Työkaluja maan kasvukunnon hoitoon. Tuomas Mattila , Siilinjärvi
|
|
- Maija Outi Laaksonen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Työkaluja maan kasvukunnon hoitoon Tuomas Mattila , Siilinjärvi
2 OSMO -hanke Käynnissä Työkaluja ja osaamista maan kasvukunnon hoitoon Toimintaa Viljelijäkoulutusta Tilakoetutkimusta Menetelmäkehitystä Työkalupakki
3 Tavoitteena kasvukunnon parantaminen. TULKINTA JOHTO- PÄÄTÖKSET MÄÄRIT- TÄMINEN SUUNNIT- TELU SEURANTA KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS OSMO - Osaamista maan hoitoon
4 Työkaluja Maan kasvukunnon hoitosuunnitelma Hoitotoimenpiteiden priorisointilomake Kationinvaihtokapasiteetti ja kalkitustarvelaskuri Tilan koneketjujen tiivistymisriskien arviointilaskuri Kasvukunnon havainnoinnin menetelmät Viljelykierron vaikutusten arviointimenetelmät
5 Ongelmalohkojen tunnistaminen viljavuusanalyysistä
6 Lisälannoitus Satopotentiaali 20 t/ha Satovaste ilman rajoittavia tekijöitä 10 t/ha Sato RESURSSIHUKKA Seuraavaksi rajoittavin kasvutekijä Rajoittava kasvutekijä 6 t/ha 4 t/ha
7 Tulkinta? Miten tästä pääsee toimenpiteisiin?
8 Satopotentiaali (% maksimista) Teoria: pysyttävä harmaalla alueella 100% 95% 50% Täydennys Ylläpito Vähennys Oireet näkyville
9 Käytäntö: pelto voi olla monella tapaa rikki Liian alhainen kationinvaihtokapasiteetti ph alhainen tai liian korkea Ravinnesuhteet räikeästi pielessä
10 Kemiallisen tasapainon korjaus: vaihe vaiheelta Maalajiluokitus: kevyt, keskiraskas, raskas Arvio multavuudesta ph ja sen tulkinta Ca ja Mg K, P S, B Cu, Zn Mn Keskitytään vain asioihin, joita voi korjata! Tarkastellaan asioita oikeassa järjestyksessä! Joidenkin ongelmien kanssa joudutaan elämään, puutteita paikkaillaan lannoituksella! Lohkokohtainen lannoitus
11 Kationinvaihtokapasiteettilaskuri Tila Pvmäärä Ero tavoit Analyysitulokset mg/l meq/dl % KVKsta kg Näyte Maalaji Multavuus ph Ca Mg K Na Ca:Mg KVK Ca Mg K Na Yht. Ca Mg Kotipelto 3 HtMr m 6, % 14 % 4 % 2 % 92 % -228 Kulmala raivio hshht rm 5, % 13 % 2 % 2 % 73 % 598 Kulmala ylä HkMr vm 6, % 8 % 3 % 3 % 88 % -174 Kulmala ala HkMr m 7, % 8 % 1 % 2 % 97 % -878 Kulmala ala 2 hshht rm 6, % 11 % 4 % 2 % 90 % -218 Kulmala ala 3 HtMr m 6, % 11 % 3 % 3 % 90 % -172 Takapelto htmm 5, % 11 % 4 % 2 % 64 % 1177 Tila Pvmäärä Ero tavoitetasoon 33,0% 8,0% 3,7% Kalkitussuositus Analyysitulokset kg/hamg/l Ca Mgmeq/dl K % KVKsta Näyte Maalaji Multavuus ph Ca Ca Mg Mg K K Na NaKalsiitti Ca:Mg Dolomiitti KVK Ca Biotiitti Mg K Na Yht. C Kotipelto 3 HtMr m 6, % 14 % 4 % 2 % 92 % - Kulmala raivio hshht rm 5, , % 1,6 13 % 2 % 2 % 73 % Kulmala ylä HkMr vm 6, % 8 % 3 % 3 % 88 % - Kulmala ala HkMr m 7, ,6 86 % 3,48 % 1 % 2 % 97 % - Kulmala ala 2 hshht rm 6, % 11 % 4 % 2 % 90 % - Kulmala ala 3 HtMr m 6, % 11 % 3 % 3 % 90 % - Takapelto htmm 5, , % 11 % 4 % 2 % 64 % 1 Er
12 KVK riippuu savesta ja multavuudesta Kationinvaihtokyky Ht/Hs/He HtS/HsS/HeS AS OM% Saves 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% t OM 0% vm 1% % % % m 5% % % % rm 9% % % % % % % erm 16% % % % % t savea
13 Sama kaavio laskennallisella KVK:lla (64 % mitatusta) Kationinvaihtokyky Ht/Hs/He HtS/HsS/HeS AS OM% Saves 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% t OM 0% vm 1% % % % m 5% % % % rm 9% % % % % % % erm 16% % % % % t savea
14 Esimerkkilohkot: hyvin kevyitä maita Kationinvaihtokyky Ht/Hs/He HtS/HsS/HeS AS OM% Saves 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% t OM 0% vm 1% % % % m 5% % % % rm 9% % % % % % % erm 16% % % Happamilla multamailla % laskurin 35 KVK 37 arvo 40tuplattava % (tässä kaaviossa) t savea
15 Lohkojen luokittelu Hyvät lohkot (KVK > 14 cmol/l, Ca, Mg, K, P, S ok) Ongelmalohkot Liikaa Mg, liian vähän Ca, ph alhainen kalkitus kalsiitilla Liikaa Mg, ph ok, rikistä puutetta kipsi Liian vähän Mg, ph alhainen dolomiittikalkki K ja P puutetta lanta KVK alhainen orgaanista ainetta (mitä? Riippuu Ca, K, P tarpeista) Mitä paremmin ratkaisun saa sovitettua ongelmaan, sitä kannattavampi investointi on!
