Kunnostuksen jäännöspitoisuuksien riskinarviointi TB Kuopio Niirala

Transkriptio

1 RAPORTTI Kunnostuksen jäännöspitoisuuksien riskinarviointi TB Kuopio Niirala Tilaaja: Oy Teboil Ab Kuopion kaupungin ympräistönsuojelu Pohjois-Savon ELY-keskus Laatija: Golder Associates Oy Konalantie 47 B Helsinki Suomi /A

2 /A0 Tiivistelmä Kuopiossa, osoitteessa Niiralankatu 24, sijaitsevan Oy Teboil Ab:n polttonesteen jakeluaseman toiminta päättyi toukokuussa Kohteessa toteutettiin polttoaineen jakeluaseman purkutyön yhteydessä maaperän kunnostaminen massanvaihdolla. Entisen huoltoasemarakennuksen ja Niiralankadun välissä sijainneen vanhan mittarikatoksen alapuolisen säiliökaivannon seinämiin ja pohjaan jäi kunnostustavoitteet, Vna 214/2007 mukaiset ylemmät ohjearvot ylittäviä pitoisuuksia öljyhiilivetyjen keskitisleitä C10-C21, bentseeniä ja ksyleenejä. Jätevesiviemärikaivannon länsiseinämään jäi ylemmän ohjearvotason ylittävä pitoisuus öljyhiilivetyjen keskitisleitä. Rakennuksen luoteiskulman alueelta kellarin lattian läpi poratuista rei istä otetuissa näytteissä todettiin ylemmän ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia öljyhiilivetyjen keskitisleitä. Tässä riskinarviossa tarkasteltiin maaperään jääneiden öljyhiilivetyjen keskitisleiden C10-C21, ksyleenien ja bentseenin mahdollisesti aiheuttamaa kulkeutumis-, terveys- tai ympäristöriskiä. Tarkasteltaviksi kulkeutumisreiteiksi todettiin haihtuminen sisäilmaan sekä kulkeutuminen pohjaveden mukana. Entisen huoltoasemarakennuksen alimmassa kerroksessa sijaitsee varastokäytössä olevaa kellaritilaa, joten tarkasteltavana altistujana käytettiin satunnaisesti kellaria käyttävää työntekijää. Kulkeutumisriskin arvioinnissa todettiin, että kohteen jäännöspitoisuudet eivät kulkeudu pohjaveden mukana merkittävinä pitoisuuksina kohteen ulkopuolelle. Lähdealueelta 100 m etäisyydelle laskennallisesti kulkeutuvat pitoisuudet alittivat selvästi luokitelluille pohjavesialueille suositellut vertailuarvot (Ympäristöministeriö 2014). Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Arvioinnin perusteella maaperään jääneet öljyhiilivetyjen, ksyleenien ja bentseenin pitoisuudet eivät aiheuta kulkeutumisriskiä kohteen ulkopuolelle lähialueille. Terveysriskitarkastelussa todettiin, että tutkimuksessa todetut rakennuksen alapuolisen maaperän pitoisuudet ja kaivannon jäännöspitoisuudet eivät haihdu rakennuksen sisäilmaan haittaa aiheuttavina pitoisuuksina. Laskennallisessa tarkastelussa haitta-ainepitoisuuksien oletettiin sijaitsevan rakennuksen alapuolisessa maaperässä ja kattavan 30 % rakennuksen kellarin alapuolisen maaperän pinta-alasta. Laskennan mukaan altistumista kuvaavat terveysriski-indeksit olivat selvästi sallitulla tasolla, terveysriski-indeksi oli 25 % hyväksytystä tasosta. Näin ollen arvioinnin perusteella tutkimuksessa todetut rakennuksen alapuolisen maaperän pitoisuudet ja kaivannon jäännöspitoisuudet eivät haihdu entisen huoltoasemarakennuksen sisäilmaan terveyshaittaa aiheuttavina pitoisuuksina. Eliöstöä ei tässä kohteessa todettu altistujaksi, joten jäännöspitoisuudet eivät riskinarvion perusteella aiheuta riskiä tai haittaa eliöstölle. Riskinarvioinnin perusteella kohteen maaperään jääneistä öljyhiilivetypitoisuuksista ei aiheudu kulkeutumis-, terveys- tai ympäristöriskiä eikä kohteessa siten ole tarvetta riskinhallintatoimenpiteille. i

3 /A0 Sisällysluettelo 1.0 JOHDANTO Taustaa Tehtävän rajaus KOHTEEN KUVAUS Maankäyttö MAAPERÄ-, POHJA- JA PINTAVESITIEDOT Maaperä Orsi- ja pohjavesi Pintavedet ja vesistöt HAITTA-AINEET Maaperän jäännöspitoisuudet Orsi-/pohjaveden haitta-ainepitoisuudet Tarkasteltavien haitta-aineiden valinta RISKIEN TUNNISTAMINEN Lähde Kulkeutumisreitit Altistujat ja altistusreitit Käsitteellinen malli KULKEUTUMISRISKIN ARVIOINTI TERVEYSRISKIN ARVIOINTI EPÄVARMUUSTARKASTELU JOHTOPÄÄTÖKSET VIITTEET Taulukot Taulukko 1: Jäännöspitoisuusnäytteen fraktioiden pitoisuudet, 100 m etäisyydelle kulkeutuvat pitoisuudet ja luokitellulle pohjavesialueelle suositellut vertailuarvot (Ympäristöministeriö 2014) Taulukko 2: Jäännöspitoisuudet sekä terveysriskin riski-indeksit ii

4 /A0 Kuvat Kuva 1: Käsitteellinen malli tarkasteluun valittujen oleellisten haitta-aineiden lähteistä, kulkeutumisreiteistä sekä altistujista Liitteet Liite A: SOILIRISK-laskentojen lähtötiedot ja tulokset Liite B: Tarkasteltavien haitta-aineiden fysikaalis-kemiallisia ominaisuuksia iii

5 /A0 1.0 JOHDANTO 1.1 Taustaa Kuopiossa, osoitteessa Niiralankatu 24, sijaitsevan Oy Teboil Ab:n polttonesteen jakeluaseman toiminta päättyi toukokuussa Kohteella (kiinteistöt ja ) toteutettiin polttoaineen jakeluaseman purkutyön yhteydessä maaperän kunnostaminen massanvaihdolla. Golder Associates Oy toimi kohteessa ympäristöteknisenä valvojana Oy Teboil Ab:n toimeksiannosta. Pohjois-Savon ELY-keskus antoi päätöksen pilaantuneen maan kunnostuksesta (Dnro POSELY/2403/2016). Toimenpidealueen maaperän puhdistustavoitteeksi määrättiin päätöksessä Vna 214/2007 mukaiset ylemmät ohjearvot. Entisen huoltoasemarakennuksen ja Niiralankadun välissä sijainneen vanhan mittarikatoksen alapuolisen säiliökaivannon seinämiin ja pohjaan jäi ylemmät ohjearvot ylittäviä pitoisuuksia öljyhiilivetyjen keskitisleitä C10- C21, bentseeniä ja ksyleenejä. Jätevesiviemärikaivannon länsiseinämään jäi ylemmän ohjearvotason ylittävä pitoisuus öljyhiilivetyjen keskitisleitä. Rakennuksen luoteiskulman alueelta kellarin lattian läpi poratuista rei istä otetuissa näytteissä todettiin ylemmän ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia öljyhiilivetyjen keskitisleitä. Kohteella suoritettiin ympäristötekninen maaperätutkimus vuoden 2017 lokakuussa (Golder Associates Oy, TB Kuopio Niirala, asema nro 7615, Tutkimusraportti, ) Oy Teboil Ab:n toimeksiannosta. Maaperätutkimuksessa todettiin Vna 214/2007 mukaisen ylemmän ohjearvon ylittäviä öljyhiilivetyjen ja bentseenin pitoisuuksia kohteella sijainneen vanhan mittarikatoksen länsipuolelle tehdyissä tutkimuspisteissä. Lisäksi kohteella on tehty maaperän kunnostustoimenpiteitä vuonna 2001 muutostöiden laajuudessa (Golder Associates Oy, Oy Teboil Ab, Niiralankatu, Kuopio, Toimenpideraportti, , projektinro: ). 1.2 Tehtävän rajaus Tämän riskinarvion kohteena on Kuopiossa toiminut entinen Teboilin jakeluasema. Riskinarvion tarkoituksena on arvioida kunnostuksen jälkeen kohteen maaperään jääneiden öljyhiilivetyjen mahdollisesti aiheuttamaa kulkeutumis-, terveys- ja ympäristöriskiä. Jäännöspitoisuudet todettiin asfaltoidulla piha-alueella ja rakennuksen alla. Tämän riskinarvion on tilannut Oy Teboil Ab ja sen on laatinut Golder Associates Oy. Tilaajan edustajana toimii Sari Brusila. Golder Associates Oy:ssä projektipäällikkönä toimii Erkki Paatonen ja riskinarvioinnista vastaavat Niina Miettinen ja Sonja Suni. 2.0 KOHTEEN KUVAUS 2.1 Maankäyttö Kiinteistöllä sijaitsee entinen huoltamorakennus, jossa on ollut autonhuolto- ja pesutoimintaa sekä kahvio. Huoltoasematoiminta on loppunut heinäkuun lopussa Huoltoasema on rakennettu vuonna 1952, rakennus on suojeltu. Voimassa olevan asemakaavan mukaan jakeluasemakiinteistö on kaavoitettu moottoriajoneuvojen ja huoltoasemien korttelialueeksi (kaava 1302, tunnus , kaavamerkintä Am, vahvistettu ). Kohteen pohjoispuolella oleva kiinteistö ( ), jolla vanha mittarikatos sekä erotin sijaitsivat, on kaavoitettu katualueeksi. Alue kuuluu myös riskinarviota koskevaan alueeseen. Kohdekiinteistöllä ja rakennuksessa on suunniteltu jatkossa olevan toimisto-/työpaikkakäyttöä. Tässä tarkastelussa arvioidaan haitta-aineiden mahdollisesti aiheuttamia riskejä tulevassa/mahdollisessa työpaikkakäytössä. Rakennuksen pohjoisosassa on kellari, joka kattaa noin 30 % rakennuksen kokonaispintaalasta. 1

