200 Kaupunginvaltuuston päätösten täytäntöönpano. 201 Rantaväylän tunnelin rakentamisen loppuyhteenveto

Transkriptio

1 Tampere Pöytäkirja 17/ (83) Aika , klo 13:00-17:02 Paikka Kaupunginhallituksen istuntosali Käsitellyt asiat 198 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 199 Pöytäkirjan tarkastus 200 Kaupunginvaltuuston päätösten täytäntöönpano 201 Rantaväylän tunnelin rakentamisen loppuyhteenveto 202 Särkänniemen, Mustanlahden, Onkiniemen ja Santalahden rantapuiston kehittämisen tilannekatsaus ja jatkotyön linjaukset 203 Tampereen kaupungin talouskatsaus 3/ Konsernihallinnon ja konsernipalveluyksikkö Kopparin palvelu- ja vuosisuunnitelman 2018 muutos 205 Luottamushenkilöiden palkkioista sekä pormestarin ja apulaispormestarien palkasta päättäminen 206 Vuosiloman myöntäminen pormestarille 207 Kaupunginhallituksen kokousajan ja -paikan muuttaminen 208 Sosiaali- ja terveyslautakunnan täydennysvaali 209 Alueellisen jätehuoltolautakunnan täydennysvaali 210 Pirkanmaan ELY-keskuksen päätös Seuratalo Morkun suojeluesityksestä 211 Pirkanmaan ELY-keskuksen päätös Kintulammin luonnonsuojelualueen perustamisesta 212 Lausunto Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle asemakaavaehdotusta nro 8564 koskevasta valituksesta 213 Asemakaava nro 8642, Härmälä, Lättähatunkatu Valtuustoaloite fysioterapeuttien ottamiseksi osaksi kouluterveydenhuoltoa - Tampereen vihreä valtuustoryhmä 215 Lautakuntien- ja jaostojen ym. sekä viranhaltijoiden ym. päätösten otto-oikeus 216 Ei julkinen Lisäpykälät

2 Tampere Pöytäkirja 17/ (83) 217 Tampereen Voimia Liikelaitoksen yhtiöittäminen ja Pirkanmaan Voimia Oy:n perustaminen yhdessä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa 218 Monetra Oy:n perustaminen ja Monetra Pirkanmaa Oy:n suunnattuun osakeantiin osallistuminen 219 Tiedoksi merkittävät asiat

3 Tampere Pöytäkirja 17/ (83) Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Poissa Lyly Lauri, puheenjohtaja Kummola Kalervo, 1. varapuheenjohtaja Mustakallio Jaakko, 2. varapuheenjohtaja, saapui 13:50 Aleksovski Atanas, 3. varapuheenjohtaja Dündar-Järvinen Aila Kivistö Anneli Sasi Ilkka Tulonen Irja Kaleva Lassi Minkkinen Minna Haapa-aho Olga, poistui 16:53 Caglayan Merve, varajäsen, poistui 13:31 Hanhilahti Vilhartti, varajäsen Schafeitel Yrjö, varajäsen Ikonen Anna-Kaisa, valtuuston pj., poistui 14:19 Salmi Pekka, valtuuston 1. vpj., saapui 13:10, poistui 16:40 Suomela Iiris, valtuuston 2. vpj., poistui 17:00 Aaltonen Mikko, valtuuston 3. vpj., poistui 17:00 Jäntti Aleksi, apulaispormestari, poistui 17:00 Loukaskorpi Johanna, apulaispormestari, poistui 16:34 Yli-Rajala Juha, konsernijohtaja, esittelijä Maunu Anna-Maria, viestintäjohtaja, poistui 17:00 Aarnio Jouko, kaupunginlakimies, pöytäkirjanpitäjä Nikkilä Elina T hallintosihteeri, pöytäkirjanpitäjä Nurminen Mikko, johtaja, saapui 13:12, poistui 16:34 Tenhunen Tero, hankejohtaja, saapui 13:12, poistui 15:26 Savisaari Lauri, kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja, saapui 13:50, poistui 15:03 Kuosmanen Taru, johtaja, saapui 13:50, poistui 16:34 Männikkö Jukka, talousjohtaja, saapui 15:26, poistui 17:00 Seppälä Miikka, toimitusjohtaja, saapui 14:31, poistui 15:17 Mäkeläinen Suvi Vallin Veikko Heinämäki Anna-Kaisa, apulaispormestari Allekirjoitukset Lyly Lauri Puheenjohtaja Jouko Aarnio Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty

4 Tampere Pöytäkirja 17/ (83) Atanas Aleksovski Minna Minkkinen muut allekirjoittajat Kalervo Kummola puheenjohtaja :t Elina T Nikkilä pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan nähtävänäolo Yleisesti nähtävillä Elina T Nikkilä, hallintosihteeri

5 Tampere Pöytäkirja 17/ (83) 198 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Päätösehdotus oli Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Asioiden käsittelyjärjestyksen muuttaminen Puheenjohtajan esityksestä päätettiin käsitellä pykälä 216 pykälän 219 jälkeen. Ylimääräisten asioiden ottaminen käsiteltäväksi Kaupunginhallitus päätti ottaa lisäesityslistalla olleet asiat käsiteltäväksi.

6 Tampere Pöytäkirja 17/ (83) 199 Pöytäkirjan tarkastus Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Päätösehdotus oli Pöytäkirjantarkastajiksi valitaan Atanas Aleksovski ja Minna Minkkinen (varalle Vilhartti Hanhilahti ja Yrjö Schafeitel). Perustelut Pöytäkirja on tarkastettavana viimeistään maanantaina

7 Tampere Pöytäkirja 17/ (83) 200 Kaupunginvaltuuston päätösten täytäntöönpano TRE:76/ /2018 Valmistelija / lisätiedot: Hirvelä Heli Valmistelijan yhteystiedot Hallintosihteeri Elina T Nikkilä, puh , etunimi.t.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Juha Yli-Rajala, Konsernijohtaja Päätösehdotus oli Kaupunginvaltuuston kokouksen täytäntöönpanolistan mukaiset toimeenpanoehdotukset hyväksytään. Liitteet 1 Valtuuston täytäntöönpanolista

8 Tampere Pöytäkirja 17/ (83) 201 Rantaväylän tunnelin rakentamisen loppuyhteenveto TRE:3264/ /2018 Valmistelija / lisätiedot: Nurminen Mikko Valmistelijan yhteystiedot Johtaja Mikko Nurminen, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Juha Yli-Rajala, Konsernijohtaja Päätösehdotus oli Rantaväylän tunnelin rakentamisen loppuyhteenveto merkitään tiedoksi. Kokouskäsittely Kaupunginhallitus myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden johtaja Mikko Nurmiselle ja hankejohtaja Tero Tenhuselle. He olivat asiantuntijoina läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn aikana. Pekka Salmi Saapui kokoukseen. Merve Caglayan poistui kokouksesta. Perustelut Rantaväylän tunnelin rakentamisen ja rakentamisen yhteydessä tehtyjen laajuusmuutosten lopullinen kustannustaso on tiedossa. Tunnelin rakentamiselle asetettuja tavoitteiden toteutumista on arvioitu. Toteutuminen on osittain arvioitavissa hyvin kuten esim. maanjalostuksen tulot Ranta-Tampellasta. Osan toteutumista voidaan arvioida vasta vuosien kuluttua. Kaupungin tekemät päätökset Tampereen kaupunki on tehnyt useita päätöksiä ja sopimuksia Rantaväylän kehittämisestä ja rakentamisesta kaupunginvaltuusto hyväksyi keskustan liikenneosayleiskaavan, jossa esitettiin kolme uutta väyläratkaisua: Ratapihankatu, katuraitiotie ja pitkä tunneli (KV ) kaupunginvaltuusto hyväksyi sopimuksen Liikenneviraston kanssa tunnelin toteuttamisesta. Sopimuksessa valtio sitoutui rahoittamaan 33