16 Kemiallisen tasapainon korjaus: vaihe vaiheelta Maalajiluokitus: kevyt, keskiraskas, raskas Arvio multavuudesta ph ja sen tulkinta Ca ja Mg K, P S, B Cu, Zn Mn Keskitytään vain asioihin, joita voi korjata! Tarkastellaan asioita oikeassa järjestyksessä! Joidenkin ongelmien kanssa joudutaan elämään, puutteita paikkaillaan lannoituksella! Lohkokohtainen lannoitus
17 Tiivistymisriskien minimointi
18 Muutama kysymys Paljonko tiivistyminen maksaa tilallani? Mitkä koneet aiheuttavat suurimmat tiivistymisriskit? Millä näiden koneiden riskiä voi pienentää? Miten löydän vaihtoehtoiset renkaat koneisiin? Miten valitsen sopivimman vaihtoehdon? Miten renkaat kannattaa ostaa? Mattila: Sopivimmat renkaat
19 Tiivistyneen maan suhteellinen sato (%) n. 20% sadonmenetys ensimmäisenä vuonna, noin 5% pysyvästi Suhteellinen sato C = savi %; t = aika vuosina; n = ajokerrat Savi = 10% Savi = 30% Ajokertojen määrä (pyörät) = 10 Yksi tiivistävä ajo ajanhetkellä = 0 Savi = 50% Päiviä tiivistämisen jälkeen Mattila: Sopivimmat renkaat 19
20 Suuruusluokka kustannuksista Hyvä satotaso 6 t/ha 15% sadonmenetys: 6000 kg/ha x 15% = 900 kg/ha Tiivistetty osuus: 50% 900 kg/ha x 50% = 450 kg/ha Vuotuiskustannus 150 /t sadon arvo 450 kg/ha x 150 /t : 1000 kg/t = 67,5 /ha Sadonkorjuupinta-ala 100 ha: 100 ha/vuosi x 67,5 /ha = 6750 /vuosi Järkevä korjausinvestointitaso 5-20 vuotta takaisinmaksu 20 vuotta x 6750 /ha = vuotta x 6750 /vuosi = Mattila: Sopivimmat renkaat
21 Maan tiivistymisen ehkäisy parantaa kannattavuutta huomattavasti. Kannattavuuden paraneminen noin 100 /ha. Syväkuohkeutus on harvoin kannattavaa sellaisenaan, parhaimmillaan kannattavuus parani 10 /ha. - Chamen, T.W. C., Andrew P. Moxey, Willie Towers, Bedru Balana, ja Paul D. Hallett. Mitigating arable soil compaction: A review and analysis of available cost and benefit data. Soil and Tillage Research, 146: Mattila: Sopivimmat renkaat
22 Mitkä koneet? Terranimo on hyvä työkalu tarkkaan analyysiin
23 Renkaan ilmanpaine (kpa) Tiivistymiskaavake on nopea työkalu koko tilan koneketjun arviointiin Alhainen tiivistymisriski äestys + kylvö Rengaskuorma (kg) x 1750, m 2750 : m 3750 = 52% x 0,52 m : 6 m = 35% Yht. 87% alasta 60 Suuri riski: Tiivistymisriski 15 cm Ruisku 2,5% Kyntö 33% Puinti 30% Ruiskutus Liete 23% Yht. 88% alasta Kyntö Puinti Lietteen levitys Alhainen tiivistymisriski äestys + kylvö 4 x 0,52 m : 4 m = 52% 4 x 0,52 m : 6 m = 35% Yht. 87% alasta Suuri riski: Ruisku 2,5% Kyntö 33% Puinti 30% Liete 23% Yht. 88% alasta Mattila: Sopivimmat renkaat
24 Renkaan ilmanpaine (kpa) Tiivistymisriskit pohjamaassa Rengaskuorma (kg) Tiivistymisriski 35 cm Alhainen tiivistymisriski 87 % alasta Kohtalainen 65 % Suuri 23 % Mattila: Sopivimmat renkaat
25 Nykytilanne: 1,6 m kyntö, 6 m lietevaunu, 3,8 m puimuri, 4 m kylvökone, 6 m äes, 15 m ruisku Mattila: Sopivimmat renkaat
26 Keinoja Kynnön vakopyörä pois vaosta: kevytmuokkaus tai onland -kyntö Koneiden tasapainotus Koneiden työleveyden toisiinsa sovittaminen Lietteen kuljetus ja levitys erilleen Renkaiden määrän lisääminen Renkaiden vaihtaminen parempiin Mattila: Sopivimmat renkaat
27 Rajaavat tekijät: Minkä kokoiset renkaat koneeseen mahtuvat? Halkaisija? Mikä on koneen kokonaisleveys? Renkaan kantavuus? Teholuokka? Sopiiko rengas muihin renkaisiin? Vierintäkehä? Kuormitettu säde? Mattila: Sopivimmat renkaat
28 Nelivetotraktorissa vierintäkehä ETRTO SRI indeksi Continental AC85 520/85R38 Vierintäkehä: 5515 mm Halkaisija: 1857 mm Kuormitettu säde: 827 mm Load index: 155 A8 (3875 kg/rengas) 3800 kg 1,3 bar Xeobib 0,8 bar MegaXbib 0,6 bar Mattila: Sopivimmat renkaat
29 Nykytilanne: 1,6 m kyntö, 6 m lietevaunu, 3,8 m puimuri, 4 m kylvökone, 6 m äes, 15 m ruisku Ehdotus: 4 m kevytmuokkaus, 8 m lietevaunu, 4 m puimuri, 4 m kylvökone, 6 m äes, 16 m ruisku Mattila: Sopivimmat renkaat
30 Maan kosteus (cbar) Toimiva kuivatus on edellytys tiivistymisen ehkäisemiselle Esikuormitus (kpa) Turvallinen kuormitus noin puolet näistä luvuista. Alle 0,5 bar kuormituksella harvoin tiivistymistä. Savipitoisuus (%) Mattila: miten juurille happea
31 Kuivatustilanteen arviointi
32 Laskuaukko on hyvä indikaattori ojaston kunnosta cm pohjan yläpuolella Virtaama 1 l/s/ha 60 mm vettä viikossa 240 mm pinnan lasku kuopassa Mattila: miten juurille happea
33 Kuivatusongelmia Niskaoja liian matala Vanha ojitus liitetty huonosti Valtaoja perkaamatta, kuivavara vähissä Mattila: miten juurille happea
