- Lasten ja nuorten. kokemuksia lähisuhde- ja perheväkivallasta. Laurea AMK,
|
|
- Kirsi Manninen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 - Lasten ja nuorten kokemuksia lähisuhde- ja perheväkivallasta Laurea AMK, Maaret Parviainen Lapsityöntekijä, ekspressiivinen taideterapeutti Lahden ensi- ja turvakoti ry Tukea ja turvaa tässä ja nyt lapsi ei voi odottaa! hanke Maaret Parviainen
2 Maaret Parviainen Lapsityöntekijä p Leevi-Loviisa Lasten ja nuorten nukketyöntekijä voi odottaa! hanke Lahden ensi- ja turvakoti ry Tukea ja turvaa tässä ja nyt lapsi ei voi odottaa! hanke Maaret Parviainen Maaret Parviainen Lahden ensi- ja turvakoti ry Tukea ja turvaa tässä ja nyt lapsi ei voi odottaa! hanke Maaret Parviainen
3 Mitä tunteita ja ajatuksia lause väkivaltaa kohdannut lapsi tai nuori sinussa herättää? Lahden ensi- ja turvakoti ry Tukea ja turvaa tässä ja nyt lapsi ei voi odottaa hanke Maaret Parviainen
4 Meillä vaan riidellään Lahden ensi- ja turvakoti ry Tukea ja turvaa tässä ja nyt lapsi ei voi odottaa hanke Maaret Parviainen
5 Mikä on väkivaltaa? Fyysinen väkivalta Henkinen väkivalta Seksuaalinen väkivalta Taloudellinen, sosiaalinen tai uskonnollinen väkivalta Vainoaminen Lahden ensi- ja turvakoti ry Tukea ja turvaa tässä ja nyt lapsi ei voi odottaa! hanke Maaret Parviainen
6 Lasten kokema väkivalta, tutkimuksia Yli viidennes yhdeksäsluokkalaisista on kokenut väkivaltaa edeltävän 12 kk:n aikana (Lapsiuhritutkimus 2013) Joka neljäs kertoi väkivaltakokemuksesta ikätoverien välillä Nuoret kokevat ja pelkäävät fyysistä väkivaltaa useammin kuin aikuiset Yli viidennes 9-luokkalaisista kertoo kohdanneensa lievää väkivaltaa vanhempiensa taholta ennen 14 vuoden ikää (Fagerlund 2014) Väkivallan ja syrjinnän kokemukset kasautuvat o Pojilla tuntemattomien tekemää o Tytöillä perheen sisäistä väkivaltaa o Ulkomaalaistaustaisilla korkeampi riski o Vähemmistöön kuuluvilla korkeampi riski syrjinnälle Lahden ensi- ja turvakoti ry Tukea ja turvaa tässä ja nyt lapsi ei voi odottaa hanke Maaret Parviainen
7 Lisää tutkimuksia Useammalla kuin joka kymmenennellä nuorella on väkivaltakokemuksia, joista he eivät ole kertoneet kenellekään (Kivijärvi, Myllyniemi ja Peltola 2015) 10,6% lapsista on havainnut jompaankumpaan vanhempaan kohdistuvaa parisuhdeväkivaltaa viimeksi kuluneen vuoden aikana (Huttunen ym. 2015) Väkivalta jätetään huomiotta tai kuvataan ympäripyöreästi tuomioistuimen dokumenteissa eikä lasten elämässä kohtaamaa väkivaltaa arvioida systemaattisesti (Hiitola & Hautanen 2016) 6% äideistä kertoo käyttäneensä vakavaa väkivaltaa vuoden aikana (Ellonen & Pösö &Peltonen 2015) o Epätyydyttävät kokemukset palveluista lisäävät riskiä kuritusväkivaltaan: apu on ollut riittämätöntä ja epätarkoituksenmukaista Lahden ensi- ja turvakoti ry Tukea ja turvaa tässä ja nyt lapsi ei voi odottaa hanke Maaret Parviainen
8 Väkivalta ja sen uhka on traumatisoivaa Trauma = Uhkaava tilanne, jossa lapseen tai nuoreen itseensä kohdistuu tai hän näkee toiseen kohdistuvan vaaran (esim. perhe- ja lähisuhdeväkivalta) Voi olla yksittäinen järkyttävä tapahtuma (I-tyypin trauma, esim. vanhemman vakava sairastuminen, läheisen yllättävä kuolema, onnettomuus) tai toistuva traumatisoivien tilanteiden sarja (IItyypin trauma, esim. vanhemman pitkään kestänyt masennus, alkoholismi, perheväkivalta) Voi aiheuttaa lapselle tai nuorelle pitkittyneen stressitilan, ahdistusta tai muita traumaoireita Lapset ja nuoret kokevat traumatisoivat tilanteet yksilöllisesti. Kaikille samassa tilanteessa olleille lapsille tai lapsille ei kehity traumaa Lahden ensi- ja turvakoti ry Tukea ja turvaa tässä ja nyt lapsi ei voi odottaa hanke Maaret Parviainen
