Elinkeino-. liikenne- ja ympäristökeskus

Transkriptio

1 Elinkeino-. liikenne- ja ympäristökeskus Lausunto PIRELY/322/07.00/ Cargotec Finland Oy Markku Oja (sähköpostitse) Viitteet - Härmälänranta, korttelit Oja Härmälänojanpuisto, Maaperän haitta-ainetutkimukset ja pilaantuneen maaperän kunnostus, tutkimus- ja kunnostusraportti, laatinut: Ramboll Finland Oy , täydennetty Pirkanmaan ELY-keskuksen päätös (PIRELY/322/07.00/2010), annettu Pilaantuneen maaperän kunnostuksen loppuraportin tarkastaminen Taustaa Tampereen Härmälänrannan alue on entistä teollisuusaluetta, jolla on ollut toimintaa vuodesta 1936 lähtien. Teollisen toiminnan seurauksena maaperään oli kulkeutunut mm. öljyhiilivetyjä, raskasmetalleja sekä VOC- ja PCB-yhdisteitä. Nykyisessä asemakaavassa Härmälänrannan eteläosa on osoitettu pääosin asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL-1) sekä osin puistoalueeksi (VP). Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Pirkanmaan ELY-keskus) on antanut Härmälänrannan pilaantuneen maaperän puhdistamisesta viitekohdassa mainitun päätöksen Päätöksen antamisen jälkeen aluetta on kunnostettu vaiheittain. Viitekohdassa mainittu raportti (laadittu ) koskee korttelien alueilla tehtyjä maaperän tutkimus- ja kunnostustoimenpiteitä pois lukien kyseisillä alueilla jo aiemmin, vuosina tehtyjä kunnostustoimenpiteitä (kunnostusalueet: 1, J, K ja L). Lisäksi raportissa on esitetty Härmälänojanpuistossa tehdyt tutkimukset. Viitekohdan raportin mukainen tutkimus- ja kunnostusalue rajoittuu länsipuolella Härmälänojaan, pohjoispuolella Niilo Härmälän katuun ja itäpuolella kortteliin Tehdyt tutkimukset Maaperätutkimukset Korttelien 1909 ja 1910 alueille tehtiin kunnostusvaiheissa 2 ja 3 (vuosien aikana) yhteensä 33 koekuoppaa syvimmillään 5,8 metrin syvyyteen sekä seitsemän kairapistettä syvimmillään kuuden metrin syvyyteen. Maanäytteistä analysoitiin laboratoriossa raskasmetallit (127 näytteestä), PAH-yhdisteet (50 näytteestä), VOC-yhdisteet (294 näytteestä), bensiinijakeet (Cs-C10, 270 näytteestä), öljyhiilivedyt (>C10-C40, 301 näytteestä) ja PCB-yhdisteet (37 näytteestä). Tutkimusten perusteella kunnostettiin Härmälänojan penkkaa, puretun rakennuksen 3 alueen PIRKANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Puhelin PL Tampere