34 40 cm kuivavara talvella Mattila: miten juurille happea
35 Mattila: miten juurille happea Jukka Rajala, 2017.
36 Mattila: miten juurille happea
37 100 cm syvyydessä oja 15 m välein? 130 cm syvyydessä vettä johtava kerros Esimerkkiprofiili 1. Tässä maaprofiilissa hietasavi- (0-20 cm), hiesusavi- (20-40 cm) ja hiuekerrosten ( cm) alapuolelta löytyi hietaa ( cm). Syvä hietakerros johtaa hyvin vettä, mikä näkyi kuopan reunan sortumisena. Tässä tilanteessa syvä ja harva ojitus on tehokas ratkaisu. Kuva: Pat Tuohy / Teagasc Mattila: miten juurille happea
38 100 cm syvyydessä oja 15 m välein? Äärimmäisen heikko vedenläpäisevyys Esimerkkiprofiili 2. Tässä maaprofiilissa pintamaakerrokset ja pohjamaan yläosa (0-60 cm) on juuristokanavien täyttämää ja huokoista, mutta sen alapuolella alkaa äärimmäisen heikosti vettä läpäisevä savikerros ( cm), jossa ei kasva juuria. Tässä tilanteessa tarvitaan matala ja tiheä ojitus. Kuva: Pat Tuohy / Teagasc Mattila: miten juurille happea
39 Tehokkain ojitustapa riippuu maaprofiilista Alue 1: Ojat 80 cm syvyyteen, 20 m välein, soratäyttö 50 cm, myyräojitus 1,5 m välein. 0,2 Kuoppa 1 Ruokamulta 0,4 Juuria, kiviä Tiivistä savea 1,6 Savea, kiviä 3,0 Kuopat 2-3 Alue 2: Ojat 1,65 m syvyyteen, 20 m välein, reunaojan syvennys. 0,2 1,0 Ruokamulta Hietasavea, halkeamia 1,6-1,7 2,0-3,0 Hietaa, vettä kuoppaan Hyvin tiivistä savea Mattila: miten juurille happea
40 Viljelykierron arviointi
41 Biologian hoito Aldo Leopold, 1933: Joka laji tarvitsee kodin: ruokaa, vettä, suojan ja tilaa Mattila: Biologinen viljavuus
42 Mihin mahtuu kasveja? OHRA KAURA OHRA KAURA OHRA VLN VLN RUIS PAPU KAURA VLN RUIS KAURA Tehtävä: miltä oma kiertosi näyttää? Mattila: Biologinen viljavuus
43 Hiilensidonnan typpi- ja rikkitarve Humuksessa C:N:S suhteet ovat noin 10:1:0,2 Eli 434 kg C vaatii kaverikseen 43 kg N ja 9 kg S Rehun laatu Jos vuoden lopussa kertyneellä kerääjäkasvi- ja olkimassalla lehmä lypsäisi 8000 kg/vuosi, maan rehustus on kunnossa. - Friedrich Wenz Ma ttila : Biol ogi 43 nen
44 Lierojen lisääminen Aldo Leopold, 1933: Joka laji tarvitsee kodin: ruokaa, vettä, suojan ja tilaa. Ruokaa: Kasvijätteet maan pinnalla (noin 300 kg/ha/kk rehuntarve) Suojaa: Muokkaus rikkoo käytävät ja tappaa lieroja Muokkaa vain kun maa on kuivaa tai jäässä, tai madot eivät vielä aktiivisia keväällä, Sepp Braun Mattila: Biologinen viljavuus
45 Viljelykierron arviointiharjoitus (J. Rajala) Viljelykierron vaikutus Maan eloperäisen aineen määrään Ruokamultakerroksen mururakenteeseen Jankon rakenteeseen Kasvipeitteisyys / maan pinnan suojaus Sopivuus tilan maalajeihin Viljelykierron typpitalouteen Maaperän ravinteiden hyväksikäyttöön Ravinnehävikkeihin Rikkakasvien ehkäisyyn ja torjuntamahdollisuuksiin Kasvitautien ja tuholaisten ehkäisyyn Ruokintaomavaraisuuteen Kuivikeomavaraisuuteen Työt; työhuiput, koneketjut, logistiikka Markkinat, logistiikka Talous heikko keskinkert. hyvä
46 Talouspuoli on helppo laskea Tavanomainen tuotanto Sato Tuet Muut.kust. Kate A kasvi pinta-ala kg/ha /kg /ha /ha /ha /ha ohra ha , mallasohra 2 ha , Kaura 1 ha , Kevätvehnä ha , Syysruis ha , Rypsi ha , Syysrypsi ha , Härkäpapu ha , Viherlannoitus ha 0 0, Säilörehu ha 0 0, LHP (m.nurmet) ha kerääjäkasvi 0 ha yht 3 ha Tilan Kate A Mattila: Biologinen viljavuus
47 Talouspuoli on helppo laskea Tavanomainen tuotanto Sato Tuet Muut.kust. Kate A kasvi pinta-ala kg/ha /kg /ha /ha /ha /ha ohra ha , mallasohra ha , Kaura ha , Kevätvehnä ha , Syysruis 1 ha , Rypsi ha , Syysrypsi 1 ha , Härkäpapu ha , Viherlannoitus 1 ha 0 0, Säilörehu ha 0 0, LHP (m.nurmet) ha kerääjäkasvi 0 ha yht 3 ha Tilan Kate A Peltoa kunnostavalla kierrolla 87 /ha lisää katetta! Mattila: Biologinen viljavuus
48 Muutkin asiat voidaan laskea Pisteet Kasvukuntopisteet -1 pistettä/ha - Kate A 627 /ha 57 Typpiomavaraisuus -108 kg/ha - Hiilitase -0,143 t/ha/v 12 Rikat - kesto 0, Rikat - kevät 1, Rikat - syys 0 25 Työ kevät 2 h/ha 50 Työ kesä 0 h/ha - Työ syksy 2,5 h/ha 63 Kasvukuntopisteet Kate A Typpiomavaraisuus Hiilitase Pisteet Rikat - kesto Pisteet Kasvukuntopisteet 1,3 pistettä/ha 78 Kate A 714 /ha 65 Typpiomavaraisuus -2 kg/ha 66 Hiilitase 0,439 t/ha/v 57 Rikat - kesto Rikat - kevät -1, Rikat - syys 1, Työ kevät 0 h/ha - Työ kesä 1 h/ha 25 Työ syksy 2 h/ha 50 Rikat - kevät Rikat - syys Työ kevät Työ kesä Työ syksy
49 Viljelykiertolaskuri Kierto 1 Muut.kust. Kate A Työmäärä h Kasvi pinta-ala kg/ha /kg /ha /ha /lohko Kevät Kesä Syys Pisteet Ohra ha , ,5 Kasvukuntopisteet -1 pistettä/ha - Mallasohra 2 ha , ,5 Kate A 627 /ha 57 Kaura 1 ha , ,5 Typpiomavaraisuus -108 kg/ha - Kevätvehnä ha , ,5 Hiilitase -0,143 t/ha/v 12 Syysruis ha , ,5 Rikat - kesto 0, Rypsi ha , ,5 Rikat - kevät 1, Syysrypsi ha , ,5 Rikat - syys 0 25 Härkäpapu ha , ,5 Työ kevät 2 h/ha 50 Viherlannoitus ha , Työ kesä 0 h/ha - Säilörehu ha , Työ syksy 2,5 h/ha 63 Kaksi kiertoa vertailussa. Lähtötiedot, pinta-alat, satotasot, työmenekit, LHP (m.nurmet) ha , Kerääjäkasvi 0 ha yht 3 ha Tilan Kate A , ,5 Kierto 2 Muut.kust. Kate A Työmäärä h/ha Kasvi pinta-ala kg/ha /kg /ha /ha /lohko Kevät Kesä Syys Pisteet kustannukset. Ohra ha , ,5 Kasvukuntopisteet 1,3 pistettä/ha 78 Mallasohra ha , ,5 Kate A 714 /ha 65 Kaura ha , ,5 Typpiomavaraisuus -2 kg/ha 66 Kevätvehnä ha , ,5 Hiilitase 0,439 t/ha/v 57 Syysruis 1 ha , ,5 Rikat - kesto Rypsi ha , ,5 Rikat - kevät -1, Syysrypsi 1 ha , ,5 Rikat - syys 1, Härkäpapu ha , ,5 Työ kevät 0 h/ha - Viherlannoitus 1 ha , Työ kesä 1 h/ha 25 Säilörehu ha , Työ syksy 2 h/ha 50 LHP (m.nurmet) ha , Kerääjäkasvi 0 ha yht 3 ha Tilan Kate A Per ha ,0 Kasvukuntopisteet Tulokset: - Maa: typpitase, hiilitase, kasvukunto - Talous: Kate A, työaika - Rikkakasvit: kevät, kesä, syksy Kate A laskee hieman, työmäärä laskee paljon eli tuntipalkka nousee ja maan kasvukunto paranee. Jos sadot saa nousemaan 10%, ollaan katteessakin paremmalla puolella Kate A Typpiomavaraisuus Hiilitase Rikat - kesto Rikat - kevät Rikat - syys Työ kevät Työ kesä Työ syksy Pisteet
