!"#$$%&#$&#&""' Kuva: Ward Stepman, BCP Ltd., UK

Transkriptio

1 1!"#$$%&#$&#&""' Kuva: Ward Stepman, BP Ltd., UK

2 $! $#$#! $#& ( ' &#)* +!*, ' - +., $-,#$# $-,#&#0 0 $. 12 ( &" - &&. &! 2

3 ETELÄNJAUHIAINEN Munat Muuttuvat korkeintaan vaaleanruskeiksi vanhetessaan. ANSARIJAUHIAINEN Muuttuvat tummanruskeiksi vanhetessaan. Kuva: Lance OsborneFla Univ Aikui- Siivet kapean kattolaskuisesti selän pääl- Siivet leveän kattolaskuisesti selän päällä --> kolnen lä --> pitkänomainen, EI kolmiomainen. mion muotoinen. Kellertävä, koska pienempi vahantuotto Puhtaan valkoinen, koska runsas vahantuotto. Silmien välillä 1-2 ommatidin muodostama Silmät erillään toisistaan (vaatii mikroskooppipresilta (vaatii mikroskooppipreparaatin tekoa). paraatin tekoa) Kuva: Ward Stepman, BP Ltd. Vale- Alassuin käännetyn syvän lautasen muokotelo toinen sivulta katsottuna. Ei vaharipsireunusta. Vain lyhyitä, harvoja vahapiikkejä. Kellertävä, sillä aikuistuva jauhiainen näkyy valekotelon ihon läpi. Kuva: Lance OsborneFla Univ Selvästi jalustamainen, täytekakkumainen. Reunassa vaharipsireunus, sen lisäksi pitkiä vahapiikkejä. Valkoinen johtuen valekotelon sisällä olevan aikuisen vahapeitteestä. Kuva: Ward Stepman, BP Ltd. 2 Kuva: MttJaana Grahn

4 ! " 3)( 0 3## 3 #( # ( (( ( # )$ (#2 (( #"! (( # 2#) # (# # 2 #2 (## ( # #55666##7555(5# 3)( ) # ( # # 38 # ( *#

5 !$ %& 3 1. nuoruusaste (toukka)! muna ' ( ) ""* ) + Ansarijauhiaisen kehitysajat tomaatilla (Tsueda & Tsuchida 1998, van Lenteren et al. 1977) Kehitysaste 20 o 22 o 30 o muna nuoruusaste nuoruusaste nuoruusaste nuoruusaste valekotelo yht , - " &% 9 9 Ansarijauhiainen eri kasveilla Kehitysaika Aikuisen Munia munasta Kuollei- elinikä yht. elino aikuiseksi suus, % vrk aikana * * * Kehityksen ja lisääntymisen optimilämpötila: o Lämpösumma kehitykselle munasta aikuiseksi: noin 50 o Kehityksen alin kynnyslämpötila: Lentämisen alin kynnyslämpötila: noin 8 o o *paprikalla elinikä lyhyt, kuolleisuus suuri, munatuotanto pieni, munakoisolla päinvastoin # :$+(!" 8# ('1 :& (! 8 ( ;$+, 8 ( + ((( ( < <

6 ' %& Etelänjauhiaispopulaatioiden kasvunopeus (r m ) joulutähdellä ja kiinanruusulla on hitaampi kuin vihanneskasveilla munakoiso 0.192* Wang & Tsai 1996 tomaatti Ahn et al kurkku Pai & Shih 2003 paprika Gonzales-Zamora & Gallardo 1999 joulutähti Enkegaard 1993 kiinanruusu Liu & Stansly 1998 *r m on luku, jonka laskennassa on otettu huomioon kehitysnopeus, kuolleisuus kehityksen aikana ja jälkeläistuotanto. r m :n avulla voidaan suoraan verrata tietyn eliölajin populaatioiden kasvunopeuksia eri isäntäkasveilla tai eri lajien (esim torjuntaeliön ja kasvintuhoojan) populaatioiden kasvunopeutta tietyissä olosuhteissa, - " ) - -.* $# &# 53 =!# ( &% +# 0 Bemisia tabaci (B-biotyyppi) joulutähdellä (Enkegaard 1993) Kehitysaika Lämpötila munasta Kuollei- Aikuisen Munatuotano aikuiseksi suus, % elinikä vrk to elinaikana r m Kehityksen ja lisääntymisen optimilämpötila: o Lämpösumma kehitykselle munasta aikuiseksi: 327 o Kehityksen alin kynnyslämpötila, munat: Kehityksen alin kynnyslämpötila, toukat: Alin lämpötila, jossa populaatio kasvaa: 12 o 1 o 16 o Lentämisen alin kynnyslämpötila: o (Liu et al. 199) * # :$,;!' # # ) (((( #$, 8 + ( >'$ 8 (( & Bemisia tabaci (B-biotyyppi) biologia eri isäntäkasveilla Kehitysaika Aikuisen Munia muna --> aik. Kuollei- elinikä yht. elino vrk suus, % vrk aikana DD* * Kehityksen vaatima lämpösumma # ( #? # ( ((