6 /A0 Kohde sijaitsee Niiralankadun ja Rajakadun risteyksessä. Kohdekiinteistö rajoittuu em. katualueisiin pohjois- ja itäsivuiltaan. Niiralankadun pohjoispuolella on liike- ja toimistokäytössä oleva kortteli ja Rajakadun itäpuolella asuinaluetta. Länsipuolella kohdekiinteistö rajoittuu puistoalueeseen ja eteläpuolella asuinalueeseen. Kohteesta pohjaveden arvioituun virtaussuuntaan on tie- ja puistoalueita. Lähimmät rakennukset lännessä sijaitsevat yli 300 m etäisyydellä kohteesta. 3.0 MAAPERÄ-, POHJA- JA PINTAVESITIEDOT 3.1 Maaperä Maanmittauslaitoksen ylläpitämän sähköisen karttapalvelun (Paikkatietoikkuna, luettu ) mukaan kohde sijaitsee kartoittamattomalla alueella. Kohteen luode-/pohjoispuolella, n m etäisyydellä, on hiekka- ja hiekkamoreenialueita. Kohteen itä-/eteläpuolen alue on kartoittamaton. Tutkimuksen yhteydessä maaperän pintaosan todettiin olevan aistinvaraisesti arvioituna täyttöhiekkaa ja - soraa. Täyttökerroksen paksuus oli noin 0,5-2 m. Viidessä tutkimuspisteessä yhdeksästä tutkimuspisteestä todettiin rakennusjätettä täyttömaakerroksen seassa. Rakennusjäte koostui pääosin tiilestä ja betonista. Yhdessä tutkimuspisteessä todettiin lisäksi lasia ja muovia. Suurimmassa osassa tutkimuspisteistä täyttökerroksen alapuolella todettiin silttikerros. Lisäksi silttikerroksen alapuolella neljässä tutkimuspisteessä todettiin turvekerros. Eteläisimmissä tutkimuspisteissä todettiin tiivis moreenikerros tai kivi 1,4-3 m syvyydessä. Kohteen eteläpuolelle maanpinta nousee kukkulaksi, jonka eteläpuolella on kallionpaljastuma-alueita. Kairaus ulottui maksimissaan 4 m syvyyteen. Kahdesta maanäytteestä määritettiin raekokojakauma kohteen kunnostuksen yhteydessä. Molempien näytteiden maalaji oli hiekkamoreeni. Maanpinta kohteessa on noin tasolla +102,4 +104,3 m. Maanpinta laskee selvästi länteen Niiralankadun suuntaisesti. Lisäksi maanpinta nousee kohteen etelä- ja lounaispuolilla. Noin 110 m kohteen lounaispuolella maanpinta on tasolla +111,0 m. 3.2 Orsi- ja pohjavesi Maanmittauslaitoksen ylläpitämän sähköisen karttapalvelun (Paikkatietoikkuna.fi, luettu ) mukaan kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue ( , Reposaari) sijaitsee noin 5 km kohteesta pohjoisluoteeseen. Maanpinnan gradientin perusteella orsi-/pohjaveden virtaussuunnan kiinteistöllä arvioidaan olevan länteen Niiralankadun suuntaisesti. Purkutöiden yhteydessä huoltoasemarakennuksen ja Niiralankadun väliseen kaivantoon suotautui vähäisiä määriä vettä n. 4 m syvyydeltä. 3.3 Pintavedet ja vesistöt Jakeluaseman alue on kokonaan asfaltoitu. Entisen mittarikentän ja säiliöalueen pintavedet ohjautuvat pääosin sadevesiviemäriin. Muut piha-alueen sadevedet valuvat kiinteistön reunoilla oleville viheralueille. Lähin pintavesistö on Mustinlampi, joka sijaitsee noin 200 m kohteesta koilliseen. Lähin pintavesistö arvioituun pohjaveden virtaussuuntaan on lampi, joka sijaitsee noin 350 m kohteesta luoteeseen. 2

7 /A0 4.0 HAITTA-AINEET 4.1 Maaperän jäännöspitoisuudet Golder Associates valvoi pilaantuneen maaperän kunnostamista jakeluaseman purkutyön yhteydessä toukokesäkuussa Kunnostuksen päättymisen jälkeen otettiin tarkistusnäytteet syyskuussa Niiralankadulla tehdyn huoltoasemakiinteistön jätevesiviemärilinjan kaivun yhteydessä. Maaperään jäi seuraavia kunnostuksen tavoitepitoisuudet (ylemmät ohjearvot, Vna 214/2007) ylittäviä pitoisuuksia: entisen huoltoasemarakennuksen ja Niiralankadun välissä sijainneen mittarikatoksen alapuolisen säiliökaivannon alueelle huoltoasemarakennuksen puoleiseen seinämään 10 m leveydeltä 3,5-4 m syvyydelle öljyhiilivetyjen keskitisleitä C10-C21 (7 120 mg/kg), bentseeniä (3,9 mg/kg) ja ksyleenejä (72 mg/kg), kaivannon Niiralankadun puoleiseen seinämään, jätevesiviemärin länsipuolelle 10 m leveydeltä 1-4 m syvyydelle jäi öljyhiilivetyjen keskitisleitä C10-C21 (max mg/kg), ja kaivannon pohjaan (3,8-5,5 m) 20 x 10 m alueelle jäi bentseeniä (max 61 mg/kg). Rakennuksen luoteiskulman alueelta, kellarin lattian läpi poratuista rei istä otetuissa näytteissä todettiin ylemmän ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia öljyhiilivetyjen keskitisleitä C10 C21 (9 970 mg/kg) 0,1-1,1 m syvyydellä betonilaatan alapohjasta. Jätevesiviemärikaivannon länsiseinämään jäi ylemmän ohjearvotason ylittävä pitoisuus öljyhiilivetyjen keskitisleitä (1 870 mg/kg) 2-3 m leveydeltä 2,5 3,5 m syvyydelle. 4.2 Orsi-/pohjaveden haitta-ainepitoisuudet Kunnostuksen yhteydessä ei otettu vesinäytteitä orsi-/pohjavedestä. 4.3 Tarkasteltavien haitta-aineiden valinta Tarkasteltaviksi haitta-aineiksi valittiin ne haitta-aineet, joiden jäännöspitoisuudet maaperässä ylittivät kunnostustavoitteeksi asetetut ylemmät ohjearvot. Tarkasteltaviksi haitta-aineiksi valittiin öljyhiilivetyjen keskitisleet C10-C21, bentseeni ja ksyleenit. 5.0 RISKIEN TUNNISTAMINEN 5.1 Lähde Kaivantojen seinämiin ja pohjaan jäi ylemmät ohjearvot ylittäviä pitoisuuksia öljyhiilivetyjen keskitisleitä C10-C21, bentseeniä ja/tai ksyleenejä (1-5,5 m syvyydelle) täyttömaahan ja luonnonmaahan noin 300 m 2 alueelle. Rakennuksen alapuoliseen maaperään kellaritilan alle jäi täyttöhiekkaan ylemmän ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia öljyhiilivetyjen keskitisleitä 0,1-1,1 m syvyydelle betonilaatan alapohjasta noin 30 m 2 alueelle. Tarkastelussa haitta-aineiden lähteenä pidettiin maaperään jääneitä öljyhiilivetyjen, ksyleenien ja bentseenin maksimipitoisuuksia. 5.2 Kulkeutumisreitit Kulkeutumisreittejä, joista valitaan tarkasteltavat oleelliset reitit, ovat haihtuminen pölyäminen 3

