Nappikilpikirvojen (Coccidae) biologinen torjunta

Transkriptio

1 L ä nsi - ja Etel ä - Suomen l ää ninhallitusten osarahoittamat ESR - projektit : Integroitu torjunta koristekasvituotannossa (84231) ja Integroitu torjunta Etel ä - Suomen koristekasvituotannossa (84354) (INTO) Nappikilpikirvojen (Coccidae) biologinen torjunta Irene Vänninen MTT Kasvintuotanto Helsinki, Pori Rikalan puutarhas ää ti ö Borisoffin Puutarh ää ti ö

2 Sisältö 1. Nappikilpikirvojen lajit ja biologia 1. Nappikilpikirvojen elämänkierto 2. Oranssikilpikkä (Coccus hesperidum) 3. Parsakilpikkä (Saissetia coffeae) 4. Oliivikilpikkä (Saissetia oleae) 5. Muut (kanukkakilpikkä Parthenolecanium corni, Ceroplastes) 2. Nappikilpikirvojen torjuntaeliöt 1. Coccophagus rusti 2. Microterys flavus 3. Metaphycus flavus 4. Metaphycus lounsburyi 5. Metaphycus helvolus 6. Scutellista caerulea (syn. S. cyanea) 7. Encyrtis infelix 8. Encyrtis lecaniorum 3. Torjuntaeliöiden hyödyntämät kehitysasteet 4. Torjuntaeliöiden lämpötilavaatimukset 5. Torjuntaeliöiden yhteiskäyttö 2

3 1. Nappikilpikirvojen lajit ja biologia Tietopankki-osiossa on kilpikirvojen tunnistamiseen liittyvää materiaalia Oranssikilpikkä (Coccus hesperidum) Parsakilpikkä (Saissetia coffeae) Oliivikilpikkä (Saissetia oleae) Kanukkakilpikkä (Parthenolecanium corni) Ceroplastes-lajit 3

4 1.1. Nappikilpikirvojen elämänkierto sukukypsät naaraat 1. asteen toukat munat naaraan alla aikuiset naaraat ennen munintaa 2. ja 3. vaiheen nuoruusasteita oksalla* paikoilleen asettuneita 1.asteen toukkia (voivat vielä liikkua myöh. keh.vaiheissakin) koirailla on 4 nuoruusvaihetta, mutta koiraat eivät välttämättömiä lisääntymiselle Kehitys aikuiseksi lajista, lämpötilasta ja isäntäkasvista riippuen 1,5-2 kk. 4

5 Nappikilpikirvojen nuoruusasteet 3. nuoruusvaihe (huomaa H-harjanteen alku) aik. 2. nuoruusvaihe myöh. 2. nuoruusvaihe/aik. 3. nuoruusvaihe Kuvat: Pauliina Laitinen 5

6 1.2. Oranssikilpikkä (Coccus hesperidum) Toukkia naaraan vatsan alla Liikkuva 1. asteen toukka 2. nuoruusvaihe (selässä ei näy H-harjannetta) Myöhäinen 3. nuoruusvaihe (huomaa näkyvä H-harjanne selässä!) 6

7 Oranssikilpikkä (Coccus hesperidum) Toukkia naaraan vatsan alla H-harjanteen ilmaantuminen selkäpuolelle kertoo, että oranssikilpikkä on jo liian vanha esim. Metaphycus helvolus-lajin loisittavaksi! Photographer: Whitney Cranshaw, Colorado State University. 7

8 1.3. Parsakilpikkä (Saissetia coffeae) Toukkia naaraan vatsan alla liikkuvia 1. asteita ja 3. asteen nuoruusvaiheita/juuri aikuistuneita naaraita aikuisia naaraita 8

9 1.4. Oliivikilpikkä (Saissetia oleae) Toukkia naaraan vatsan alla Kuva : Institut für Phytopathologie, Universität Kiel (with permission) 9

10 2. Nappikilpikirvojen torjuntaeliöt Coc Rus Enc Inf Enc Lec Met Fla MetH el Met Lou Mic Fla Scu Cae Ceroplastis sp. x x Coccus hesperidum (oranssikilpikkä Saissetia coffeae (parsakilpik kä) Saissetia oleae (oliivikilpikkä) x x x x x x x x x x x x x Lyhenne Lajinimi Heimo (kaikki pistiäisiä) CocRus Coccophagus rusti Aphelinidae EncInf Encyrtus infelix Encyrtidae EncLec Encyrtus lecaniorum Encyrtidae MetFla Metaphycus flavus Encyrtidae MetHel Metaphycus helvolus Encyrtidae MetLou Metaphycus lounsburyi Encyrtidae MicFla Microterys flavus Encyrtidae ScuCae Scutellista caerulea (syn. Scutellista cyanea) Pteromalidae* * ulkoloinen, munapeto 10