50 Miten tämä laitetaan nippuun?
51 Korjattavaa riittää Reunaojan raivaus ja perkuu Hietakummun maanparannus puukuiduilla 1 ha Puimurin renkaiden suurentaminen Kalkitus Mg kalkki 4 ha Laskuaukon kunnostus Jankkurin hankinta Uusintaojitus 2 ha märkää osaa Piensiemenkylvökone ja aluskasvit Hivenanalyysit eri lohkon osista
52 Miten laittaisit tärkeysjärjestykseen? Reunaojan raivaus ja perkuu Hietakummun maanparannus puukuiduilla 1 ha Puimurin renkaiden suurentaminen Kalkitus Mg kalkki 4 ha Laskuaukon kunnostus Jankkurin hankinta Uusintaojitus 2 ha märkää osaa Piensiemenkylvökone ja aluskasvit Hivenanalyysit eri lohkon osista
53 Jos käytössä olisi 5000, miten sijoittaisit? Reunaojan raivaus ja perkuu Hietakummun maanparannus puukuiduilla 1 ha Puimurin renkaiden suurentaminen Kalkitus Mg kalkki 4 ha Laskuaukon kunnostus Jankkurin hankinta Uusintaojitus 2 ha märkää osaa Hivenanalyysit eri lohkon osista 150 Piensiemenkylvökone ja aluskasvit
54 Nyrkkisääntö päätöksenteon tehostamiseksi Fiilis? Paukut Suunta (Katetuotto) (Vertailu) Heikko lenkki Perimmäinen syy Kysymyspatteristo, joka varmistaa, että asiaa tulee ajateltua eri kanteilta. Lähde: Savory ja Butterfield, Holistic Management - A new framework for decision making
55 Ongelmat ja ratkaisut yhdellä lomakkeella Toimenpiteet Kasvukunnon hoitosuunnitelma Tila Kilpiä Vuosi 2018 Kemiallinen tila Kemiallinen tila Kalkki ja maanparannus Hivenet Pelto KVK ph Ca/Mg P K B, S Zn, Cu Mn Pelto Aine Ala t/ha /t Seos /ha Aalto 14 1 Aalto Koivuniemi KoivuniemiRikkiviisas Multiple Kotipelto, ylä Kotipelto, ykiseriitti 12 0, Multiple Kotipelto, rinne Kotipelto, rrikkiviisas Multiple Kotipelto, ala 18 1 Kotipelto, ala Kotipelto Kotipelto 3 Rikkiviisas Takamaa Takamaa Lihaluujauho 15 0, Kulmala Kulmala Rikkiviisas Multiple Lammensivu LammensivRikkiviisas Multiple Kotipelto, omena Kotipelto, okiseriitti 1 0, KP, suoja 23 KP, suoja K, luonnonhoito 12 K, luonnonhoito Takapelto 9 1 Takapelto Apatiitti Fyysinen tila Fyysinen tila Ojitus, jankkurointi Kaluston uusiminen Pelto Maalaji Reunaoj at Salaojat Tiivisty mä Pinnan muoto Muokkaustap a Muokkaustapa Pelto Toimenpide Yks /yks Hankinta Aalto Keskiraskas Kultiv. Aalto Muotoilu syksyllä 0, Puimurin renkaat 5000 Koivuniemi Kevyt KoivuniemiReunaojien perkuu Deutzin paripyörät 5000 Kotipelto, ylä Keskiraskas Kotipelto, ysalaojitus ####### Kotipelto, rinne Kevyt Kotipelto, r Salaojitus ####### Kotipelto, ala Keskiraskas 1 1 Tiivistyskertoimet Kotipelto, asalaojitus Kotipelto 3 Keskiraskas Kpa 15 cm Kotipelto 3 Salaojitus ####### Takamaa Keskiraskas Traktori 50 Takamaa Salaojitus ####### Kulmala Kevyt Traktori 50 Kulmala Reunaojat auki Lammensivu Kevyt Puimuri 100 LammensivReunaojat auki 0, Kotipelto, omena Kevyt 1 Vaunu 100 Kotipelto, omena 0 - KP, suoja Keskiraskas 1 KP, suoja K, luonnonhoito Kevyt 1 K, luonnonhoito 0 - Takapelto Kevyt Takapelto Pinnanmuotoilu Biologinen tila Biologinen tila Pelto Multavuus%Juuret Madot Muruk estävy ys Haju Kierto ha Viljelykierron muutokset Aalto Nurmi 25 Takapelto heinälle 150 Koivuniemi 6 Vilja 50 Kulmalan ylä heinälle 150 Kotipelto, ylä 3,5 Juurekset 0 Kotipelto, rinne 4,3 Palkoviljat 0 Kokonaiskustannus /ha Kotipelto, ala 5,8 Kerääjäkasvit 50 0 Kaikki Kotipelto 3 4,6 333 kg C/ha 300 Top Takamaa 15 1 Multavuus 24 vuotta Top 5 toimenpiteet Kulmala 4,6 1 muutos 1% Toimenpide Oletettu vaikutus Seuranta Lammensivu 5,1 Koko tilan hiilensidonta 1 Lehtilannoitus 500 Kauran kasvu Kauran kasvu Kotipelto, omena 4 92 t CO2/vuosi 2 Reunaojien perkuu ##### Vesitalous Vesitalous KP, suoja 4 Vastaa suomalaisia kotitalouksia 3 Salaojien huolto 300 Vesitalous Vesitalous K, luonnonhoito 3,8 7 kotitaloutta 4 Salaojitus Vesitalous Vesitalous Takapelto
Miten vedet pois pellolta ja juurille happea? Miten pienentää maan tiivistymisriskejä?
Miten vedet pois pellolta ja juurille happea? Miten pienentää maan tiivistymisriskejä? Tuomas J. Mattila Yliopistotutkija Helsingin yliopisto, Ruralia Instituutti Seinäjoki 1.2.2018 Rikalan Säätiö Esityksen
LisätiedotViljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke
Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke 1 Viljelykierto? Suomen pelloilla yleisimpiä viljelykiertoja
LisätiedotMaan tiivistymisen välttäminen. Tuomas Mattila Maaperäilta,
Maan tiivistymisen välttäminen Tuomas Mattila Maaperäilta, 4.12.2018 Maan tiivistyminen Tiivistymisen haitat Aina tiivistyminen ei näy raitoina Koneketju: 1,6 m kyntö, 6 m lietevaunu, 3,8 m puimuri, 4
LisätiedotMillä työkaluilla maan kasvukuntoa hoitamaan 2016? Tuomas Mattila,
Millä työkaluilla maan kasvukuntoa hoitamaan 2016? Tuomas Mattila, 4.2.2016 Kannattaako kasvukunnon hoito? Budjetointi: Tulot (80 000 ) Yritysvoitto 50% (40 000 ) Budjetti 50% (40 000 ) Kehittävät menot
LisätiedotMaan rakenteen hallinta ja pellon kuivatus
Maan rakenteen hallinta ja pellon kuivatus Tuomas Mattila ja Jukka Rajala Yliopistotutkija ja maanviljelijä Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti 13.12.2018 Huittinen Rikalan Säätiö Maan rakenteen hallinta
LisätiedotKuivatus kuntoon -Mutta millaisella salaojituksella? Avaus
Kuivatus kuntoon -Mutta millaisella salaojituksella? Avaus Jukka Rajala erikoissuunnittelija, OSMO-hanke Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Loimaa 4.10.2018 Rikalan Säätiö Maatalouden tärkeimmät
LisätiedotMiten viljelijä voi kehittää maan kasvukuntoa?