9 Tampere Pöytäkirja 17/ (83) prosenttia tunnelin kustannuksista (KV ) kaupunginhallitus hyväksyi Ranta- Tampellan asemakaavamuutokseen liittyvän maankäyttösopimuksen, joka on tehty kaupungin ja YIT Rakennus Oy:n välillä (KH ) kaupunginvaltuusto hyväksyi Ranta- Tampellaa koskevan maanvaihtokirjan, joka on tehty kaupungin ja YIT Rakennus Oy:n välillä (KV ) kaupunginvaltuusto hyväksyi Rantaväylän tunnelia koskevan asemakaavan ja Ranta-Tampellaa koskevan asemakaavan (KV ) kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2008 sopimusta täydentävän sopimuksen tunnelin toteuttamisesta Allianssimallilla (KV ). Valtion ja Tampereen välinen sopimus sekä tiesuunnitelman kustannusarvio perustuvat 185,0 milj. euron kustannusarvioon (alv 0). Sopimusvaltuuden ylittäminen edellyttää sopimuksen mukaan eduskunnan ja Tampereen kaupunginvaltuuston päätöstä. Tampereen kaupungin lopullinen rahoitusosuus hankkeesta on 67 prosenttia ja Liikenneviraston lopullinen rahoitusosuus on 33 prosenttia kaupunginvaltuusto päätti merkitä Rantatunnelin allianssiurakan hankesuunnitelman tiedoksi (KV ) ja käytännössä päätti tunnelin toteuttamisesta. Tilaajien ja palveluntuottajien yhdessä laatima hankkeen tavoitekustannus oli 180,3 milj. euroa, joka perustui 5/2013 hintatasossa laadittuun kustannusarvioon. Kehitysvaiheen kustannukset (6,5 milj. euroa, alv 0) sisältyivät tavoitehintaan. Päätökseen sisältyi neljä toivomuspontta: kaupunki käynnistää osapuolten väliset neuvottelut Rantaväylän tunnelihankkeeseen liittyvien Santalahden ja Naistenlahden eritasoliittymien tilantarpeen vähentämiseksi ja nopeusluokitusten arvioimiseksi. kaupunki pidättäytyy merkittävistä uusista tieliikennehankkeista kuten Näsinkallion eritasoliittymästä siihen asti, kunnes on kerätty riittävästi kokemuksia joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen edistämistoimenpiteiden vaikutuksista kaupungin ja sen liikennejärjestelmän toimivuuteen. kaupungin liikenneinvestointien painopiste siirretään rantaväylän tunnelihankkeen rakentamisen myötä joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen kehittämiseen ja raitiotien toteutuksen priorisointiin.

10 Tampere Pöytäkirja 17/ (83) Ranta-Tampellaan rakennetaan myös sosiaalisin perustein toimivaa asumista kaupunginvaltuusto hyväksyi Rantaväylän tunnelin rakentamisen -hankkeelle laajuusmuutoksista aiheutuvan 10 milj. euron lisävaltuutuksen (KV ). Hankkeen kustannusten kasvu perustui pääasiassa pilaantuneiden maa-alueiden puhdistamisen ja laajuusmuutoksina tehtyjen liikenneratkaisujen aiheuttamiin lisäkustannuksiin. Tunnelihankkeesta erotettuna niiden teettämisen kustannukset olisivat olleet huomattavasti suuremmat ja erityisesti liikennehaitat pääosin vakavia. Liikennevirasto valmisteli valtion vuoden 2016 toiseen lisätalousarvioon esityksen rantatunnelin valtionosuuden lisäämisestä 5 milj. eurolla (61 milj. eurosta 66 milj. euroon). Tunnelin rakentamisen toteutunut aikataulu ja kustannukset Rantaväylän tunnelityömaan valmistelut aloitettiin lokakuussa Varsinainen rakentaminen ajoittui vuosille Rantaväylän tunneli otettiin liikennekäyttöön , puoli vuotta etuajassa aikatauluaan. Naistenlahden ramppi avattiin liikenteelle viimeisenä Rantaväylän tunnelin rakentamisen kokonaiskustannuksen ennustetaan toteutuvan noin 198 milj. euron suuruisena. Tästä Tampereen kaupungin osuus on noin 133 milj. euroa ja Liikenneviraston osuus on noin 65 milj. euroa. Vuonna 2018 tehdään vielä tunnelin ajoratojen viimeinen päällystekerros (noin 1 milj. euroa, sisältyy em. kokonaiskustannukseen 198 milj.euroa) sekä varaudutaan mahdollisiin takuuaikaisiin korjauksiin. Allianssin takuuaika päättyy vaiheittain Rantaväylän tunnelin rakentaminen onnistui kokonaisuutena erittäin hyvin aikataulun osalta ja kustannusten hallinnankin osalta hyvin. Liikennevirasto on julkaisut helmikuussa 2018 allianssimallilla toteutetun hankkeen arviointiraportin nimellä Rantatunneli-arvoa rahalle (liittenä). Rantaväylän tunnelin mahdollistama maankäyttö, maanjalostuksen tulot sekä infran investointikustannukset. Rantaväylän tunnelin totuttaminen mahdollisti maankäytön kehittämisen erityisesti Ranta-Tampellassa ja myös Onkiniemen- Särkänniemen alueella. Maanjalostamisen tuloja arvioitiin sekä 2011 Ranta-Tampellan asemakaavan ja sopimusten hyväksymisen yhteydessä että 2013 tehdyn rakentamispäätöksen yhteydessä. Ranta-Tampellasta saatavat maanjalostuksen tulot ovat yhteensä noin 81,7 milj. euroa. Luku pitää sisällään sekä tontinmyyntitulot 53,7 milj.euroa (josta 5,5 milj.euroa vuokrattujen tonttien pääomaarvoa), YIT:n maksaman maanvaihdon välirahan 4,8 milj.euroa sekä YIT:n maksaman maankäyttösopimuskorvauksen 23,2 milj.euroa. Ranta-Tampellan maanjalostustulot ovat pääosin

11 Tampere Pöytäkirja 17/ (83) joko jo toteutuneet tai sopimuksin sovitut. Kokonaisuutena kaupungin saamat maanjalostuksen tulot Ranta-Tampellasta ovat 6,6 milj.euroa suuremmat kuin 2013 ennustettiin. Särkänniemen-Onkiniemen alueen maankäytön tuloiksi kaupungille arvioitiin ,5 milj.euroa. Nyt arvio on samaa suuruusluokkaa 21 milj.euroa. Arvio perustuu kevään 2018 maankäytön suunnitelmiin ja on siten alustava. Onkiniemen alueen lopulliset maanjalostuksen tulot on arvioitavissa vasta 5-10 vuoden kuluttua. Kaupungin infrakustannuksiksi (kadut, puistot, sillat, kanava, rakentamiskelpoisuus) arvioitiin 2013 Ranta-Tampellassa 48 milj.euroa ja Onkiniemessä 4 milj.euroa. Ranta-Tampellan infran rakentaminen on vielä kesken ja se valmistuu noin vuonna Kustannuksista on saatavissa jo toteutettuun infraan ja jäljellä oleviin töihin perustuen luotettava arvio. Infran arvioidaan maksavan noin 44 milj.euroa. Onkiniemen osalta 4 milj. euroa on edelleen arvio. Särkänniemen alueen infraratkaisut (sataman kehittäminen, sillat yms.) eivät sisälly arvioon. Kokonaisuutena kaupungin investointien nettokustannus on lähellä 2013 ennustettua. Kaupungille aiheutuneet tunnelin väyläkustannukset (133 milj.euroa) ja muut infrakustannukset (48 milj.euroa) ovat yhteensä 181 milj.euroa. Kaupungin maanjalostukset tulot ovat 103 milj.euroa, joten investointien nettokustannus on 78 milj.euroa. Arvio vuonna 2013 oli 68 milj.euroa. Muut taloudelliset vaikutukset Muiden taloudellisten vaikutusten osalta ei ole vielä käytettävissä pitkäaikaisvaikutusten osalta tietoja. VTT:n vuonna 2013 tekemässä arvioinnissa toteutetun pitkän tunnelin työllisyysvaikutuksiksi arvioitiin rakentamisaikana noin henkilötyövuotta (htv). Tähän sisältyy niin itse tunnelin kuin muunkin infran ja talonrakentamisen henkilötyö. Kaiken tunnelin mahdollistaman rakentamisen kunnallisveron tulovaikutukseksi arvioitiin 31 milj.euroa. Varsinainen tunnelin rakentamisen henkilötyövuosien määrä oli 830 htv. Rantaväylän tunnelin mahdollistaman talonrakentamisen kiinteistöverotulo tulee olemaan suuruusluokkaa euroa/vuosi. Liikenteelliset ja ympäristölliset vaikutukset Valtatie 12 (Tampereen Rantaväylä, Paasikiventie Kekkosentie) on Suomen vilkkain maantie pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Rantaväylä on osa päätieverkkoa ja merkittävää seudullisen liikenteen läpikulkuverkostoa. Maantie toimii sekä sisääntuloväylänä Tampereen kaupunkiin, että Tampereen kehätien ohella pitkämatkaisen liikenteenläpikulkuväylänä Vaasan, Turun, Lahden ja Jyväskylän suuntiin. Tunneli on mahdollistanut maankäytön tavoitteiden lisäksi valtatien liikenteellisten tavoitteiden toteutumisen. Liikenteen

