HELSINGIN KAUPUNKI Muistio 1 (10) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO. Katri Erroll , ELY tark

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNKI Muistio 1 (10) Maankäyttö- ja rakennuslain 66 :n mukainen VIRANOMAISNEUVOTTELU KOSKIEN VUOSAAREN VOIMALA-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOSHANKETTA Paikka Auditorio, Kansakoulukatu 3 Aika klo :45 Läsnä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Aimo Huhdanmäki Brita Dahlqvist-Solin Jukka Peura Ilpo Huolman Leena Eerola Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Erkki Teräsmaa Vantaan kaupunki Vesa Karisalo Helsingin kaupunki Tanja Sippola-Alho Kyösti Oasmaa Henna Vennonen Jussi Luomanen Artturi Lähdetie Esko Rantanen Markku Holopainen Pirkko Pulkkinen Raimo Pakarinen Ilkka Toivokoski Markku Saukkonen Jari Kottonen Jari Lintuvuori Ari Parviainen Olavi Veltheim, pj. Riitta Venesmaa Kaisu Tähtinen Katri Erroll, siht. Antti Varkemaa Kaarina Laakso Inga Valjakka Hallintokeskus Talous- ja suunnittelukeskus Kiinteistövirasto Rakennusvirasto Liikennelaitos Pelastuslaitos Pelastuslaitos Ympäristökeskus Ympäristökeskus Helsingin Energia Helsingin Energia Helsingin Energia Helen Sähköverkko Oy Helsingin Satama kaupunkisuunnitteluvirasto

2 HELSINGIN KAUPUNKI Muistio 2 (10) 1 Kokouksen järjestäytyminen ja osallistujien esittäytyminen Sovittiin, että puheenjohtajana toimii asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim ja sihteerinä II asemakaava-arkkitehti Katri Erroll. Todettiin että kyseessä on MRL:n 66:n mukainen viranomaisneuvottelu koskien Vuosaaren voimalaitoksen asemakaavan muutosta. Neuvottelun tarkoituksena on esitellä hankkeen ja sen edellyttämän asemakaavan muutoksen tavoitteita ja suunnittelun reunaehtoja. Osallistujat esittäytyivät. 2 Vuosaaren monipolttoainevoimalaitoshankkeen esittely Markku Saukkonen Helsingin Energia esitteli energiatuotannon tavoitteita, voimalaitosalueen nykytilannetta, tulevia rakentamistarpeita, hankkeen suunnitteluvaihetta ja tehtyjä selvityksiä sekä niistä tehtyjä johtopäätöksiä. Esittelyaineisto talletettiin neuvottelua varten avattuun aineistopankkiin osanottajien saataville. Helsingin Energian tavoitteena on lisätä uusiutuvien energianlähteiden käyttöä 20 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Kaupunginvaltuusto päättää vuonna 2015, rakennetaanko Vuosaareen uusi biopolttoainetta hyödyntävä voimalaitos vai toteutetaanko Hanasaaren ja Salmisaaren voimalaitoksilla muutosinvestoinnit biopolttoaineen osuuden kasvattamiseksi. Päätöksentekoa varten selvitetään eri vaihtoehtoja ja tehdään ympäristövaikutusten arviointi (YVA) ja tarvittavat asemakaavan muutokset. YVAn osana tehdään myös Natura verkoston alueisiin kohdistuva arviointi. Vuosaaren vaihtoehdossa nykyisten voimalaitosten pohjoispuolelle rakennettaisiin uusi monipolttoainevoimalaitos (VuC). Polttoainekuljetukset voimalaan on tarkoitus hoitaa meritse, rautateitse ja maanteitse. Voimalalaitoksen toimintoihin liittyviä varsinaisen voimalaitosalueen ulkopuolelle sijoittuvia uusia rakenteita olisivat pistolaituri, polttoaineen kuljetin, polttoainevarastot sekä kuljetusten purkupaikat. Lisäksi hankkeeseen liittyy energiansiirtotunneli Vuosaaresta Hanasaareen ja sähkönsiirtoverkkoon tehtävät muutokset (nykyisen 110 kv:n linjan korvaaminen 400 kv:n linjalla). Uuden voimalan rakentaminen

