Helsinki - Porvoo kehyssuunnitelma / Utvecklingsplan för Helsingfors - Borgå

Transkriptio

1 Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen Helsinki - Porvoo kehyssuunnitelma / Utvecklingsplan för Helsingfors - Borgå KAAVJAOS 132 Kaavoitusjaosto/ Planläggningssektionen Valmistelija/Beredare: kehitysjohtaja, utvecklingsdirektör Mik ko Aho, mikko.aho(at)sipoo.fi Työn tavoitteet, tarkastelualue ja aikatähtäin Helsinki - Porvoo -kehyssuunnitelman (Hepo) tavoitteena on ollut hakea yhteistä maankäy tön suunnittelun tahtotilaa ja ideoita tulevasta maankäytöstä vuosi kymmeniksi eteenpäin. Työssä on otettu huomioon ajankohtainen tarve sovittaa yhteen maankäytön ja liikenteen suunnittelua. Työn tarkoitus on olla selvitys ja tausta-aineistoa suunnittelulle, mutta se ei sel laisenaan ole maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamaa kaavoi tusta. Työn tuloksia hyödynne tään kuntien yleis-, asema- ja maa kuntakaavojen laatimisessa ja liikennejärjestelmätöissä. Suunnittelu alue on Helsingin ja Porvoon välinen alue. Työssä on tarkasteltu alu een kehitys linjoja noin vuoteen Suunnitelman tekijät, laatimistapa ja käsittely Suunnitelmaa on laadittu verkottuneesti alueen kuntien: Helsingin, Vantaan, Porvoon ja Si poon sekä Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntaliittojen kesken. Suunnitelman työpaja työskentelyyn ovat osallistuneet myös valtion ympäristöhallinnon ja väyläviranomaisten edus tajat. Työ käynnistyi syksyllä Työ käsitellään kunkin kunnan kaavoitusta käsittele vässä luottamuselimessä ja tarkoitus on hyväksyä maankäytön stra tegiset tavoitteet (1.-4.) tulevien suunnitelmien lähtökohdaksi. Työn kytkeytyminen muihin käynnissä oleviin suunnitelmiin Suunnittelualueella on käynnissä useita maankäytön ja liikenteen suunnittelutöitä, jotka vaa tivat tuekseen laajempaa tarkastelua. Tällaisia ovat mm. esivalmis teluvaiheessa oleva Hel singin, Vantaan ja Sipoon yh teinen osa yleiskaava Östersundomissa ja sen lähialueilla, kah den yhdistyvän maakunnan (Uusimaa ja Itä-Uusimaa) uusi maakunta kaavakierros, kuntien osayleiskaavat ja asemakaavat sekä Helsingin seudun lii kennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2011). Tuleva alue- ja yhdyskuntarakenne Helsingin seutu on kasvanut voimakkaasti ja kasvuun on varauduttava tulevaisuudessakin. Vuonna 2050 seudulla voi olla jopa yli puoli miljoonaa asukasta enemmän kuin nyt. Väestön kasvu, asumisväljyyden kasvu ja asun tokuntien pieneneminen edellyttää jatkuvaa uudisra kentamista. Asuntokysyntä tulee jatkossakin olemaan monimuotoista.