7 %""- 7 * ((3(&"@ *0 * (( # 1""- 7 3# (( ((* %""-- Ominaisuus B-biotyyppi Q-biotyyppi Esiintymisalueet Maailmanlaajuinen. Välime- Espanja, Kanarian saaret, ren alueella esiintyy yhdes- Italia, Israel sä Q-biotyypin kanssa Suomessa? Kyllä* (hävitetty) Ei tiettävästi* Isäntäkasvivalikoima Hyvin laaja Ilmeisesti rajoittuneempi Papu, paprika ja tomaatti parempia isäntäkasveja kuin B-biotyypillä Erityisoireet kasveis- Hopealehtisyys kesäkurpit- Ei erityisoireita sa salla. Hedelmien epätasainen kypsyminen tomaatilla ja paprikalla. Valkovartisuus jouludellä. Kukkavarsien kellastuminen gerberalla. Lehtien kellastuminen pavulla Virustensiirtokyky Ei levitä erityisen tehokkaasti Levittää tehokkaasti tomaatin tomaatin keltakäppyrälehti- keltakäppyrälehtivirusta virusta Torjunta-aineresis- Nopeaa Hyvin nopeaa tenssin kehittyminen *Suomeen päässeiden jauhiaisten biotyyppejä ei ole testattu, mutta esim. Norjassa vain B-biotyyppiä (( ((#% ( # (( #3225

8 ( Koristekasvisukujen alttius ansari- ja etelänjauhiaiselle Lähde: IPM for Floriculture and Nurseries, University of alifornia 2001 (huom. lista ei ole täydellinen, vaan perustuu em. teoksessa ilmoitettuun tietoon siitä, onko jauhiaisia tavattu ko. kasvilla vai ei) altis tod.näk. ei altis viherkukki Suomeksi Kasvilaji Ansari Etelän kukkiva inkalilja Alstroemeria kukkiva flamingokukka Anthurium kukkiva akileija Aquilegia kukkiva asteri Aster kukkiva atsalea Azalea kukkiva begonia Begonia kukkiva kaunokainen Bellis kukkiva tohvelinkukka alceolaria kukkiva kehäkukka alendula kukkiva kalla alla kukkiva kamelia amellia kukkiva kukontöyhtö elosia kukkiva ruiskaunokki entaurea kukkiva krysanteemi hrysanthemum grandiflorum kukkiva marketta hrysanthemum Frutescens-ryhmä kukkiva syklaami yclamen kukkiva daalia Dahlia kukkiva neilikka Dianthus kukkiva joulutähti Euphorbia kukkiva preeriakello Eustoma kukkiva verenpisara Fuchsia kukkiva gardenia Gardenia kukkiva gerbera Gerbera kukkiva miekkalilja Gladiolus kukkiva auringonkukka Helianthus kukkiva kiinanruusu Hibiscus kukkiva hortensia Hydrangea kukkiva liisat Impatiens kukkiva tulilatva Kalanchoe kukkiva lilja Lilium kukkiva orkideat Orkideaceae kukkiva pelargonia Pelargonium kukkiva sineraaria Pericallis kukkiva petunia Petunia kukkiva portulakka Portulaca kukkiva esikko Primula kukkiva leinikki Ranunculus kukkiva alppiruusu Rhododendron kukkiva ruusu Rosa mahdoll. kukkiva paavalinkukka Saintpaulia kukkiva salvia Salvia kukkiva talvikaktus Schlumbergera kukkiva gloksinia Sinningia kukkiva viirivehka Spathiphyllum kukkiva samettikukka Tagetes kukkiva krassi Tropaeolum kukkiva rautayrtti Verbena kukkiva talvio Vinca kukkiva orvokki Viola kukkiva oppineittenkukka Zinnia leikko punahattu Echinaceae leikko tuoksuherne Lathyrus leikko ikiviuhko Limonium leikko leukoija Matthiola vihreä krotoni odiaeum vihreä kirjovehka Dieffenbachia vihreä traakkipuu Dracaena vihreä viikuna Ficus vihreä muratti Hedera vihreä köynnösvehka Philodendron vihreä liuska-aralia Schefflera vihreä parsa Asparagus 8