3 HELSINGIN KAUPUNKI Muistio 3 (10) edellyttää voimalaitosalueella nykyisin olevan hiilivaraston siirtämistä muualle, mikä kestänee n. 2v. YVA:ssa ja asemakaavatyössä tarkastellaan kahta vaihtoehtoista ratkaisua varastoalueiden sijoittamiseksi. Vaihtoehdossa A kivihiilen käyttövarasto sijoittuu Satamakaaren länsipuolelle. Vaihtoehdossa B käyttövarasto sijoittuu ratapihan koillispuolelle, ja Satamakaaren länsipuolinen alue käytetään biopolttoaineen varastointiin. Alustavien arvioiden mukaan näistä ratapihan pohjoispuolelle sijoittuvalla vaihtoehdolla saattaa olla vaikutuksia Porvarinlahden Natura-alueeseen. Vuosaareen suunnitellun voimalaitoksen ja siihen liittyvän energiansiirtotunnelin hankesuunnitelmat on tarkoitus saada valmiiksi lokakuun loppuun mennessä v Energiatunnelin osalta on tarkoitus käyttää lunastuslain mukaista menettelyä. Esittelyn jälkeen tehtiin seuraavia tarkentavia kysymyksiä: Milloin Natura-arvioinnin tulokset ovat käytettävissä? (YMK, Pulkkinen) Tavoiteaikataulun mukaan Natura-arviointi valmistuu marraskuun loppuun ja YVA vuoden loppuun mennessä. Varastorakennukset ovat varsiin kookkaita. Onko varastotilan tarvetta mahdollista vähentää esim. polttamalla nk. biohiiltä tai pellettejä hakkeen sijaan? (Halke, Sippola-Alho) Helsingin Energian taholta todettiin, että pellettien polttaminen laajemmin on mahdollista, mutta ns. märkä hake on halvin biopolttoaine. 3 Kaavoitustilanne Antti Varkemaa Asemakaavan laatimisen tavoitteena on mahdollistaa uuden monipolttoainevoimalan sijoittaminen Vuosaareen. Asemakaavatyö on aikataulutettu niin, että se etenee hankkeen YVA:n rinnalla. Kaavaluonnos on tarkoitus asettaa nähtäville marraskuussa Kun YVA:n johtopäätökset ovat käytettävissä, valmistellaan niiden pohjalta kaavaehdotus, joka on tarkoitus esitellä kaupunkisuunnittelulautakunnalle v alkupuolella. Käytiin läpi alueen kaavatilannetta ja suunnittelun lähtökohtia, jotka ilmenevät tarkemmin asemakaavahankkeen osallistumis- ja arviointi-

4 HELSINGIN KAUPUNKI Muistio 4 (10) suunnitelmasta Asemakaavaluonnos on laadittu niin, että se mahdollistaa molempien YVA:ssa arvioitavien vaihtoehtojen toteuttamisen. Voimalaitosalueen lisäksi tarvittavien tukitoimintojen alueet on osoitettu ET-alueiksi. Voimalaitoskorttelin ja sen koillispuolelle sijoittuvat toimitilakorttelin (KTY) välistä rajaa on jonkin verran tarkistettu, käyttötarkoitus säilyy ennallaan. Osaa Skillbergetin mäestä satama-alueen pohjoispuolella on suunniteltu vaihtoehto B:n toteutuessa häviävää korpialuetta kompensoivaksi luonnonsuojelualueeksi. Asemakaavahankkeeseen liittyvä vuorovaikutus on järjestetty niin, että kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä yhtä aikaa YVA-ohjelman kanssa. Saadun palautteen perusteella on mm. lisätty YVA:ssa tarkasteltaviin vaihtoehtoihin 100% biopolttoaineen käyttövaihtoehto. Hallintokuntien kannantotoissa esitettiin jatkosuunnittelussa huomioon otettavia näkökohtia, yksityisiltä tahoilta mielipiteitä tuli suhteellisen vähän. Sekä mielipiteissä että kannanotoissa pidettiin ratapihan koillispuolelle sijoittuvaa polttoainevarastoa alueen luontoarvojen kannalta haitallisena. Yhteenveto saduista kannanotoista oli toimitettu viranomaisneuvottelun osanottajille kutsun yhteydessä. Esittelyn jälkeen tehtiin esitettiin seuraavia kysymyksiä ja kommentteja: Olisi ollut poikkeuksellisen hyvä tilanne, että YVA ja Natura-aineisto olisi mennyt kaavan laatimisen rinnalla. Mikä on ollut syynä viivästykseen? (YMK, Pulkkinen) 4 Viranomaisten puheenvuorot ja yhteyshenkilöt Ympäristöministeriö Liikennevirasto Helsingin Energian taholta todettiin, että YVA on varsin laaja, tarkasteltavan on vaikutukset kolmen voimalaitoksen osalta ja laadittavana on lukuisia erillisselvityksiä. Kaikki erillisselvitykset eivät ole vielä valmistuneet. Natura-arviointi on tarkoitus saada valmiiksi marraskuun loppuun ja YVA vuoden loppuun mennessä.