2 Pohdittaessa rakenteen laajentamista isolla kaupunkiseudulla uuteen kasvusuuntaan, on liik kumisen järjestäminen keskeisimpiä suunnittelukysymyksiä. Merkit tävän suuruisen uuden yhdyskuntarakenteen täytyy tukeutua raide liikennejärjestelmään, sillä raideliikenne on suurten matkustajamää rien tehokas kulkuväline. Raideliikenne yhdessä sitä tukevan maan käytön kanssa takaa hyvän palvelutason ja matkanopeuden, hyvän saavutettavuuden koko seudulle ja siten parantaa alueen asemaa seudulla. Raideliikenteen varaan voidaan synnyttää tiiviim pää yh dyskuntarakennetta, mikä vastaavasti vähentää yksityisautoliiken nettä, tukee lähiliik kumista, lisää kävelyä ja pyöräilyä, lyhentää etäi syyksiä palveluihin sekä jättää laajoja yhte näisiä vapaa-alueita. Nä mä kaikki tekijät yhdessä eheyttävät yhdyskuntarakennetta. Alueen palvelujen suunnittelussa lähtökohtana ovat paikallisuus ja keskukset. Palvelut sijoit tuvat pääosin keskuksiin ympäröivään yhdyskuntarakenteeseen tu keutuen. Alueen kaupan hankkeiden mitoitus tulee perustua paikalli seen ostovoimaan. Alueen luonteeseen vaikuttaa merkittävästi kuinka paikallisesti tai seudullisesti alue toimii: asioidaanko lähelle vai kauas tai käydäänkö töissä lähellä vai kauka na. Paikallisuutta on tar peen korostaa erityisesti palvelujen suunnit telussa. Merkittävästi suunnittelualueen tulevai suuteen vaikuttaa yri tystoiminnan kehittyminen alueella. Suunnittelualue voisi toimia lei malli sen paikallisesti, jos alueella olisi paljon työpaikkoja ja vahvat keskukset. Tällöinkin vahvat kytkennät ja hyvä saavutettavuus muu alle seudulle ovat tärkeitä, sillä koko Helsingin seutu on yksi työ markkina-alue ja osin myös ihmisten muu käyttäytyminen on seudul lista. Seudun kasvu ja laajentuminen aiheuttaa väistämättä työssä käynnin seutuistumista. Ajatus, että jokin osa-alue seudusta esim. Helsinki-Porvoo -väli tai sen jokin osa toimisi itsenäisenä ja vain pai kallisesti ei ole menneen kehityksen ja nykyisen käyttäytymisen mu kaista. Jatkuva laajeneminen on kaupunkiseudun suunnittelun keskeisimpiä haasteita. Samaan ai kaan kun toiminnallisesti yhtenäinen alue kasvaa, matkojen pidenty mistä pitäisi torjua ja pit kien matkojen haittoja tulisi vähentää. Suun nittelualueella tämä tarkoittaisi mahdollisimman pitkälle pysyttäyty mistä nykyrakenteessa (täydennysrakentamista), laajentumista vai heittain lähellä nykyrakennetta ja siinä vaiheessa, kun alue kasvaa niin, että alueelle laajemmin ra kennetaan raidejärjestelmä, yhdys kuntarakenteen tulisi pysyä rata- ja tiekäytävissä. Raidejär jestel mällä tulisi olla hyvä palvelutaso ja sen tulisi parantaa seudullista saavutettavuutta. Työssä haettiin ennakkoluulottomasti ja vanhoista suunnitelmista irrottautuen houkuttelevia ja hyviä elämisen ympäristöjä Helsingin ja Porvoon välillä. Tulokse na saatiin joukko mahdolli sia yhdyskuntarakenteen laajenemis suuntia. Huomattava osa hyviksi arvioiduista alueista oli lähellä mer ta niin, että mallinnetuista yhdyskuntarakenteista voitiin hahmottaa nauhamaisia tai helminauhamaisia piirteitä Helsingin ja Porvoon vä lillä.