12 Tampere Pöytäkirja 17/ (83) sujuvuus valtatiellä 12 on parantunut selvästi tiejaksolla. Tosin Vaitinaron liittymän kapasiteetti ylittyy ruuhka-aikaan ja tunneli joudutaan ajoittain sulkemaan. Valtatie 12 liikennemäärä on kasvussa 5 vuoden tarkastelujaksolla. Keskustan kehän toteuttaminen Ratapihankadun osalta on vielä toimivuuden osalta kesken. Tunneli on omalta osaltaan mahdollistanut Hämeenkadun muuttamisen joukkoliikennekaduksi ja raitiotien rakentamisen. Liikenneonnettomuudet ovat vähentyneet tiejaksolla selvästi. Ilman laatu keskustassa on parantunut. Naistenlahden ja Santalahden liittymäalueella (tunnelin poistoilmapiiput) ilman laadussa ei ole olennaisia muutoksia. Tarkkailujakso on tosin liian lyhyt, jotta arvio olisi luotettava. Maantien aiheuttama melu on vähentynyt laajasti. Valtuuston 2013 hyväksymät toivomusponnet Valtuuston hyväksymien toivomusponsien osalta tilanne on seuraava: Rantaväylän tunnelihankkeeseen liittyvät Santalahden ja Naistenlahden liittymät toteutettiin hyväksyttyjen asemakaavojen ja tie- ja katusuunnitelmien pohjalta. Naistenlahden-Ratapihankadun kiertoliittymän myöhemmin hyväksytty asemakaava vähensi tilantarvetta. Nopeusluokituksissa tai nopeusrajoituksissa ei ole toistaiseksi merkittäviä muutoksia suunnitelmiin. Valtio ja kaupunki jatkavat yhteistyötä. Uusista merkittävistä tieliikennehankkeista ei ole tehty päätöksiä. Kaupunginhallitus päätti merkitä Näsikallion eritasoliittymän ja Amuritunnelin suunnittelun tilannekatsauksen tiedoksi (KH ). Kaupungin liikenneinvestointien painopiste on siirretty raitiotien toteuttamiseen ja tämän yhteydessä tehtäviin kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden parantamiseen Ranta-Tampellaan toteutetaan myös kohtuuhintaista Ara-vuokra-asuntotuotantoa Kokonaisuutena voidaan arvioida, että Rantaväylän tunnelihankkeen toteuttaminen onnistui hyvin ja hankkeelle asetetut tavoitteet ovat pääosin toteutuneet. Tiedoksi Mikko Nurminen, Teppo Rantanen, Milko Tietäväinen, Ari Vandell, Tero Tenhunen Liitteet 1 Liite kh Liikenneviraston Rantatunneli Arvoa rahalle - raportti 2 Liite kh Rantaväylän tunneli yhteenveto

13 Tampere Pöytäkirja 17/ (83) Kaupunginhallitus, 202, Kaupunginhallitus, 176, Särkänniemen, Mustanlahden, Onkiniemen ja Santalahden rantapuiston kehittämisen tilannekatsaus ja jatkotyön linjaukset TRE:7809/ /2014 Kaupunginhallitus, , 202 Valmistelija / lisätiedot: Rantanen Teppo T Valmistelijan yhteystiedot Hankejohtaja Tero Tenhunen, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Särkänniemen alueen asemakaavan ja sitä toteuttavan yhteistyösopimuksen valmistelua jatketaan. Onkiniemen tehdasrakennuksen myymiseksi ja alueen kehittämiseksi järjestetään suunnittelu- ja toteutuskilpailu. Kilpailun jälkeen ennen toteutuksen ja kiinteistökehityksen toimeenpanoa arvioidaan kaupunginhallituksessa kilpailun tulokset suhteessa kiinteistöjen kehittämiselle asetettuihin tavoitteisiin. Järvikeskuksen valmistelua jatketaan yhdessä Visit Tampere Oy:n kanssa. Jatkovalmistelussa selvitetään malli operaattorin valitsemiseksi. Särkänniemen yleissuunnitelmassa esitetyn alueen soveltuvuus palloiluhallin sijainniksi selvitetään osana liikuntapaikkaselvitystä ja tutkitaan yhteiskäyttömahdollisuudet alueen muiden toimijoiden kanssa sekä vaihtoehtoiset rahoitusmallit. Santalahden rantapuiston kehittämistä jatketaan kaupunkilaisten vapaa-ajan alueeksi ja keskustan tapahtumaverkkoa täydentäväksi rantapuistoksi. Esittelijä: Juha Yli-Rajala, Konsernijohtaja Päätösehdotus oli Särkänniemen alueen asemakaavan ja sitä toteuttavan yhteistyösopimuksen valmistelua jatketaan. Onkiniemen tehdasrakennuksen myymiseksi ja alueen kehittämiseksi järjestetään suunnittelu- ja toteutuskilpailu.

14 Tampere Pöytäkirja 17/ (83) Järvikeskuksen valmistelua jatketaan. Jatkovalmistelussa selvitetään malli operaattorin valitsemiseksi. Särkänniemen yleissuunnitelmassa esitetyn alueen soveltuvuus palloiluhallin sijainniksi selvitetään ja tutkitaan yhteiskäyttömahdollisuudet alueen muiden toimijoiden kanssa sekä vaihtoehtoiset rahoitusmallit. Santalahden rantapuiston kehittämistä jatketaan kaupunkilaisten vapaa-ajan alueeksi ja keskustan tapahtumaverkkoa täydentäväksi tapahtumapuistoksi. Kokouskäsittely Kaupunginhallitus myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden johtaja Mikko Nurmiselle, hankejohtaja Tero Tenhuselle, johtaja Taru Kuosmaselle, kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Lauri Savisaarelle sekä toimitusjohtaja Miikka Seppälälle. He olivat asiantuntijoina läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn aikana. Jaakko Mustakallio saapui kokoukseen. Anna-Kaisa Ikonen poistui kokouksesta. Keskustelun kuluessa asian esittelijä Juha Yli-Rajala muutti päätösehdotuksen kuulumaan seuraavasti: "Särkänniemen alueen asemakaavan ja sitä toteuttavan yhteistyösopimuksen valmistelua jatketaan. Onkiniemen tehdasrakennuksen myymiseksi ja alueen kehittämiseksi järjestetään suunnittelu- ja toteutuskilpailu. Kilpailun jälkeen ennen toteutuksen ja kiinteistökehityksen toimeenpanoa arvioidaan kaupunginhallituksessa kilpailun tulokset suhteessa kiinteistöjen kehittämiselle asetettuihin tavoitteisiin. Järvikeskuksen valmistelua jatketaan yhdessä Visit Tampere Oy:n kanssa. Jatkovalmistelussa selvitetään malli operaattorin valitsemiseksi. Särkänniemen yleissuunnitelmassa esitetyn alueen soveltuvuus palloiluhallin sijainniksi selvitetään osana liikuntapaikkaselvitystä ja tutkitaan yhteiskäyttömahdollisuudet alueen muiden toimijoiden kanssa sekä vaihtoehtoiset rahoitusmallit. Santalahden rantapuiston kehittämistä jatketaan kaupunkilaisten vapaa-ajan alueeksi ja keskustan tapahtumaverkkoa täydentäväksi rantapuistoksi." Puheenjohtaja totesi näin muutetun päätösehdotuksen olevan päätöksenteon pohjana. Perustelut Asia jäi pöydälle kokouksessa. Esittelijä uudisti päätösehdotuksensa.