9 Kun lapsen tai nuoren elinympäristö ei ole turvallinen hanke Maaret Lahden ensi- ja turvakoti ry Tukea ja turvaa tässä ja nyt lapsi ei voi odottaa hanke Maaret Parviainen
10 Perheen maailma (Riitta Hyytisen lisensiaattityö Lapsi, huumeperhe ja toivo kirjan jaottelu) Sairaus/päihteet/väkivalta/ennakoimattomuus hallitsevat perheen elämää Poliisihälytyksiä, ambulanssihälytyksiä Raivokohtausten ja väkivallan uhka Jatkuva pelko ja jännitys Lapsen tai nuoren on vaikea luottaa kehenkään Lahden ensi- ja turvakoti ry Tukea ja turvaa tässä ja nyt lapsi ei voi odottaa! hanke Maaret Parviainen
11 Vanhemmuus lapsen tai nuoren silmin Vanhemman/vanhempien mielialat saattavat vaihdella rajusti Vanhemmat vaikuttavat tunteettomilta Arjessa ei ole turvallisia rakenteita Huolenpidon puute Ennakoimattomuus Lahden ensi- ja turvakoti ry Tukea ja turvaa tässä ja nyt lapsi ei voi odottaa! hanke Maaret Parviainen
12 Elämä lapsen tai nuoren näkökulmasta Pelko vanhemman aggressioista, väkivaltaisuudesta, itsetuhoisuudesta, masennuksesta Pelko vanhemman sammumisesta tai sekoamisesta (esim. psykoosi, raivokohtaukset) Häpeän ja yksinäisyyden tunne Huoli ja hätä vanhemmista Toistuvat pettymykset Lahden ensi- ja turvakoti ry Tukea ja turvaa tässä ja nyt lapsi ei voi odottaa! hanke Maaret Parviainen
13 Lapsi tai nuori tuntee.. Vihaa, surua, pettymystä, pelkoa, toivottomuutta, syyllisyyttä, hämmennystä, huolta, avuttomuutta MUTTA MYÖS: rakkautta ja lojaalisuutta, iloa ja toivoa pienistäkin asioista Mitä pienempi lapsi on, sitä jäsentymättömämpi on hänen kokemuksensa perheen tilanteesta Lahden ensi- ja turvakoti ry Tukea ja turvaa tässä ja nyt lapsi ei voi odottaa! hanke Maaret Parviainen
14 Resilienssi (muutosjoustavuus ja palautumiskyky traumaattisissa elämäntilanteissa)
15 Videoita r0 (Orpokoti) mp8s (Ääni lapselle) Lahden ensi- ja turvakoti ry Tukea ja turvaa tässä ja nyt lapsi ei voi odottaa! hanke Maaret Parviainen
16 Millaisia mahdollisia esteitä näet sille, että lapsi tai nuori tulisi nähdyksi ja kuulluksi vaikeassa elämäntilanteessaan? Mieti omasta tulevasta ammatistasi käsin Lahden ensi- ja turvakoti ry Tukea ja turvaa tässä ja nyt lapsi ei voi odottaa! hanke Maaret Parviainen
17 Meidän voi olla vaikea puhua väkivallasta ja muista vaikeista asioista lasten tai nuorten kanssa, sillä.. Meidän on tuskallista kuulla heidän ahdistustaan Pelkäämme, että he järkyttyvät lisää Pelkäämme, että itse järkytymme Emme tiedä, miten käsittelemme asiaa heidän kanssa Heidän tilanteensa saattavat muistuttaa meitä omasta traumaattisesta kokemuksestamme Asia on ahdistava, meillä ei ole oikein aikaakaan Meistä tuntuu/me luulemme, että puhuminen tällaisista asioista lasten ja nuorten kanssa on vahingollista Lahden ensi- ja turvakoti ry Tukea ja turvaa tässä ja nyt lapsi ei voi odottaa! hanke Maaret Parviainen
18 Vaikeiden tilanteiden käsitteleminen auttaa lasta ja nuorta Asiat tulevat julki ja saavat muodon Lapsi tai nuori tulee aidosti ymmärretyksi Puhuminen helpottaa lapsen tai nuoren jännitystä ja saa hänet tuntemaan olonsa paremmaksi Puhuminen auttaa häntä asettamaan kokemuksen kohtuulliseen perspektiiviin Lapsi tai nuori voi alkaa etäännyttämään kipeitä asioista ja muistoja, eikä säilö kaikkea mieleensä Lapsi tai nuori ymmärtää, että hänen tunteensa ovat normaaleja ja oikeutettuja Puhuminen voi olla muutakin kuin verbaalista kieltä! Lahden ensi- ja turvakoti ry Tukea ja turvaa tässä ja nyt lapsi ei voi odottaa! hanke Maaret Parviainen
19 Lahden ensi- ja turvakoti ry Tukea ja turvaa tässä ja nyt lapsi ei voi odottaa! hanke Maaret Parviainen