5 HELSINGIN KAUPUNKI Muistio 5 (10) Todettiin että Liikennevirasto oli toimittanut sähköpostitse näkemyksiä kaavahankkeen eteenpäin vientiin liittyen: Rautatieinfran osalta tuomme esiin seuraavaa: - emme näe estettä sille että kuljettimia tai muita rakenteita sijoitetaan raiteiden yläpuolelle, mutta niiden toteuttamisessa tulee ottaa huomioon mm. tarvittavat suojaetäisyydet sähköratarakenteisiin sekä se ettei kuljettimista muutenkaan saa aiheutua haittaa ratarakenteelle (esim. suljettuja kuljettimia, joista ei saa pudota ratarakenteisiin materiaalia). - Radan kanssa risteävä liikenne tulee toteuttaa eritasoisena. Toteutettavista rakenteista sekä niiden käytöstä ei saa aiheutua haittaa radanpidolle. - Hiilivaraston sijoittaminen aivan ratapihan läheisyyteen: tässä yhteydessä on hyvä muistaa, hiilivaraston läheisyydessä sijaitsee sähköistetty rataosa/-piha, jonka rakenteissa on paljon erilaisia sähköisiä komponentteja. Hiilivarastosta syntyvän pölyn määrää tulisi edellä mainitusta syystä pyrkiä minimoimaan. Vesiväylien osalta hankkeesta ei ole huomautettavaa Vesiväylien osalta lisätietoja antaa Jani Koiranen, Rataväylien osalta Jukka P. Valjakka Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Erkki Teräsmaa Puheenvuorossa tuotiin esille alueen maakaasuverkkojen turvallisuuden takaamisen tärkeys. Lisäksi rautatie, - ym. polttoaineenpurkupaikoille on syytä olla vähintään kaksi pelastustietä. Helsingin Energian taholta todettiin, että nämä otetaan suunnittelussa huomioon. Lisäksi esitettiin kysymys vaihtoehto 2A:n mahdollisesta toteuttamisaikataulusta. Uudenmaan liitto Uudenmaan liitto oli toimittanut seuraavan kannanoton sähköpostilla: Uudenmaan vuonna 2007 voimaan tullut maakuntakaava kattaa kaikki maankäytön teemat. Lisäksi Helsingin aluetta koskee myös vuonna 2012 voimaan tullut 1. vaihemaakuntakaava. Näiden lisäksi keväällä 2013 hyväksytty 2. vaihemaakuntakaava on vahvistettavana Ympäristöministeriössä. Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on pääsoin liikennealuetta. Suunnittelualueen länsireunaan ja koillisreu-

6 HELSINGIN KAUPUNKI Muistio 6 (10) naan rajautuvat maakuntakaavan virkistysalueet. Lisäksi suunnittelualueelle on merkitty kaksi EN-kohdemerkintää, jotka indikoivat energiahuoltoa palvelevia laitoksia tai rakenteita. Vuosaareen esitetyt voimalaitosvaihtoehdot sijoittuvat pääsoin liikennealueelle, jossa on energiahuoltoa palvelevien laitosten kohdemerkinnät, joten asemakaavahanke on maakuntakaavan tavoitteiden mukainen. Maakuntakaavassa esitetyn virkistysaluevarauksen (kuten muidenkin aluevarausten) laajuutta ja sijaintia voidaan yksityiskohtaisemmassa kaavassa muuttaa tai aluevarauksesta voidaan myös luopua edellyttäen, että maakuntakaavan keskeiset ratkaisut ja tavoitteet eivät vaarannu. Lähtökohtana on pidettävä, ettei maakuntakaavaratkaisussa esitetyn virkistysalueverkoston alueellinen kattavuus ja toimivuus siedä merkittäviä heikennyksiä aluevarausten sijainnissa tai laajuudessa. Suunnittelualueen länsi- ja koillisreunaan rajautuvien viheralueiden säilyminen ja jatkuvuus on tärkeää. Uudenmaan liitto edellyttää arvioimaan jatkossa tarkemmin suunnittelualueen länsi- ja koillisreunaan rajautuvien viheralueen toimivuutta ja jatkuvuutta. Viheralueiden osalta tulee varmistaa niiden toimivuus ja toteutumismahdollisuudet myös jatkossa. Huoltovarmuuskeskus HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Vantaan kaupunki Vesa Karisalo Kaavoituksen puolelta ei ollut kommentoitavaa. Tuotiin esille 400 kw yhteydet Vaaralan suuntaan. Energiahuollon osalta todettiin, että kaavan on mahdollistettava maakuntakaavan EN -varauksien toteuttaminen. Kaukolämmön osalta esitettiin kysymys Östersundomin alueen liityntälinjasta tulevaisuudessa. Vantaan Energia on ottanut verkostokysymykset esille Östersundomin yhteisen yleiskaavan valmisteluaineistoa koskevassa kannanotossaan. Sipoon kunta