8 /A0 pinta-, pohja- ja orsivesi Haitta-aineiden leviämistä ja kulkeutumista voi tapahtua myös esim. kaivuiden ja maansiirtojen yhteydessä. Näiden aiheuttamaa kulkeutumista ei tarkastella tässä arvioinnissa, vaan se tulee ottaa huomioon kaivutöiden suunnittelussa (työsuojelusuunnitelma). Haihtuminen sisäilmaan Kohdekiinteistöllä sijaitsee entinen huoltoasemarakennus, joka tulee olemaan toimisto-/työpaikkakäytössä. Haihtumista sisäilmaan tarkastellaan oleellisena kulkeutumisreittinä. Haihtuminen ulkoilmaan Jäännöspitoisuudet sijaitsevat joko rakennuksen alapuolella tai vähintään 1 m syvyydessä asfaltin alapuolella. Ulkoilmaan mahdollisesti haihtuvien öljyhiilivetyjen, bentseenin ja ksyleenien pitoisuudet laimenevat nopeasti. Maaperästä ulkoilmaan ei arvioida haihtuvan haitallisia pitoisuuksia. Haihtumista maaperästä ulkoilmaan ei tarkastella oleellisena kulkeutumisreittinä. Pölyäminen Jäännöspitoisuudet sijaitsevat joko rakennuksen alapuolella tai vähintään 1 m syvyydessä maanpinnasta. Pölyäminen ei ole mahdollinen kulkeutumisreitti eikä sitä tarkastella oleellisena kulkeutumisreittinä. Kulkeutuminen pintavaluntana Jäännöspitoisuudet sijaitsevat joko rakennuksen alapuolella tai vähintään 1 m syvyydessä maanpinnasta. Pintavalunta ei ole mahdollinen kulkeutumisreitti eikä sitä tarkastella oleellisena kulkeutumisreittinä. Kulkeutuminen pohjaveteen ja pohjaveden mukana Bentseeniä, ksyleenejä ja öljyhiilivetyjä on todettu pohjaveden pinnan tasolla. Haitta-aineiden kulkeutumista pohjaveteen ja pohjaveden mukana tarkastellaan oleellisena kulkeutumisreittinä. 5.3 Altistujat ja altistusreitit Ihmiset Kohdekiinteistöllä sijaitsee entinen huoltoasemarakennus, joka tulee olemaan toimisto-/työpaikkakäytössä. Altistujina tarkastellaan kohteen työntekijöitä. Rakennuksen kellarin alapuoliseen maaperään sekä kaivannon rakennuksen puoleiseen seinämään jäi tarkasteltavia haitta-aineita, joten haihtuminen sisäilmaan on mahdollinen altistusreitti. Haitta-ainepitoisen sisäilman hengitystä tarkastellaan oleellisena altistusreittinä. Koska rakennuksen alimmassa kerroksessa sijaitsee varastokäytössä olevaa kellaritilaa, tarkasteltavana altistujana käytetään satunnaisesti kellaria käyttävää työntekijää. Jäännöspitoisuudet sijaitsevat vähintään 1 m syvyydessä maaperässä tai rakennuksen alla, joten suora kosketus haitta-aineisiin ei ole mahdollinen. Kohdealueella ei viljellä ravintokasveja, joten kasvien syönnin kautta tapahtuva altistuminen (ravinnon otto) ei ole oleellinen altistusreitti. Lähin pohjavesialue sijaitsee n. 5 km etäisyydellä kohteelta. Kohteesta pohjaveden arvioituun virtaussuuntaan on tie- ja puistoalueita. Lähimmät rakennukset lännessä sijaitsevat yli 300 m etäisyydellä kohteesta. Kohde sijaitsee Kuopion keskusta-alueella, jossa kohdekiinteistö ja lähialueet on liitetty kunnalliseen vesijohtoverkkoon. Pohjaveden käyttöä talousvetenä ei tarkastella mahdollisena altistusreittinä. 4

9 /A0 Eliöstö Kohteeseen jääneet öljyhiilivety-, ksyleenien ja bentseenipitoisuudet sijaitsevat piha-alueella vähintään 1 m syvyydessä ja rakennuksen alla. Haitta-aineiden sijaintialueella ei ole ekologisesti merkittäviä tekijöitä, joten kohteen eliöstöä ei tarkastella oleellisena altistujana. Lähin arvioituun pohjaveden virtaussuuntaan oleva pintavesistö on n. 350 m etäisyydellä kiinteistöstä luoteeseen sijaitseva lampi. Tarkasteltavien haitta-aineiden ei arvioida kulkeutuvan lampeen haittaa aiheuttavina pitoisuuksina. Lammen eliöstöä ei tarkastella altistujana. Ympäristö Pohjavesi Ympäristönsuojelulaki (527/2014) kieltää pohjaveden pilaamisen (17, pohjaveden pilaamiskielto). Lain mukaan pohjaveteen ei saa päästä haitallisia aineita siten, että toisen kiinteistöllä olevan pohjavesi voi aiheuttaa haittaa terveydelle tai ympäristölle, tai tehdä siitä kelpaamattoman tarkoitukseen, johon sitä voisi käyttää; pohjaveden laadun muutos voi loukata yleistä tai toisen yksityistä etua; tai luokitellulla pohjavesialueella pohjaveden laatu voi olennaisesti huonontua. Kohteesta pohjaveden arvioituun virtaussuuntaan on tie- ja puistoalueita. Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella, lähimmät rakennukset lännessä sijaitsevat yli 300 m etäisyydellä kohteesta. Kulkeutumis- ja terveysriskin arvioinnissa tarkastellaan, onko öljyhiilivetyjen mahdollista kulkeutua kiinteistön ulkopuolelle, mikä voi loukata toisen yksityistä etua, ja voiko niistä aiheutua haittaa tai vaaraa ympäristölle ja terveydelle. Pintavedet Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006) koskee pintavettä. Pintavesien osalta suojelutarve kohdistuu kaikkiin vesialueisiin, joilla on merkitystä joko ekologisten tekijöiden, vedenhankinnan tai virkistyskäytön kannalta. Lähin pintavesistö on n. 350 m etäisyydellä sijaitseva lampi. Tarkasteltavien haitta-aineiden ei arvioida kulkeutuvan lampeen haittaa aiheuttavina pitoisuuksina. Pintavettä ei tarkastella vastaanottajana /altistujana. Yleinen ja yksityinen etu Maaperän pilaaminen on kielletty ympäristönsuojelulaissa (527/2014). Lain 16 :n (maaperän pilaamiskielto) mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä tai muuta ainetta taikka eliöitä tai pieneliöitä siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai jokin muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus. Vaara tai haitta terveydelle tarkastellaan terveysriskitarkastelun yhteydessä. Öljyhiilivedyt, bentseeni ja ksyleenit sijaitsevat kiinteistön piha-alueella vähintään 1 m syvyydessä, joten ne eivät aiheuta viihtyisyyden vähenemistä. Mikäli öljyhiilivetyjä haihtuu rakennuksen sisäilmaan merkittävinä pitoisuuksina, hajujen muodostuminen on mahdollista. Muu yleisen tai yksityisen edun loukkaus voi tulla kyseeseen lähinnä mahdollisesta haitta-aineiden kulkeutumisesta pohjaveden mukana naapurikiinteistöjen alueelle. Tätä tarkastellaan kulkeutumisriskinarvioinnin yhteydessä. 5.4 Käsitteellinen malli Käsitteellinen malli luodaan kuvaamaan pilaantuneen maaperän ja pohjaveden mahdollisesti aiheuttamien riskien muodostumista. Riskiä voi muodostua, jos on lähde, kulkeutumis- ja altistusreitti sekä altistuja. Jos yksikin näistä puuttuu, riskiä ei muodostu. Käsitteellisen mallin avulla voidaan keskittyä olennaisiin asioihin ja rajata pois sellaiset kulkeutumis- ja altistusreitit sekä altistujat, jotka eivät ole mahdollisia tai todennäköisiä. 5

10 /A0 Käsitteellinen malli muodostettiin tarkastelemalla mahdolliset lähteet, kulkeutumis- ja altistumisreitit sekä altistujat. Käsitteellinen malli on esitetty kuvassa 1. Kuva 1: Käsitteellinen malli tarkasteluun valittujen oleellisten haitta-aineiden lähteistä, kulkeutumisreiteistä sekä altistujista. 6.0 KULKEUTUMISRISKIN ARVIOINTI Kohteen tarkasteltaviksi kulkeutumisreiteiksi todettiin haihtuminen rakennuksen sisäilmaan sekä kulkeutuminen pohjaveden mukana. Haihtumista sisäilmaan käsitellään terveysriskin arvioinnin yhteydessä (luku 7.0). Kulkeutumista kiinteistön ulkopuolelle tarkasteltiin SOILIRISK 3.2 ohjelmalla. Kohteen luonnonmaa on määritetty raekokoanalyyseissä hiekkamoreeniksi. Lisäksi kohteessa todettiin huoltoasemakiinteistön pihaalueella silttikerroksen alla turvetta. Turpeessa todettiin ylemmät ohjearvot ylittäviä bentseeni ja ksyleenipitoisuuksia. SOILIRISK 3.2 -ohjelmassa ei voi valita turvetta maalajiksi. Maalajiksi asetettiin moreeni. Turpeen vedenjohtavuuteen vaikuttaa sen maatuneisuus. Heikosti maatuneen turpeen vedenjohtavuuden on todettu olevan n. 2,3 x ,9 x 10-3 m/s, keskinkertaisesti maatuneen turpeen 6,9 x ,6 x 10-4 m/s ja hyvin maatuneessa turpeen 1,4 x ,3 x 10-4 m/s (TKK 2009). SOILIRISK 3.2 ohjelmassa moreenin vedenläpäisevyytenä käytetään 0,26 m/d (1,5 * 10-6 m/s). Moreenin arvioidaan edustavan laskennassa kohtalaisen hyvin kohteen maaperää. Kaivannon seinämiin ja pohjaan jäi kunnostustavoitteet, eli ylemmät ohjearvot ylittäviä pitoisuuksia öljyhiilivetyjen keskitisleitä C10-C21 (1-4 m syvyydelle seinämään), bentseeniä ja ksyleenejä (3,5-5,5 m syvyydelle kaivannon pohjaan) 5-12 m leveälle alueelle. Laskennassa jäännöspitoisuuksien 6