15 Tampere Pöytäkirja 17/ (83) Tiedoksi Teppo Rantanen, Tenhunen Tero, Leinonen Sakari, Miikka Seppälä/Särkänniemi Oy, Tuija Telén, Iina Ojala, Virpi Ekholm, Taru Kuosmanen, Lauri Savisaari Liitteet 1 Särkänniemen-Onkiniemen-Santalahden rantapuiston kehittämisen esittelymateriaali 2 Visit Tampere Oy lausunto Santalahden rantapuiston tapahtumakäytön vaikutuksista 3 Särkänniemi Oy lausunto Santalahden rantapuiston tapahtumakäytön vaikutuksista Kaupunginhallitus, , 176 Valmistelijat / lisätiedot: Rantanen Teppo T Päätös Asia jätettiin pöydälle. Esittelijä: Juha Yli-Rajala, Konsernijohtaja Päätösehdotus oli Särkänniemen alueen asemakaavan ja sitä toteuttavan yhteistyösopimuksen valmistelua jatketaan. Onkiniemen tehdasrakennuksen myymiseksi ja alueen kehittämiseksi järjestetään suunnittelu- ja toteutuskilpailu. Järvikeskuksen valmistelua jatketaan. Jatkovalmistelussa selvitetään malli operaattorin valitsemiseksi. Särkänniemen yleissuunnitelmassa esitetyn alueen soveltuvuus palloiluhallin sijainniksi selvitetään ja tutkitaan yhteiskäyttömahdollisuudet alueen muiden toimijoiden kanssa sekä vaihtoehtoiset rahoitusmallit. Santalahden rantapuiston kehittämistä jatketaan kaupunkilaisten vapaa-ajan alueeksi ja keskustan tapahtumaverkkoa täydentäväksi tapahtumapuistoksi. Kokouskäsittely Kaupunginhallitus myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden johtaja Taru Kuosmaselle, johtaja Mikko Nurmiselle, johtaja Teppo Rantaselle, hankejohtaja Tero Tenhuselle sekä kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Lauri Savisaarelle. He olivat asiantuntijoina läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn aikana. Asian käsittelyn kuluessa Ilkka Sasi ehdotti, että asia jätetään pöydälle kokoukseen saakka. Atanas Aleksovski kannatti Sasin pöydällepanoehdotusta.

16 Tampere Pöytäkirja 17/ (83) Kaupunginhallitus päätti jättää asian yksimielisesti pöydälle. Perustelut Tampereen uuden strategian 2030 Sinulle paras tavoitteena on nostaa Tampere Pohjoismaiden vetovoimaisimmaksi elämyskaupungiksi. Tampereen strategisen kehitysohjelman Viiden Tähden Keskustan merkittävin kaupunkikulttuuria, tapahtumia ja matkailua koskevia tavoitteita toteuttava kokonaisuus on Särkänniemen, Mustalahden, Onkiniemen ja Santalahden rantapuiston alueista koostuva vetovoimainen keskustan järvenrantakaupungin elämyskeidas. Alueen kehittäminen tukee voimakkaasti kasvavaa tapahtumaelinkeinojen toimialaa ja tuo Tampereelle paljon lisää matkailijoita ja työtä. Alueen kehittämisellä on suuri aluetaloudellinen merkitys ja sen kehittäminen kokonaisuutena lisää Tampereen kilpailuetua muihin kasvukeskuksiin. Aluekokonaisuuden kehittäminen ja sen liittyminen osaksi keskustan palvelukokonaisuutta valtatien siirryttyä tunneliin vahvistaa keskustan länsipuolen vetovoimaa. Särkänniemen alueen suunnittelun ja kehittämisen tilannekatsaus Särkänniemen alueen yleissuunnittelu käynnistyi 2014 ja kaupunginhallitus hyväksyi huhtikuussa 2016 yleissuunnitelman, joka toimi 2017 käynnistyneen asemakaavoituksen viitesuunnitelmana. Asemakaavoitus on edennyt luonnosvaiheeseen ja viitesuunnitelmana toimivaa yleissuunnitelmaa on kehitetty rinnalla. Asemakaavaluonnos on tarkoituksena asettaa nähtäville ennen kesää. Asemakaavan alueeseen kuuluvat Särkänniemen huvipuiston alue ympäristöineen, Mustalahden ja Kortelahden satamat, Onkiniemen tehdaskiinteistön alue, Sara Hildénin taidemuseon alue sekä entisen VT12 liikennealue kyseisen alueen kohdalla. Kehittämisen tavoitteina ovat varmistaa ja mahdollistaa Särkänniemen huvipuiston alueen toimintojen kehittämisen edellytykset Särkänniemi Oy:n esittämän tulevaisuuden vision mukaisesti, mahdollistaa hotelli-, ravintola- ja kylpylätoimintojen toteuttaminen Mustalahden sataman alueelle, luoda edellytykset Onkiniemen tehdaskiinteistöjen uudiskäytölle ja sen ympäristön täydennysrakentamiselle sekä Sara Hildénin taidemuseon kehittämiselle alueella. Sara Hildénille avataan myös oma katuyhteys Onkiniemen suunnalta, joka helpottaa museon saavutettavuutta ja huoltoa. Alueen liikenneympäristö on tunnelin käyttöönoton jälkeen muuttunut ja liikennemäärät ovat vähentyneet merkittävästi. Tavoitteena on uudistaa koko alueen liikenneympäristö tukemaan alueen toimintaa ja saavutettavuutta kaikilla liikennemuodoilla. Suurin paino on alueen kevyen liikenteen yhteyksien parantamisessa Näsijärven ja Tammerkosken rantoja pitkin sekä keskustan ruutukaavaverkkoon. Alueen saavutettavuutta keskustan suunnasta parantaa Kortelahden ylittävä silta. Se on osa rannan virkistysreittiä, joka jatkuu keskustan ja Ranta-Tampellan suunnista Mustaanlahteen ja Särkänniemen elämyspuistoon, sekä sieltä edelleen Sara Hildénille

