksia on lisätty, mutta ne perustuvat voimassa olevaan lainsäädäntöön. Eläinlajikohtaiset vaatimukset voi tarkistaa täydentävien ehtojen muistilistalta Kaikkia tuotantoeläimiä koskevia vaatimuksia : Puhtaus ja turvallisuus Eläinten suojaaminen huonoilta sääolosuhteilta Riittävästi tilaa, vaatimuksia koskien esimerkiksi karsinoiden ja häkkien kokoa Sopiva lämpötila, ilmanlaatu ja kosteus Riittävä valaistus Ilmanvaihdon häiriöihin varautuminen Eläinten tarkastaminen vähintään kerran päivässä Sairaista ja vahingoittuneista huolehtiminen Kirjanpito kuolleiden eläinten määrästä Riittävästi rehua ja vettä (Vaatimuksia koskien esim. ruokintapöydän pituutta ja juomapaikkojen määrää)

38 Kiitos!