20 Lapsen tunteet silloin kun perheessä on turvatonta, ja silloin kun asiat ovat hyvin Lahden ensi- ja turvakoti ry Tukea ja turvaa tässä ja nyt lapsi ei voi odottaa! hanke Maaret Parviainen
21 Väkivallan kokeminen tai todistaminen saattaa vaikuttaa lapsen tai nuoren käyttäytymiseen Lapsen ja nuoren mielen rakenteet ja selviytymiskeinot ovat vasta kehittymässä. Lapsi tai nuori ei pysty käsittelemään liian vaikeita tapahtumia, joten hänen mielensä yrittää suojata häntä eriyttämällä tapahtumat itsestä irrallisiksi Traumatisoivat tapahtumat erityisesti kiintymyssuhteessa voivat horjuttaa lapsen tai nuoren perusluottamusta Traumatriggerit: o Traumamuistot tallentuvat osittain ei-kielellisessä muodossa kuten hajuina, ääninä, makuina, tuntemuksina ja toimintana. o Näitä traumasta irrallisiksi jääneitä aistihavaintoja kutsutaan traumatriggereiksi eli ärsykkeiksi, jotka aktivoivat traumamuiston usein hallitsemattomasti o Ärsykkeet voivat olla mitä tahansa yksittäisiä asioita. Lapsen ja nuoren reaktiot niihin vaihtelevat ja voivat olla hyvinkin yllättäviä ja tuntua ulkopuolisesta käsittämättömiltä ja epäloogisilta Lahden ensi- ja turvakoti ry Tukea ja turvaa tässä ja nyt lapsi ei voi odottaa hanke Maaret Parviainen
22 Tavallisia väkivaltakokemuksen jälkeisiä reaktioita voivat olla esimerkiksi: Lapsen tai nuoren voi olla vaikea muistaa tilanteeseen liittyviä asioita, hän välttelee asiaa, hän ei halua puhua tapahtuneesta tai tunnereaktiot voivat puuttua Lapsi leikkii pakonomaisesti tiettyjä leikkejä. Lapsi tai nuori näkee toistuvia painajaisia, takertuu ja taantuu Lapsella tai nuorella voi olla somaattisia oireita kuten vatsakipua ja päänsärkyä Lahden ensi- ja turvakoti ry Tukea ja turvaa tässä ja nyt lapsi ei voi odottaa hanke Maaret Parviainen
23 Lapsi tai nuori voi olla passiivinen tai levoton, hänen on vaikea keskittyä, hän ärsyyntyy helposti, hän on pelokas ja varuillaan Lapsi tai nuori kokee takaumia eli välähdyksenomaisia flashbackeja Lapsella tai nuorella saattaa olla muistikuvia, jotka ovat usein ei-kielellisiä aistimuistoja Lapsen tai nuoren voi olla vaikea nukahtaa ja hän heräilee öisin Lahden ensi- ja turvakoti ry Tukea ja turvaa tässä ja nyt lapsi ei voi odottaa! hanke Maaret Parviainen
24 Jos lapsi tai nuori kertoo sinulle väkivallasta tai muusta ikävästä kokemuksestaan: Osallistu hänen kertomukseensa ( haluat varmastikin, että sinulle/isälle/äidille ei olisi tapahtunut näin ) Auta häntä kertomaan tilanne ( nyt on hyvä hetki kertoa kaikki, mitä näit ja mitä tapahtui ) Tue häntä, osoita empatiaa ( sen on täytynyt olla sinusta pelottavaa ) Auta häntä erittelemään tunteitaan ( miltä sinusta tuntui?, missä tunteet tuntuivat? ) Auta häntä normalisoimaan tunteitaan ja kokemustaan ( on luonnollista, että sinusta on tuntunut tuolta ) Anna hänelle tunnustusta ( olet urheasti selvinnyt vaikeassa tilanteessa ) Pynoos & Spencer : Witness to Violence The Child Interview Lahden ensi- ja turvakoti ry Tukea ja turvaa tässä ja nyt lapsi ei voi odottaa! hanke Maaret Parviainen
25 Lasta tai nuorta auttaa se, että: Hänelle annetaan mahdollisuus kuulluksi tulemiseen Häntä autetaan jäsentämään kokemuksiaan turvallisesti Häntä autetaan nimeämään tunteitaan ja käsittelemään niitä Hänen kanssaan etsitään selviytymiskeinoja, jotka auttavat häntä jaksamaan Hänen iloaan ja toivoaan ylläpidetään Hänelle luodaan mahdollisimman turvallinen jatkumo muihin palveluihin tarvittaessa Hänen vanhempaansa autetaan kohtaamaan lapsen tai nuoren tunteet ja mahdollinen oireilu Lahden ensi- ja turvakoti ry Tukea ja turvaa tässä ja nyt lapsi ei voi odottaa! hanke Maaret Parviainen
26 Vaikka perheessä on ollut lähisuhde- tai perheväkivaltaa niin aina on toivoa, kaikille perheenjäsenille on olemassa tukimuotoja!