7 HELSINGIN KAUPUNKI Muistio 7 (10) Helsingin kaupunki Hallintokeskus (Tanja Sippola-Alho) Ei kommentoitavaa Talous- ja suunnittelukeskus (Kyösti Oasmaa) Vuosaaren tilavaraukset täsmentyvät, kun YVA:n johtopäätökset ovat tiedossa. Kiinteistövirasto (Henna Vennonen) Ei kommentoitavaa. Rakennusvirasto (Jussi Luomanen) OAS -vaiheen kannanotossa on katsottu, että vaihtoehto A olisi parempi. Vaikutukset maisemakuvaan ovat tärkeitä. Lisäksi nostettiin esiin suojelukohteisiin kuuluvan tykkitien ja luontokohteiden merkitys. Rakennusvirasto osallistuu hankkeen suunnitteluyhteistyöhön. Liikennelaitos (Artturi Lähdetie) Hanasaaren vaihtoehdossa tärkeäksi kysymykseksi nousee kulkuyhteys Kruunuvuorenrantaan. Pelastuslaitos (Esko Rantanen) Pelastuslaitoksen taholta nostettiin esiin varastoalueiden sammutusveden saantiin ja veden talteenottoon liittyvät kysymykset sekä tarve laatia tunnelien tulvavesiriskikartoitus. Helsingin Energian taholta todettiin, että ko. kysymykset otetaan suunnittelussa huomioon. Rakennusvalvontavirasto Liikuntavirasto Rakentamispalvelu Keski-Uudenmaan maakuntamuseo/helsingin kaupunginmuseo Alla oleva puheenvuoro oli toimitettu sähköpostilla Kaupunginmuseon edustaja tutkija Markku Heikkinen ei pääse Vuosaaren viranomaisneuvotteluun. Kaupunginmuseo on lausunut Vuosaaren voimalaitoksen asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointivai-

8 HELSINGIN KAUPUNKI Muistio 8 (10) heessa ja osallistuu kaavoitusprosessiin jatkossakin rakennetun kulttuuriympäristön, kulttuurimaiseman ja arkeologisen kulttuuriperinnön osalta. Ympäristökeskus Pirkko Pulkkinen, Raimo Pakarinen Hankkeen suunnittelussa tulisi kiinnittää huomiota ympäristöhäiriöitten minimoimiseen. Liikennettä ei tule johtaa asuntoalueitten kautta. Ilmanlaatuhaitat eivät tule olemaan paikallisia. Laitoksen toiminnasta ja kuljettimista aiheutuvat meluvaikutukset tulee selvittää. Voimassa olevassa kaavassa SL-1 alueiksi osoitettuja alueiksi ei ole toistaiseksi perustettu luonnonsuojelualueiksi. Kaavan valmistelun yhteydessä voisi olla mahdollista tehdä luonnonsuojelutarpeen osalta uudelleenarviointia ja osoittaa Skillbergetin alue luonnonsuojelualueeksi. Jatkosuunnittelussa ja vaikutusten arvioinnissa tulee ottaa huomioon, että Östersundomin yleiskaavan valmisteluaineistossa on esitetty siltayhteyttä Porvarinlahden yli. Östersundomin yleiskaavatyöhön liittyvä Natura-arviointi ja yhteisvaikutukset tulee ottaa huomioon. Helsingin Energia, Ilkka Toivokoski, Markku Saukkonen, Jari Kottonen Ei lisättävää esittelyssä esiin otettuun. Helen Sähköverkko Oy, Jari Lintuvuori Kaava tarjoaa mahdollisuudet sähkönsiirron järjestämisen. Lisäksi nostettiin esiin Länsisalmen suunta; siirtotehot ovat niin suuret, ettei tunnelointi onnistu. Helsingin Satama, Ari Parviainen Hanke on sataman näkökulmasta myönteinen ja kannatettava. Jatkosuunnittelussa kiinnitettävä huomiota siihen, ettei hanke (erityisesti polttoainesatama ja -kuljetin) saa aiheuttaa sataman ja siellä toimivien yritysten toiminnalle häiriötä. Ei lisättävää esittelyyn. Uudenmaan ELY-keskus Brita Dahlqvist-Solin OAS:ssa on hyvin osattu tunnistaa arvioitavat vaikutukset (luonto- ja liikenne, maisema). Puutteena todettiin, ettei OAS:ssa ole mainittu tekeillä olevaa Östersundomin yleiskaavaa. Yleiskaavalla on vaikutuksia myös voimalaitosalueeseen. Esimerkkinä voidaan mainita alustavassa