11 /A0 esiintymislaajuudeksi oletettiin 10 x 10 m. Bentseenin maksimipitoisuus (61 mg/kg) todettiin 3,8 m syvyydellä ja ksyleenien 3,5-4 m syvyydellä vanhan mittarikaton ja säiliöalueen kaivannossa. Bentseenin pitoisuus oli 29 mg/kg 4,5 m syvyydellä ja 5,4 mg/kg 5,5 m syvyydellä samassa kaivannossa. Öljyhiilivetyjä jäi ylemmät ohjearvot ylittäviä pitoisuuksia 1-4 m syvyydelle (pääsääntöisesti 3-4 m syvyydelle). Korkeimmat pitoisuudet todettiin pohjaveden pinnantasolla. Laskennassa maksimipitoisuuksien oletettiin sijaitsevan 3,8-4,8 m syvyydellä ja pohjaveden pinnan sijaitsevan 4 m maanpinnasta. Lähtöpitoisuuksina käytettiin korkeinta jäännöspitoisuusnäytteen S168 öljyhiilivetyjen pitoisuutta, jonka bensiini- ja keskitislejakeet jaettiin fraktioihin FracCalc 1.5 ohjelman Worst Case skenaarion avulla. Näytteessä S157 todettiin korkein bentseenin pitoisuus. TOC-pitoisuutena käytettiin kohdekohtaista arvoa 4 % (S106/2-2,6m täyttöhiekkaa ja turvetta). Kulkeutumista laskettiin 100 m etäisyydelle. Kohteesta pohjaveden arvioituun virtaussuuntaan on tie- ja puistoalueita. Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella, lähimmät rakennukset lännessä sijaitsevat yli 300 m etäisyydellä kohteesta. Lähdealueelta 100 m etäisyydelle laskennallisesti kulkeutuvat pitoisuudet on esitetty taulukossa 1. Taulukossa on myös esitetty luokitelluille pohjavesialueille suositellut vertailuarvot (Ympäristöministeriö 2014). Taulukko 1: Jäännöspitoisuusnäytteen fraktioiden pitoisuudet, 100 m etäisyydelle kulkeutuvat pitoisuudet ja luokitellulle pohjavesialueelle suositellut vertailuarvot (Ympäristöministeriö 2014). Öljyhiilivetyfraktio Jäännöspitoisuus mg/kg Pitoisuus 100 m etäisyydellä mg/l AL C5-C6 27 <0,001 - AL C6-C8 53 <0,001 - AL C8-C10 53 <0,001 0,300 AL C10-C <0,001 - AL C12-C <0,001 - AL C16-C <0,001 - Pohjavesialueen vertailuarvo mg/l AR C8-C ,0013 AR C10-C ,0073 0,120 AR C12-C ,0055 AR C16-C <0,001 0,090 AR C21-C35 < - - Bentseeni 61 <0,001 0,010 Ksyleenit 72 0,008 0,5 Taulukon pitoisuuksista voidaan todeta, että kaikkien fraktioiden, bentseenin ja ksyleenien laskennalliset pitoisuudet 100 m etäisyydellä lähdealueesta alittavat luokitelluille pohjavesialueille suositellut vertailuarvot selvästi. Arvioinnin perusteella jäännöspitoisuudet eivät kulkeudu kohteen ulkopuolelle merkittävinä tai haittaa aiheuttavina pitoisuuksina. 7

12 /A0 7.0 TERVEYSRISKIN ARVIOINTI Kohteen tarkasteltavaksi altistusreitiksi todettiin haihtuminen sisäilmaan ja sisäilman hengitys. Entisen huoltoasemarakennuksen alimmassa kerroksessa sijaitsee varastokäytössä olevaa kellaritilaa, joten tarkasteltavana altistujana käytetään satunnaisesti kellaria käyttävää työntekijää. Tulevassa käytössä tilan oletetaan säilyvän varastokäytössä. Tutkimuksessa todettujen maaperän pitoisuuksien (näyte S202/0,1-0,6 m) ja jäännöspitoisuuksien (S168) arvioidaan kattavan 30 % rakennuksen kellarin alapuolisen maaperän pintaalasta, tätä osuutta käytetään oletusarvona laskennassa. Pilaantuma sijaitsee välittömästi lattian alapohjan alla. Lähtöpitoisuuksina käytettiin näytteen S202/0,1-0,6 m öljyhiilivetyjen pitoisuutta, jonka bensiini- ja öljyhiilivetyjakeet jaettiin fraktioihin FracCalc 1.5 ohjelman Worst Case skenaarion avulla. Maalajina tarkastelussa käytetään hiekkaa, sillä rakennuksen alapuolisessa maaperässä todettiin täyttöhiekkaa. Kaivannon rakennuksen puoleiseen seinämään jäi bentseeniä ja ksyleenejä ylemmät ohjearvot ylittävinä pitoisuuksina 3,5-4 m syvyydelle. Laskenta tarkistettiin myös seinämän jäännöspitoisuuksilla. Välittömästi rakennuksen alapuolisessa täyttöhiekassa ei todettu BTEX-yhdisteitä. Maalajina tarkastelussa käytetään moreenia, sillä kaivannon seinämässä todettiin hiekkamoreenia. Altistusaikana käytettiin 1 h viitenä päivänä viikossa. Taulukossa 2 on esitetty lähtöpitoisuudet ja niiden aiheuttama riski-indeksi. Ohjelmassa haitta-ainepitoisuuksien aiheuttamaa annosta verrataan suurimpaan sallittuun annokseen. Mikäli yhteenlaskettu riski-indeksi on alle 100 %, käytetyistä pitoisuuksista ei laskennan mukaan muodostu terveyshaittaa. Taulukko 2: Jäännöspitoisuudet sekä terveysriskin riski-indeksit. Öljyhiilivety fraktio Maaperän pitoisuus (202/0,1-0,6 m) / jäännöspitoisuus S168 mg/kg Pitoisuus sisäilmassa µg/m3 Suurin sallittu pitoisuus kellarissa µg/m3 Terveysriskin riskiindeksi % AL C5-C6 4, AL C6-C8 9, AL C8-C10 9, AL C10-C AL C12-C , AL C16-C , AR C8-C10 10, AR C10-C AR C12-C AR C16-C , AR C21-C <0, Bentseeni 3, (syöpäriski) Ksyleenit Laskennan mukaan tutkimuksessa todettujen rakennuksen alapuolisen maaperän pitoisuuksien (näyte S202/0,1-0,6 m) ja kaivannon jäännöspitoisuuksien (S168) aiheuttama terveysriski on selvästi alle 100 %. 8

13 /A0 Laskennassa bentseeni- ja ksyleenien jäännöspitoisuuksien on oletettu sijaitsevan rakennuksen alla ja haittaainepitoisen maan kattavan 30 % rakennuksen kellarin pinta-alasta. Jäännöspitoisuudet esiintyivät kaivannon seinämässä m leveydeltä, joten on epätodennäköistä, että jäännöspitoisuudet kattaisivat näin ison alueen rakennuksen kellarin pinta-alasta. Jäännöspitoisuudet eivät myöskään sijaitse aivan rakennuksen seinustalla, vaan kaivannon reunasta on 3-4 metriä matkaa rakennuksen seinustalle. Näin ollen voidaan sanoa, että laskennassa on käytetty konservatiivisia arvoja, ja että tarkastelun perusteella kohteeseen jääneistä öljyhiilivetyjen, ksyleenien ja bentseenin pitoisuuksista ei aiheudu terveyshaittaa kellarissa satunnaisesti työskenteleville henkilöille. Jäännöspitoisuuksista ei tarkastelun perusteella muodostu haittaa myöskään katutasossa sijaitsevissa toimisto-/työpaikkakäytössä olevissa tiloissa työskenteleville. 8.0 EPÄVARMUUSTARKASTELU Riskinarviointiin liittyy epävarmuustekijöitä, jotka voivat vaikuttaa arvion luotettavuuteen. Mahdolliset epävarmuustekijät kartoitetaan riskinarvioinnin alkuvaiheessa ja ne pyritään mahdollisuuksien mukaan ottamaan huomioon riskinarvioinnin toteutuksessa. Tässä on esitetty tämän riskinarvion merkittävimmät epävarmuudet ja niiden huomiointi tarkastelussa. Öljyhiilivetyesiintymän laajuus: Tarkastelussa on oletettu, että öljyhiilivetyjä, bentseeniä ja ksyleenejä esiintyy entisen huoltoasemarakennuksen kellaritilan alla kattaen 30 % kellarin pinta-alasta jäännöspitoisuusnäytteessä ja tutkimuspisteessä todetuilla pitoisuuksilla. Rakennuksen alta otettiin maanäytteitä 1 m syvyyteen, joissa yhdessä tutkimuspisteessä rakennuksen alla olevassa täyttökerroksessa todettiin öljyhiilivetyjä, bentseeniä ja ksyleenejä ei rakennuksen alta otetuissa näytteissä todettu. Bentseenin ja ksyleenien jäännöspitoisuuksia jäi kohteen rakennuksen puoleiseen seinämään n m leveydeltä moreenikerrokseen 3,5-4 m syvyyteen maanpinnasta. Kaivannon seinämästä on etäisyyttä rakennuksen seinämään vähintään kolme metriä. On epätodennäköistä, että bentseeniä ja ksyleenejä esiintyisi näin laajalla alueella rakennuksen kellarin alla, etenkään niin korkeina pitoisuuksina, kuin jäännöspitoisuusnäytteessä on todettu. Terveysriski-indeksit olivat kuitenkin sen verran alhaisia (korkein terveysriski-indeksi bentseenillä, 25 % hyväksytystä tasosta), että vaikka rakennuksen alla pitoisuudet olisivat jäännöspitoisuusnäytteissä todettuja selvästi isompia, tai haitta-aineita esiintyisi arvioitua laajemmalla alueella rakennuksen alla, pitoisuuksista ei silti muodostuisi terveyshaittaa rakennuksen työntekijöille. Öljyhiilivetyjen tarkasta fraktiojakaumasta ei ole tietoa. Laskennassa bensiinijakeet ja öljyhiilivetyjen keskitisleet jaettiin fraktioihin nk. Worst Case skenaarion mukaan. Kyseisessä skenaariossa korostuvat lyhytketjuisimmat jakeet, jotka kulkeutuvat ympäristössä helpoiten. Worst Case skenaario yliarvioi haihtuvimpien ja kulkeutuvimpien jakeiden eli kulkeutumisriskiä aiheuttavien jakeiden määrää, ellei kyseessä ole äskettäin tapahtunut vuoto. Näin ollen laskenta todennäköisesti yliarvioi kulkeutumista pohjaveden mukana ja haihtumista sisäilmaan. Pohjaveden virtaussuunta: Pohjaveden virtaussuunnasta alueella ei ole tarkkaa tietoa, arvioitu virtaussuunta on maanpinnan gradientin perusteella Niiralankadun suuntaisesti länteen, jonne maanpinta laskee selvästi. Maanpinta nousee etelään ja lounaaseen. Lähimmät rakennukset pohjaveden arvioidussa virtaussuunnassa lännessä sijaitsevat yli 300 m etäisyydellä. Kohteen ja rakennusten välissä on tie- ja viheralueita kuten myös kohteesta lounaaseen ja luoteeseen. Kulkeutumislaskennan perusteella hiilivedyt eivät kulkeudu merkittävinä pitoisuuksina 100 m etäisyydelle lähdealueesta, joten pohjaveden tarkalla virtaussuunnalla ei ole riskinarvioinnin kannalta merkitystä. 9