2 PIREL Y/322/07.00/2010 2/6 maaperää korttelissa 1909 sekä entisen ruokalan alueen maaperää korttelissa Tutkimuksissa todettiin pisteessä RKP2 korttelin 1912 lounaisreunalla n-propyylibentseenipitoisuus (0,02 mg/kg), joka ylittää riskinarvioinnilla ( ) määritetyn maaperän tavoitepitoisuuden (0,001 mg/kg). Lisäksi tulevien Niilo Härmälän kadun ja Samiveturinpuiston välisellä alueella todettiin kynnysarvotason (0,01 mg/kg) ylittävä tetrakloorieteenipitoisuus (0,04 mg/kg). Kyseisillä alueilla ei tehty maaperän kunnostustoimenpiteitä. Pohiavesitutkimukset Korttelien 1909 ja 191 O alueelle sekä niiden läheisyyteen, Niilo Härmälän kadun eteläpuolelle, on asennettu kuusi pohjaveden havaintoputkea, joista on otettu vuosina yhteensä 53 vesinäytettä. Vesinäytteitä on otettu sekä pohjaveden pinnasta että pohjasta. Näytteistä on tutkittu erityisesti VOC-pitoisuuksia. Kaksi alueen pohjaveden havaintoputkista (PVP3 ja PVP22) on tuhoutunut alueella tehtyjen maanrakennustöiden yhteydessä. Kunnostusalueen pohjoisrajalla sijaitsevista havaintoputkista (PVP31, PVP32 ja PVP33) on otettu kustakin kuusi vesinäytettä pohjaveden pinta- ja pohjakerroksista (yhteensä 12 näytettä/putki). Havaintoputkista PVP32 ja PVP33 otetuissa näytteissä vinyylikloridipitoisuudet (VC-pitoisuudet) ovat olleet korkeimmillaan pohjaveden pohjakerroksesta otetuissa näytteissä (PVP32: 10 µg/1, ja PVP33: 24 µg/1, ). Havaintoputkesta PVP32 otetuissa vesinäytteissä dikloorieteenien summapitoisuus on ollut korkeimmillaan 5,3 µg/1 (pintanäyte ), trikloorieteenin pitoisuus 3,0 µg/1 (pohjanäyte ) ja tetrakloorieteenin pitoisuus 0, 1 µg/j (pinta- ja pohjanäyte ). Havaintoputkessa PVP33 dikloorieteenipitoisuus on ollut korkeimmillaan 27 µg/1 (pohjanäyte ) ja trikloorieteenin pitoisuudet ovat vaihdelleet välillä 0,5*4,0 µg/1. Tetrakloorieteeniä ei ole havaittu. Kunnostusalueen länsiosassa sijaitsevan havaintoputken PVP3 vesinäytteissä ei ole havaittu liuottimia. Myös kyseisen putken läheisyydessä sijaitsevan havainto putken PVP4 vesinäytteiden haitta-ainepitoisuudet ovat olleet pieniä (VC-pitoisuus max. 0,6 µg/1, pintanäyte , dikloorieteenien summapitolsuus 0,4 µg/1, pintanäyte ja trikloorieteenin pitoisuus 0, 1 µg/1, pintanäyte ). Loppuraportin mukaan Härmälänrannan eteläosan alueella pohjavedessä havaitut kloorattujen liuottimien pitoisuudet eivät aiheuta riskiä alueen tulevalle käytölle, eikä alueen pohjavedellä siten ole kunnostustarvetta. Alueen pohjaveden tarkkailu jatkuu kuitenkin osana Härmälänrannan pohjaveden kunnostuspilottihanketta, joiden tuloksista laaditaan raportti loppuvuodesta 2017.