27 Lapsuudessa koetut, käsittelemättömät väkivaltatilanteet (traumat) saattavat vaikuttaa lapsen myöhempään käsitykseen itsestään: Valeminä (the false self), tunteiden kieltäminen tai tukahduttaminen Uhrikäyttäytyminen, negatiivinen itsetunto Passiivis-aggressiivisuus, väkivallan todistaminen lapsena aiheuttaa sen, ettei (tervettä) vihaa pysty osoittamaan Passiivisuus, kyvyttömyys normaaliin tunneilmaisuun Andrea Brandt, Ph.D, M.F.T Lahden ensi- ja turvakoti ry Tukea ja turvaa tässä ja nyt lapsi ei voi odottaa hanke Maaret Parviainen
28 Muista! Lapsen tai nuoren (ulospäin näkyvä) käyttäytyminen ei ole yhtä kuin hänen todelliset toiveensa Aikuisen tulee yrittää nähdä lapsen tai nuoren käytöksen taakse ja vastata lapsen tai nuoren tarpeisiin ja tunteisiin hänen käytöksensä sijaan Keskeistä on osata rauhoittaa oma viriävä tunnereaktionsa ja sen jälkeen tarkastella tilannetta tietoisesti ja sensitiivisesti Lahden ensi- ja turvakoti ry Tukea ja turvaa tässä ja nyt lapsi ei voi odottaa hanke Maaret Parviainen
29 Polyvagaalinen teoria Liskoaivot: taistele-pakene, stressi ja trauma Limbinen järjestelmä: tunneaivot, häiriötiloissa lapsi tai nuori ei pysty yhdistämään tunteita, pahimmillaan dissosiaatio o Leikki tapahtuu limbisessä järjestelmässä o Tunteet ja kokemukset virtaavat tiedollis-loogisiin, jähmeisiin rakenteisiin (luovat menetelmät, esim. nukketyöskentely luo symbolisen suojan) Neokorteksi: tunteiden säätely, itsehavainnointi ja sen opettelu o Leikissä aivokuori kehittyy ja syntyy uusia järjestelmiä Lahden ensi- ja turvakoti ry Tukea ja turvaa tässä ja nyt lapsi ei voi odottaa hanke Maaret Parviainen
30 Lasta ja nuorta auttavia menetelmiä Välineet ja menetelmät riippuvat kontekstista ja taustateoriasta. Terapiamuodot, debriefing, kriisityö, psykososiaalinen kannattelu Jäsentävä, vakauttava työskentely. Kirjallisuutta: esim. Soili Poijula, Lapsi ja kriisi: selviytymisen tukeminen ikeat-el%c3%a4m%c3%a4ntilanteet/kriisit/mitentuen-lasta-kriisiss%c3%a4
31 Muistutuksen sana viranomaisen ilmoitusvelvollisuudesta Lastensuojelulaki 25 (Lastensuojeluilmoitus) Miten lastensuojeluilmoitus tehdään? hanke oilmoituksen voi tehdä puhelimitse, kirjallisesti tai käymällä virastossa henkilökohtaisesti Lahden ensi- ja turvakoti ry Tukea ja turvaa tässä ja nyt lapsi ei voi odottaa hanke Maaret Parviainen
32 Kaikki ei ole aina sitä, miltä se näyttää Lahden ensi- ja turvakoti ry Tukea ja turvaa tässä ja nyt lapsi ei voi odottaa hanke Maaret Parviainen
33 Mitä näet tässä? Lahden ensi- ja turvakoti ry Tukea ja turvaa tässä ja nyt lapsi ei voi odottaa hanke Maaret Parviainen
34 Varmista lapselta tai nuorelta, mitä hän tarkoittaa - vältä nopeita tulkintoja Lahden ensi- ja turvakoti ry Tukea ja turvaa tässä ja nyt lapsi ei voi odottaa hanke Maaret Parviainen
35 Doomilaakson tarinoita (K-18) Osa 2: Teurastus Lahden ensi- ja turvakoti ry Tukea ja turvaa tässä ja nyt lapsi ei voi odottaa hanke Maaret Parviainen
36 Kysytäänpä sama uudelleen: Mitä pyörii mielessä nyt sanoista väkivaltaa kohdannut lapsi tai nuori? Lahden ensi- ja turvakoti ry Tukea ja turvaa tässä ja nyt lapsi ei voi odottaa hanke Maaret Parviainen
37 Tsemppiä teille jatkoon! Muistakaa, että sekä teillä itsellänne että asiakasperheillänne on ihmeellisiä taitoja kunhan ne saavat kukoistaa Lahden ensi- ja turvakoti ry Tukea ja turvaa tässä ja nyt lapsi ei voi odottaa hanke Maaret Parviainen