11 2.1. Coccophagus rusti: biologia loisii oranssi-, parsa- ja oliivikilpikkää, myös Pulvinaria, Parthenolecanium ja Ceroplasteskilpiköitä pituus 1-2 mm, naaraat ja koiraat molemmat mustia, selässä keltainen /valkoinen täplä loisittu kilpikkä muuttuu mustaksi kahdessa viikossa suosii pieniä isäntäyksilöitä vain yksi muna per isäntä loinen kuoriutuu kilpikän kuoren takapäästä tekemällä siihen reiän muurahaiset eivät tätä lajia häiritse! 11

12 Coccophagus: biologia ja käyttö kehittyy aikuiseksi 3 vkossa (25 o C) aikuinen elää max. 2 kk ottaa ravintoa imemällä isännistä ruumiinnesteitä lievä saastunta: 5 kpl/ kasvi, 3 levitystä 21 pv:n välein voimakas saastunta: 15 kpl/kasvi, 3 levitystä 21 pv:n välein 12

13 2.2. Microterys flavus: biologia pituus noin 2 mm. Naaraat keltaruskeita/kellertäviä. Koiraat mustia. Siivissä ja tuntosarvissa mustavalkoista raidoitusta. loinen aikuistuu 2 viikossa (25 o C) Aikuisen elinikä pv, 28 o C:ssa vain pv, 32 o C:ssa enää 4-9 pv naaras munii 70 munaa 70 tai <70 loisittua oranssikilpikkää riippuen kilpiköiden koosta loisintahetkellä (1-7 munaa per isäntäyksilö, isoihin useita munia) Kuva: Pauliina Laitinen nuorimpia oranssikilpiköitä (1. ja 2. nuoruusvaihe) tappaa myös imemällä 13 niistä ruumiinnesteet ravinnokseen

14 Microterys flavus: biologia erittäin tehokas oranssikilpikän loinen loisitun oranssikilpikän vatsapuolella on yksi tai useampi tumma rinkula, jonka keskellä loisen toukka kasvaa aikuisen loisen ulostuloaukko on oranssikilpikän kilven takapäässä. Kuva: Pauliina Laitinen 14

15 Microterys flavus: käyttö Kasvitieteelliset puutarhat ja vast. ympäristöt: 5 kpl/kasvi lievä saastunta, toisto 14 pv:n kuluttua Paha saastunta: 15 kpl/kasvi, toisto 14 pv:n kuluttua Kuva: Pauliina Laitinen 15

16 2.3. Metaphycus flavus: biologia oranssi- ja parsakilpikän torjuntaan Pituus 1 mm, naaras keltainen, koiraalla tummempi takaruumis Loisitun oranssi- tai parsakilpikän vatsapuolella yksi tai useampi tumma rinkula, jonka keskellä loisen toukka elää. Kehitys aikuiseksi 25 o C:ssa noin 2 viikkoa Aikuisen loisen ulostuloaukko on oranssitai parsakilpikän kilven takapäässä Aikuinen elää pari kk 16

17 Metaphycus flavus: käyttö Kasvitieteelliset puutarhat ja vast. ympäristöt: 15 kpl/kasvi lievä saastunta, 3 levitystä 21 pv:n välein Paha saastunta: 25 kpl/ kasvi, 3 levitystä 21 pv:n välein 17

18 2.4. Metaphycus lounsburyi: biologia oliivikilpikän loinen pituus 2 mm, harmaanruskea pistiäinen. Naarasta ja koirasta vaikea erottaa paljaalla silmällä toisistaan loisii pääasiassa 3. nuoruusvaihetta ja aikuisia ennen kuin niille kehittyy kova kuori. Pistää munansa isännän sisään sen selkäpuolelta kuoren kovettuminen vaikeuttaa isännän ihon läpäisemistä munanasettimella loisittu oliivikilpikkä muuttuu ruskeaksi ja sen pinta jää tasaiseksi aikuisten loisten ulostulo näkyy aukkoina oliikilpikän kilvessä kehitysaika aikuiseksi 25 o C:ssa 18 vrk. aikuinen elää max. 2 kk, tavallisimmin vrk (18-20 o C) munia per naaras, mutta per isäntä yl. 6-7 kpl loisittuja isäntiä kpl per naarasloinen sen elinaikana 18