3 PIRELY/322/07.00/2010 3/6 Huokosilmatutkimukset Korttelien 1909 ja 1910 alueelle on asennettu yksi huokosilmaputki (HKP14), josta on otettu vuoden 2016 aikana viisi huokosilmanäytettä. Näytteistä on tutkittu erityisesti VOC-pitoisuuksia. Huokosilmanäytteissä ei ole todettu huokosilmalle määritettyjen haitattomien tasojen ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. Loppuraportin mukaan huokosilmanäytteissä todetut haitta-ainepitoisuudet eivät aiheuta riskiä alueen tulevalle käytölle, eivätkä siten kunnostustarvetta. Maaperän huokosilman tarkkailu alueella jatkuu kuitenkin osana Härmälänrannan pohjaveden kunnostuspilottihanketta ja sen vuoksi kunnostusalueen läheisyyteen on asennettu helmikuussa 2017 neljä uutta huokoskaasun tarkkailuputkea. Kunnostus Korttelit 1909 ia 1910 Viitekohdan raportin mukaan kortteleiden 1909 ja 191 O alueilla tehtiin pilaantuneen maaperän kunnostustöitä vuosina 2016 ja Korttelista 1909, Härmälänojan varresta ja rakennuksen 3 eteläpuolelta poistettiin sekapilaantuneita maita Touko-heinäkuussa 2016 puretun ruokalarakennuksen ympäristöstä poistettiin puolestaan sekapilaantuneita maita Kaikkiaan alueelta poistettiin t pilaantuneita maa-aineksia, joista suurin osa (noin t) oli voimakkaasti sekapilaantuneita ja ne toimitettiin käsiteltäviksi Porin teollisuusjätekeskukseen. Lievästi raskasmetalleilla pilaantuneet maa-ainekset (noin 467 t) toimitettiin puolestaan käsiteltäviksi Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen Tampereelle. Korttelissa 1910, entisen ruokalarakennuksen alueella tehdyn kunnostuskaivun yhteydessä kaivantoon kertyi vesiä, joita pumpattiin välisenä aikana tasausaltaan ja käsittelykontin kautta Härmälä nojaan yhteensä 1219 m 3 Pumpatusta ja Härmälänojaan johdetusta vedestä otettiin näytteitä kerran viikossa (yht. 11 kpl). Näytteiden haitta-ainepitoisuudet alittivat vesistöön johdattavalle vedelle asetetut raja-arvot. Pilaantuneiden maiden poistamisen jälkeen kaivantojen pohjilla ja seinämistä otettiin jäännöspitoisuusnäytteet. Niiden perusteella kuuden näytepisteen (KN359, KN455, KN456, KN533, KN537 ja KN538) alueelle jäi kynnysarvotasolla (0,01 mg/kg) olevia tai hieman sen ylittäviä pitoisuuksia dikloorieteenejä (0,01-0,04 mg/kg). Lisäksi jäännöspitoisuusnäytteen KN536 alueelle jäi riskiperusteisesti määritellyn kunnostustavoitteen (0,05 mg/kg) ylittävä trimetyylibentseenipitoisuus (0,09 mg/kg). Mvrskynkadun alue Myrskynkadun perustustöiden yhteydessä tammikuussa 2016 havaittiin maaperässä rakennusjätettä pienellä alueella. Alueelta poistettiin yhteensä t täyttömaata, noin t tiilen yms. sekaista maata sekä t rakennusjätteen sekaista maata. Rakennusjätekerroksen kohdalla kaivua jatkettiin, kunnes kerros