3 Liikennejärjestelmävaihtoehtoja tulevassa yhdyskuntarakenteessa Rakennemallit Helsinki-Porvoo -välin liikennejärjestelmää selvitettiin arvioimalla neljää eri raideliikennejär jestelmää ja arvioimalla päätieverkon kapasiteettia. Kahdessa vaih toehdossa raideliikenne ulottui koko Helsingin ja Porvoon välille ja kahdessa Helsingin ja Söderkullan välille. Porvoo seen ulottuvat rai devaihtoehdot olivat 1) Taajamajuna ja 2) Kaupunkijuna. Söderkul laan ulot tuvat raidevaihtoehdot olivat 3) Metro ja 4) Pikaraitiotie. Ku takin raideliikennevaihtoehtoa var ten tehtiin maankäyttömallit. Nämä maankäyttömallit pohjautuivat aikaisemmin tehtyihin kau punkira kennemalleihin. Kaikissa malleissa Helsinki-Porvoo -välille oli arvioi tu tulevan noin uutta asukasta. Väestömitoitus vaihteli kui tenkin jonkin verran eri mallien välillä, kos ka kullekin mallille pyrittiin rakentamaan luonteva maankäyttö. Esim. Porvooseen ulottuvissa raidemalleissa väestömitoitus oli hieman muita malleja korkeampi. Mallit tehtiin sellaisiksi, et tä ne tukivat raideliikenteen käyttöä, joten asemien ympäristöt oli kaavailtu rakennettavan tii viimmin kuin kau empana asemista olevat alueet. Selvityksen tulokset yleisesti Liikkumisen tunnusluvut olivat kaikissa järjestelmävaihtoehdossa verraten hyvät. Kaikissa vaihdoissa raiteille riitti hyvin kysyntää eli liikennöinti olisi kannatta vaa. Raidejärjestelmät lisä sivät kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käyttöä henkilöautoliikenteen kustannuksella. Liik kumisen tunnuslu vuissa oli melko pienet erot raidejärjestelmien välillä. Pienet erot joh tuivat siitä, että maankäyttö oli tietoisesti tehty tukemaan raideliiken nettä. Eri raideliikennemallit tu kevat ja samalla edellyttävät erilaista toiminnallista yhdyskuntarakennetta. Esimerkiksi pika raitiomallissa korostuu paikallisuus asioinnissa ja työssäkäynnissä, kun taas taaja majuna mallissa seudullinen työssäkäynti ja asiointi. Junamallit Molemmat junamallit edellyttävät pääradan ja Helsingin rautatieaseman kapasiteetin lisäämistä/vapauttamista, esim. rakentamalla Pisara- ja Lentokenttära dat, mikä tarkoittaa, että ju namallien toteuttaminen ei ole olla mah dollista lähitulevaisuudessa. Kumpikaan junamalli ei poista tarvetta rakentaa joko metro tai pikaraitiotie Östersundomiin. Vaiheittainen toteuttaminen ja päätöksenteko Maankäyttö- ja raideliikennemalleja koskevassa päätöksenteossa on tärkeää säilyttää riittävästi mahdollisuuksia tulevaisuuden erilaisille kehityspoluille. Sekä to teuttaminen että päätöksen teko tulisi voida tehdä vaiheittain. Kun yhtä ratkaisua tehdään, olisi tunnistettava, mitkä tu levaisuuden vaihtoehdot jäävät mahdolliseksi ja mitkä vaihtoehdot suljetaan to dennäköisesti pois. Yksittäinen päätös raideliikenteestä liittyy yleen sä aina isompaan seudulliseen yhdys kuntaratkaisuun ja pi demmän aikavälin kokonaisuuden muodostumiseen. Johtopäätökset raidejärjestelmävaihtoehdoista

4 Raideliikennejärjestelmän toteuttamiseen ja päätöksentekoon liittyy selvästi kolme ajallisesti ja paikallisesti erillistä kysymystä: 1) Östersundomin, 2) Etelä-Si poon ja 3) Porvoon raiderat kaisut. 1. Östersundomin raideratkaisu voi olla metro tai pikaraitiotie, mutta ei juna. Östersundomin rai deratkaisu on riippumaton junarat kaisuista, mutta Östersundomin raideratkaisu vaikuttaa Etelä-Sipoon vaihtoehtoihin. 2. Etelä-Sipoolla on vaihtoehtona joko Östersundomin raiderat kaisu tai kaupunkijuna. 