Miten viljelijä voi kehittää maan kasvukuntoa? Tuomas Mattila ja Jukka Rajala Yliopistotutkija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 13.12. Huittinen Rikalan Säätiö Systemaattinen kehittäminen TULKINTA
LisätiedotKolme askelta parempaan maan kasvukuntoon. TkT, MMM Tuomas Mattila Neuvoja: Osuuskunta Luonnonkoneisto Viljelijä: Kilpiän tila
Kolme askelta parempaan maan kasvukuntoon TkT, MMM Tuomas Mattila Neuvoja: Osuuskunta Luonnonkoneisto Viljelijä: Kilpiän tila. Oppimistavoitteet Maan tiivistyminen on yleistä, syyt ovat perustavanlaatuisia,
LisätiedotMaan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1
Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1 Jukka Rajala Anu Ellä erikoissuunnittelija hankevastaava Helsingin yliopisto ProAgria Etelä-Savo Ruralia-instituutti Nurmesta Tankkiin -hanke 2.6.2010 Maan kasvukunto
LisätiedotMaan fysikaalisen viljavuuden hoito vesitalous hallintaan ja tiivistymien välttäminen
Maan fysikaalisen viljavuuden hoito vesitalous hallintaan ja tiivistymien välttäminen Tuomas Mattila Yliopistotutkija, Helsingin yliopisto, Ruralia Instituutti Maanviljelijä, Kilpiän tila 2 1 Kasvukunnon
LisätiedotMaan rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä. Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala
Maan rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Maan rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä Pellon vesitalouden toiminta / pohjaveden korkeus Maalaji (mm. savespitoisuus,
LisätiedotNurmituotanto ja maan tiivistyminen
Nurmituotanto ja maan tiivistyminen Seinäjoki 12.10.2016 Jari Luokkakallio ProAgria Etelä-Pohjanmaa Nurmituotannon haaste muuttuva ilmasto Lähde: www.ilmasto-opas.fi SATEET Sateet lisääntyvät, etenkin
LisätiedotRavinteiden hyväksikäytön parantaminen lähtökohtana maan hyvä kasvukunto
Ravinteiden hyväksikäytön parantaminen lähtökohtana maan hyvä kasvukunto Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 9.4.2010 Yksipuolinen viljely Yksipuolinen, maan kasvukuntoa
LisätiedotLuomukasvintuotannon kannattavuus. ProAgria Etelä-Suomen viljelyryhmien tuloksia. Vyr Luomuviljaseminaari Salo
Luomukasvintuotannon kannattavuus ProAgria Etelä-Suomen viljelyryhmien tuloksia. Vyr Luomuviljaseminaari Salo Luomukasvintuotannon kannattavuus Luomumallasohraa 2017 Lohkon sato 2330 kg/ha 2 Luomukasvintuotannon
LisätiedotLaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina
LaPaMa Lannoita paremmin -malli Lannoitus prosessina Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä 2019 Sisällys Lannoitus on merkittävä osa tuotantokustannuksista Miten suunnittelet lannoituksen?
LisätiedotOSMO - Osaamista maan kasvukunnon hoitoon
OSMO - Osaamista maan kasvukunnon hoitoon Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 5.4.2018 Rikalan Säätiö Esityksen sisältö Miksi maan kasvukuntohanke OSMO? Mikä on OSMO-hanke?
LisätiedotKuinka maan kasvukuntoa kehitetään vinkkejä ja suosituksia OSMO hankkeesta. Tuomas Mattila Luomupäivät, Pori
Kuinka maan kasvukuntoa kehitetään vinkkejä ja suosituksia OSMO hankkeesta Tuomas Mattila Luomupäivät, Pori 15.11.2018 Systemaattinen kehittäminen TULKINTA JOHTO- PÄÄTÖKSET MÄÄRIT- TÄMINEN SUUNNIT- TELU
LisätiedotMiten maan sadontuottokyvyn saa paranemaan? - Maan rakenne avainasemassa
Miten maan sadontuottokyvyn saa paranemaan? - Maan avainasemassa Jukka Rajala erikoissuunnittelija, OSMO-hanke Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 28.1.2019 Rikalan Säätiö Systemaattinen kehittäminen
LisätiedotMiksei pelto kasva? Elävän maan toiminnot kasvukunnon perustana
Miksei pelto kasva? Elävän maan toiminnot kasvukunnon perustana Tuomas J. Mattila Yliopistotutkija Helsingin yliopisto, Ruralia Instituutti Seinäjoki 1.2.2018 Rikalan Säätiö Esityksen rakenne Maan kasvukunnon
LisätiedotViljavuuden hoito -Osa 2 -Hyvän rakenteen ylläpito. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012
Viljavuuden hoito -Osa 2 -Hyvän rakenteen ylläpito Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Mihin suuntaan pellon viljavuus kehittyy? Runsaasti pieneliöstön ravintoa
LisätiedotMaanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet
Maanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet Tuomas Mattila Suomen ympäristökeskus SYKE Kansalaisinfo, Eduskuntatalo 28.11.2018 Miten tähän päästiin? 2 Maanviljelyn kehityskulku
LisätiedotMaan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2
Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2 Jukka Rajala Anu Ellä erikoissuunnittelija hankevastaava Helsingin yliopisto ProAgria Etelä-Savo Ruralia-instituutti Nurmesta Tankkiin -hanke 2.6.2010 Esimerkki
LisätiedotLuomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso
Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa
LisätiedotKuinka maan kasvukuntoa kehitetään vinkkejä ja suosituksia OSMO hankkeesta
Kuinka maan kasvukuntoa kehitetään vinkkejä ja suosituksia OSMO hankkeesta Tuomas Mattila Yliopistotutkija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Luomupäivät Pori 15.11.2018 Systemaattinen kehittäminen
LisätiedotLannoituksen kannattavuus. Elina-hankkeen Ravinteet euroiksi luomutilan lannoitusvaihtoehja Hollola Luomuasiantuntija Pekka Terhemaa
Lannoituksen kannattavuus Elina-hankkeen Ravinteet euroiksi luomutilan lannoitusvaihtoehja 12.12.2017 Hollola Luomuasiantuntija Pekka Lannoituksen kannattavuus Luomutuotannossa lannoitus kannattaa hyvin,
LisätiedotKiertotalouden lannoiteratkaisut Varsinais-Suomeen Sampo Järnefelt
Kiertotalouden lannoiteratkaisut Varsinais-Suomeen 2017 Sampo Järnefelt Mikä Soilfood? 1.7.2016 yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä Hyvän ja huonon pellon ero Satotaso-erot hyvän ja
LisätiedotLaPaMa Lannoita paremmin -malli. Viljavuusanalyysin käyttö. Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä
LaPaMa Lannoita paremmin -malli Viljavuusanalyysin käyttö Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä 2019 Näytteenotto - teoriassa Ruudukko Linjamenetelmä 2 Näytteenotto käytännössä lohkot vaihtelevat
LisätiedotMikä pelloissa vikana? Maan kasvukunnon haasteet
Mikä pelloissa vikana? Maan kasvukunnon haasteet Tuomas Mattila Yliopistotutkija, maanviljelijä Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 3.4.2019 Rikalan Säätiö Kasvukunto? 2 Kasvukunnon osa-alueet viljelijän
LisätiedotMiten kasvukuntoa kehitetään?