19 Metaphycus lounsburyi: käyttö Kasvitieteelliset puutarhat ja vast. ympäristöt: 15 kpl/kasvi lievä saastunta, 3 levitystä 21 pv:n välein Paha saastunta: 25 kpl/kasvi, 3 levitystä 21 pv:n välein Muurahaisten läsnäolo alentaa huomattavasti sekä loisintaa että ravinnottoa oliivikilpiköistä Yhteiskäyttö Scutellista caerulean kanssa nostaa oliivikilpikän loisintaprosenttia, vaikka S. caerulea ei tällöin pystykään täyteen loisintatehoon kilpailun takia (kilpailu ei haittaa Metaphycusta) 19

20 2.5. Metaphycus helvolus: biologia oliivi- ja parsakilpikän loinen Naaras keltainen /vaalean ruskea, noin 2 mm pitkä, tuntosarvet mustavalkoiset. Koiras musta. kasvihuoneoloissa (25-30 o C) sukupolvea per vuosi o C:ssa aikuinen elää 2 kk kun ravintoa ja loisittavaa tarjolla lämpimien olosuhteiden loinen: kehitys aikuiseksi 30 o C 11 pv, 24 o C 14 pv, 20 o C 30 pv, 18 o C 33 pv 20

21 Metaphycus helvolus: biologia ja käyttö loisii nuoruusvaihetta, 5 loisintaa/pv huom. parsakilpikällä, etenkin suurilla yksilöillä, selvä taipumus kapseloida loisen munia! loisitun kilpikän kasvu tyrehtyy loisitut kirvat tummempia ja litteämpiä kuin terveet tappaa (pieniä) kilpiköitä myös imemällä niistä ravintoa parsakilpikän torjunta onnistuu hyvin kun loisia yksi kpl 100 isäntää kohti ennakkolevityksinä 2-4 kertaa/v 0,5 kpl/m 2 lievä saastunta: 5-10 kpl/ kasvi tai 5 kpl/m 2 voimakas saastunta: kpl/kasvi, kpl/ m 2 useita uusintalevityksiä yleensä tarvitaan kilpiköiden määrä alkaa alentua 2-3 kk:n kuluttua levityksestä 21

22 2.6. Scutellista caerulea (cyanea) parsa- ja oliivikilpikän peto. Loisii myös eräitä muita lajeja (Parasaissetia nigra, Ceroplastes) sinimustan kiiltäviä, kyttyräselkäisiä pistiäisiä, muistuttavat hieman kovakuoriaisia pituus 1-3 mm (vaihtelee siis yksilöstä toiseen) aikuiset etenevät mieluiten kävellen ja hyppien, lentäminen heikompaa munivat munansa aikuisten kilpiköiden kuoren alle (1-4 munaa per isäntäyksilö) toukat kuoriutuvat 3-5 pv:ssä ja alkavat syödä kilpikän munia jos ei munia, syövät naaraan 22

23 Scutellista caerulea (cyanea) toukkavaihe kestää 1-3 viikkoa, sen päälle kotelovaihe 1-3 viikkoa koko elämänkierto 3-7 viikkoa aikuistunut loinen tulee ulos tekemällä aukon naaraskilpikän kuoreen 23

24 Scutellista caerulea (cyanea): käyttö erinomainen käytettäväksi yhdessä nuoruusvaiheita loisivien pistiäisten kanssa (Metaphycus, Coccophagus) yl. riittää 2-3 levitystä per paikka vuodessa levityshetkellä varmistuttava täysikasvuisten isäntien läsnäolosta kasveilla 24

25 2.7. Encyrtus infelix parsakilpikän loinen mustanruskea muurahaista muistuttava pistiäinen, pit. 3-5 mm scutellumissa (eturuumiin selkäkilpi) kaksi ylöspäin sojottavaa piikkiä loisii 2.-3 nuoruusvaiheen kilpiköitä loisitut kilpikät turpoavat ja muuttuvat mustiksi, vain ulkoreuna säilyy ruskeana kehitysaika 3-4 viikkoa tämä laji ei häiriinny muurahaisista! 25