Luovat menetelmät ja lapsen kuuleminen lähisuhde- ja perheväkivaltatilanteissa
Luovat menetelmät ja lapsen kuuleminen lähisuhde- ja perheväkivaltatilanteissa Ilo on lapsen oikeus! -seminaari 20.11.2018 Annantalo Maaret Parviainen Lapsityöntekijä Kuvat: Eduardo Tamas v. 17 Kaikille
LisätiedotTukea ja turvaa tässä ja nyt - lapsi ei voi odottaa! -hanke
Tukea ja turvaa tässä ja nyt - lapsi ei voi odottaa! -hanke 2017-2020 Maaret Parviainen Lapsityöntekijä Mä en ehkä jaksa kuunnella tätä.. Kuvat: Eduardo Tamas v. 17 Parviainen Maaret voi Lahden ensi- ja
LisätiedotLasten kanssa tehtävä perheväkivaltatyö ja turvallisuuden puheeksiotto Turva10
Lasten kanssa tehtävä perheväkivaltatyö ja turvallisuuden puheeksiotto Turva10 Lape-seminaari Helsinki 30.5.2017 Tiina Muukkonen Kehittämispäällikkö Perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyön tiimi Ensi- ja turvakotien
LisätiedotPsyykkinen trauma ja sen vaikutukset uhrin käyttäytymiseen rikosprosessissa
Psyykkinen trauma ja sen vaikutukset uhrin käyttäytymiseen rikosprosessissa Uhrin kohtaaminen rikosprosessissa koulutus Heli Heinjoki, kriisityön kehittämispäällikkö, kriisi- ja traumapsykoterapeutti Hannaleena
LisätiedotLasten kaltoinkohtelun ja monitoimijaisen arvioinnin haasteet
Lasten kaltoinkohtelun ja monitoimijaisen arvioinnin haasteet Hanna Mansikka-aho Yksikön vastaava, kriisi- ja väkivaltatyöntekijä Turun ensi- ja turvakoti ry. 12.10.2018 1 PILARI tarjoaa lähisuhteessaan
LisätiedotTietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?
Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää
LisätiedotT U I J A H E L L S T E N
TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat
LisätiedotTukea tunteiden ja vaikeiden kokemusten käsittelyyn: Tasapainovalmennusmalli maahanmuuttajille
Tukea tunteiden ja vaikeiden kokemusten käsittelyyn: Tasapainovalmennusmalli maahanmuuttajille 24.4.2018 Suvi Piironen Asiantuntija Suomen Mielenterveysseura, SOS-kriisikeskus Maahanmuuttajataustaisille
LisätiedotKuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin
Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On
LisätiedotVäkivalta parisuhteessa
Väkivalta parisuhteessa Heli Vaaranen Parisuhdekeskuksen johtaja Psykoterapeutti 16.1.2014 Heli Vaaranen Parisuhdeväkivallasta yleisesti Parisuhdeväkivallalla tarkoitetaan kumppanin tekemää henkistä, fyysistä
LisätiedotNaisen väkivalta. Sari Nyberg, toiminnanjohtaja Maria Akatemia ry Emma Laine, ehkäisevän väkivaltatyön koordinaattori, Maria Akatemia ry
Naisen väkivalta Sari Nyberg, toiminnanjohtaja Maria Akatemia ry Emma Laine, ehkäisevän väkivaltatyön koordinaattori, Maria Akatemia ry Maria Akatemia ry Valtakunnallinen yleishyödyllinen asiantuntija-
LisätiedotPIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI
PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI Oulun kaupunki on myöntänyt Naisten Linjalle järjestöjen toiminta-avustusta vuosina 2012 ja 2013, molempina vuosina tuhat euroa. Helsingin
LisätiedotHei, mulla ois yksi juttu. LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti
Hei, mulla ois yksi juttu LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti Hei, mul ois yks juttu! -lapsen väkivaltakokemuksen varhainen tunnistaminen
Lisätiedotpäihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö
Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.
LisätiedotPRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 4 Sivu 1 / 9
PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 4 Sivu 1 / 9 Nimi: PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät NELJÄS tapaaminen Lapselle mahdollisuus selviytyä menetyksistä PRIDE-valmennuksen neljännessä ryhmätapaamisessa
LisätiedotLAPSI JA PERHE KRIISISSÄ
LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa
LisätiedotPoikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,
Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset
LisätiedotLapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011
Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat
LisätiedotLähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa
Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn
LisätiedotTAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ -
TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ - TURVAKOTI Perustettu v.1984 Tampereelle Petsamon kaupunginosaan (ensikoti v.1951) 7 perhepaikkaa Ympärivuorokautinen kriisipäivystys / puhelinneuvonta
LisätiedotSuomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta
Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Kriisikeskusverkosto * Kriisikeskuksia on Suomessa yhteensä 19. * Kriisikeskusten
LisätiedotVäkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille
Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Tommi Sarlin Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Väkivaltakokemukset
LisätiedotKyselyyn vastanneita oli 79. Kyselyyn osallistuneet / Kyselystä poistuneet
Kysely uhrille 2018 Kyselyyn vastanneita oli 79. Kyselyyn osallistuneet / Kyselystä poistuneet 60 79 Ikäsi? Kyselyyn vastanneiden ikäjakauma oli laaja, suurin osa kyselyyn vastanneista oli alle 20-vuotiaita.
LisätiedotTyökaluja kriisitilanteiden käsittelyyn
Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,
LisätiedotMitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.
SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.
LisätiedotMENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys
MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys FYYSINEN VÄKIVALTA Voi olla esimerkiksi tönimistä, liikkumisen estämistä, lyömistä, läimäyttämistä, hiuksista repimistä,
LisätiedotMIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry.
MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. 1 Mitä turvallisuus on lapsen mielestä? Turvallisuus on sitä, että ei
LisätiedotLasten näkökulma perheen hyvinvointiin
Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin 15.5.2014 Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja 1 Miten Suomen 1.1 miljoonaa lasta voivat? Miten lasten ihmisoikeudet toteutuvat? Lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet
LisätiedotLapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa
Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu
LisätiedotEROKOKEMUSTEN MERKITYS LAPSEN JA NUOREN PSYYKKISELLE KEHITYKSELLE
EROKOKEMUSTEN MERKITYS LAPSEN JA NUOREN PSYYKKISELLE KEHITYKSELLE ESITELMÄ EUROOPAN MUUTTOLIIKEVERKOSTON SEMINAARISSA 11.10.2018 JARI SINKKONEN, LT, LASTENPSYKIATRIAN DOSENTTI TURUN YLIOPISTO Kiintymyssuhde
LisätiedotKriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen.
Kriisityö Loppuseminaari 9.12.2015 Maire Toijanen www.seksuaalivakivalta.fi Väkivalta on kriisi Seksuaalisen väkivallan kokemus aiheuttaa aina kriisin uhrille ja tämän läheisille Ammattilaisen tehtävä
LisätiedotSeksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015
Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015 Nina Vaaranen-Valkonen Asiantuntija, Lapset ja digitaalinen media Pelastakaa Lapset ry nina.vaaranen-valkonen@pelastakaalapset.fi
LisätiedotKahdet aivot ja psyykkinen trauma
Kahdet aivot ja psyykkinen trauma Kirsi Eskelinen neuropsykologian erikoispsykologi, PsL Joensuu 20.9.2017 1 Lähde:http://www.lefthandersday.com/tour2.html 2 3 Limbinen järjestelmä - tunneaivot Pihtipoimu
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
LisätiedotVIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)
VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.