Miten kasvukuntoa kehitetään? Tuomas Mattila Yliopistotutkija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 3.4.2019 Rikalan Säätiö Yleinen kasvukunnon kehittäminen 1. Karikepeite suojaamaan maan pintaa 2.
LisätiedotPellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi
Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön Anne Kerminen Yara Suomi Maan rakenteen merkitys - kasvi on kasvupaikkansa vanki Hyvän sadon tekijät on pinnan alla Maaperän Rakenteelliset ominaisuudet
LisätiedotPellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius
Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä ProAgria
LisätiedotMaan viljavuus luomussa -Fysikaaliset ja kemialliset tekijät - Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012
Maan viljavuus luomussa -Fysikaaliset ja kemialliset tekijät - Osa 2 Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Maan kasvukunto Fysikaaliset tekijät Biologiset tekijät
LisätiedotPalkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria
Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet
LisätiedotTypestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8
1 KALKITUS Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 50 hehtaarin tilalla Ohran N- lannoitus 90 kg/ha 30 kg/ha typpestä menee hukkaan. Lannoitetta jää hyödyntämättä 6500 kg (10suursäkkiä)
LisätiedotKationinvaihtokyky käytännössä ja viljavuusanalyysin tulkinta
Kationinvaihtokyky käytännössä ja viljavuusanalyysin tulkinta Tuomas Mattila, Kilpiän tila, Osk Luonnonkoneisto, Helsingin yliopisto (OSMO), SYKE.. Mikkeli, 15.3.2017 15.3.2017 Mattila: Kationinvaihtokyky
LisätiedotMaan hoito muokkaamalla - muokkaus minimiin ja tiivistymät pois. Tuomas J. Mattila Kilpiän tila
Maan hoito muokkaamalla - muokkaus minimiin ja tiivistymät pois Tuomas J. Mattila Kilpiän tila Muokkaus herättää voimakkaita tunteita Ray Archuleta, Slake test puoleen jos toiseen From the Soil Up, Donald
LisätiedotViljelyn monipuolistaminen... Osuuskunta Lapinjärven Farmarit
Viljelyn monipuolistaminen... 13.12.2018 Miksi? Sataa enemmän keväällä!? Savimaita yli 85% alasta Lietelanta, jokaiselle hehtaarille vuosittain! Kevätkylvöjä, ajo kun pelto on herkin tiivistymiselle. Keltaisia
LisätiedotNurmituotanto ja maan tiivistyminen. Kalajoki Jari Luokkakallio ProAgria Etelä-Pohjanmaa
Nurmituotanto ja maan tiivistyminen Kalajoki 5.1.2017 Jari Luokkakallio ProAgria Etelä-Pohjanmaa Osaamista ja työkaluja maan kasvukunnon hoitoon hanke 2015-2018 Hanke kehittää maan kasvukunnon hoidon menetelmiä
LisätiedotYmpäristö ja viljelyn talous
Ympäristö ja viljelyn talous Mitkä ovat tilasi tärkeimmät lähiajan kehityskohteet? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät?
LisätiedotMaan kasvukunnon havainnointi. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012
Maan kasvukunnon havainnointi Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Maan kasvukunto Notkelma 16.7.2012 2 2012 Rajala J.: Maan kasvukunnon havainnointi Viettävä
LisätiedotMiten hoitaa maan kasvukuntoa? Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti
Miten hoitaa maan kasvukuntoa? Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 6.4.2010 Mihin suuntaan pellon viljavuus kehittyy? Runsaasti pieneliöstön ravintoa Vilkas pieneliötoiminta
LisätiedotMaan vesitalous ja kasvukunto ja Sami Talola, Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA) -hanke
Maan vesitalous ja kasvukunto 19.3. ja 21.3.2019 Sami Talola, Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA) -hanke Ilmasto muuttuu Ilmastonmuutokseen varautuminen edellyttää pellon vesivarojen parempaa hyödyntämistä
LisätiedotSoilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä
Soilfood Hämeessä.7.06 yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä . Maaperä on tärkein Kun maaperä on parhaassa mahdollisessa kunnossa, se sitoo hiiltä ja tuottaa suurempia satoja pienemmillä
LisätiedotEsityksen sisältö Rajala: Kasvukunnon hoito ilmastoviisautta
Maan kasvukunnon hoito on maanviljelyn ilmastoviisauden ytimessä Jukka Rajala erikoissuunnittelija, OSMO-hanke Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 17.10.2018 Rikalan Säätiö Esityksen sisältö Miksi
LisätiedotVILJAVUUSANALYYSIN TULKINTA JA MAANPARANNUSAINEIDEN VALINTA
VILJAVUUSANALYYSIN TULKINTA JA MAANPARANNUSAINEIDEN VALINTA Ravinnerenki -hanke Pirkko Tuominen, ProAgria 30.3.2017 Kalkituksen hyödyt Annetut ja maaperän varastoravinteet ovat helpommin kasvien saatavilla
LisätiedotViljavuuden hoito - Osa 1 - Haasteet, edellytykset, parantaminen. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012
Viljavuuden hoito - Osa 1 - Haasteet, edellytykset, parantaminen Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Vierekkäisten lohkojen vertailua AS Kuvat: Jukka Rajala
LisätiedotLuomutilan ravinnehuolto. Mistä ravinteet tulevat ja minne menevät? Karjanlannankäyttö Täydennyslannoitevaihtoehtoja Ravinnekuidut ja tuhkat Hivenet
Luomutilan ravinnehuolto Mistä ravinteet tulevat ja minne menevät? Karjanlannankäyttö Täydennyslannoitevaihtoehtoja Ravinnekuidut ja tuhkat Hivenet Tero Tolvanen ProAgria P-K 22.11.2016 Uutta Viljavuuspalvelun
LisätiedotYmpäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen
Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden
LisätiedotMaan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä
Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet Jyväskylä 7.12.2017 Kierrätetyt ravinteet 2016 Ravinnelietteistä ja -kuiduista sekä Maanparannuslannoksista 280 t typpeä 80 t fosforia 60 t kaliumia 100
LisätiedotPellot ja vedet kuntoon Viljelijöiden, neuvojien ja tutkijoiden yhteistyöllä Avaus
Pellot ja vedet kuntoon Viljelijöiden, neuvojien ja tutkijoiden yhteistyöllä Avaus Jukka Rajala erikoissuunnittelija, OSMO-hanke Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Viikki 3.4.2019 Rikalan Säätiö
Lisätiedot-TILAKOKEISTA OPITTUA peltopäivä Liedossa ja tuloksia OSMO-hankkeen tilatutkimuksista maan kasvukunnon parantamiseksi
TIEDOTE 9.8.2018 Julkaisuvapaa 14.8.2018 klo 12.00 Ravinnepäästöjen ja kuivuuden torjuntaan pellon kasvukuntoa kokonaisvaltaisesti hoitamalla -TILAKOKEISTA OPITTUA peltopäivä Liedossa 14.8.2018 ja tuloksia
LisätiedotOsaamista maan kasvukunnon hoitoon - Avaus
Osaamista maan kasvukunnon hoitoon - Avaus Jukka Rajala erikoissuunnittelija, OSMO-hanke Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Seinäjoki 1.2.2018 Rikalan Säätiö Tutkimustietoa ja innovaatiokumppanuutta
LisätiedotReijo Käki Luomuasiantuntija
7.12.2017 Reijo Käki Luomuasiantuntija Kasvuston typpipitoisuus maahan muokatessa kasvuston palkokasveja 20-25 % palkokasveja 50% palkokasveja 75-80% puhdas palkokasvi typpipitoisuus 20 N kg/tonni 24 N
LisätiedotMaan rakenne osana perunamaan tuottavuutta ja ympäristönhoitoa
Maan rakenne osana perunamaan tuottavuutta ja ympäristönhoitoa Alustavia tuloksia jankkuroinnin, maanparannusaineen lisäyksen vaikutuksesta maan vedenjohtavuuteen Kurikan Latonevalla 2013-14 Asko Simojoki,
LisätiedotGluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi Joensuu
Gluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi 18.1.2019 Joensuu Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Markkinatilanne Luomu Puhdaskaura: Kinnusen Mylly Uusi mylly käynnistymässä keväällä
LisätiedotMaan kasvukunto. Pellon peruskunto vaikuttaa merkittävästi lohkolta saatavaan satoon.
