STM viesti Veljeskodeille. Hanna Nyfors STM, sosiaali- ja terveyspalveluosasto

Transkriptio

1 STM viesti Veljeskodeille Hanna Nyfors STM, sosiaali- ja terveyspalveluosasto

2 mitä viestejä hallitusohjelma antaa kärkihankkeet kuntoutuksen kokonaisuudistus palvelujen järjestäminen itsehallintoalueilla laadukkaat ja kustannusvaikuttavat palvelut ikäihmisille palvelulupauksen mukaisesti (sis. valinnanvapauden) ajankohtaista veteraaniasioissa

3 STM painopisteet hallitusohjelmassa Viisi strategista tavoitetta, jotka painotuvat työllisyyden lisäämiseen ja kestävyysvajeen vähentämiseen, lisäksi kuntien kustannusten karsimistavoitteet Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen STM vastuulla Em. Viedään eteenpäin viiden ison kärkihankkeen avulla: Palvelut asiakaslähtöisiksi mm. palvelusetelikokeilu Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta (huom. HO kuntoutusosio) Toteutetaan lapsi-ja perhepalvelujen muutosohjelma Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (huom. geriatrinen kuntoutus) Osatyökykyisille väyliä työhön (mallinnetaan kuntoutusta) Kärkihankkeiden yksityiskohdat esillä budjettiesityksessä 28.9 Hallitus varannut hankkeisiin 130 milj. euroa

4 Toimeenpantava kokonaisuus Kärkihankkeet (+130 m ) palvelut asiakaslähtöisiksi edistetään terveyttä ja hyvinvointia ja vähennetään eriarvoisuutta toteutetaan lasten ja perheiden palvelujen muutosohjelma Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa osatyökykyisille tie työelämään Reformit, joista tärkein Sote -uudistus

5 Toimeenpantava kokonaisuus (2) Hallituksen päättämät julkisen talouden sopeutustoimet (HO/liite 6.) mm. Vanhuspalvelujen henkilöstömitoituksen tarkistaminen 0,5 tehostetussa palveluasumisessa ja vanhainkodeissa Perhehoidon kehittäminen lähinnä ikäihmisten hoidossa Omais- ja perhehoitajien vapaat Lastensuojelu ja lapsiperheiden kotiapu Vanhusten kotihoito, veteraanit ja sotainvalidien haittaasterajan alentaminen Maatalouslomitus Terveydenhuoltolakiin tehtävät muutokset Indeksikorotusten jäädyttäminen

6 SOTE-ratkaisun portaat Valinnanvapauden ja tuotannon monipuolistuminen Siirtyminen yksikanavaiseen rahoitukseen Julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio ja rakenneuudistus Hallitusneuvottelut 2015

7 Kärkihanke 1: Palvelut asiakaslähtöisiksi TAVOITE: Asiakaslähtöiset, omatoimisuutta tukevat toimintaprosessit sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Tarkoituksenmukainen sosiaaliturva. KUVAUS: Toteutetaan kansalliset tietosisältöjen ja rajapintojen määritykset ja tietojärjestelmäpalvelut sekä lainsäädäntömuutokset. 7 9/16 9/16 12/17 12/17 6/18 12/18 Kokemusasiantuntijuuden ja asiakkaiden osallistumis toimintamallit määritelty HE: Asiakastieto lain ja terveydenhuoltolain muutokset Selvitys asumisperust sosiaaliturvasta Tietojärjestelmä -ratkaisut toteutukse ssa Kokeilut: omahoito, palveluseteli (9/ /2017), perustulo (1/ /2018) Kokeilujen arviointi Palvelulupaus on määritelty PÄÄTOIMENPITEET: 1. Kokemusasiantuntijuuden ja asiakkaiden osallistumisen toimintamallin määrittely ja ihmisten oman vastuunoton lisäämisen mahdollistaminen. 2. Lainsäädännön uudistaminen: tietojen yhteiskäyttö, hoitoon pääsy, kokonaissuunnitelma, Sos. turvalainsäädäntö Tietojärjestelmäratkaisut: sähköinen omahoito, palveluhakemisto, palveluseteli 4. Palvelusetelin ja omahoidon kokeilut, perustulokokeilu Kokeilujen edell. HE:t annettu Sosiaaliturvalainsäädännön uudistaminen I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi

8 Kärkihanke 4: Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa sekä vahvistetaan kaikenikäisen omaishoitoa TAVOITE: Iäkkäille sekä omais- ja perhehoitajille nykyistä yhdenvertaisemmat, paremmin koordinoidut ja kustannuksia alentavat palvelut KUVAUS: Iäkkäiden palvelujärjestelmä uudistetaan. Omais- ja perhehoitajien hyvinvointia lisäävä toimintamalli juurrutetaan. 11/15 12/16 12/17 6/18 12/18 Valtioneuvosto vahvistaa linjaukset Koordinaatiorakenne luotu Kuntakokeilut toteutettu Seurannat ja arvioinnit tehty Uudet toimintam allit käytössä Kokonais uus toimii PÄÄTOIMENPITEET: 1. Palvelukokonaisuuden ja toimintamallien määrittelyt 2. Uudistusta ohjaavan ja toimeenpanevan koordinaatiorakenteen luominen 8 3. Mallinnus ja kokeilut I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi

9 Reformi 1: Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus TAVOITE: Hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat ja kustannusten hallinta paranee. KUVAUS: Sosiaali- ja terveydenhuolto siirretään kuntaa suurempien itsehallintoalueiden vastuulle. Järjestäjällä on vastuu siitä, että sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat jatkossa sujuvana palvelukokonaisuutena. Uudistus tukee erillisenä päätöksenä tehtävää aluehallinnon uudistusta. 10/15 12/15 4/16 10/16 7/ /19 Päätös alueiden määrästä ja rahoituksen perusratkaisusta 9 PÄÄTOIMENPITEET: Linjaukset ICT:n ohjauks. rakennusinvestointien koordinaati osta ja vaalien periaatteist a Järjestämislaki lausuntokierrokselle 1. Integroidaan julkiset sote-palvelut ja uudistetaan järjestämisen rakenteet 2. Siirrytään yksikanavaiseen rahoitukseen HE eduskuntaan 3. Lisätään valinnanvapautta ja monipuolistetaan tuotannon tapoja Sote-- järjestämislaki 4. Varmistetaan ICT:n, digitalisaation ja hyvien käytäntöjen koordinaatio soteuudistuksen yhteydessä. Vaalit ja muutoshallinto Järjestämis -vastuu sotealueille I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi

10 Sote järjestämisratkaisu Kuntaa suuremmat itsehallintoalueet Alueita johtavat vaaleilla valitut valtuustot Alueita on yhteensä enintään 19 Alueet vastaavat sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä alueellaan Sairaaloiden työnjakoa uudistetaan siten, että osa vaativasta erikoissairaanhoidosta keskitetään erityisvastuualueille Asetettu parlamentaarinen ohjausryhmä (pj. min Rehula) virkamiesohjausryhmä (pj. Sillanaukee) ja projektiryhmä (pj. Pöysti) sekä alatyöryhmät: mm. Järjestämisen edellytykset ja aluejako: pj. Voipio-Pulkki määritellään perusteet, joiden mukaisesti kuntaa suuremmat itsehallintoalueet voidaan muodostaa ja valmistella mennessä ehdotus aluejaoksi siten, että hallitus voi määritellä jatkovalmistelun pohjana olevan itsehallintoalueiden lukumäärän ja alustavan aluejaon hallituksen linjausten jälkeen ryhmän tehtävänä on viimeistellä ehdotus lausunnolle lähetettävää HE-luonnosta varten

11 Palvelujen tuottaminen Sote-itsehallintoalueet tuottavat alueensa palvelut tai voivat käyttää palveluiden tuottamiseen yksityisiä tai kolmannen sektorin palveluntuottajia hankintamenettelyn kautta (kuten nykyisin) erikseen on todettu palvelusetelin käytön lisääminen Kilpailutuksissa korostetaan kilpailuneutraliteettia Palvelutuotannon tehokkuuden ja laadun arviointia varten laaditaan mittaristo

12 Rahoitus Ensivaiheessa selvitetään rahoitus valtion ja/tai kuntien kautta perustuslain reunaehdot huomioiden; perustuslaista johtuen kunnilla ei voi olla pysyvää rahoitusvastuuta itsehallintoalueiden toiminnasta. selvitetään valtiosääntöoikeudellisesta näkökulmasta siirtymäkauden aikana miten kanavoida osa kunnallisverotuksen tuotosta itsehallintoalueille Kuntien tehtävät vähenevät - kokonaisveroasteen nousu estettävä kuntien alennettava verotustaan siirtyviä tehtäviä vastaavalla tavalla samalla joudutaan uudistamaan kuntien valtionosuusjärjestelmää Toisessa vaiheessa siirrytään yksikanavaiseen rahoitusmalliin työterveyshuollon asema huomioiden Uudistukseen sisällytetään kustannusten tehokkaan hallinnan toteuttava budjettikehysjärjestelmä