26 2.8. Encyrtus lecaniorum parsa-, oliivi-, oranssikilpikkä, Parasaissetia nigra mustanruskea muurahaista muistuttava pistiäinen, pit. 3-5 mm scutellumissa (eturuumiin selkäkilpi) kaksi ylöspäin sojottavaa piikkiä loisitut kilpikät turpoavat ja muuttuvat mustiksi, vain ulkoreuna säilyy ruskeana kehitysaika 3-4 viikkoa tämä laji ei häiriinny muurahaisista! loisii 2.-3 nuoruusvaiheen kilpiköitä käyttö: 5-10 kpl/kasvi, toisto 2-3 viikon kuluttua 26

27 Encyrtus-lajien tehokkuus? Blumberg & Goldenburg ( ): oranssikilpikkä kapseloi tehokkaasti Encyrtus lecaniorumia ja parsakilpikkä Encyrtus infelixiä! Tosin E. lecaniorumin munien kapselointi oli vähäistä nuorissa oranssikilpiköissä. Encyrtus-lajeja on käytetty onnistuneesti oliivi- ja parsakilpikän torjuntaan yksinään tai yhdessä Metaphycus helvolus-lajin kanssa Ranskassa saatujen tulosten mukaan Encyrtus on ollut jopa tehokkaampi oranssi- ja parsakilpikän torjuntaeliö kuin Metaphycus helvolus. Toisaalta muut pistiäislajit karttavat muurahaisia muistuttavia Encyrtus-lajeja, joten Encyrtus-lajien yhteiskäyttö muurahaisista häiriintyvien lajien kanssa ei välttämättä tuota toivottua lisähyötyä? Coccophagoides rusti paras yhdistettävä? Sekään ei juuri muurahaisista häiriinny. 27

28 Mahdollisia ongelmia biotorjunnassa Muurahaiset Loisen munien kapseloituminen kilpikirvan sisällä (oranssi-, parsaja oliivikilpikällä, kun loisijoina ovat Metaphycus-tai Encyrtussuvun pistiäiset) Isännissä liikaa pieniä yksilöitä levitysvaiheessa pistiäisten jälkeläisissä ylenmäärin koiraita Loisia levitetään liikaa suhteessa isäntien määrään: Esim. jos oranssikilpikkää loisivia Microterys flavus pistiäisiä on 2-4 kpl 50 isäntää kohti jälkeläisistä 70 % naaraita Jos pistiäisiä kpl 50 isäntää kohti, naaraita on jälkeläisistä enää puolet 28

29 3 Nappikilpikirvojen torjuntaeliöiden hyödyntämät kehitysasteet munat aik. 2. aste myöh. 2./ aik. 3 aste myöh. 3. aste aikuinen CocRus EncInf EncLec MetFla MetHel MetLou MicFla ScuCae raja 1.1 mm raja 1.3 mm isoissa kapselointi isoissa kapselointi =loisii/saalistaa. Huom. lisäksi useimmat tappavat pienempiä isäntiä (myös munia ja liikkuvia toukkia!) imemällä niistä 29 ruumiinnesteitä ravinnokseen

30 4. Torjuntaeliöiden lämpötilavaatimukset Laji Lämpötilavaatimus Muuta Coccophagus rusti Voidaan käyttää lämpötilavaatimusten täyttyessä myös ulkona Pulvinaria ja Parthenolecanium-lajien torjuntaan. Ei juuri häiriinny muurahaisista. Encarsia infelix Ei häiriinny muurahaisista Encarsia lecaniorum yli 20 Ei häiriinny muurahaisista Metaphycus flavus loisii oranssi- ja parsakilpikän nuoruusvaihetta Metaphycus helvolus Metaphycus lounsburyi Microterys flavus Vaatii pitkää päivää ja paljon valoa. Paras käyttöaika maaliskuun lopusta syyskuun loppuun. Kasvit puhdistettava ylenmääräisestä mesikasteesta ennen levitystä (kuten muidenkin lajien tapauksessa) Vaatii pitkää päivää ja paljon valoa. Paras käyttöaika maaliskuun lopusta syyskuun loppuun (32 on tappava lämpötila) loisii oranssikilpikän nuoruusvaihetta Scutellista caerulea On peto (syö pääasiassa munia, niiden puutteessa myös aikuisia) Lajeilla ei ole erityisiä kosteusvaatimuksia (karkeasti ottaen % RH on riittävä) 30

31 5. Torjuntaeliöiden yhteiskäytön mahdollisuudet EncInf EncLec MetFla MetHel MetLou MicFla ScuCae CocRus + +? +? + + EncInf? +?? + EncLec? +? + +? MetFla?? +? MetHel? + + MetLou + MicFla? = selvää tietoa ei ollut saatavissa, +? arvio tehty lähilajin yhteiskäytön perusteella 31