Maan kasvukunto Pellon peruskunto vaikuttaa merkittävästi lohkolta saatavaan satoon. Hyvärakenteisessa maassa juurten kasvu on parempaa sekä ravinteiden ja vedenotto tehokkaampaa. Kalkitus parantaa maan
LisätiedotLaadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa
Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi Ruokinta on tullut porotalouteen
LisätiedotKokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin
Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin Tyynelän tila, Joutseno Kevät 2013 www.tyynelantila.fi 2. PÄIVÄ I Investointien järkevyys II Heikon lenkin korjaaminen eloperäisen aineksen lisäämisen
LisätiedotViljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Viljelykierrosta on monipuolista hyötyä, mitkä kaikki heijastuvat kannattavuuteen Kasvinsuojeluriskit vähenevät Maan kasvukunto
LisätiedotRatkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi Kitee Agronomi Juuso Joona Soilfood Oy
Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi 29.3.2017 Kitee Agronomi Juuso Joona Soilfood Oy Mikä Soilfood? 1.7.2016 yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä Organisaatiokaaviomme
LisätiedotViljelykierron vaikutus talouteesi. Mäntsälä, Haarajoki, Jokelanseudun kerhotalo ke Juha Helenius
Viljelykierron vaikutus talouteesi Mäntsälä, Haarajoki, Jokelanseudun kerhotalo ke 16.11. 2016 Juha Helenius 29.11.2016 Viljelyn monipuolistaminen Eduksi muuttuvissa tuotanto-olosuhteissa Ilmastonmuutos
LisätiedotOSMO-Tuloksia Maan rakenne ja kuivatus
OSMO-Tuloksia Maan rakenne ja kuivatus Jukka Rajala erikoissuunnittelija, OSMO-hanke Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2.4.2019 Rikalan Säätiö Oikeita kysymyksiä? Tuleeko laskuaukosta vettä? Kaurapelto
LisätiedotViljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012
Viljelykierron suunnittelu Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljelykierron suunnittelu Miten laatia viljelykiertosuunnitelma? Mihin eri näkökohtiin pitäisi
LisätiedotSRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa
SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa S-rehu 13-17 % suositus Rehuherne 18-24 % Härkäpapu säilörehu 22-26 % Virna 16-22 % Sinimailanen 16-23 % Apilasäilörehu ja laidun 14-17 % Eläinten tarpeet
LisätiedotLuomutilojen tuki-ilta
Luomutilojen tuki-ilta 17.3.2016 Tuki-ja luomuehtojen yhteensovittaminen NEUVO2020 Sari Hiltunen, ProAgria Etelä-Suomi ry Luomutilan valintoja 17.3.2016 Tuotantonurmet (säilörehu) viherlannoitustarkoituksessa
LisätiedotLuomutilojen tukikoulutus
Luomutilojen tukikoulutus 20.3.2018 Tuki-ja luomuehtojen yhteensovittaminen NEUVO2020 Sari Hiltunen, ProAgria Etelä-Suomi ry Kylvöalaennuste 2018 1 Hintatietoja, viikko 12/2018 tavanomainen luomu leipävehnä
LisätiedotMiten hyödynnän viljavuus- ja kasvustoanalyysit viljelyn suunnittelussa. Ajankohtaista asiaa viljelyn suunnittelusta
Miten hyödynnän viljavuus- ja kasvustoanalyysit viljelyn suunnittelussa. Ajankohtaista asiaa viljelyn suunnittelusta Pellon kasvukuntoryhmä 14.2.2019 Ilmaristen matkailutila, Lieto Heikki Ajosenpää, ProAgria
LisätiedotMaan kasvukunnon korjaaminen
Maan kasvukunnon korjaaminen Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno Syksy 2015 Juuso Joona, Syksy 2015 Satoa rajoittavat tekijät } Heikko vesi- ja ilmatalous, alhainen ph } Heikko rakenne = tiivistymät,
LisätiedotMaan vesitalous millaisia kokemuksia eri olosuhteista ja vesitalouden hallinnasta Jaakolan tilalla? Sauli Jaakkola Kokemäki 20.3.
Maan vesitalous millaisia kokemuksia eri olosuhteista ja vesitalouden hallinnasta Jaakolan tilalla? Sauli Jaakkola Kokemäki 20.3.2019 Kasvinviljelytila Eurajoella Viljat ja härkäpapu Luomu, SV2 menossa
LisätiedotRavinnehuollon perusteet luomussa, Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti
Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 2 Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 11.3.2010 Luomun ravinnehuollossa korostuu 3 Viljelykierto.. 2 11.3.2010 Kuvat: Jukka
LisätiedotRatkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi Säkylä Hermanni Lallukka Soilfood Oy
Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi 21.3.2017 Säkylä Hermanni Lallukka Soilfood Oy Mikä Soilfood? 1.7.2016 yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä Organisaatiokaaviomme
LisätiedotOSMO-Osaamista maan kasvukunnon hoitoon -Kasvukunto ja vesiensuojelu
OSMO-Osaamista maan kasvukunnon hoitoon -Kasvukunto ja vesiensuojelu Jukka Rajala erikoissuunnittelija, OSMO-hanke Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 8.10.2018 Rikalan Säätiö Esityksen sisältö Miksi
LisätiedotJuha Salopelto. Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat
Juha Salopelto Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat 9 300 Kg /ha NOS kokeiden ka sato 3700-4000 Kg /ha Ohra keskisato 9 300 Kg /ha NOS kokeiden ka sato 200-1000 Kg /ha 3700-4000
LisätiedotMiten viljelijä voi selvittää peltojensa kasvukuntoa?