13 Aikataulu Aikataulua ei ole määritelty hallitusohjelmassa kuitenkin valinnanvapausselvityksen mahdollisesti edellyttämät muutokset vaalikauden loppuun mennessä Virkamiesnäkemys aikataulusta Vuoden 2015 aikana selvitetään rakenne, rahoitus ja arvioidaan alustavasti vaikutukset Vuoden 2016 alusta vaiheistettu valmistelu HEmuotoon ensivaiheessa rakenneuudistus myöhemmin monikanavarahoituksen purkamista koskeva sääntely ja mahdollinen valinnan vapautta koskeva sääntely

14 HO viesti kuntoutusalalle Toimeenpannaan kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus edell. hallituskauden (STM raportteja ja muistioita 2015:18) monialaisen kuntoutusselvityksen viimeistely käynnissä ammatilliseen kuntoutuksen erillisselvitys /TTL Kuntoutuksen rahavirrat- selvitys

15 Kuntoutusjärjestelmä Ei yhtenäinen palvelujärjestelmä vaan rakentunut vuosikymmenten aikana monitahoiseksi lainsäädännön, etuuksien ja palvelujen rahoittajien, järjestäjien ja tuottajien verkostoksi mitä on kuntoutus ja siihen sisältyvät palvelut? vastuu järjestämisestä ja rahoittamisesta jakaantuu: julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon, Kelan, Valtiokonttorin, opetushallinnon, työeläkejärjestelmän, työ- ja elinkeinohallinnon sekä tapaturma- ja liikennevakuutuslaitosten kesken palveluja tuottavat julkisen, yksityisen sekä 3. sektorin toimijat kuntoutumisprosessi on usein yhdistelmä monen eri tahon vastuulle kuuluvia palveluja ja etuuksia

16 Kuntoutusmenot kuntoutusmuodoittain vuonna 2013 (2,1 mrd. ) tarkistamaton luonnos/ Rissanen toimeentulo ym. työttmyysetuudet 380 milj. huom. 1,7 mrd P. Rissanen/luonnos

17 johtopäätöksiä mm. valtaosa menoista erilaisia (usein määrittelemättömiä) kuntoutuspalveluja järjestelmät, säädökset ym. niihin perustuvat etuudet ja toimintaympäristö erilaiset kuin v ilman opetushallinnon eriä nyt kuntoutusmenot kaksinkertaistuneet vuoteen 2013 menojen keskimääräinen vuosikasvu käyvin hinnoin 5,6 %, reaalisesti kasvu 2,5 % eli jokseenkin sama kuin muissa sosiaali- ja terveyspalveluissa olisi eriteltävä tarkemmin julkisen rahoituksen osuus, mitä sisältää? luotettavuus ja vertailtavuus?

18 Hallitusohjelman kuntoutusosion haasteena uudistaa ammatillinen, lääkinnällinen ja sosiaalinen kuntoutus toimivaksi kokonaisuudeksi, jonka avulla lisätään ihmisten toiminta- ja työkykyä ja vähennetään muita palvelu- ja etuusmenoja yhdenvertaisuuden kannalta on ongelmallista, että eri tahot määrittelevät oikeuden kuntoutukseen eri tavoin: joko subjektiivisena oikeutena, tarvearvioinnin tai käytettävissä olevien määrärahojen perusteella tavoitteena on, että kuntoutukseen pääsy helpottuu ja kuntoutuksen vaikuttavuus paranee edellyttää uudenlaisia kuntoutujalähtöisiä kuntoutusmuotoja, erityisesti kiinnitettävä huomiota työttömyysuhan alla oleviin ja työttömien kuntoutukseen

19 mitä sote- valmistelun aikana muodostettava kuva siitä mihin pitkällä tähtäyksellä pyritään, kun sote- ja perusrahoitusratkaisut tehty lisäselvitettäviä asioita ovat mm. työhallinnon ja sosiaali- ja terveydenhuollon vastuu pitkäaikaistyöttömien kohdalla työeläkejärjestelmän ja työterveyshuollon yhteistyösuhteet alueellinen koordinaatiovastuu