9 3," "!5533( ( ((( ( $# 6667( (( $#$#, -,3 89,A)B0 ( (( ( ( (3 3( 3 ( 3* ( ((( * (( ( ( 3 ( ((((((( ( ( ( ( # 3 3 ( #( (3 9

10 $#$# 3 A)080)8 $#&# $ -,3 A D0) ' -,3 A8( # 3((( ( ( (( ( ( ( ( ( ((( 3 ( ( ; ; ;?EF=( 3( 3#( (( (( $""G ( $#'# 6-" 3 A@ (#! :;66$#6 ( &#$# 1-93 ) (3 ( 10

11 !!!' ( $#&# ( ( 3#& & <"-"93 &""+)A02H0 ; ( (( 3 ( :$ (( ((I (( ;( ( (( ( (( &, * AD (($"!" ( ( ( 11

12 !# <=>63 AJ78 ( 3 ( ( ( (( ( '#?6$$63 &""+E ( (1$' > <>>7 ( ( *( 7( ( 0 666<>>6@<<>617 (((A $#&# 7( (A ( A $<<$<:$#$= ((( # (( ((( 3# 12

13 = " 3( A ( # ( $# <><6 B $B6$$) A)+" ( ( ;( 3$#'* '0A ( -"$""G &! ( $&!, (( (( &# <>=?63 F* 3 * ( (K K3 $#&#!#'# * 7 (* 7( (7 ( (!# 7$?6>63 A ((( ( 3 L ( ( 35 '# <>7$163 )0 & 13

14 (,#?6$=73 00 ( 3 ( E)&""+ (( &""+5",3EAD 1# $='A'3 ( ( 1

15 )!553*+ - & ) * ( ( # < 3< + -- ) *) "* JD30 (07 3 ( )'"83* 73( )3( 73( )!553* E3732 )!553* 3( 3(?N 3 " "" "$G "$G ""!+ G # ""+ G # ""&+ ""+G ""1G ""- L "$&G &! G 3? 3N " ) - " * +13&' +13!!' 3& $& 3& $& 3& & 3! +13 ""& + = #$& 3 < 3 M # 3 3M M $ 3M 15

16 O # 3 &""+ # N ( ( ( * #( ( #< 3< # -- ) *) 3( ) 3(> ((* 3 N (3 3? # PB1"3 3 +""83 * 3* J0+" J02 0+"37(3( H0&+8Q33( &+PB R 3* ( 3( " "" "$G."" 5$""" & ""!+ G "$ G 3 "& 5$"" 3( "$+ "!G ""$&G """+ G ""$&G ""+G ""& ""!G """+ ""$G " + ) - " * +13 ' 3& D$' 1$"3(#&! N $ 3&! '13&! '13&! '13&! ""& + = " + < &' &' '- + &' &' &' $ 3 16

17 - 86<8 7 3 << 3( $<<) 3* 7 $7=<) 3( (7 )<<( MMM MM M #( )HMMM OMMM )%MMM 8FNMMM OMMM )%MM OM )%M 8FNMMM %MMM OMMM )HM ( #( 17

18 - Jauhiaisia loisivien kiilukaislajien ominaispiirteet ja erot Encarsia formosa Eretmocerus eremicus Eretmocerus mundus Ansarijauhiaisessa loisinta Etelänjauhiaisessa loisinta Toiminta < 20 o :ssa Toiminta > 2-30 o :ssa Suosii isännän kehitysasteista 3. ja. toukka-aste 2. ja 3. toukka-aste 2. ja 3. toukka-aste Loisintatapa Sisäloinen Munii isäntätoukan alle, loisen Kuten eremicus toukka tunkeutuu isäntään Ravinnonotto isännästä Kyllä, poraa munanasettimella Kyllä, työntää munanasettimensa Kuten eremicus reiän ja imee isännän tyhjäksi. sisään jauhiaistoukan eritysau- Suosii ansarijauhiaisen 2. toukka- kosta (tylsä munanasetin ei astetta, mutta "syö" etelänjauhiai- läpäise ihoa) sen kaikkia nuoruusasteita Munatuotannon dynamiikka Suht. tasaista läpi Keskittyy 1-2 ensimmäiseen Keskittyy 1-2 ensimm. elinajan vrk:een vrk:een Erityistä huomioitavaa käytöstä Soveltuu Eretmocerusta Soveltuu Encarsiaa paremmin Kuten eremicus paremmin jauhiaiskannan suureksi päässeen jauhiaiskannan pitämiseksi tasaisen alhaisena nopeaan alentamiseen Ansari- ja etelänjauhiaisten Soveltuu ansari- ja etelänjau- Ei sovellu sekapopulaasekapopulaatiossa suosii hiaisten sekapopulaatioiden tioiden torjuntaan, käytettävä ansarijauhiaisia, ei sovi yksinään sbiotorjuntaan kahta eri kiilukaislajia sekapopulaatioiden biotorjuntaan Etelänjauhiaisen torjunnassa eremicuksen kanssa yhtä aikaa käytettynä häviää kilpailussa, mutta lämpötilaerojen takia yhteiskäyttö silti kannattaa Etelänjauhiaisen torjunnassa Encarsian kanssa yhtä aikaa käytettynä voittaa kilpailussa, mutta lämpötilaerojen takia yhteiskäyttö silti kannattaa 18