Miten viljelijä voi selvittää peltojensa? Tuomas Mattila ja Jukka Rajala Yliopistotutkija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Huittinen Rikalan Säätiö Kuva: Jukka Rajala Maatalouden tärkeimmät resurssit
LisätiedotViljelykierron ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen
Viljelykierron ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen 13.10.2011 Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue, Kari Koppelmäki, Luonto ja maaseutu yksikkö 1 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun
LisätiedotTyppi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Typpi porraskokeen tuloksia 213-216 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mihin juurikas tarvitsee typpeä? - Lehtivihreän määrä kasvaa - Lehtiala kasvaa - Kasvin yleinen elinvoima / lehtialan kesto kasvaa
LisätiedotMonipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana
Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Viljelykiertojen monipuolistaminen miksi? Maan kasvukunto vaatii viljelyn muutosta maa väsyy
LisätiedotMaakosketusta ja vetokykyä -Mitä kaikkea tulisi tietää renkaista? Avaus
Maakosketusta ja vetokykyä -Mitä kaikkea tulisi tietää renkaista? Avaus Jukka Rajala hankevetäjä, OSMO-hanke Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Salo 30.11.2017 Rikalan Säätiö Tutkimustietoa ja innovaatiokumppanuutta
LisätiedotNurmen perustaminen ja lannoitus
Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen
LisätiedotMaatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä
LisätiedotPellon perusparannus Osa 3: Täydennyssalaojitus Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012
Pellon perusparannus Osa 3: Täydennyssalaojitus Osa 1 Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Perusparannukset Kuivatus Piiriojat perataan säännöllisesti tarpeen
LisätiedotValkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015
Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Sisältö 1. Valkuais- ja palkokasvit termistö 2. Herne ja härkäpapu 3. Viljelykierron merkitys maanviljelyssä
LisätiedotNurmisiementuotannon kannattavuus
Nurmisiementuotannon kannattavuus Pasi Nummela ProAgria Länsi-Suomi Kasvinviljelytilojen kannattavuus Vaihtelu suurta - millä oletuksin lasketaan; sato, kustannukset, viljelytekniikka Tilojen välillä (viljelymenetelmät,
LisätiedotYmpäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen
Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden
LisätiedotOranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon
Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon Tapio Salo, Riikka Keskinen, Helena Soinne, Mari Räty, Janne Kaseva, Visa Nuutinen, Eila Turtola Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn
LisätiedotKannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016
Kannattavuus on avainasia Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 ProAgria Etelä-Suomen toiminta-alue 14 000 maatilaa 9000 asiakasta 700 000 ha peltoa 160 toimihenkilöä
LisätiedotMaatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä
LisätiedotLuomutilojen tukikoulutus
Luomutilojen tukikoulutus 20.3.2017 Tuki-ja luomuehtojen yhteensovittaminen luomutilalla Sari Hiltunen, ProAgria Etelä-Suomi Kylvöalaennuste 2017 1 tavanomainen luomu leipävehnä 147-160 /tn 353-360 /tn
LisätiedotOSMO-hankkeen tuloksia maan kasvukunnosta
OSMO-hankkeen tuloksia maan kasvukunnosta Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2.5.2017 Rikalan Säätiö Esityksen sisältö Miksi maan kasvukuntohanke OSMO? Mikä on OSMO-hanke?
LisätiedotLuomuviljelyn peruskurssi. Viljavuuden hoito. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke
Luomuviljelyn peruskurssi Viljavuuden hoito LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomuviljely = Maanviljelyä Kuva: Kaija Hinkkanen 2 Kuivatus Kuva: Salaojakeskus ry 3 Kuivatuksen osatekijät
LisätiedotMustialan kokemukset v Jukka Korhonen
Mustialan kokemukset v 2018 Jukka Korhonen Mustiala Peltoa 185 ha Lehmiä 75 + uudistus Luomu pellot siirtymävaihe 2018 Luomu kotieläimet marraskuu 2019 Muutos tutkimuksen kohteena Peltolinnustokartoitus
LisätiedotMiten luoda ja ylläpitää hyvää ravinnetilaa luomumarjakasvuostoissa? Juva 17.1.
Miten luoda ja ylläpitää hyvää ravinnetilaa luomumarjakasvuostoissa? Juva 17.1. Mikä Soilfood? 1.7.2016 yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä Kierrätetyt ravinteet (2016) Ravinnelietteistä
LisätiedotRavinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012
Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1 Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Kasvu ja maan kasvukunto 1/4 Kasvu heikkoa Maa tiivistynyttä Kylvömuokkaus liian
LisätiedotRikkakasvien hallinta. Rikkakasvien hallinta, verkkoluento 2.12.2013 Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno
Rikkakasvien hallinta Rikkakasvien hallinta, verkkoluento Agronomi, Joutseno Sisältö Tilan esittely Rikkakasvien hallinnan tavoitteet Satokasvin kilpailukykyä rajoittavat tekijät Kasvukunnon korjaaminen
LisätiedotSyysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala
Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke Joensuu: Ti 23.10.2012 klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Edut: Syysrypsi Kylvö ja korjuu heinäkuussa Pitää yllä hyvärakenteisen maan rakennetta
LisätiedotVILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro
1/7 Näytteen numero 1 2 3 4 5 6 7 Peruslohkotunnus 04749-48 04757-56 04765-64 04777-76 04778-77 04779-78 04784-83 Nimi A1 A5 B6 KA KB S BB Pintamaan maalaji a) HHt HHt HHt HHt HHt HHt HHt Multavuus a)
LisätiedotViljelykierto luomussa. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012
Viljelykierto luomussa Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Luonto esimerkkinä? Millainen on viljavien luonnontilaisten alueiden kasvillisuus? 2 2012 Rajala J.
LisätiedotRavinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti
Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1 Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 11.3.2010 Kasvu ja maan kasvukunto 1/4 Kasvu heikkoa Maa tiivistynyttä Kylvömuokkaus
LisätiedotVILJELYSUUNNITELMA 2008
VILJELYSUUITELMA 2008 Sivu 1 14.4.2008 14:48:16 140-08772-32 (32) A Lantalantaus 0,30 ha 0,30 ha urmet (nivuotinen) Laidunnurmi Heinänurmi seos Satotavoite 4000 ry 3.viljelyvuosi Fosforin tasaus Ei -tasausta
LisätiedotHavaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)
Kevätvehnän aluskasvikoe Päivitetty 4.7..2013 Havaintokokeessa seurataan kevätvehnän aluskasvin vaikutusta maan kasvukuntoon, pääkasvin sadon määrään ja laatuun sekä maan liukoisen typen pitoisuuteen.
Lisätiedot