3. Porvoon raideratkaisu voisi perustua junaan. Suunnittelualueen junaratkaisut ovat riippuvaisia valtakunnantason raideliikenneratkaisuista ja edellyttäisivät Helsingin pään kapasiteettikysymysten ratkaisua. Taajamajuna olisi mahdol linen, jos uusi yhteys Pietariin tulisi Tapa nilan kautta. Kaupunkijuna palvelisi seudullista, mut ta ei valtakunnal lista liikennettä. Tapanilan erkanemisen ja Vaaralan pohjavesialueen suoje lun radan toteuttamiselle aiheuttamat ongelmat tulee ottaa huomioon päätöksenteossa. Ju naratkaisut voisivat toteutua vasta usean vuosikymmenen kuluttua ja ne palvelisivat lähinnä Porvoota ja Sipoota. Metro ja pikaraitiovaunu voitaisiin toteuttaa verraten nopeasti ja vaiheittain. Ne palvelisivat Östersundomia ja Etelä-Sipoota. Merkittävimmät erot näiden välillä syntyvät kustannuksista ja järjestelmän kyvystä palvella yhdyskunta rakennetta. Pikaraitiovaunu palvelee hyvin lähiliik kumista ja paikalli suutta, mutta metroa huonommin seudullista liikkumista. Metro pal velee pi karaitiovaunua huonommin lähiliikkumista, mutta paremmin seudullista liikkumista. Työn jatko Kehyssuunnitelman tavoitteet on tarkoitus viedä soveltuvin osin maakuntakaavaan, yleis kaavoihin, liikennejärjestelmäsuunnitelmiin ja muihin suunnitelmiin. Kuntien välinen suunnit teluyhteistyö jatkuu esim. Östersundomin ja Länsisalmen alueilla, Granössä, Korsnäsin ja Majvikin alueella, rai deyhteyden suunnittelussa, Sipoonkorven suunnittelussa jne. Suun nitte lutavoitteet on tarkoitus päivittää ja tarkentaa jatkossa tarpeelli silta osiltaan kun päätöksente ko on edennyt ratkaisevasti meneillään olevien keskeisten suunnitelmien osalta. Näitä suun nitelmia ovat mm. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HSL), valta kunnalliset ratahankkeet (Pisara, Helsinki-lentoasema, Pietarin yh teys), Östersundomin liikennejärjestel mä (metro, pikaraitiotie) ja Uu denmaan liiton suunnittelutyöt. MAANKÄYTÖN STRATEGISET TAVOITTEET 1. Metropolialueen kehityksen edistäminen Hyödynnetään Helsinki-Porvoo -välin rannikkoalueen veto voimaa uusien asunto- ja työpaikka-alueiden rakentamisessa, huo mattava

5 määrä tulevasta rakenta misesta sijoittuu lähelle merta Varaudutaan uuteen asukkaaseen, Hepo-alue ottaa metropolialueen kasvusta 1/5 tulevina vuosikymmeninä Vahvistetaan monipuolisen yritystoiminnan edellytyksiä ja ke hit tymismahdollisuuksia alueella; hyödynnetään Helsingin, Vuosaa ren sataman ja lentoase man kehityskäytävän, Kilpilahden sataman ja yritysalueen vetovoimaa, tunnistetaan alueen sijainnin suomat vetovoimatekijät ja houkutellaan alueelle uudenlaista yritystoimintaa Varmistetaan alueen hyvä saavutettavuus seudun keskei simmille alueille, mikä tarkoittaa nopeaa ja palvelukykyistä liikennejärjestelmää. Merenranta, virkistysalueet ja luonnonolot alueiden vetovoimaksi. 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne Tehdään aluerakenteessa ratkaisuja, jotka vähentävät kasvi huonekaasupäästöjä Hyödynnetään olemassa olevaa ja tiivistetään nykyrakennet ta Tulevien rakentamisalueiden mitoitus ja aluetehokkuus on sellainen, että joukkoliikenteen järjestäminen kannattaa. Aluetta suunnitellaan niin, että suurin osa alueen lisäasutuk sesta sijoittuu raideliikenteen vaikutuspiiriin Tuetaan kävelyyn ja pyöräilyyn tukeutuvan kaupunkiraken teen syntymistä. Kaupungin ja maaseudun raja on selkeä; kaupunkirakenta misen ulkopuolelle jäävät maa- ja metsätalousalueet säästetään ha jarakentamiselta 3. Hyvä elinympäristö Tehdään erilaisille asukkaille