14 /A0 9.0 JOHTOPÄÄTÖKSET Tässä riskinarviossa tarkasteltiin Kuopiossa sijaitsevan Oy Teboil Ab:n jakeluaseman kunnostustöiden yhteydessä maaperään jääneiden öljyhiilivetyjen, ksyleenien ja bentseenin mahdollisesti aiheuttamaa kulkeutumis-, terveys- tai ympäristöriskiä. Tarkasteltaviksi kulkeutumisreiteiksi todettiin haihtuminen sisäilmaan sekä kulkeutuminen pohjaveden mukana. Tarkasteltaviksi altistujiksi todettiin kohteen työntekijät. Kulkeutumisriskin arvioinnissa todettiin, että kohteen jäännöspitoisuudet eivät kulkeudu pohjaveden mukana luokitelluille pohjavesialueille suositellut vertailuarvot (Ympäristöministeriö 2014) ylittävinä pitoisuuksina 100 m kohteen ulkopuolelle. Terveysriskitarkastelussa todettiin, että tutkimuksessa todetut rakennuksen alapuolisen maaperän pitoisuudet ja kaivannon jäännöspitoisuudet eivät laskennallisesti haihdu rakennuksen sisäilmaan haittaa aiheuttavina pitoisuuksina. Eliöstöä ei tässä kohteessa todettu altistujaksi. Tämän riskinarvioinnin perusteella kohteen maaperään jääneistä öljyhiilivetyjen, ksyleenien ja bentseenin pitoisuuksista ei aiheudu kulkeutumis-, terveys- tai ympäristöriskiä eikä kohteessa ole tarvetta riskinhallintatoimenpiteille VIITTEET TKK Rahkaturvemaiden hydrauliset ominaisuudet (lisensiaattityö). Ympäristöministeriö, Pilaantuneen maa-alueen riskinarviointi ja kestävä riskinhallinta. Ympäristöhallinnon ohjeita, 6/

15 /A0 Allekirjoitus Golder Associates Oy Niina Miettinen Ympäristöasiantuntija, DI Sonja Suni Riskinarvioasiantuntija, TkT QA: SSU FI (Helsinki,Suomi) Konalantie 47 B, Helsinki, Suomi g:\16-xxxx\ tb niiralankatu kuopio\kunnostus 2018\riskinarvio\a versio\ _tb kuopio niirala_riskinarviointi_a0.docx 11

16 /A0 LIITE A SOILIRISK-laskentojen lähtötiedot ja tulokset 12

17 LASKENTAPARAMETRIT SOILIRISK 3.2 SOILIRISK 3.2 RISKIPERUSTEISET KUNNOSTUKSEN TAVOITEARVOT Laskennan lähtötietojen syöttö/muokkaus Laskennan lähtöarvo Yksikkö Maan ominaisuudet Asuntoalue Kaupallinen/ Teollinen Lapsi Aikuinen Työntekijä Vajoveden määrä (maahan imeytyvä vesi) cm/a 5 Orgaanisen hiilen määrä vedellä kyllästymättömässä maakerroksessa Maan kokonaishuokoisuus vedellä kyllästymättömässä kerroksessa g oc/g maata 0,04 cm 3 /cm 3 0,35 Maan tilavuuspaino kuivana g/cm 3 1,72 Vesipitoisuus vajovesivyöhykkeessä cm 3 /cm 3 0,2 Ilmapitoisuus vajovesivyöhykkeessä cm 3 /cm 3 0,15 sama kuin Vedenjohtavuus vajovesivyöhykkeessä aikuinen asukas cm/s 1,50E-04 (kyllästyneenä) Vedenjohtavuus pohjavesikerroksessa cm/s 3,00E-04 sama kuin aikuinen asukas Pohjaveden pinnan gradientti 0,02 Tehollinen huokoisuus pohjavesikerroksessa cm 3 /cm 3 0,2 Pohjaveden todellinen virtausnopeus cm/d 2,6 Sekoittumiskerroksen paksuus pohjavedessä cm 100 Vajovesivyöhykkeen paksuus cm 350 Kapillaarivyöhykkeen paksuus cm 50 Ilmapitoisuus kapillaarivyöhykkeessä cm 3 /cm 3 0,050 Vesipitoisuus kapillaarivyöhykkeessä cm 3 /cm 3 0,3 Pilaantuneisuutta koskevat, ilmastolliset ja rakennustekniset laskentaparametrit Pilaantuneen pintamaan paksuus cm 0 Etäisyys maan pinnasta pilaantuneen pohjamaan pintaan Etäisyys pilaantuneen pohjamaan pinnasta laatan alle cm 380 cm 50 Pilaantuneen pohjamaan paksuus cm 100 Etäisyys maan pinnasta pohjaveden pintaan cm 400 sama kuin aikuinen asukas Etäisyys pohjaveden pinnasta laatan alle cm sama kuin 200 Etäisyys lähimpään pohjaveden käyttö- aikuinen asukas m /tarkkailukohteeseen 100 Pilaantuneen alueen pituus pohjaveden virtaussuuntaan m 10 Pilaantuneen alueen leveys kohtisuoraan pohjaveden virtausta m 10 Ilmaan leviävien maahiukkasten määrä g/cm 2 -s 1,00E-13 1,00E-13 Tuulen keskinopeus ulkoilman sekoittumisvyöhykkeessä m/s 3,0 Ulkoilman sekoittumiskerroksen paksuus cm 200 Rakennuksen lattian pinta-ala m Rakennuksen tilavuus m Pilaantuneen maan pinta-alan osuus rakennuksen alapuolisesta maa-alasta Pilaantuneen pohjaveden pinta-alan osuus rakennuksen alapuolisesta maa-alasta Alapohjasta tulevan korvausilman määrä cm 3 /s Sisäilman Ilmanvaihtokerroin 1/s 1,39E-04 1,39E-04 Keskiarvoistusaika syöpävaarallisille aineille a =aik. as. 70 =aik. as. Keskiarvoistusaika ei-syöpävaarallisille aineille Altistumisen laskentaparametrit =aik. as. a Keskiarvoistusaika haihtumiselle s =aik. as. 6,31E+07 6,31E+07 Henkilön paino kg Altistumisen kesto a Altistumisen tiheys d/a Altistumisaika sisäilmalle h/d 21 22,9 1 Altistumisaika ulkoilmalle h/d 3 1,1 0,71 Niellyn pohjaveden määrä l/d Ihoon tarttuvan maan määrä mg/cm 2 0,5 0,5 0,5 Hengitetyn sisäilman määrä m 3 /d 7, Hengitetyn ulkoilman määrä m 3 /d Maakosketukselle altistuva ihon pinta-ala cm Niellyn maan määrä mg/d HYVÄKSYTTÄVÄT RISKITASOT Hyväksyttävä syöpäriskin lisääntyminen ei yksikköä =aikuinen 1,0E-05 1,0E-05 Hyväksyttävä vaaraosamäärä ei yksikköä asukas 1,0 1,0 Öljyalan Palvelukeskus Oy Sivu 1 (1) SOILI -OHJELMA

18 YHTEENVETO SOILIRISK 3.2 SOILIRISK Versio 3.2 Öljyalan Palvelukeskus Oy Tiivistettyjä ohjeita ja selityksiä on esitetty yksittäisissä soluissa. Tarkempia ohjeita ja mallia koskevia tietoja löytyy riskinarviointiohjeesta. Laskentataulukkoa käytetään öljyllä pilaantuneiden kohteiden riskinarvioinnin 2-vaiheessa. Aloita määrittelemällä laskentaparametrit asianomaiseen taulukkoon. Maankäyttö Asuinalue Työpaikka-alue 0 1 Kohde: TB Niirala, S157/bents.+ksyl. ja S168 öljyt, turve, pohjavesikulkeutuminen Mahdolliset kulkeutumis- ja altistumisreitit Päivämäärä: Sisäilma Pohjamaa/ Pohjamaa Pohjavesi/ Pohjavesi/ Tekijä: Nmi pohjavedeveden / pohja- veden veden Pintamaa Pohjamaa Pohjavesi käyttö, ei käyttö, käyttö, ei käyttö, Öljyhiilivetyjen fraktiot haj. hajoaa haj. hajoaa Pintamaa Pohjamaa Pohjavesi Hajoaminen Todetut pitoisuudet mg/kg mg/kg mg/l 1/d HUOM! Alifaattiset öljyhiilivedyt ulkoal. rak. maa pv Todettu pitoisuus % lasketusta haitattomasta pitoisuudesta AL_EC >5-6 AL_EC >6-8 26,595 53,191 Yhteensä 0 79, AL_EC > ,191 AL_EC > ,41! AL_EC > ,8! AL_EC > ,5! Yhteensä Aromaattiset öljyhiilivedyt AR_EC >8-10 AR_EC >10-12 AR_EC > , ,13 734,27 Yhteensä , AR_EC > ,83! AR_EC > Yhteensä 0 917, BTEX-aineet, bentseenin laskelma syöpävaarallisissa Bentseeni 61 Tolueeni Etyylibentseeni Ksyleenit 72 Öljyalan Palvelukeskus Oy SOILI -OHJELMA

