Aurajokilaakson maisemanhoidon yleissuunnitelma

Transkriptio

1 Aurajokilaakson maisemanhoidon yleissuunnitelma Hankesuunnitelma Aurajokisäätiö

2 Aurajokilaakson maisemanhoitosuunnitelma Hankesuunnitelma Hakija: Aurajokisäätiö Valkkimyllynkuja TURKU Puhelin: (02) Sähköposti: aurajokisaatio@aurajoki.net 1 Hankkeen tausta ja tarve Aurajokilaakson kulttuurimaisema Varsinais-Suomessa on valtakunnallisesti arvokas maisemakokonaisuus (Ympäristöministeriö, 1992) ja valittu myös yhdeksi Suomen 27:stä kansallismaisemasta (Putkonen, 1993). Alueella on rikas muinaisjäännöskanta ja useita valtakunnallisesti arvokkaita rakennetun ympäristön kohteita (ks. (Komulainen, 2002). Maisema on muovautunut pitkäkestoisen asutuksen ja viljelykulttuurin tuloksena: jokilaaksossa on merkkejä ihmistoiminnasta jo n vuoden takaa. Nykyisen, yhtenäisenä Turusta Oripäähän ulottuvan viljelymaiseman juuret ovat keskiajalla (Lehtonen, 2000). Kansallismaisemien joukossa Aurajokilaakso edustaa historiallisesti rikasta, viljelykulttuurin muovaamaa ja selännemetsien reunustamaa jokilaaksomaisemaa, jotka ovat tyypillisiä eteläisen ja lounaisen Suomen seuduille. Kansallismaisemastatuksesta huolimatta Aurajokilaakson maisema-alueelle ei ole laadittu maisemanhoitosuunnitelmaa. Alueella on kasvukuntia, joissa rakentaminen voi aiheuttaa jokilaakson maisema-arvojen heikentymistä, jos maisemaa ei riittävästi huomioida uudisrakentamisessa. Kuntien kaavoitustarpeet edellyttävät riittävällä tarkkuudella tehtyä maisemanhoidon suunnitelmaa. Myös maisemaan sopimattomat istutukset sekä kyläasutuksen ja perinteisen maatalouden muovaamien perinnemaisemien taantuminen uhkaavat jokilaakson kulttuurimaisemaa. Lisäksi jokiympäristön monet muut käyttöintressit, kuten virkistyskäyttö, edellyttävät kokonaisnäkemystä maisemanhoidon tavoitteista ja toimenpiteistä. Pohjatietoa Aurajokilaakson kulttuuri- ja luonnonympäristöstä on saatavilla varsin kattavasti, mikä on selvä etu maisemanhoitosuunnitelman laatimista ajatellen. Keskeinen lähdemateriaali on listattu kohdassa 3. Yleinen asenneilmasto on mittavan tiedotus- ja valistustyön ansiosta Aurajoen kehittämiselle myönteinen, mikä edesauttaa maisemanhoidon toteuttamista. 2 Tavoitteet Aurajokilaakson maisemanhoitosuunnitelman laatimisella pyritään turvaamaan kulttuurimaiseman oleellisten piirteiden säilyminen sekä edistämään asukkaiden tietoisuutta Aurajoen kulttuurimaiseman arvosta. - 2 (8) -