20 kuntoutuksen rahoituksen haasteena mm. nyt rahoitus jakaantuu yhdeksälle (9) taholle, entä tarvitaanko kuntoutuksen 4-jako? onko ongelma, että rahoitus tulee eri tahoilta ja eri perustein? käytäntö osoittanut, että palvelujen ja etuuksien ja niiden rahoituksen ohjaus sekä koordinaatio liki mahdotonta, myös yhteistyössä eri tasoilla ongelmia kunnat ja kuntayhtymät suurin rahoittajataho; noin kolmannes; millä tavalla kuntoutukseen ohjautumista voitaisiin tehostaa? Kuntoutuksen keinoja ei ole varaa jättää käyttämättä; onko hyvä, että palveluja jaetaan sairausperusteisesti? keiden pitäisi arvioida kuntoutustarve ja tehdä ratkaisut? työttömien ja työttömyysuhan alla olevien pääsy; sosiaalisen ja lääkinnällisen kuntoutuksen integrointi edellyttää myös uusien, vaikuttavien kuntoutusmuotojen käyttöä, kuntoutujalähtöisiä kuntoutusmuotoja, ollaan digiajassa!

21 Kuntoutuksen osaaminen, koordinaatio ja yhteistyö? kuntoutuksen kokonaisuus alueilla työ- ja toimintakykyä tukevan monialaisen kuntoutuksen koordinaatio ja ohjaus yhtenäisiä kriteereitä kuntoutustarpeen arvioinnille, kuntoutukseen pääsylle monialaisen kuntoutuksen asiakasyhteistyön varmistaminen yliopistotasoinen tutkimus ja koulutus vaikuttava kuntoutustieto ja perusteet kuntoutukseen ohjautumiselle ja menetelmille

22 ASIAKASTARPEESTA LÄHTEVÄ PALVELUHIERARKIA Valtakunnallisesti keskitetyt kuntoutuspalvelut Moniammatilliset kuntoutuksen erityispalvelut Erva-alueilla sovitut keskitetyt palvelut Ostopalvelut erikoisyksiköiltä Keskussairaala/kuntoutustutkimus ja vaativa työkyky- arvio, erityshuoltopiiri, vaativat apuvälinepalvelut, vaativa kuntoutussuunnittelu ja -ohjaus, sopeutumisvalmennus mukaellen Raija Kerätär ja LSHP Kuntoutuksen lähipalvelut Peruspalvelut ja 3. sektori Kuntouttavat lähisairaalat/ Terapiat, osastokuntoutus, kotikuntoutus, yksityisen, järjestöjen ym. 3. sekt. palvelut, Kela, Tepalvelut, työpajat, kuntouttava työtoiminta, vammaispalvelut, sosiaalinen kuntoutus Kunnan jatkossakin tuottamat ennaltaehkäisevät palvelut, joissa tunnistetaan tarpeita ja tuetaan kuntoutusta, esim. päivähoito, koulu, liikunta- ja nuorisopalvelut, tekninen virasto, järjestöt, seurat

23 Kuntoutusta - miksi ja kenelle? STM raportteja 2015:18 Monialainen kuntoutus tilannekatsaus selvitystyössä Kuntoutuksella ei voida ratkaista kaikkia niitä ongelmia, joihin sitä tarjotaan vastaukseksi Toiminta- ja työkyvyn heikentymistä ennaltaehkäisevät toimet ja palvelut ovat ensisijaisia Kuntoutuksen tarpeet ovat rajattomat, resurssit rajalliset! Tässä mielessä kuntoutukseen pääsy edellyttää aina portinvartijuutta; mihin on varaa? Kuntoutustarve ei ole yhtenäinen käsite, vaan riippuu tarkoituksesta ja tavoitteesta, joita kullekin kuntoutusmuodolle asetetaan Toimivatko kuntoutuksen pääsyn kriteerit, missä määrin portinvartijan on voitava käyttää harkintaa ja mihin suuntaan kriteerejä tulisi jatkossa kehittää? Suoritteiden seuraaminen, vaikuttavuuden monitorointi ja tulosten mittaaminen ovat asiakaslähtöisyyden edellytyksiä Vaikuttava, oikea-aikainen ja kustannustehokas kuntoutus edellyttää asiakkaan ja hänen toimintakykynsä asettamista toiminnan ytimeen - ja siirtymistä pois järjestelmä- ja asiantuntijakeskeisyydestä - menetelmien/terapioiden uudistamista