4 PIREL Y/322/07.00/2010 4/6 loppui syvyyssuunnassa. Eteläseinämään jäi pieni rakennusjätteinen alue. Kunnostetulta alueelta otettiin jäännöspitoisuusnäytteet kaivualueen pohjasta ja seinämistä. Näytteiden perusteella kaivualueella saavutettiin Pirkanmaan ELY-keskuksen antaman päätöksen mukaiset kunnostustavoitteet. Riskinarviointi Härmälänrannan alueelle kunnostustavoitteet on aikoinaan asetettu pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevassa ilmoituksessa esitetyn riskinarvioinnin perusteella. Korttelin 191 O alueella massanvaihto ulotettiin syvimmillään noin 8 metrin syvyyteen tulevasta maan pinnasta. Kyseisillä kaivutasoilla todettiin maaperässä paikoin kunnostustavoitteiden ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. Niiden poistamista ei kuitenkaan katsottu teknistaloudellisesti järkeväksi ja sen vuoksi haitta-aineista aiheutuvia riskejä arvioitiin päivitetyn riskinarvioinnin avulla. Ennen kunnostusta laadittua riskinarviointia päivitettiin mm. tarkasteltavien haittaaineiden ja altistusreittien osalta. Riskinarviointiin lisättiin haitta-aineet (mm. dikloorieteenit, tetrakloorieteeni), joita todettiin kunnostuksen aikana ja joita ei ollut aiemmin tarkasteltu ja joille ei ollut määritelty haitattomia pitoisuuksia. Lisäksi riskinarviointia tarkennettiin n-propyylibentseenin kemiallisten ominaisuuksien osalta. Aiemmassa riskinarvioinnissa merkittävimmiksi altistusreiteiksi oli tunnistettu maan syönti sekä sisäilman hengityksen kautta tapahtuva altistuminen. Kunnostuksen tavoitepitoisuudet oli määritetty laskennallisesti edellä mainittujen altistusreittien perusteella. Koska alueen pintamaahan ei jäänyt kunnostuksen jälkeen tavoitetasojen ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, tarkasteltiin päivitetyssä riskinarvioir,. nissa vain hengityksen kautta tapahtuvaa altistumista. Riskinarvioinnissa ei tarkasteltu haitta-aineiden kulkeutumista pohjaveden mukana kohteen ulkopuolelle eikä ekologisia riskejä, koska niistä on laadittu erillinen riskinarviointi pohjaveden kunnostukseen liittyen ja sitä tullaan tarkentamaan pohjaveden kunnostuspilotoinnin aikana tehtävän seurannan myötä. Riskinarvioinnissa kriittisinä haitta-aineina on tarkasteltu 1,2,4-trimetyylibentseeniä, vinyylikloridia, dikloorieteenejä, tetrakloorieteeniä sekä n-propyylibentseeniä. Haitta-aineiden ominaisuustietojen, kohteen maaperätietojen, rakentamistapatietojen sekä alueen maankäyttösuunnitelmien perusteella haitta-aineille on määritetty laskennallisesti pitoisuudet, jollaisina ne teoreettisesti esiintyisivät alueelle suunniteltujen rakennusten sisäilmassa. Kyseisiä pitoisuuksia on verrattu kirjallisuuslähteissä esitettyihin hyväksyttäviin sisäilman pitoisuuksiin (asuintilat: TCA-arvot ja muut tilat: HTP-arvot) ja haitta-aineille on laskettu niiden perusteella vaaraosamäärät. Laskennan perusteella haitta-aineiden laskennalliset pitoisuudet rakennusten sisäilmassa ovat useita kertaluokkia haitallisia pitoisuuksia pienempiä. Myös laskennallisesti arvioidut haitta-aineiden summautuvat vaikutukset ovat hyväksyttävällä tasolla. Riskinarvioinnin mukaan maaperään jääneistä haitta-ainepitoisuuksista ei aiheudu terveyshaittaa voimassa olevilla maankäyttösuunnitelmilla. Loppuraportissa on kuitenkin todettu, että maaperän haitta-aineiden aiheuttamat riskit on arvioitava