17 Tampere Pöytäkirja 17/ (83) ja rantaa pitkin Santalahteen. Alueen saavutettavuus julkisella liikenteellä paranee merkittävästi, kun raitiotien jatkolinja länteen toteutuu 2024 mennessä ja alueen lähelle tulee raitiotiepysäkki. Ennen asemakaavan hyväksymistä tehdään Särkänniemi Oy:n kanssa yhteistyösopimus alueen toteuttamisen ehdoista. Sekä asemakaava, että yhteistyösopimus tulevat päätettäväksi normaalin päätösprosessin mukaisesti. Ehdotettava linjaus jatkovalmistelua varten on, että Särkänniemen alueen asemakaavan sekä sitä toteuttavan yhteistyösopimuksen valmistelua jatketaan. Onkiniemen kulttuuritehdas Kaupungin tavoitteena on kaavoittaa Onkiniemen tehdasrakennusten alue osana Särkänniemen alueen asemakaavoitusta. Tehdasrakennukset ovat valmistuneet vuosien aikana. Tehdastoiminta alueella loppui vuonna Tehdasrakennuksen ja voimalaitoksen pinta-ala on yhteensä m2 ja kaupungin omistaman tontin pinta-ala on m2. Onkiniemen alueella entiselle trikootehtaalle on spontaanisti syntynyt yhteisöllinen omaehtoisen kulttuurin keskus, josta voisi kaupungin myötävaikutuksella syntyä Tallinnan Telliskiven veroinen ympärivuotinen rosoinen kulttuurimatkailukohde. Kaupungin suunnitelmana on järjestää suunnittelu- ja toteutuskilpailu Onkiniemen tehdasrakennusten myymiseksi sekä kehittämiseksi asemakaavoituksen luonnosvaiheessa. Kilpailu on luonteeltaan tontinluovutuskilpailu, jossa tehdaskiinteistön ostaja saa rakennettavakseen osan kortteliin kaavoitettavista asunnoista. Kilpailun pääasiallisena kohteena on alueen täydennysrakentaminen tontinluovutuksella. Rakennusoikeutta luovutetaan tehdaskiinteistön perusparannusja vuokrausvelvoitteella ja rakennus myydään kunnostettavaksi asemakaavassa merkittyyn käyttötarkoitukseen. Tontti vuokrataan tai myydään. Kilpailussa etsitään taloudellisesti toimivaa konseptia kulttuuritoiminnan säilymiselle ja kehittymiselle Onkiniemessä. Esitetyn liiketoimintamallin tulee mahdollistaa tehdasrakennusten peruskorjaus sekä kohtuuhintainen vuokrataso ainakin osassa kiinteistöä, jotta kulttuuritoimintojen sijoittuminen omaehtoisesti mahdollistuu. Toimintamallin tulee edesauttaa omaehtoista ja eikaupallista kulttuuritoimintaa järjestävien yhteisöjen toimimista kiinteistössä osana kaupallista muuta toimintaa. Kaupunki on valmis sitoutumaan pitkäaikaiseen vuokrasopimukseen kilpailun voittaneen tahon kanssa niiltä osin, kuin Hyvinvointipalveluiden kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut tarvitsevat alueelta tiloja. Tehdasrakennuksesta ja sen laajennuksesta jälleenvuokrataan tiloja Sivistys- ja kulttuurilautakunnan osoittamille ja tukemille avustusyhteisöille. Avoimia tilakysymyksiä on tällä hetkellä mm. Sara Hildénin taideakatemialla, Lastenkirjainstituutilla sekä Ahaateatterilla. Kaupungin vuokraamaa tilaa tehdasrakennuksessa tai sen täydennysosassa olisi alustavan arvion mukaan noin m².

18 Tampere Pöytäkirja 17/ (83) Onkiniemen kulttuuritehtaalla on suuri merkitys koko alueen kulttuuri-, matkailu- ja tapahtumaelinkeinojen tukemiselle. Monipuolinen kulttuuritarjonta lisää alueen houkuttelevuutta ja lisää kävijämääriä. Esityksenä on, että Onkiniemen tehdasrakennusten myymiseksi sekä alueen kehittämiseksi asumisen, yritysten ja kulttuuritoimijoiden käyttöön järjestetään suunnittelu- ja toteutuskilpailu asemakaavoituksen luonnosvaiheessa liitteessä esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Tontinluovutuskilpailun ratkettua alueesta tehtävät sopimukset tulevat päätettäväksi normaalin päätöksentekoprosessin mukaisesti. Järvikeskus - Lake Center Särkänniemen 2016 hyväksytyssä yleissuunnitelmassa Mustalahden satama-aluetta esitettiin kehitettäväksi keskustaan kytkeytyvänä tapahtuma- ja virkistysalueena, jonka koillisreunaan varattiin rakennuspaikka mahdolliselle Järviluontokeskselle. Kehittämistyön yhteydessä myös tätä konseptia on kehitetty, jonka yhteydessä siihen on tullut mukaan voimakkaampia kaupallisia matkailua ja vapaa-aikaa tukevia elementtejä. Nimi on samalla muutettu ytimekkäämmäksi Järvikeskukseksi. Järvikeskus on konsepti, jolla tavoitellaan Tampereelle ympärivuotista vetovoimatekijää, joka yhdistää matkailun, luonnon ja elämyksellisyyden. Järvikeskus on osa matkailun ekosysteemin kehittämistä ja toteutuessaan se on kansallinen ja kansainvälinen järvimatkailun kärkikohde tarjoten samalla hyvinvointi- ja aktiviteettipalveluja kaupunkilaisille ja matkailijoille. Konsepti yhdistää järvi- ja avantokylpylän, ravintolatoiminnan, Outdoor Center -toiminnan sekä seminaari- ja tapahtumatilan. Keskus toimii koko seudun porttina järvimatkailuun ja luontotiedon ja kestävän kehityksen näyteikkunana. Konseptikuvauksen on laatinut Ekokumppanit Oy yritys- ja yhteiskuntasuhteet palveluryhmän toimeksiannosta. Valmisteluun ovat osallistuneet useat eri toimijat ja kaupungin yksiköt. Pirkanmaan ympäristöohjelmassa todetaan, että Särkänniemen elämyskokonaisuuden yhteyteen perustetaan ympärivuotinen liikunnan, vesistä nauttimisen, hyvinvoinnin, luontomatkailun, vesitiedon ja luonnossa oppimisen keskus. Keskus toimii porttina luontoon ja linkittää Tampereen ympäröivään maakuntaan, kansallispuistoihin ja luontoon uudella tavalla. Järvikeskuksen mahdollista toteuttamista koskevat sopimukset tuodaan päätettäväksi normaalin päätöksentekoprosessin mukaisesti. Järvikeskuksen valmistelua esitetään jatkettavaksi Särkänniemen ja Mustanlahden sekä Kortelahden satamien kokonaisuuden kehittämisen yhteydessä ja osana matkailun ekosysteemin kehittämistä. Jatkovalmistelussa selvitetään hankkeen markkinaehtoisen toteuttamisen mahdollisuudet ja malli Järvikeskuksen operaattorin valitsemiseksi. Särkänniemen palloilu- ja monitoimiareena