19 ! D D 3 666# # #05F)JD) "!",1## B J B ( S7 F &""!#D N3 3KK ) EncforTrivap EreereTrivap 0 #& # 0 # EncforBemtab EreereBemtab 0 KK # O( # 0 # 19

20 0,"- Jauhiaisten torjunta-aineiden haitallisuus kiilukaisille suorassa altistuksessa* ( side-effects) *=suora kuolleisuus. Ei mittaa aineen vaikutusta etsintäkykyyn, munatuotantoon jne. eikä sen karkottavuutta r=lehvästöruiskutus, k=kastelu tyhjä ruutu = ei tietoja saatavilla Jauhiaiskiilukainen Kaliforniankiilukainen Varoaika Varoaika Torjunta-aine Toukka Aikuinen viikkoa Toukka Aikuinenviikkoa Pyretroidit Imidaklopridi (onfidor) 3 (r) (r) 1 (k) 1 (k) 1 (k) 1 (k) Tiametoksaami Asetamipridi 3 2 Tiaklopridi 1 (r,k) Nitempyraami Buprofetsiini (Applaud) Pyriproksyfeeni (Admiral) Novaluroni Pymetrotsiini (Plenum) 1 (r,k) 1 (r, k) Pyridaben (Aseptacarex) Diafentiuroni 2 2 Spiromesifeni Haitallisuusasteikko: 1= haitaton, kuolleisuus < 25 % 2= lievästi haitallinen, kuolleisuus % 3= kohtalaisen haitallinen, kuolleisuus % = hyvin haitallinen, kuolleisuus > 75 % Vrt. seur. sivun tiedot torjunta-aineiden karkottavuudesta jauhiaiskiilukaiselle! Mm. kasteluna annetun onfidorin vaikutus aivan erilainen kuin tämän taulukon perusteella! L 666#* *#* 666# # 666#(* ##0

21 ,"- Eräiden torjunta-aineiden karkotusvaikutus jauhiaiskiilukaiseen (Richter et al. 2003) onfidor, Decis, nestemäinen Mesurol ja Metasystox-R karkottavat kiilukaisia voimakkaasti ja estävät normaalin loisinnan. Nämä aineet myös tappavat kiilukaisia niiden lentäessä käsitellyille kasveille. Karkottavuus Karkottavuus Vaikutus Kauppanimi Tehoaine hajutunnelissa 1 kasvihuoneessa 2 loisintaan 3 onfidor WG 70 imidaklopridi uraterr-rae karbofuraani Decis deltametriini houkuttaa ENVIRepel valkosipuliuute Hostaquick heptenofossi Mesurol-neste metiokarbi Mesurol-rae metiokarbi 0 0 Metasystox-R oksidemetonimetyyli houkuttaa Neudosan kaliumsuolat Nomolt teflubentsuroni houkuttaa + 0 Pimimor-rae pirimikarbi Plenum pymetrotsiini Spruzit-neste pyretriini+piperonyyli butoksidi Tamaron metadimofossi Telmion rapsiöljy Temik 5G aldikarbi Vertimec abamektiini hajutunnelissa valitsivat torjunta-aineen hajun ja verranteen (ei hajua) välillä 2 kasvihuoneessa valitsivat torjunta-aineella käsiteltyjen ja vedellä käsiteltyjen kasvien välillä. Jos ++++ = kiilukaiset eivät menneet edes käsittelemättömille kasveille, jotka oli sijoitettu käsiteltyjen kasvien kanssa vuorottain ympyrän muotoon. onfidor, Decis ja Metasystox-R myös tappoivat kasveille päätyneitä kiilukaisia. 3 mitä enemmän miinusmerkkejä, sitä vähemmän loisintaa käsitellyillä kasveilla suhteessa käsittelemättömiin verrannekasveihin Joulutähdellä tehdyssä kokeessa lehvästöruiskutuksena annettu onfidor esti kiilukaisten normaalin loisinnan 16 viikon ajan (seuranta petrimaljoissa pidetyistä lehdistä) Kasvualustaan annettu onfidor esti kiilukaisten normaalin loisinnan 23 viikon ajan! Kasvihuoneessa kiilukaisten loisintateho ei noussut käsittelemättömien kasvien tasolle vielä 23 viikossakaan annettiinpa onfidor miten tahansa