3 Hankkeen sisältönä on: Selvittää mahdollisuutta perustaa luonnonsuojelulain mukainen maisemansuojelualue Aurajokilaaksoon Laatia katsaus Aurajokilaakson kulttuurimaiseman nykytilaan ja kehitysnäkymiin Selvittää jokilaakson maisemamuutoksia historiallisen kartta-aineiston avulla Tuottaa kattava maisemanhoidon suunnitelma Aurajokilaakson valtakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle Laatia konkreettisia maisemanhoidon suosituksia ja toimenpide-ehdotuksia eri osaalueille Sitouttaa paikallisia asukkaita ja muita toimijoita maisemanhoidon suunnitteluun ja toteutukseen Edistää jokialueen virkistyskäyttöä 3 Olemassaoleva materiaali Maisemanhoitosuunnitelman pohjaksi tarvitaan tietoa kulttuuri- ja luonnonympäristöstä. Tätä tietoa on olemassa Aurajokilaaksosta varsin kattavasti. Keskeinen lähdemateriaali on koottu allaolevaan taulukkoon. Aurajokilaakson kulttuuriympäristöä koskevat inventoinnit. Inventointi Julkaisut Rakennettu ympäristö, rakennusperintö Lehtonen, K. (1997): Aurajokilaakson maisema-alueen kulttuurihistorialliset arvot. Turun maakuntamuseo. Muinaisjäännökset Lehtonen, K. (1999): Auran muinaisjäännösinventointi Liedon Vanhalinna- säätiö, Turun yliopiston arkeologian oppiaine. Lehtonen, K. (1998): Kaarinan muinaisjäännösinventointi Turun yliopiston arkeologian oppiaine. Luontokohteet Kulttuuriympäristö kokonaisuutena Lehtonen, K. (1999): Pöytyän muinaisjäännösinventointi Turun yliopiston arkeologian oppiaine, Liedon Vanhalinna- säätiö. Komulainen, M., Matikainen, J. ja Leppänen, J. (2000): Aurajokilaakson luonto. Aurajokisäätiö. Lehtomaa, L. (2000): Varsinais- Suomen perinnemaisemat. Lounais- Suomen ympäristökeskus. Liedon kulttuuriympäristöohjelma internet-osoite: Pöytyän kulttuuriympäristöohjelma internet-osoite: Taulukossa lueteltujen selvitysten lisäksi alueelle on laadittu kaksi suppeaa maisemanhoitosuunnitelmaa kahdelle koskialueelle sekä Pöylijoen sivu-uomalle ( MA- arkkitehdit, 1997). Vuosina toteutettiin myös Lietoon ja Pöytyälle kulttuuriympäristöohjelmat, jotka ovat lähinnä rakennetun ympäristön inventaareja, eivätkä sisällä maisemanhoito-ohjeistusta. Maisemanhoitoasioita käsitellään yleispiirteisesti vuonna 2002 ilmestyneessä Aurajoen kehittämisohjelmassa (Komulainen, 2002), jossa yhdeksi toimenpiteeksi esitetään kattavan maisemanhoitosuunnitelman laatimista. Joki- - 3 (8) -

4 laaksoa koskevaa digitaalista kartta-aineistoa on myös tuotettu osana jokialueen paikkatietohanketta. 4 Hankkeen tarkempi kuvaus 4.1 Aurajokilaakson maisemamuutokset Jokilaakson maisemamuutoksia selvitetään historiallisen kartta-aineiston pohjalta. Vertailuaineistona nykyiseen peruskarttaan käytetään isojakokarttoja, Kuninkaankarttaa (1787), Senaatin karttoja ( ) sekä venäläisiä topografikarttoja (noin 1900). Kartta-aineisto on osin olemassa digitaalisessa muodossa ja Aurajokisäätiöllä. 4.2 Maiseman nykytila ja kehitysnäkymät Maiseman nykytilaa arvioidaan kuvaamalla maisemarakenteen eri osatekijöitä, kuten geologiaa, luontoa ja rakennettua ympäristöä. Koko maisema-aluetta luonnehditaan tarkastelemalla suurmaisemaa, korkeussuhteita, vesitaloutta, arvokohteita ja maisemallisesti merkittäviä maiseman solmukohtia. Kulttuurimaiseman muutostekijöitä, kuten rakentamista, kaavoitusta, elinkeinotoimintaa ja virkistyskäyttöä kuvataan myös yleisellä tasolla. 4.3 Maisemanhoitosuunnitelma Maisemanhoidon periaatteet Johtoajatuksena Aurajoen maisemanhoitosuunnitelmassa on vesiensuojelun, luonnon monimuotoisuuden suojelun ja maisemanhoidon yhdistäminen. Näitä tarkastellaan varsin usein esim. maatalouden ympäristönhoidossa erillisinä, vaikka ne kaikki liittyvät elimellisesti toisiinsa; esim. kosteikot ovat maatalouden vesiensuojelussa käytetty tehokas menetelmä ja oikein toteutettuna myös maisemaa elävöittävä ja luonnon monimuotoisuutta edistävä tekijä. Samoin peltojen ravinnevalumia vähentävä suojavyöhyke pellon ja vesistön välissä voi puu- ja pensasistutuksilla täydennettynä rytmittää maisemaa ja lisätä alueen luontoarvoja. Keskeistä maisemanhoitosuunnitelmassa on myös edistää kylien ja maaseudun elinvoimaisuutta. Maisemaan kohdistuu useita intressejä, kuten maiseman- ja vesiensuojelu, luontoarvot, elinkeinotoiminta, uudisrakentaminen ja virkistyskäyttö. Maisemanhoidon yleisillä linjauksilla pyritään näiden, osin risteävien intressien yhteensovittamiseen. Maisemanhoidon koko aluetta koskevia periaatteita kuvataan karttaesityksillä, havainnepiirroksilla ja taulukoiduilla toimenpide-ehdotuksilla. Maisemanhoidon periaatteet laaditaan osin koko Aurajoen vesistöalueelle, painottaen ja tarkentaen niitä kuitenkin Aurajoen valtakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle. - 4 (8) -