9 HELSINGIN KAUPUNKI Muistio 9 (10) luonnoksessa osoitettu raideyhteys Porvarinlahden yli. Se on johdettu kulkemaan voimalaitosalueen kautta. Voimalan kaavan luonnosvaiheessa voisi olla selkeämpää, jos esillä olisi kaksi eri vaihtoehtoa. Ksv:n taholta todettiin että alustavana työhypoteesina oli laatia hankeen sijoitusvaihtoehtoja vastaavat luonnokset asemakaavasta. Tästä luovuttiin, koska vaihtoehdoista ei ole vielä riittävästi tietoa eivätkä ne alavaihtoehtoineen ole tasavertaisia vaihtoehtoja. Kaavaluonnos on sen takia laadittu niin, että se mahdollista kaikkien vaihtoehtojen toteuttamisen. Kaavaehdotus tullaan laatimaan jatkosuunnitteluun valittavan vaihtoehdon pohjalta. Ilpo Huolman: Luontovaikutuksia arvioitaessa keskeisiä ovat Natura-alueeseen kohdistuvat vaikutukset. Natura -vaikutukset tulee selvittää ottaen huomioon hankkeiden yhteisvaikutukset. Arvioinnissa tulee myös selvittää onko suojavyöhykkeen kaventamisella vaikutuksia. Kaavan valmisteluaikataulussa tulee ottaa huomioon, että ELY:lle on varattava 6 kk lausunnon antamiseen. SL-varauksen laajentamiselle Skillbergetin suuntaan pitäisi olla pätevät perustelut. Leena Eerola ELY-keskus on lausunut YVA-ohjelmasta. Hankkeen kuvausta tulisi täydentää yhteisvaikutusten osalta. YVA:ssa tullaan tarkastelemaan myös vaihtoehtoa, missä polttoaineesta 100 % on biopolttoainetta. Jukka Peura Liikenteeseen liittyvät kysymykset ja arvioitavat vaikutukset on OAS:issa hyvin tunnistettu. Maantietunnelin osalta tulee selvittää vaikutukset liikenteen turvallisuuteen. Liikennevirasto on alustavasti arvioinut rekkaliikenteen lisäyksen suuruusluokkaa. Rakennusviraston taholta esitettiin kysymys, miten energiatunnelin vaikutukset arvioidaan ja edellyttääkö sen rakentaminen asemakaavan muutoksia. Helsingin Energian taholta todettiin, että energiatunnelin vaikutukset tarkastellaan osana YVAa.

10 HELSINGIN KAUPUNKI Muistio 10 (10) Ksv:n taholta todettiin, että tunnelia varten ei ole tarpeen laatia asemakaavaa. Pintayhteydet osoitetaan asemakaavassa tarpeellisilta osin. 5 Keskustelu 6 Jatkotoimenpiteet 7 Kokouksen päättäminen. Todettiin, että keskustelu käytiin esittelyn ja viranomaispuheenvuorojen yhteydessä. Viranomaisyhteistyö hoidetaan normaalin kaavaprosessin tapaan yhdessä eri yhteistyötahojen kanssa. Kaavaprosessin etenemistä esitellään kaupunkisuunnitteluviraston ja ELY-keskuksen välisissä kuukausipalavereissa. Seuraavan viranomaisneuvottelun tarve käsitellään, kun kaavaehdotuksesta on saatu lausunnot. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo LIITTEET AINEISTOLINKIT Kokouskutsun liitteenä oli jaettu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sijaintikartta Kivihiilen käyttövaraston sijaintivaihtoehdot A ja B Alustava asemakaavaluonnos OAS- vaiheen kannanotot ja mielipiteet, tiivistelmä Vuosaari, C voimalaitos, versiot A1,A2 ja B Vuosaaren hankealueen luontoselvitykset YVA Mielipiteet, tiivistelmä Ympäristövaikutusten arviointiohjelma: Biopolttoaineiden käytön lisääminen Helsingin energiantuotannossa Hankkeen etenemisen kuvaus ymparisto.fi -sivuilla Uudenmaan ELY-keskuksen tiedote YVA-ohjelmasta antamastaan lausunnosta: Biopolttoaineiden käyttöä lisätään Helsingin energiantuotannossa Kaupunginvaltuuston pöytäkirja kehitysohjelmasta Ympäristö ja Terveys: "Kaupunkilaisten odotuksia Helsingin Energian kehitysohjelmalle"