19 YHTEENVETO SOILIRISK 3.2 Yksittäisia referenssiaineita. Näiden mooliosuudet ovat oletusarvoisesti 1,00. Todetut pitoisuudet Pintamaa mg/kg Pohjavesi mg/l Muut ulkoal. rak. maa pv MTBE ( ja TAME) Antraseeni Asenafteeni Bentso(ghi)peryleeni Fenantreeni Fluoranteeni Fluoreeni Naftaleeni Pyreeni Yhteensä Pohjamaa mg/kg Syöpäriski: Syöpävaaralliset PAH-yhdisteet ja bentseeni Bentso(a)antraseeni Bentso(b)fluoranteeni Bentso(k)fluoranteeni Bentso(a)pyreeni Indeno(1,2,3-cd)pyreeni Dibentso(a,h)antraseeni Kryseeni Bentseeni Hajoaminen 1/d HUOM! Pintamaa P-maa/ sisäilma P-vesi/ sisäilma Pohjamaa/ p-vesi, ei haj. Pohjamaa / p-vesi, hajoaa P-vesi, ei haj. Todettu pitoisuus % lasketusta haitattomasta pitoisuudesta P-vesi, hajoaa Öljyalan Palvelukeskus Oy SOILI -OHJELMA

20 Laskelmien lähtökohtana käytetyt pitoisuudet ovat yhteenvetotaulukkoon annettuja pitoisuuksia. Väliaine Yksikkö Laskelman lähtökohta Bentseeni TPH TPH AL_EC >5- AL_EC >6-6 8 TPH AL_EC >8-10 TPH AL_EC >10-12 TPH AL_EC >12-16 TPH AL_EC >16-35 TPH AR_EC >8-10 TPH AR_EC >10-12 TPH AR_EC >12-16 TPH AR_EC >16-21 TPH AR_EC >21-35 Ksyleenit Pitoisuus pohjavedessä pilaantuman laidalla, ei hajoamista mg/l Pohjamaa 8,77E+00 3,24E-01 7,87E-02 4,82E-03 1,98E-03 1,58E-05 1,60E-08 4,17E-01 1,77E+00 7,77E-01 3,90E-02 3,08E+00 Pitoisuus pohjavedessä pilaantuman laidalla, hajoaminen mukana mg/l Pohjamaa 8,77E+00 3,24E-01 7,87E-02 4,82E-03 1,98E-03 1,58E-05 1,60E-08 4,17E-01 1,77E+00 7,77E-01 3,90E-02 3,08E+00 Pitoisuus pohjaveden käyttö-/tarkkailukohteessa, ei hajoamista mg/l Pohjamaa 4,29E-01 1,58E-02 3,85E-03 2,36E-04 9,68E-05 7,74E-07 7,81E-10 2,04E-02 8,68E-02 3,80E-02 1,91E-03 1,50E-01 Pitoisuus pohjaveden käyttö-/tarkkailukohteessa, hajoaminen mukana mg/l Pohjamaa 4,48E-04 8,09E-04 1,97E-04 1,98E-05 1,06E-05 1,11E-07 1,49E-10 1,33E-03 7,31E-03 5,47E-03 4,90E-04 7,69E-03

21 LASKENTAPARAMETRIT SOILIRISK 3.2 SOILIRISK 3.2 RISKIPERUSTEISET KUNNOSTUKSEN TAVOITEARVOT Laskennan lähtötietojen syöttö/muokkaus Laskennan lähtöarvo Yksikkö Maan ominaisuudet Asuntoalue Kaupallinen/ Teollinen Lapsi Aikuinen Työntekijä Vajoveden määrä (maahan imeytyvä vesi) cm/a 5 Orgaanisen hiilen määrä vedellä kyllästymättömässä maakerroksessa Maan kokonaishuokoisuus vedellä kyllästymättömässä kerroksessa g oc/g maata 0,002 cm 3 /cm 3 0,44 Maan tilavuuspaino kuivana g/cm 3 1,48 Vesipitoisuus vajovesivyöhykkeessä cm 3 /cm 3 0,15 Ilmapitoisuus vajovesivyöhykkeessä cm 3 /cm 3 0,29 sama kuin Vedenjohtavuus vajovesivyöhykkeessä aikuinen asukas cm/s 3,00E-03 (kyllästyneenä) Vedenjohtavuus pohjavesikerroksessa cm/s 6,00E-03 sama kuin aikuinen asukas Pohjaveden pinnan gradientti 0,02 Tehollinen huokoisuus pohjavesikerroksessa cm 3 /cm 3 0,25 Pohjaveden todellinen virtausnopeus cm/d 41,5 Sekoittumiskerroksen paksuus pohjavedessä cm 100 Vajovesivyöhykkeen paksuus cm 385 Kapillaarivyöhykkeen paksuus cm 15 Ilmapitoisuus kapillaarivyöhykkeessä cm 3 /cm 3 0,090 Vesipitoisuus kapillaarivyöhykkeessä cm 3 /cm 3 0,35 Pilaantuneisuutta koskevat, ilmastolliset ja rakennustekniset laskentaparametrit Pilaantuneen pintamaan paksuus cm 1 Etäisyys maan pinnasta pilaantuneen pohjamaan pintaan Etäisyys pilaantuneen pohjamaan pinnasta laatan alle cm 0 cm 0 Pilaantuneen pohjamaan paksuus cm 75 Etäisyys maan pinnasta pohjaveden pintaan cm 400 sama kuin aikuinen asukas Etäisyys pohjaveden pinnasta laatan alle cm sama kuin 200 Etäisyys lähimpään pohjaveden käyttö- aikuinen asukas m /tarkkailukohteeseen 10 Pilaantuneen alueen pituus pohjaveden virtaussuuntaan m 15 Pilaantuneen alueen leveys kohtisuoraan pohjaveden virtausta m 15 Ilmaan leviävien maahiukkasten määrä g/cm 2 -s 1,00E-13 1,00E-13 Tuulen keskinopeus ulkoilman sekoittumisvyöhykkeessä m/s 3,0 Ulkoilman sekoittumiskerroksen paksuus cm 200 Rakennuksen lattian pinta-ala m Rakennuksen tilavuus m Pilaantuneen maan pinta-alan osuus rakennuksen alapuolisesta maa-alasta Pilaantuneen pohjaveden pinta-alan osuus rakennuksen alapuolisesta maa-alasta 0,3 0,3 1 1 Alapohjasta tulevan korvausilman määrä cm 3 /s Sisäilman Ilmanvaihtokerroin 1/s 1,39E-04 1,39E-04 Keskiarvoistusaika syöpävaarallisille aineille a =aik. as. 70 =aik. as. Keskiarvoistusaika ei-syöpävaarallisille aineille Altistumisen laskentaparametrit =aik. as. a Keskiarvoistusaika haihtumiselle s =aik. as. 6,31E+07 6,31E+07 Henkilön paino kg Altistumisen kesto a Altistumisen tiheys d/a Altistumisaika sisäilmalle h/d 21 22,9 1 Altistumisaika ulkoilmalle h/d 3 1,1 0,71 Niellyn pohjaveden määrä l/d Ihoon tarttuvan maan määrä mg/cm 2 0,5 0,5 0,5 Hengitetyn sisäilman määrä m 3 /d 7, Hengitetyn ulkoilman määrä m 3 /d Maakosketukselle altistuva ihon pinta-ala cm Niellyn maan määrä mg/d HYVÄKSYTTÄVÄT RISKITASOT Hyväksyttävä syöpäriskin lisääntyminen ei yksikköä =aikuinen 1,0E-05 1,0E-05 Hyväksyttävä vaaraosamäärä ei yksikköä asukas 1,0 1,0 Öljyalan Palvelukeskus Oy Sivu 1 (1) SOILI -OHJELMA

22 YHTEENVETO SOILIRISK 3.2 SOILIRISK Versio 3.2 Öljyalan Palvelukeskus Oy Tiivistettyjä ohjeita ja selityksiä on esitetty yksittäisissä soluissa. Tarkempia ohjeita ja mallia koskevia tietoja löytyy riskinarviointiohjeesta. Laskentataulukkoa käytetään öljyllä pilaantuneiden kohteiden riskinarvioinnin 2-vaiheessa. Aloita määrittelemällä laskentaparametrit asianomaiseen taulukkoon. Maankäyttö Asuinalue Työpaikka-alue 0 1 Kohde: TB Niirala, S202 (hiekka) sisäilma Mahdolliset kulkeutumis- ja altistumisreitit Päivämäärä: Sisäilma Pohjamaa Pohjamaa Pohjavesi/ Pohjavesi/ Tekijä: Nmi / pohjavedeveden / pohja- veden veden Pintamaa Pohjamaa Pohjavesi käyttö, ei käyttö, käyttö, ei käyttö, Öljyhiilivetyjen fraktiot haj. hajoaa haj. hajoaa Pintamaa Pohjamaa Pohjavesi Hajoaminen Todetut pitoisuudet mg/kg mg/kg mg/l 1/d HUOM! Alifaattiset öljyhiilivedyt ulkoal. rak. maa pv Todettu pitoisuus % lasketusta haitattomasta pitoisuudesta AL_EC >5-6 4, AL_EC >6-8 9, Yhteensä , AL_EC >8-10 9, AL_EC > ,6! 0 AL_EC > ,3! 0 AL_EC > ,2! 0 Yhteensä , Aromaattiset öljyhiilivedyt AR_EC > ,574 2 AR_EC > ,09! 14 AR_EC > ,2! 0 Yhteensä , AR_EC > ,2! 0 AR_EC > ,44! 0 Yhteensä , BTEX-aineet, bentseenin laskelma syöpävaarallisissa Bentseeni Tolueeni Etyylibentseeni Ksyleenit Öljyalan Palvelukeskus Oy SOILI -OHJELMA