5 Maisemanhoitotoimenpiteet Maiseman nykytilan arviointi ja hoitosuositukset laaditaan Aurajoen pääuoman alueelle, lähinnä valtakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle. Yksityiskohtaisemmat hoitosuositukset kohdistetaan luonteville osa-alueille. Hoitosuositusten havainnollistamisessa käytetään kartta-esitystä ja havainnepiirroksia. Asukasosallistuminen ja hankkeesta tiedottaminen Hankkeesta tiedotetaan alueen asukkaille eri vaiheissa. Asukkaiden mielipiteitä kerätään internetin ja asukasiltojen välityksellä. Aurajoen kulttuurimaiseman arvoja esitellään yleisölle kiertonäyttelyn ja kuvailtojen kautta. Raportointi Hankkeessa tuotetaan Aurajokilaakson maisemanhoitosuunnitelmaa koskeva julkaisu, joka palvelee mahdollisesti toteutettavaa maisemansuojelualueen perustamista. Lisäksi tuotetaan erillinen loppuraportti, jossa kuvataan projektin kulkua ja asukasosallistumistilaisuuksiin liittyviä seikkoja. 5 Ohjausryhmä Hankkeen ohjausryhmän alustava kokoonpano on seuraava: Sauli Ahopelto Martti Komulainen Maija Rautamäki Liedon kunnanjohtaja, Aurajokisäätiön hallituksen puheenjohtaja Aurajokisäätiö, hankkeen vastuullinen johtaja Teknillinen korkeakoulu, maisematutkimuksen professori Lisäksi edustajat seuraavista tahoista: Lounais-Suomen ympäristökeskus Ympäristöministeriö Museovirasto Turun maakuntamuseo Varsinais-Suomen liitto MTK Varsinais-Suomi Kunnat Asukas- ja kyläyhdistykset - 5 (8) -

6 6 Aikataulu Toimenpide / aihekokonaisuus Olemassaolevan aineiston tarkastelu Maisemamuutokset Maiseman nykytila ja kehitysnäkymät Maisemanhoidon periaatteet Tarkennetut maisemanhoito-toimenpiteet Julkaisun lopullinen työstäminen, karttojen viimeistely ja taitto Asukastilaisuudet Loppuraportointi ja hankkeen päättäminen Vuosi 2003 Vuosi 2004 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII 7 Kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma Kustannuslaji Euroa Palkat ja palkkiot sivukuluineen tutkimusassistentti 12 kk - työn ohjaaja 110 t Ostopalvelut - julkaisun taitto Matkat Muut kulut painatuskulut - karttamateriaali - tiedotuskulut Kustannukset yhteensä Viittaukset Komulainen, M. (2002): Aurajoen kehittämisohjelma Aurajokisäätiö. Lehtonen, K. (2000): Nykymaiseman juuret keskiajalla. Teoksessa: Lappalainen, M., (Toim.) Aurajoki-ajan virta, Turku, Aurajokisäätiö. MA- arkkitehdit (1997): Pöylijokilaakson maisemanhoitosuunnitelma. MA- arkkitehdit. Maa ja Vesi Oy Aurajokilaakson ympäristön- ja maisemanhoidon yleissuunnitelma. Riihikoski. Leppäkoski. Maa ja Vesi Oy. - 6 (8) -

7 Putkonen, L. (1993): Kansallismaisema, Vantaa, Ympäristöministeriö. Liitteet Kartta kohdealueesta ja suunnittelualueen alustava rajaus Sauli Ahopelto Aurajokisäätiön hallituksen puheenjohtaja Martti Komulainen Hankkeen vastuullinen johtaja Aurajokisäätiön toiminnanjohtaja - 7 (8) -

8 Kartta kohdealueesta ja suunnittelualueen alustava rajaus - 8 (8) -