19 Tampere Pöytäkirja 17/ (83) Pyynikin palloiluhallin peruskorjaamista ja laajentamista sekä Santalahden uuden palloiluhallin toteutusedellytyksiä on tutkittu vuoden 2017 aikana. Tarveselvitys valmistui alkuvuonna Tarveselvityksen mukaan Santalahti ei sovellu palloiluhallin paikaksi ja uuden paikan etsimistä jatketaan. Keskustan kehitysohjelma on jo aikaisemmin tutkinut kyseisen toiminnon sijoittumista Särkänniemen alueen yhteyteen. Tarkastelu osoitti, että palloiluhallin sijoittuminen Särkänniemen alueen yhteyteen olisi Viiden tähden Keskustan tavoitteita tukeva ratkaisu sekä se sisältäisi lukuisia synergioita alueella olevien ja sinne tulevien toimintojen kanssa. Särkänniemen kaavaluonnoksen pohjana oleva yleissuunnitelma sisältää varauksen m2 monitoimiareenalle hyvällä paikalla suhteessa alueen muihin toimintoihin. Esityksenä on, että Särkänniemen alueen soveltuvuus palloiluhallin sijainniksi selvitetään ja tutkitaan synergiat alueen muiden toimijoiden kanssa sekä vaihtoehtoiset rahoitus- ja omistusmallit. Kyseessä ei ole linjaus hallin sijoituspaikasta tai toteutuksesta, vaan toteutusedellytysten selvittämisestä kyseiselle paikalle. Mikäli selvitys osoittaa, että paikka on soveltuva palloiluhallin paikaksi, niin mahdollisesta jatkosta, toteutuksesta ja toteutusmallista tehdään erikseen päätökset kaupungin normaalien käytäntöjen sekä päätösprosessien mukaisesti. Santalahden rantapuiston kehittäminen Santalahden rantapuisto on tärkeä osa keskustan kehittämisohjelman kaupunkikulttuurin, tapahtumien ja matkailun edellytyksiä edistävää elämyksellistä järvenrantakaupunkia sekä tärkeä täydennys keskustan tapahtymapaikkojen verkkoon. Keskustan tapahtumaverkkoa kehitetään palvelemaan kaupunkistrategian mukaista tavoitetta olla pohjoismaiden johtava elämyskaupunki ja parantamaan tapahtumien järjestämisen sekä tapahtumaelinkeinojen edellytyksiä. Kaupunginhallituksen 6/2016 hyväksymässä Tapahtumatoiminnan suuntaviivat -asiakirjassa todetaan, että kaupungin elävöittäminen tapahtumien avulla otetaan huomioon yleisiä alueita suunniteltaessa. Yleisiä alueita ja kiinteistöjä peruskorjatessa sekä uudiskohteita rakennettaessa huomioidaan monikäyttöisyys ja tapahtumanäkökulma. Keskeisten julkisten tilojen ja alueiden pitää täyttää tapahtumajärjestämisen asettamat edellytykset ja mahdollistaa tapahtumien järjestäminen ekologisesti kestävillä toimintatavoilla. Samassa dokumentissa asetetaan kaupungin yleisten alueiden ja tapahtumarakenteiden kehittämisen tavoitteiksi, että kaupungissa on laaja valikoima korkeatasoisia ja monikäyttöisiä tiloja ja alueita, jotka mahdollistavat niin suurten kuin pientenkin tapahtumien järjestämisen, kaupungin infrastruktuuri huomioi tapahtumatoiminnan ja mahdollistaa kestävän kehityksen mukaiset ratkaisut ja tapahtumaalueita, -paikkoja ja -rakenteita kehitetään pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti.

20 Tampere Pöytäkirja 17/ (83) Santalahden rantapuiston varustaminen palvelemaan myös tapahtumien järjestämistä osana keskustan muuta tapahtumapaikkojen verkkoa on hyväksytty osana Viiden tähden keskustan kehittämisohjelmaa vuonna Santalahden rantapuiston yleissuunnitelma hyväksyttiin yhdyskuntalautakunnan kokouksessa Suunnitelma käsittää kolmen hehtaarin laajuudelta uutta puistoaluetta, joka syntyy järveä täyttämällä sekä lisäksi entistä puistoaluetta noin seitsemän hehtaaria. Toteutussuunnittelu vaiheessa osaan puistoaluetta lisätään tapahtumia mahdollistavia elementtejä, jotta puisto on kestävä myös tapahtumakäytössä. Tapahtumakäytön mahdollistava varustus on tarkoituksenmukaista ja edullinen ratkaisu tehdä samalla kun puiston varsinainen toteutus tehdään. Vastaavien tapahtumapaikkojen tapahtumien taloudellisista vaikutuksista tehtyjen selvitysten perusteella nyt tehtävän tapahtumavarustuksen investoinnin arvioidaan tulevan sen mahdollistamien tapahtumien kävijöiden aluetalouteen jättämien tulojen kautta kaupungille verotuloina muutamassa vuodessa takaisin. Santalahden rantapuisto on ollut perinteisesti avoin oleskelupuisto, jossa on paljon nurmialuetta vapaaseen oleskeluun ja pelailuun. Toteutussuunnittelussa huomioidaan elementit, joilla varmistetaan puiston toimiminen myös tapahtumakäytössä. Keskustassa ja sen välittömässä läheisyydessä olevat puistot, kuten Pyynikki, Tammerkosken rannat, Eteläpuisto jne. ovat perinteisesti olleet kaupunkilaisten viihtymis-, kokoontumis- ja tapahtumapaikkoja. Santalahden rantapuisto tulee valmistuttuaan olemaan laajasti kaupunkilaisten viihtymiskäytössä, mutta myös merkittävä lähivirkistäytymispaikka alueen asukkaille. Toteutusvaiheessa on tärkeää huomioida alueen korkea käyttöaste, jotta puisto pysyy toimintakuntoisena niin yleisötapahtumissa kuin omaehtoisessa viihtymisessäkin. Sijaintinsa puolesta Santalahti liittyy korkeatasoiseen ja poikkeukselliseen kokonaisuuteen yhdessä Särkänniemen ja Onkiniemen kanssa, luoden alueen, jolla on ainutlaatuinen potentiaali matkailun ja tapahtumatoiminnan saralla. Tapahtuma-ala kasvaa ja kehittyy ollen jo merkittävä työllistäjä Tampereen alueella. Tapahtumat myös luovat alueelle imagoa ja antavat kaupunkimarkkinointiin hyviä elementtejä. Tapahtumat osaltaan tukevat yhteisöllisyyttä, joka on tärkeä osa kaupunkilaisten viihtyvyyttä kasvavassa kaupungissa. Santalahden rantapuistolle myös on kiistaton tarve monipuolisena tapahtumien järjestämisen paikkana. Keskustan läheisyydessä, missä on tarvetta tapahtumien järjestämiselle ja minne tapahtumanjärjestäjät ovat valmiita tapahtumia tuomaan, ei ole realistisia vaihtoehtoja vastaavalle nykyistä tapahtumapaikkojen verkkoa täydentävän tapahtumapaikan toteuttamiselle. Santalahden rantapuiston arvioitu osittainen käyttö tapahtumiin on vuosittain noin vuorokautta sisältäen tapahtumien rakentamisen ja purkamisen. Tapahtumien rakentamisen ja purkamisen aikana alueen käyttö puistona on vain osin rajattu.

21 Tampere Pöytäkirja 17/ (83) Täysin rajattu muulta käytöltä alue on vain tapahtumapäivinä, joita on arvioitu olevan noin 5-6 vuosittain. Muina aikoina alue toimii normaalisti alueen lähipuistona ja virkistysalueena. Monipuolinen tapahtumien järjestäminen mahdollistetaan suunnittelemalla ja varustamalla kaikki keskustan yleiset alueet, torit ja puistot siten, että ne mahdollistavat monipuolisten tapahtumien järjestämisen kilpailukykyisesti ja turvallisesti. Keskustan tapahtumaverkko palvelee tapahtumien järjestämistä tehokkaasti ja tasapuolisesti. Keskeinen tavoite keskustan yleisten alueiden varustamisessa normaalikäytön lisäksi myös tapahtumia järjestämistä tukevalla tekniikalla, kalustuksella sekä rakenteilla on tapahtumien turvallisen ja tehokkaan järjestämisen mahdollistaminen sekä mahdollisten häiriöiden minimointi. Santalahden rantapuisto on merkittävä parannus keskustan tapahtumainfrastruktuuriin ja mahdollisuus toteuttaa tavoitetta tulla Pohjoismaiden vetovoimaisimmaksi elämyskaupungiksi. Tapahtumia järjestetään kaikissa keskustan tapahtumapaikoissa tulevaisuudessakin ja uusi Santalahden rantapuisto vähentää painetta kasvattaa tapahtumien määrää nykyisissä keskustan jo kuormitetuissa tapahtumapaikoissa. Ehdotettavat linjaukset jatkovalmistelulle ovat, että Santalahden rantapuiston kehittämistä jatketaan kaupunkilaisten vapaa-ajan alueeksi, asukkaiden lähivirkistysalueeksi sekä monipuoliseksi ja vetovoimaiseksi tapahtumapuistoksi. Valmistelua jatketaan siten, että mahdollistetaan monipuolisten tapahtumien järjestäminen kilpailukykyisesti, turvallisesti ja hyödyntäen tasapuolisesti kaikkia keskustan tapahtumapaikkoja. Särkänniemi Oy:ltä sekä Visit Tampere Oy:ltä pyydetyt lausunnot Santalahden rantapuiston kehittämisestä ovat päätöksen liitteenä. Liitteet 1 Särkänniemen-Onkiniemen-Santalahden rantapuiston kehittämisen esittelymateriaali 2 Visit Tampere Oy lausunto Santalahden rantapuiston tapahtumakäytön vaikutuksista 3 Särkänniemi Oy lausunto Santalahden rantapuiston tapahtumakäytön vaikutuksista