24 Ajankohtaista veteraanipolitiikasta Valtakunnallinen Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunta asetettu valtioneuvostossa toimikaudelle Sotilasvammalain muutosesitys (Ruotsissa asuville avopalvelut) Vn istunnossa eduskuntaan

25 RINEn toimikauden uudistuksia veteraanien lkm , heistä sotainvalideja veteraanien lkm , heistä sotainvalideja Veteraanietuuksien muutoksia 2012/2015 Veteraanilisän tasokorotus (n /kk) Kuntoutusmääräraha/veteraani nousu, n. 400 /kuntoutukseen oikeutettu Kotiin vietävien palvelujen vakiintuminen osaksi kuntoutusta Kuntoutusohjeistus joustavammaksi/vk:n kuntoutusohje Sotainvalidit: pitkäaikaisen laitoshuollon %-raja 20% 2013; kunnallisten avopalveluiden raja 15 %:iin Kunnille oikeus saada kuntansa rintamalisän saajien tiedot Valtiokonttorin tuki sairas- ja veljeskodeille/sove -hanke Askelmerkit arjessa kuntoutuksen kehittämishanke Rine

26 Arvio rintamalisän saajista vuosina , lkm (31.12.) Vuosi Miehet Naiset Yhteensä

27 Veteraanimäärärahat , milj. euroa käyvin hinnoin TA Rintamalisät 147,9 72,6 70,2 64,4 55,7 47,9 42,0 38,5 30,5 25,4 Veteraanilisä 1) 1,2 3,2 2,6 6,8 6,7 6,7 Rint.vet. hamm.huolto 5,7 3,3 3,1 2,7 2,6 2,5 2,4 2,3 0,2 0,2 Sotilasvammakorv. 285,7 227,8 233,9 217,2 192,0 174,3 156,2 149,8 124,4 125,9 Sotainv. hoitolait. *) 55,5 61,7 65,2 65,2 65,2 65,2 65,2 68,2 66,2 62,5 Sotainv. puolisoiden ja lesk. kunt. 2,0 3,0 3,1 3,1 3,1 3,1 3,1 3,1 3,1 3,1 Rint.vet. kuntoutus *) 28,6 38,3 42,1 38,1 34,1 30,3 30,6 31,0 28,0 30,6 - uusi kunt.malli 1,7 2,3 3,6 5,6 6,6 Asunt. korj. neuvonta *) 0,7 0,9 0,9 0,9 0,9 0,9 0,9 0,9 0,9 0,9 Vet.järj. avustus *) 1,4 1,4 1,4 1,4 1,4 1,2 1,1 1,1 1,1 1,1 Ulkom. vapaaehtoiset 0,3 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 Er.ryhmien kuntoutus 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 Vet. asunt. korjaus (YM) 2,9 2,5 2,5 2,5 2,5 2,5 2,5 2,5 2,5 2,5 Yhteensä 532,4 415,1 426,0 399,1 362,3 337,0 313,8 313,4 273,8 262,5 Rintamalisän saajat, joista sotainvalideja Vuosien tiedot ovat tilinpäätöstietoja. Vuodet 2014 ja 2015 talousarviotietoja. Mukana joitain ei-tunnuksen omaavien menoja. 1) Voimaan lukien, tasokorotus , vuonna ,51 euroa/kk *) RAY:n tuottovaroista, vuonna 2014 myös hoitolaitosmomentille 30 M. Vv. 11/14 kotiin vietävät kuntouttavat palvelut omalla rivillään, v ,6 M 27

28 Veteraanien sosiaaliturva vuonna 2015 Yhteensä 262,5 M Veteraanikuntoutus 30,6 M Sotainvalidien hoitolaitokset 62,5 M Muu tuki 17,9 M Rintamalisät 25,4 M Hammashuolto 0,2 M Sotilasvammakorvaukset 125,9 M 28

29 Veteraanikuntoutusmäärärahan kehitys vuosina , käyvin hinnoin TA 2016 TAE Määrärahat, M 47,8 34,1 32,6 30,6 36,6 34,6 30,6 25,4 Veteraanikuntoutukseen oikeutettujen lkm Keskimäärin euroa/ rintamaveteraani Vuoden 2016 TAE: määräraha kasvaa +59 e/veteraani 29

30 Where the magic happens Your COMFORT Zone mukaellen Päivi Voutilainen