23 YHTEENVETO SOILIRISK 3.2 Yksittäisia referenssiaineita. Näiden mooliosuudet ovat oletusarvoisesti 1,00. Todetut pitoisuudet Pintamaa mg/kg Pohjamaa mg/kg Pohjavesi mg/l Hajoaminen 1/d Muut ulkoal. rak. maa pv MTBE ( ja TAME) Antraseeni Asenafteeni Bentso(ghi)peryleeni Fenantreeni Fluoranteeni Fluoreeni Naftaleeni Pyreeni Syöpäriski: Syöpävaaralliset PAH-yhdisteet ja bentseeni Bentso(a)antraseeni Bentso(b)fluoranteeni Bentso(k)fluoranteeni Bentso(a)pyreeni Indeno(1,2,3-cd)pyreeni Dibentso(a,h)antraseeni Kryseeni Bentseeni Yhteensä HUOM! Pohjamaa Pohjamaa P-maa/ P-vesi/ P-vesi, ei P-vesi, Pintamaa / p-vesi, ei / p-vesi, sisäilma sisäilma haj. hajoaa haj. hajoaa Todettu pitoisuus % lasketusta haitattomasta pitoisuudesta Öljyalan Palvelukeskus Oy SOILI -OHJELMA

24 YHTEENVETO SOILIRISK 3.2 Laskelma maaperälle annettujen pitoisuuksien perusteella Laskelma pohjavedelle annettujen pitoisuuksien perusteella Öljyalan Palvelukeskus Oy SOILI -OHJELMA

25 YHTEENVETO SOILIRISK Pintamaa Pohjamaa/sisäilma Pohjamaa/pv Pohjavesi/sisäilma Pohjavesi/pv 200 Prosenttisumma Pintamaa Pohjamaa/sisäilmaPohjamaa/pohjavesi Pohjavesi/sis Pohjavesi/pv 100 AL_EC >5-8+t AL_EC > AR_EC > AR_EC > Etyylibentseen Ksyleenit Syöpävaarallis Prosenttisumma Aine/aineryhmä Vaaraosamäärä Syöpäriski Aine/aineryhmä Vaaraosamäärä Syöpäriski AL_EC>5-8 + tolueeni 0,0 AL_EC>5-8 + tolueen 0,0 AL_EC>8-35 0,0 AL_EC>8-35 0,0 AR_EC>8-16 0,2 AR_EC>8-16 0,0 AR_EC> ,0 AR_EC> ,0 Etyylibentseeni 0,0 Etyylibentseeni 0,0 Ksyleenit 0,0 Ksyleenit 0,0 Syöpävaaralliset 0 Syöpävaaralliset 0 Kokonaisaltistumisen suhde hyväksyttävään altistumiseen (100 %) aineryhmittäin. Jos jonkin aineryhmän prosenttisumma ylittää 100, altistumista ei pidetä hyväksyttävänä Eri kaavioiden laskelmat on tehty erikseen maaperälle ja pohjavedelle annetuista pitoisuuksistä lähtien ja niitä tulee tarkastella erillisinä (ei yhteenlaskien). Pohjavesi- ja sisäilmavaikutukset on laskettu hajoaminen huomioon ottaen. Öljyalan Palvelukeskus Oy SOILI -OHJELMA

26 YHTEENVETO SOILIRISK 3.2 Lisätietoja: Asuminen Alifaattiset öljyhiilivedyt AL_EC >5-6 AL_EC >6-8 AL_EC >8-10 AL_EC >10-12 AL_EC >12-16 AL_EC >16-35 Kulkeutumisaika pohjaveden tarkkailupisteeseen d 2,5E+00 1,2E+01 9,2E+01 7,2E+02 1,4E+04 1,8E+06 Pitoisuus pohjavedessä tarkkailupisteessä mg/l maa pohjavesi maa Maksimipitoisuus huokoskaasussa µg/m3 pohjavesi Pitoisuus huokoskaasussa laatan alla µg/m3 Pitoisuus sisäilmassa µg/m3 Laskettu saanti µg/kg/d Siedettävä saanti µg/kg/d maa pohjavesi maa pohjavesi maa pohjavesi nielty hengitetty 1,8E+07 1,8E+07 7,1E ,1E+06 8,1E+06 1,4E ,3E+05 7,3E+05 1,4E ,3E+05 1,3E+05 1,5E ,7E+03 3,7E+03 4,4E ,3E+02 2,3E+02 2,8E Öljyalan Palvelukeskus Oy SOILI -OHJELMA

27 LASKENTAPARAMETRIT SOILIRISK 3.2 SOILIRISK 3.2 RISKIPERUSTEISET KUNNOSTUKSEN TAVOITEARVOT Laskennan lähtötietojen syöttö/muokkaus Laskennan lähtöarvo Yksikkö Maan ominaisuudet Asuntoalue Kaupallinen/ Teollinen Lapsi Aikuinen Työntekijä Vajoveden määrä (maahan imeytyvä vesi) cm/a 5 Orgaanisen hiilen määrä vedellä kyllästymättömässä maakerroksessa Maan kokonaishuokoisuus vedellä kyllästymättömässä kerroksessa g oc/g maata 0,01 cm 3 /cm 3 0,35 Maan tilavuuspaino kuivana g/cm 3 1,72 Vesipitoisuus vajovesivyöhykkeessä cm 3 /cm 3 0,2 Ilmapitoisuus vajovesivyöhykkeessä cm 3 /cm 3 0,15 sama kuin Vedenjohtavuus vajovesivyöhykkeessä aikuinen asukas cm/s 1,50E-04 (kyllästyneenä) Vedenjohtavuus pohjavesikerroksessa cm/s 3,00E-04 sama kuin aikuinen asukas Pohjaveden pinnan gradientti 0,02 Tehollinen huokoisuus pohjavesikerroksessa cm 3 /cm 3 0,2 Pohjaveden todellinen virtausnopeus cm/d 2,6 Sekoittumiskerroksen paksuus pohjavedessä cm 100 Vajovesivyöhykkeen paksuus cm 350 Kapillaarivyöhykkeen paksuus cm 50 Ilmapitoisuus kapillaarivyöhykkeessä cm 3 /cm 3 0,050 Vesipitoisuus kapillaarivyöhykkeessä cm 3 /cm 3 0,3 Pilaantuneisuutta koskevat, ilmastolliset ja rakennustekniset laskentaparametrit Pilaantuneen pintamaan paksuus cm 0 Etäisyys maan pinnasta pilaantuneen pohjamaan pintaan Etäisyys pilaantuneen pohjamaan pinnasta laatan alle cm 50 cm 50 Pilaantuneen pohjamaan paksuus cm 50 Etäisyys maan pinnasta pohjaveden pintaan cm 400 sama kuin aikuinen asukas Etäisyys pohjaveden pinnasta laatan alle cm sama kuin 200 Etäisyys lähimpään pohjaveden käyttö- aikuinen asukas m /tarkkailukohteeseen 10 Pilaantuneen alueen pituus pohjaveden virtaussuuntaan m 15 Pilaantuneen alueen leveys kohtisuoraan pohjaveden virtausta m 15 Ilmaan leviävien maahiukkasten määrä g/cm 2 -s 1,00E-13 1,00E-13 Tuulen keskinopeus ulkoilman sekoittumisvyöhykkeessä m/s 3,0 Ulkoilman sekoittumiskerroksen paksuus cm 200 Rakennuksen lattian pinta-ala m Rakennuksen tilavuus m Pilaantuneen maan pinta-alan osuus rakennuksen alapuolisesta maa-alasta Pilaantuneen pohjaveden pinta-alan osuus rakennuksen alapuolisesta maa-alasta 1 0,3 1 1 Alapohjasta tulevan korvausilman määrä cm 3 /s Sisäilman Ilmanvaihtokerroin 1/s 1,39E-04 1,39E-04 Keskiarvoistusaika syöpävaarallisille aineille a =aik. as. 70 =aik. as. Keskiarvoistusaika ei-syöpävaarallisille aineille Altistumisen laskentaparametrit a Keskiarvoistusaika haihtumiselle s =aik. as. 6,31E+07 6,31E+07 Henkilön paino kg Altistumisen kesto a Altistumisen tiheys d/a Altistumisaika sisäilmalle h/d 21 22,9 1 Altistumisaika ulkoilmalle h/d 3 1,1 0,71 Niellyn pohjaveden määrä l/d Ihoon tarttuvan maan määrä mg/cm 2 0,5 0,5 0,5 Hengitetyn sisäilman määrä m 3 /d 7, Hengitetyn ulkoilman määrä m 3 /d Maakosketukselle altistuva ihon pinta-ala cm Niellyn maan määrä mg/d HYVÄKSYTTÄVÄT RISKITASOT =aik. as. Hyväksyttävä syöpäriskin lisääntyminen ei yksikköä =aikuinen 1,0E-05 1,0E-05 Hyväksyttävä vaaraosamäärä ei yksikköä asukas 1,0 1,0 Öljyalan Palvelukeskus Oy Sivu 1 (1) SOILI -OHJELMA