22 Tampere Pöytäkirja 17/ (83) 203 Tampereen kaupungin talouskatsaus 3/2018 TRE:3244/ /2018 Valmistelija / lisätiedot: Männikkö Jukka Valmistelijan yhteystiedot Talousjohtaja Jukka Männikkö, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Tampereen kaupungin talouskatsaus 3/2018 merkittiin tiedoksi. Kaupungin toimintayksiköiden tulee toteuttaa talouden tehostamistoimenpiteitä ja pyrkiä kaikin mahdollisin keinoin välttämään kuluvan vuoden talousarviota uhkaavat ylitykset. Talousarvion toteutumisesta ja talousarvioylitysten välttämiseksi tehdyistä toimenpiteistä tulee raportoida kaupunginhallitukselle kuukausittain. Talouden tasapainottamisohjelman toteutumisesta tulee raportoida samassa yhteydessä. Esittelijä: Juha Yli-Rajala, Konsernijohtaja Päätösehdotus oli Tampereen kaupungin talouskatsaus 3/2018 merkitään tiedoksi. Kaupungin toimintayksiköiden tulee toteuttaa talouden tehostamistoimenpiteitä ja pyrkiä kaikin mahdollisin keinoin välttämään kuluvan vuoden talousarviota uhkaavat ylitykset. Toimenpiteistä tulee raportoida kaupunginhallitukselle vuoden aikana talousraportoinnin yhteydessä. Kaupungin toimintayksiköiden tulee raportoida talouden tasapainottamisohjelman toteutumisesta kaupunginhallitukselle elokuun toiminnan ja talouden katsauksessa sekä tilinpäätöksessä. Kokouskäsittely Kaupunginhallitus myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden johtaja Mikko Nurmiselle, johtaja Taru Kuosmaselle ja talousjohtaja Jukka Männikölle He olivat asiantuntijoina läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn aikana. Keskustelun kuluessa asian esittelijä Juha Yli-Rajala muutti päätösehdotuksen kuulumaan seuraavasti: "Tampereen kaupungin talouskatsaus 3/2018 merkitään tiedoksi.

23 Tampere Pöytäkirja 17/ (83) Kaupungin toimintayksiköiden tulee toteuttaa talouden tehostamistoimenpiteitä ja pyrkiä kaikin mahdollisin keinoin välttämään kuluvan vuoden talousarviota uhkaavat ylitykset. Talousarvion toteutumisesta ja talousarvioylitysten välttämiseksi tehdyistä toimenpiteistä tulee raportoida kaupunginhallitukselle kuukausittain. Talouden tasapainottamisohjelman toteutumisesta tulee raportoida samassa yhteydessä." Puheenjohtaja totesi näin muutetun päätösehdotuksen olevan päätöksenteon pohjana. Perustelut Tammi-maaliskuun tilikauden tulos oli 11,0 milj. euroa alijäämäinen. Alkuvuoden toimintakate toteutui 12,1 milj. euroa edellisen vuoden tammi-maaliskuuta heikompana. Vuonna 2017 sosiaali- ja terveyslautakunta ylitti vuoden aikana muutetun talousarvion reilusti. Tilinpäätöksen perusteella oli arvioitavissa, että sosiaali- ja terveyslautakunta ei pysty mitoittamaan vuonna 2018 toimintojaan valtuuston hyväksymän alkuperäisen talousarvion mukaiseksi. Vuoden 2017 tilinpäätöksen perusteella oli arvioitavissa, että vuoden 2018 talousarviossa asetetusta tilikauden tulostavoitteesta voidaan jäädä milj. euroa. Arvio oli tiedossa myös talousohjelman laadinnan aikana. Lisäksi palvelutarpeen lisääntyminen asiakasmäärän kasvun myötä aiheuttaa talousarvion ylityksiä. Maaliskuun toteuman perusteella laaditun tilinpäätösennusteen mukaan toimintatulojen arvioidaan ylittävän vuosisuunnitelman 1, 5 milj. eurolla, toimintakulujen 52,3 milj. eurolla ja toimintakatteen toteutuvan 50,8 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompana. Toimintamenojen ylitys aiheutuu lähinnä sosiaali- ja terveyslautakunnan ennustetusta 47,8 milj. euron ylityksestä. Ylityksestä lähes puolet aiheutuu Pirkanmaan sairaanhoitopiirin palvelutilauksen 22 milj. euron ylityksestä. Sairaanhoitopiirin ennuste perustuu palvelujen kysynnän arvioituun noin neljän prosentin kasvuun. Sosiaali- ja terveyslautakunnan henkilöstökulujen arvioidaan ylittävän vuosisuunnitelman 10,2 milj. eurolla. Ylityksen taustalla ovat erityisesti sairaalaja kuntoutuspalveluista liian pienenä siirretty budjettikehys sekä palvelutarpeen kasvu. Lasten ja nuorten palvelulinjan ylitysennuste koostuu lähinnä lastensuojelun kiireellisten sijoitusten kasvusta. Vastaanottopalvelujen palvelulinjan ylitysennuste perustuu asiakasmäärän, lääkkeiden ja hoitotarvikkeiden sekä laboratorio- ja kuvantamispalvelujen ostojen kasvuun. Psykososiaalisen tuen palvelulinjan ylitysennuste aiheutuu vammaispalvelujen asiakasmäärän ja palvelutarpeen kasvusta sekä ehkäisevän toimeentulotuen käytöstä. Ikäihmisten palvelulinjan ylitysennuste aiheutuu henkilöstökulujen ja omaishoidon tuen ylityksistä.