erilaisiin tarpeisiin hyviä asuin ympäristöjä, annetaan tilaa alueiden erilaisille identiteeteille ja omaleimaisuudelle. Panostetaan kaupunkiympäristön laatuun Tehdään alueelle jalankulkukaupunkeja, joissa on erilaisia toimintoja, asumista, työ paikkoja ja kunnolliset palvelut Lähiliikkuminen, kävely ja pyöräily ovat houkuttelevia Luodaan sosiaalisesti monipuolisia alueita Alueen uudet merkittävimmät keskukset ovat Östersundo missa, Söderkullassa, Kuninkaanportissa. Myös kaavailtujen raideliikenneasemien yhteyteen tulee pienempiä keskuksia. Keskukset ja palveluverkko sijoittuvat niin, että ne tukeutuvat ympäröivään yhdyskuntarakenteeseen ja edistävät palvelujen saatavuutta. Palvelut ovat eri väes töryhmien helposti saavutettavissa. Alueen kaupan hankkeiden mitoitus perustuu paikalli seen ostovoimaan. Rakennetaan merellistä kaupunkiympäristöä: - rantareittejä, vene paik koja, uimarantoja, julkista rantaa, ran tara-

6 ken tamista, matkailupalveluja - kaupunkimaisemassa meri mukana oma na elementtinä Luontoalueita säilytetään ja niiden virkistyskäyttöä lisätään. - Sipoonkorpi ja muut laajat arvokkaat metsäalueet - Meren ja sisämaan välisten luontoalueiden väliset yhteydet turvataan - Alueen joet ja purot kunnostetaan luontokohteina sekä virkis tyskäyt töön 4. Johdonmukainen ja joustava toteuttaminen Muuttuvissa tilanteissa joustavilla maankäyttösuunnitelmilla varaudutaan toteutuksen erilaisiin tulevaisuuksiin, etenemispolkuihin ja etenemisnopeuksiin niin, että ne toteuttavat kuntien yhteisiä ta voitteita, mutta ovat samalla perusteltuja olevassa ja lä hitulevai suuden yhdyskuntarakenteessa. Strategiset tavoitteet eivät ole ristiriidassa Sipoon yleiskaava 2025 tavoitteiden kanssa. Liitteet: - Helsinki-Porvoo -kehyssuunnitelma, liite 1 / Helsinki-Porvoo / liikennejärjestelmäselvitys, liikenteellinen arviointi, liite 2 / Helsinki-Porvoo / liikennejärjestelmäselvitys, yhteenveto ja päätelmät, liite 3 / 132 Kokouksessa muutettu kehitysjohtajan ehdotus: Kaavoitusjaosto keskusteli asiasta, ja esittelijä muutti teksti kohdassa 2 seu raavasti: Kaupungin ja maaseudun raja on sel keä; kaupunki ra ken tamisen ulkopuolelle jää vät maa- ja metsätalous alu eet linjataan Si poo Yleiskaava 2025 peri aatteiden mukaisesti. Utvecklingsdirektörens på mötet förändrade förslag: Planläggningssektionen diskuterade ärendet och föredragande ändrade i texten i punkt 2 än drades enligt följande: Gränsen mellan sta den och lands bygden är tyd lig, och för de jord- och skogsbruksom råden som ligger utanför stads byg gan det dras riktlinjerna enligt Sib bo Ge neral plan Kehitysjohtajan ehdotus Kaavoitusjaosto esittää kunnanhallitukselle, että se merkitsee Helsin ki - Por voo -ke hys suun ni tel ma luon nok sen tie dok si ja hyväksyy maankäytön strate giset ta voit teet omal ta osal taan suunnit telun lähtökoh daksi. Utvecklingsdirektörens förslag Planläggningssektionen föreslår för kommunstyrelsen att den antecknar för kännedom utkastet till Helsingfors-Borgå- utvecklingsplan och god känner för egen del markanvändningens strategiska mål sätt nin gar som planeringens utgångspunkt.

7 Päätös Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti ja päätökseen lisättiin: Strategiset tavoit teet eivät ole ristiriidassa Sipoon yleis kaava 2025 tavoit teiden kanssa. Bes lut Förs laget godkändes enhälligt med följande tillägg: De strategiska målsättningarna är inte i strid med de målsättningar som finns i Sibbo generalplan 2025.