28 YHTEENVETO SOILIRISK 3.2 SOILIRISK Versio 3.2 Öljyalan Palvelukeskus Oy Tiivistettyjä ohjeita ja selityksiä on esitetty yksittäisissä soluissa. Tarkempia ohjeita ja mallia koskevia tietoja löytyy riskinarviointiohjeesta. Laskentataulukkoa käytetään öljyllä pilaantuneiden kohteiden riskinarvioinnin 2-vaiheessa. Aloita määrittelemällä laskentaparametrit asianomaiseen taulukkoon. Maankäyttö Asuinalue Työpaikka-alue 0 1 Kohde: TB Niirala, S168, moreeni, sisäilma Mahdolliset kulkeutumis- ja altistumisreitit Päivämäärä: Sisäilma Pohjamaa/ Pohjamaa Pohjavesi/ Pohjavesi/ Tekijä: Nmi pohjavedeveden / pohja- veden veden Pintamaa Pohjamaa Pohjavesi käyttö, ei käyttö, käyttö, ei käyttö, Öljyhiilivetyjen fraktiot haj. hajoaa haj. hajoaa Pintamaa Pohjamaa Pohjavesi Hajoaminen Todetut pitoisuudet mg/kg mg/kg mg/l 1/d HUOM! Alifaattiset öljyhiilivedyt ulkoal. rak. maa pv Todettu pitoisuus % lasketusta haitattomasta pitoisuudesta AL_EC >5-6 AL_EC >6-8 Yhteensä AL_EC >8-10 AL_EC >10-12 AL_EC >12-16 AL_EC >16-35 Yhteensä Aromaattiset öljyhiilivedyt AR_EC >8-10 AR_EC >10-12 AR_EC >12-16 Yhteensä AR_EC >16-21 AR_EC >21-35 Yhteensä BTEX-aineet, bentseenin laskelma syöpävaarallisissa Bentseeni 3,94 Tolueeni Etyylibentseeni Ksyleenit 72 2 Öljyalan Palvelukeskus Oy SOILI -OHJELMA

29 YHTEENVETO SOILIRISK 3.2 Yksittäisia referenssiaineita. Näiden mooliosuudet ovat oletusarvoisesti 1,00. Todetut pitoisuudet Pintamaa mg/kg Pohjamaa mg/kg Pohjavesi mg/l Hajoaminen 1/d Muut ulkoal. rak. maa pv MTBE ( ja TAME) Antraseeni Asenafteeni Bentso(ghi)peryleeni Fenantreeni Fluoranteeni Fluoreeni Naftaleeni Pyreeni HUOM! Pintamaa P-maa/ sisäilma Syöpäriski: Syöpävaaralliset PAH-yhdisteet ja bentseeni Bentso(a)antraseeni Bentso(b)fluoranteeni Bentso(k)fluoranteeni Bentso(a)pyreeni Indeno(1,2,3-cd)pyreeni Dibentso(a,h)antraseeni Kryseeni Bentseeni 0 0 3, Yhteensä P-vesi/ sisäilma Pohjamaa/ p-vesi, ei haj. Pohjamaa / p-vesi, hajoaa P-vesi, ei haj. Todettu pitoisuus % lasketusta haitattomasta pitoisuudesta 0 0 3, P-vesi, hajoaa Öljyalan Palvelukeskus Oy SOILI -OHJELMA

30 YHTEENVETO SOILIRISK 3.2 Laskelma maaperälle annettujen pitoisuuksien perusteella Laskelma pohjavedelle annettujen pitoisuuksien perusteella Öljyalan Palvelukeskus Oy SOILI -OHJELMA

31 YHTEENVETO SOILIRISK Pintamaa Pohjamaa/sisäilma Pohjamaa/pv Pohjavesi/sisäilma Pohjavesi/pv 200 Prosenttisumma Pintamaa Pohjamaa/sisäilma Pohjamaa/pohjavesi Pohjavesi/sisäPohjavesi/pv 100 AL_EC >5-8+to AL_EC > AR_EC > AR_EC > Etyylibentseeni Ksyleenit Syöpävaarallise Prosenttisumma Aine/aineryhmä Vaaraosamäärä Syöpäriski Aine/aineryhmä Vaaraosamäärä Syöpäriski AL_EC>5-8 + tolueeni 0,0 AL_EC>5-8 + tolueen 0,0 AL_EC>8-35 0,0 AL_EC>8-35 0,0 AR_EC>8-16 0,0 AR_EC>8-16 0,0 AR_EC> ,0 AR_EC> ,0 Etyylibentseeni 0,0 Etyylibentseeni 0,0 Ksyleenit 0,0 Ksyleenit 0,0 Syöpävaaralliset 3E-06 Syöpävaaralliset 0 Kokonaisaltistumisen suhde hyväksyttävään altistumiseen (100 %) aineryhmittäin. Jos jonkin aineryhmän prosenttisumma ylittää 100, altistumista ei pidetä hyväksyttävänä Eri kaavioiden laskelmat on tehty erikseen maaperälle ja pohjavedelle annetuista pitoisuuksistä lähtien ja niitä tulee tarkastella erillisinä (ei yhteenlaskien). Pohjavesi- ja sisäilmavaikutukset on laskettu hajoaminen huomioon ottaen. Öljyalan Palvelukeskus Oy SOILI -OHJELMA

32 YHTEENVETO SOILIRISK 3.2 Lisätietoja: Asuminen Alifaattiset öljyhiilivedyt AL_EC >5-6 AL_EC >6-8 AL_EC >8-10 AL_EC >10-12 AL_EC >12-16 AL_EC >16-35 Kulkeutumisaika pohjaveden tarkkailupisteeseen d 2,7E+02 1,3E+03 1,1E+04 8,3E+04 1,7E+06 2,1E+08 Pitoisuus pohjavedessä tarkkailupisteessä mg/l maa pohjavesi maa Maksimipitoisuus huokoskaasussa µg/m3 pohjavesi Pitoisuus huokoskaasussa laatan alla µg/m3 Pitoisuus sisäilmassa µg/m3 Laskettu saanti µg/kg/d Siedettävä saanti µg/kg/d maa pohjavesi maa pohjavesi maa pohjavesi nielty hengitetty Öljyalan Palvelukeskus Oy SOILI -OHJELMA

33 /A0 LIITE B Tarkasteltavien haitta-aineiden fysikaalis-kemiallisia ominaisuuksia 13

34 TB Kuopio Niirala Liite A Haitta-aineiden fysikaalis-kemialliset ominaisuudet Öljyhiilivedyt Öljyhiilivetyjen kulkeutumisominaisuudet ja toksisuus riippuvat oleellisesti alifaattisten ja aromaattisten hiilivetyjakeiden pitoisuuksista. Hiilivetyfraktio S mg/l V p Pa H - log K oc l/kg log K ow - Alifaattiset >EC5-EC ,9 3,52 Alifaattiset >EC6-EC8 4, ,6 3,60 Alifaattiset >EC8-EC10 0, ,5 3,69 Alifaattiset >EC10-EC12 0, ,4 3,76 Alifaattiset >EC12-EC16 0, , ,7 3,85 Alifaattiset >EC16-EC35 9,99E-7 0, ,8 3,97 Aromaattiset >EC8-EC ,39 3,2 3,55 Aromaattiset >EC10-EC ,13 3,4 3,58 Aromaattiset >EC12-EC16 5,8 3,55 0,028 3,7 3,61 Aromaattiset >EC16-EC21 0,65 0,172 0,0019 4,2 3,66 Aromaattiset >EC21-EC35 0,0066 0, , ,1 3,74 S = liukoisuus Vp = höyrynpaine H = Henrun lain vakio logkoc = jakautumiskerroin veden ja orgaanisen hiilen välillä logkow = n-oktanoli-vesi jakautumiskerroin Alifaattisten ja aromaattisten hiilivetyjen vesiliukoisuus vähenee hiiliekvivalenttiluvun kasvaessa. Alkupään jakeet (alifaattiset EC6 ja aromaattiset EC12) ovat veteen liukenevia (S = mg/l). Raskaammat jakeet ovat veteen niukkaliukoisia (S = 0,1 10 mg/l) tai hyvin niukkaliukoisia (S < 0,1 mg/l). Höyrynpaineen (Vp) perusteella öljyhiilivetyjen alkupään jakeet ovat erittäin haihtuvia (Vp > 100 Pa). Alifaattiset ja aromaattiset >EC10-EC12 ja >EC12-EC16 luokitellaan haihtuviksi (Vp = Pa). Raskaammat hiilivedyt (>EC16) ovat kohtalaisen haihtuvia (Vp = 0,01-1 Pa) tai hyvin heikosti haihtuvia (Vp < 0,0001 Pa). Jakaantumiskerroin veden ja orgaanisen hiilen välillä (Koc) kuvaa aineiden kulkeutuvuutta. Alifaattisten fraktio >EC5-EC6 ja aromaattisten fraktio >EC8-EC10 ovat maaperässä hieman kulkeutuvia (log Koc 2,7 3,3). Raskaammat alifaattiset ja aromaattiset jakeet luokitellaan ympäristössä heikosti kulkeutuviksi (log Koc 3,3 3,7) tai kulkeutumattomiksi (log Koc >3,7). Kaikkien tarkasteltavien fraktioiden log Kow on >3 eli ne ovat eliöihin hieman kertyviä. Raskaimpien fraktioiden suuri molekyylikoko ja vähäinen vesiliukoisuus rajoittavat niiden biosaatavuutta. BTEX-yhdisteet Bentseeniä, tolueenia, etyylibentseeniä ja ksyleenejä (BTEX-yhdisteet) tarkastellaan usein bensiinin indikaattoriaineina (myrkyllisyys ja kulkeutuvuus). Bentseeni on veteen hyvin liukeneva ja muut luokitellaan veteen liukeneviksi. Höyrynpaineen (V) perusteella BTEX-yhdisteet ovat erittäin haihtuvia. Koc-arvon perusteella bentseeni ja tolueeni luokitellaan helposti kulkeutuviksi ja etyylibentseeni ja ksyleenit kohtalaisen kulkeutuviksi. Etyylibentseeni ja ksyleenit ovat eliöihin hieman kertyviä (log Kow > 3). Haitta-aine S mg/l V Pa H - log K oc l/kg log K ow - Bentseeni ,159 1,87 2,13 Tolueeni ,190 2,09 2,73 Etyylibentseeni ,270 2,53 3,15 Ksyleenit ,168 2,41 3,16 1 1

35 golder.com