24 Tampere Pöytäkirja 17/ (83) Sivistys- ja kulttuurilautakunnan toimintakatteen arvioidaan ylittyvän 3,2 milj. eurolla kunta-alan palkkaratkaisun, palvelusetelipäivähoidon laajentamisen sekä palvelujen ostojen (ateriapalvelut, työterveys, ostopalvelupäivähoito) vuoksi. Toimintakatteen eli nettomenojen arvioidaan kasvavan 51,3 milj. euroa (4,5 prosenttia). Huomattavan korkeaksi ennustettu menojen kasvu aiheutuu käytännössä sosiaali- ja terveyspalvelujen menojen kasvusta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoiset nettomenot kasvavat ennusteen mukaan 33,1 milj. euroa eli 5,1 prosenttia. Lautakunnan ulkoisten nettomenojen kasvu on suurempaa kuin talousarvion toteumavertailussa esitetty, sisäiset erät sisältävä, kasvu 3,4 prosenttia. Lautakunnan kaupungin sisäisten tukipalvelujen kulut pienenevät edelliseen vuoteen nähden Sairaala- ja kuntoutuspalvelujen yhdistyttyä Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin, mikä selittää talousarvion toteumavertailun pienempää nettomenojen kasvua sosiaalija terveyslautakunnan osalta. Sivistys- ja kulttuurilautakunnan ulkoiset nettomenot kasvavat 8,2 milj. euroa (3,4 prosenttia) lähinnä varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen alenemisen, palvelusetelipäivähoidon laajentamisen ja perusopetuksen oppilasmäärän kasvun aiheuttaman henkilömäärän kasvun vuoksi. Henkilöstömenojen ennustetaan ylittävän vuosisuunnitelman 12,1 milj. eurolla. Palkkamenojen vertailukelpoinen kasvu on ennusteen mukaan noin 17 milj. euroa (3,6 prosenttia). Kunta-alan palkkaratkaisun osuus kasvusta on noin 4 milj. euroa. Talouden suotuisa kehitys näkyy verotulojen kasvuna ja verotuloja on kertymässä yhteensä 15,0 milj. euroa vuosisuunnitelmaa enemmän. Valtionosuudet ovat kokonaisuutena ottaen toteutumassa vuosisuunnitelman mukaisesti. Nettoinvestointien tilinpäätösennuste on 239,0 milj. euroa, mikä alittaa vuosisuunnitelman 12,1 milj. eurolla. Suurimmat nettoinvestoinnit ovat Asunto- ja kiinteistölautakunnan 97,5 milj. euron investoinnit, Yhdyskuntalautakunnan 80,0 milj. euron investoinnit sekä Tampereen Veden 23,0 milj. euron investoinnit. Nettoinvestointien tilinpäätösennuste alittaa vuosisuunnitelman 12,1 milj. eurolla lähinnä talonrakennushankkeista johtuen. Kaupungin lainamäärä on kasvamassa 136 milj. euroa ja asukaskohtainen lainamäärän ennuste on euroa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan talouden tasapainottamisohjelman vuosille Talousohjelmassa määritellyin keinoin tavoitellaan yhteensä 43,5 milj. euron säästöjä vuosina Vuodelle 2018 tehostamistoimenpiteillä tavoitellaan noin 8 milj. euron vaikutuksia. Kaupunginvaltuuston hyväksymän talousohjelman vaikutukset eivät ole mukana maaliskuun tilinpäätösennusteessa, vaan talousohjelman vaikutukset otetaan mukaan huhtikuun ennusteeseen.

25 Tampere Pöytäkirja 17/ (83) Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden tuloksesta on tulossa erittäin huono. Tulosennuste edellyttää talouden tasapainottamistoimenpiteiden tehostamista kuluvalle vuodelle ja vuoden 2019 talousarviovalmistelussa on jatkettava toiminnan ja talouden yhteensovittamista. Vuoden 2019 talousarvion laadinta on tammi-maaliskuun toteuman perusteella laaditun tilinpäätösennusteen perusteella ennätyksellisen vaikeaa nykyisen laajuisilla palveluilla ja tuloperusteilla. Mitään toimintamenoja kasvattavia toimintoja ei tule valmistella eikä käynnistää. Talouskatsauksen materiaaliin voi tutustua osoitteessa public.tableau.com/profile/tampereen.kaupunki#!/vizhome/ Talouskatsaus32018/Talouskatsaus?publish=yes Tiedoksi Jukka Männikkö, Pauliina Klemetti, konsernihallinto, palvelualueet ja liikelaitokset

26 Tampere Pöytäkirja 17/ (83) 204 Konsernihallinnon ja konsernipalveluyksikkö Kopparin palvelu- ja vuosisuunnitelman 2018 muutos TRE:9210/ /2017 Valmistelija / lisätiedot: Männikkö Jukka Valmistelijan yhteystiedot Talousjohtaja Jukka Männikkö, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Konsernihallinnon ja konsernipalveluyksikkö Kopparin palvelu- ja vuosisuunnitelmaan 2018 esitetyt muutokset hyväksyttiin. Suurtapahtumien vuosisuunnitelmamuutokset tulee tehdä kaupunginhallitukselle ennen tapahtumiin sitoutumista. Esittelijä: Juha Yli-Rajala, Konsernijohtaja Päätösehdotus oli Konsernihallinnon ja konsernipalveluyksikkö Kopparin palvelu- ja vuosisuunnitelmaan 2018 esitetyt muutokset hyväksytään. Kokouskäsittely Kaupunginhallitus myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden talousjohtaja Jukka Männikölle. Hän oli asiantuntijana läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn aikana. Johanna Loukaskorpi ja Pekka Salmi poistuivat kokouksesta. Keskustelun kuluessa asian esittelijä Juha Yli-Rajala lisäsi päätösehdotukseen toisen ponnen, joka kuuluu seuraavasti: "Suurtapahtumien vuosisuunnitelmamuutokset tulee tehdä kaupunginhallitukselle ennen tapahtumiin sitoutumista." Puheenjohtaja totesi näin muutetun päätösehdotuksen olevan asian käsittelyn pohjana. Perustelut Tampereen kaupunki on nähnyt tapahtumat merkittävänä osana niin aluetaloudellista, imagollista kuin yhteisöllistä kehitystään jo vuosikymmenien ajan. Tampere onkin asukasmääräänsä nähden vilkkain tapahtumakaupunki 21 suurimman suomalaisen kaupungin joukossa. Kaupunki on panostanut tapahtumiin palkkaamalla henkilöstöä, tukemalla tapahtumia taloudellisesti sekä muilla järjestäjää tukevilla keinoilla.

27 Tampere Pöytäkirja 17/ (83) Kaupunginhallitus hyväksyi konsernihallinnon ja konsernipalveluyksikkö Kopparin vuoden 2018 palvelu- ja vuosisuunnitelman Konsernihallinnon palvelu- ja vuosisuunnitelmassa on varattu suurtapahtumien tukemiseen vuonna 2018 yhteensä euroa. Summa sisältää tuen yhdeksälle tapahtumalle, joista ehdottomasti suurin on kesällä Tampereella järjestettävät IAAF:n alle 20-vuotiaiden yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut. Tampere oli mukana hakemassa NBA 3X koripallotapahtumaa, joka siirtyykin vuodelle Suurtapahtumien budjetissa oli varattu NBA 3X:n tukemiseen euroa vuodelle 2018, mutta tapahtuma ei kuitenkaan tarvitse summaa toimintaansa tänä vuonna. Suurtapahtumatyöryhmässä on käsitelty eräiden uusien suurtapahtumien tukemista vuonna Liikuntapalveluiden rakentamiseen tarvitaan euroa suurtapahtumien rakentamisiin. Pyynikin Ajoissa kaupunki vastaa järjestysmies/ turvallisuus kustannuksista sekä jätehuollon ja Pyynikin kesäteatteriin tarvittavasta tekniikan vuokrasta. Jalkapallon EMkarsinnan osalta oli varauduttu yhteen otteluun, joita tuleekin tänä vuonna kaksi. European Pinball Championships -kilpailuja oli varauduttu tukemaan eurolla, mutta tilakustannusten osalta tarvitaan lisärahoitusta. Suurtapahtumatyöryhmä esittäää konsernihallinnon palveluja vuosisuunnitelman muutosta suurtapahtumien tuen osalta seuraavasti: Liikuntapalveluiden suurtapahtumien rakentaminen euroa Pyynikin Ajot -veteraanimoottoripyörätapahtuma euroa Jalkapallon EM-karsinta, kaksi ottelua, rakentaminen ja markkinointi euroa European Pinball Championships -tilakustannusten kompensointi euroa Yhteensä euroa Palvelu- ja vuosisuunnitelmamuutoksen jälkeen suurtapahtumien tukemiseen vuonna 2018 osoitetaan euroa, mikä alittaa palvelu- ja vuosisuunnitelmassa hyväksytyn summan eurolla. Tiedoksi Jukka Männikkö, Heli Turunen, Sanna Sipilä, Eija Heinänen, Lauri Savisaari, Pekka P. Paavola, Markus Kiviaho, Erja Viitala Liitteet 1 Konsernihallinnon ja Kopparin palvelu- ja vuosisuunnitelma 2018, muutettu kh