22 A 3#666# #75 2 K K2 3( (( 9 $5$""&+" & 9 3 ((= 9 ( #(( ( )2)D)%)E?)TTDT)%2)3 (! E) 9 9 ( ' : 9 # KK ( " 9, E! F % ( ( ( * 9 # ( L ( 9 ( #+0 ( 3## (( (((# #F ( ( # 22

23 = "" )A%O A8?(A PAB?&""$# (@*0 3? )( # 7) B3?( )#@ HA80#$..-#@ 00 ( 7@*03 (0)( (# 7 (.+3'+$.+&1# H DA##$.-1# (0 7 67(2 77B*#@F%@5DF$"3&',+$# H#?#&""$#7 J 0N#2D 7 E( 787 H 7)0ND 0#*0!'"&#'&& # )#$..!#07 U 70 67(@ 0 # )0,.&+$&,$# )#$..!# (@*03? )( * *0 #@ 7 0D0A'+!+L+',# )#$..'# U 70 67(@*0 # )01!3$$.&.# BH#$.,,#667( 7 87 # 007 0? 63?( )#8.-$!$,$!&.# B UUR #AB ##$...#H 0 7@*0 3B3? A)( 6#@ &+3$!$$# B*#A P#)#%2#V#&""&# ?( ) ? )( # (!$3&!.1'"&#?0H#?A@ 62#A2##$...#H ?( 3? )( # (&-3&!""!",#?U#A##$..'# 3 *0P# U# # 3? A)( #@ 08 '!"+!$-#? 6U)#DA AA(#&""+#@ (@S 7@*0 0 0 ( (70#)0 70@ 0( ( (+-3'&$,&&+# %#AP A N#A@ P#A #AD#A N?AA%%#$.11#@ ( 2 3P6 3? )( *(07 B 3?( )? # J0%* 660DB3'&$!!!$!'&# %J8(A2? AP8%$..1# W 70 #8 7 ($13&,,1.# 23

24 *62 )( 6# 7 000&.3$++,+# %2 VA(#)#$..-#%7 ( 7@7 3? )(?*0 30#J -$3!'!1''+# #?AD*P##&""!# B#A )##&""$#D *6 7*( 0#3?( ) 7@*03? )( # 7)0E* ($-3&.1$"'# U#&"""#H 7@* ( 7@*03B$--.3? )( 70 )( 0 #@ &,3',"+,$1# UAN *B#$..1#H 7 ( 76 * ( 7@ *03? )( 780%#@F%@5DF &"3'$'!$',# #JA8##2#&""!# 6W 3? )( 00*# JA888$..-#@ ( 7767(@7 3? )( #@ 720H0)0 3+-!!'$# 2##&""$#2@*000 #8 0 &"3.1&+1!1# 6H#)A@ 62###$..&#H ?( )( # (&$3!,+$,+-# S@ %ADVA N#A%%#&""!# @*0@* (3? )( # 0$"3$ '!'.# SO2 A%#8#AH O#8A H 8##)##&""'#%7 ( # 3?)( # 7 ($"$3$-!.'# D0#)*D#0@#% H#&""!#07 U67 * 07U0U7 U60P# N00*H07U0U++3-$,$$1&# )#A(#H#$..+#F60 0 7@7 3? )( 0 8 # 7 000!"3''.1+",# 3? )( # (&+3,$!1$$!1+# U* A%#8A?#P#2#$..!#H 70( 7 #F@85PD$,$1!$1,# 2?A20#$..-#H770* 7 ( 76 (067 67(32 P6 6W * ( 0 #) (R (!!3!!1.!-'# P2#%#$..+#2 (U 76 67(* (@3? )( 0 # (&'3+$$1. $$--# P? A2#?#$..,# (3? )( #) 7 0 0( 7)0-.3!!1+!-'# 2