5 PIREL Y/322/07.00/ uudelleen, mikäli alueen maankäyttösuunnitelmat muuttuvat niin, että asuinrakennuksia suunnitellaan sijoitettavan myös muille kuin aiemmin tarkastelluille alueille. Kunnostuksen jälkeen havaittu pilaantuminen Pirkanmaan ELV-keskuksen saaman tiedon mukaan korttelin 1910 pohjoisosassa havaittiin maalis-huhtikuun 2017 vaihteessa maanrakennustöiden yhteydessä öljyhiilivedyillä pilaantuneita maa-aineksia. Kyseinen pilaantuma sijaitsee aiemmin kunnostamattoman alueen ulkopuolella, kiinteistöillä ja -8. Kyseisen alueen pilaantuneen maaperän kunnostus aloitettiin massanvaihdolla heti pilaantuman havaitsemisen jälkeen. Alueen kunnostus raportoidaan erillisessä toimenpideraportissa. Pirkanmaan EL V-keskuksen lausunto Pirkanmaan EL V-keskus on tarkastanut sille toimitetun tutkimus- ja kunnostusraportin sekä raportissa olevan riskinarvioinnin. EL V-keskus hyväksyy raportin ja siinä esitetyn riskinarvioinnin todeten, että raportin mukaiset alueet on tutkittu ja kunnostettu pääosin EL V-keskuksen päätöksen mukaisesti lukuun ottamatta korttelin 1910 pohjoisosaa (liite), jossa todettiin kunnostuksen jälkeen pilaantuneita maa-aineksia. Kyseisen alueen kunnostus käsitellään erillisellä raportilla ja lausunnolla. Kunnostusraportissa esitetyn riskinarvioinnin mukaan kunnostuksen jälkeen maaperään, näytepisteiden RKP2, KN359, KN455, KN456, KN533, KN537, KN538 ja KN211 alueille, jääneistä kohonneista haitta-ainepitoisuuksista ei aiheudu terveysriskiä, mikäli alueen maankäyttö toteutetaan nykyisten suunnitelmien mukaisesti. Jos suunnitelmat kuitenkin muuttuvat ja asuintiloja aiotaan sijoittaa alueille, joita ei ole riskinarvioinnissa tarkasteltu asuinalueina, tulee riskinarviointia päivittää ja sen perusteella arvioida, soveltuuko suunniteltu alue asuinkäyttöön. Härmälänrannan eteläosaa koskevat tiedot merkitään valtakunnalliseen Maaperän tilan tietojärjestelmään, kun korttelin 1910 pohjoisosan kunnostusta koskeva raportti on valmistunut. Pohjaveden ja maaperän huokosilman haitta-ainepitoisuuksien tarkkailua alueella tulee jatkaa tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Kunnostetulle alueelle tai sen läheisyyteen ei ole tällä hetkellä tarpeen lisätä uusia havaintoputkia. Mikäli tarkkailun aikana kuitenkin havaitaan kunnostetun alueen pohjoispuolella sijaitsevissa pohjaveden havaintoputkissa tai huokosilman tarkkailuputkissa viitteitä haitta-ainepitoisuuksien kasvamisesta, on alueelle tarvittaessa asennettava uusia havainto- ja tarkkailuputkia sekä tarkkailua päivitettävä niiden osalta. Kiinteistöjen luovuttajien tai vuokraajien on esitettävä tähän maaperän kunnostukseen liittyvät asiakirjat alueen uusille omistajille tai vuokralaisille ympäristönsuojelulain (527/2014) 139 :n mukaisesti. Uusien omistajien tai vuokralaisten on välitettävä maaperää koskevat tiedot alueelle rakennettavien asuinrakennusten asukkaille.

6 PIREL Y/322/07.00/ Asia on käsitelty Pirkanmaan EL V-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen ympäristönsuojeluyksikössä. Lisätietoa asiasta antaa ylitarkastaja Emmi Pajunen puh , s-posti: Ylitarkastaja Ylitarkastaja Satit ~Wll.Uv Satu Honkanen ~ - %~~ Emmi Pajunen TIEDOKSI: LIITE Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen (sähköpostitse) Tampereen kaupunki, Kiinteistötoimi, Heli Toukoniemi (sähköpostitse) Skanska Talonrakennus Oy, Toni Tuomela (sähköpostitse) Asunto Oy Tampereen Härmälänrannan Turva, elo lsännöinti likka Saarinen Oy (sähköisesti) Asunto Oy Tampereen Tuiskunkatu 7, elo Sato-Rakennuttajat Oy, PL 401, Helsinki Kiinteistö Oy M2-kodit. elo V-Säätiö, Pitkänsillanranta 3 A, Helsinki Suomen Osatontti Ky, c/o Suomen AsuntoHypoPankki Oy, PL 509, Helsinki Asunto Oy Tampereen Härmälänrannan Lentäjä, c/o Skanska Talonrakennus Oy, Asunto Oy Tampereen Härmälänrannan Pilotti, c/o Skanska Talonrakennus Oy, Asunto Oy Tampereen Härmälänrannan Ludvig, elo Skanska Talonrakennus Oy, Asunto Oy Tampereen Härmälänrannan Liito, c/o Skanska Talonrakennus Oy, Myrskyn Pysäköinti Oy, elo Skanska Talonrakennus Oy, Toni Tuomela (sähköisesti) Asunto Oy Tampereen Tuiskunkatu 9, elo Skanska Talonrakennus Oy, Ramboll Finland Oy, Jukka Huppunen (sähköpostitse) Korttelin 1910 alueella kunnostuksen jälkeen todetun pilaantuman sijainti

7 o-q

8