LisätiedotMASENNUS. Terveystieto. Anne Partala
MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa
LisätiedotELÄMÄÄ VUORISTORADALLA
ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti
LisätiedotLapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013
Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen
LisätiedotHuostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta
Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Valtakunnalliset sijaishuollon päivät, Tampere 1.-2.10.2013 Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, ayl, Lasten terveyden tutkimuskeskus TaY ja Lastenpsykiatrian
LisätiedotLataa Kuin salama kirkkaalta taivaalta - Salli Saari. Lataa
Lataa Kuin salama kirkkaalta taivaalta - Salli Saari Lataa Kirjailija: Salli Saari ISBN: 9789511186724 Sivumäärä: 368 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 35.27 Mb Apua syvän järkytyksen kokeneille, heidän läheisilleen
LisätiedotPRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia.
Kotitehtävä 4 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä NELJÄS TAPAAMINEN Lapselle mahdollisuus selviytyä menetyksistä PRIDE-valmennuksen neljännessä tapaamisessa puhuimme siitä, miten vaikeat kokemukset voivat
LisätiedotLAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio
LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon
LisätiedotKRIISISSÄ OLEVAN NUOREN KOHTAAMINEN
KRIISISSÄ OLEVAN NUOREN KOHTAAMINEN Katja Laamanen kriisityöntekijä, Nuorten kriisipiste Kuvat: Oscar Lehtinen NUORTEN KRIISIPISTE Yksilöllisesti suunniteltua ja toteutettua ammatillista keskusteluapua
LisätiedotMielekästä ikääntymistä
Mielekästä ikääntymistä Koko kylä huolehtii vastuu ikääntyvistä kuuluu kaikille Psykologi Mervi Fadjukov Alueelliset mielenterveys-ja päihdepalvelut PHHYKY 20.3.2019 Vanhuus yksi elämänvaihe Yksilöllinen
LisätiedotVäkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus
Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys RutiiNiksi pilottikoulutus 24.2.2014 1 Alkoholin yhteys parisuhdeväkivallan seurauksiin? (Aineistona vuoden 2005 naisuhritutkimus, Piispa & Heiskanen 2009) 24.2.2014
LisätiedotEROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO
VAINOAaKO HÄN SINUA EROSTA HUOLIMATTA? VARJO -hanke (2012-17) Eron jälkeisen väkivaltaisen vainon kohteena elävien perheiden turvallisuuden lisääminen ja vainoamisen ennaltaehkäisy. OULUN ENSI- JA TURVAKOTI
LisätiedotLapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja
Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja
LisätiedotMyönteisiä muutoksia saadaan aikaan vain myönteisillä keinoilla. Yhteen ääneen lasten asialla! Helsinki
Myönteisiä muutoksia saadaan aikaan vain myönteisillä keinoilla Yhteen ääneen lasten asialla! 7.-8.2.2017 Helsinki Adhd-keskus Barnavårdsföreningen Silve Serenius-Sirve Kannusta minut vahvaksi! hanke Ensi-ja
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
LisätiedotSalli Saari, dosentti, kriisipsykologi Älä riko hoitajaasi - työsuojelun teemaseminaari
Salli Saari, dosentti, kriisipsykologi Älä riko hoitajaasi - työsuojelun teemaseminaari 29.10.2018 Ennustamattomuus Tapahtuu yht äkkiää, odottamatta Kontrolloimattomuus Omalla käyttäytymisellä tai toiminnalla
LisätiedotTyttöjen Talon seksuaaliväkivaltatyö
Tyttöjen Talon seksuaaliväkivaltatyö Ohjaavaa, tukevaa ja vakauttavaa työtä seksuaaliväkivaltaa kokeneille 13-29- vuotiaille tytöille Nina Skibdahl, Espoon Tyttöjen Talo Laura Maatraiva, Helsingin Tyttöjen
LisätiedotTurvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry.
TERVETULOA SEMINAARIIMME: LAPSI KUTSUU TURVALLISUUTEEN - mikä luo turvaa vauva- ja pikkulapsiperheiden kotielämään? Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. Piirun verran
LisätiedotTehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus
Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi
LisätiedotLasten ja nuorten väkivaltakokemukset Tutkimus peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden kokemasta väkivallasta
Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset Tutkimus peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden kokemasta väkivallasta Lasten hyvinvointitiedon II foorumi 6.10.2008 Noora Ellonen Poliisiammattikorkeakoulu Tutkimuksen
LisätiedotVinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet
Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin
LisätiedotInvestointi sijaisvanhempaanparas
Investointi sijaisvanhempaanparas sijoitus Sijaisvanhemman hyvinvointi hyvän sijoituksen perustuksena Sijaishuollon päivät Lahti 29.9. 2015/Virpi Vaattovaara Oikea investointi sijaisvanhempaan tuottaa:
LisätiedotLapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto
Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta 2.2.2017 Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto Trauman SYNTY Potentiaaliseti traumatisoiva(t) tapahtuma(t) -> Traumaattinen kokemus -> Selviytymisyritykset
LisätiedotSISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen
Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta
Lisätiedot1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)
Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan
LisätiedotAlkoholinkäyttö lapsuudenkodissa ja oma vanhemmuus
Alkoholinkäyttö lapsuudenkodissa ja oma vanhemmuus Sara ja Johanna 7.2.2019 Lasinen lapsuus -toiminta Tehdään yhdessä lapsuusmuistoista parempia lasinenlapsuus.fi / varjomaailma.fi Päämääränä on ehkäistä
LisätiedotVäkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen?
Väkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen? Jussi Pekkola Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miten yleistä miesten kokema
LisätiedotTuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen
Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä
LisätiedotMiten nuoret oireilevat? Tiia Huhto
Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt
LisätiedotPyöreän pöydän keskustelu lasten osallisuudesta Säätytalo
Pyöreän pöydän keskustelu lasten osallisuudesta 31.10.2016 Säätytalo 8.11.2016 1 Näkökulmia lasten osallisuuteen Terhi Tuukkanen Ylitarkastaja Lapsiasiavaltuutetun toimisto 8.11.2016 2 Lasten osallisuuden
LisätiedotKeskeiset ongelmat narsistisessa häriössä
Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen
LisätiedotPaneeli moniammatillinen ratkaisu miten lasta autetaan ajoissa
Paneeli moniammatillinen ratkaisu miten lasta autetaan ajoissa 14.1.2016 15.1.2016 1 Panelistit - Esittäytyminen Toimiala-asiantuntija (verkostotyö) Olli Laiho, Nurmijärvi Lastensuojelun päällikkö, Sanna
LisätiedotLÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA
LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ
LisätiedotLataa?En suostu yksinkertaisesti häviämään ihmisten silmistä? - Heli Vihottula
Lataa?En suostu yksinkertaisesti häviämään ihmisten silmistä? - Heli Vihottula Lataa Kirjailija: Heli Vihottula ISBN: 9789514499531 Sivumäärä: 214 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 38.74 Mb Emme pysty täysin
LisätiedotEroperheen lapsi väkivallan keskellä työpaja
Eroperheen lapsi väkivallan keskellä työpaja Eroauttamisen yhteiskehittämispäivä - eropolku lapsen parhaaksi 26.4.2018 Linda Niininen Tiina Muukkonen Niina Remsu Kene Truve 1 Työpajan kulku Tervetuloa
LisätiedotTUNTEET ELÄMÄN KAPELLIMESTARINA - ITSENSÄ HYVÄKSYMINEN. NAISTEN PÄIVÄ Oulunkylän seurakunta Heli Janhonen
TUNTEET ELÄMÄN KAPELLIMESTARINA - ITSENSÄ HYVÄKSYMINEN NAISTEN PÄIVÄ Oulunkylän seurakunta 6.10.2018 Heli Janhonen Mitä silloin hyväksyn, kun hyväksyn itseni? ITSEHYVÄKSYNTÄ PYSÄHTYMINEN Mitä on juuri
LisätiedotMIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen.
Tunteet SISÄLTÖ Mikä on tunne? Tunteet parisuhteessa Mistä tunne syntyy? Tunnetaakat menneisyydestä Neljä tunnetaitoa 1. Tunnistaminen 2. Nimeäminen 3. Ilmaiseminen 4. Vastaanottaminen MIKÄ ON TUNNE?
LisätiedotERO JA VANHEMMUUS. Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013
ERO JA VANHEMMUUS Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013 A V I O E R O Avioero tuo syyllisyydentäyteinen ja traumaattinen sana. Mistä siinä oikeastaan on kyse? Avioerossa tulevat
LisätiedotLähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen
Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla Neuvolapäivät 21.10.2015 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa.
LisätiedotKriisin kohtaaminen, kriisireaktiot ja kriisissä olevan tukeminen
Kriisin kohtaaminen, kriisireaktiot ja kriisissä olevan tukeminen Yhdessä omaishoidon äärellä Omaishoitajan hyvinvointi seminaari 17.10.2018, Laurea-ammattikorkeakoulu Sointu Silvola, johtava kriisityöntekijä
LisätiedotPääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä
Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä 2.6.2016 Turvakoti Pääkaupungin turvakoti ry:n turvakoti Avoinna 24 h/7 ympärivuotisesti Mahdollisuus hakeutua itse
LisätiedotTukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)
Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille
LisätiedotJuha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja
Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja Väkivaltafoorumi 16.8.2012 Perheväkivallasta ja riskistä Tutkimusjakso
LisätiedotPRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14
PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14 Nimi: PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät KOLMAS TAPAAMINEN Lapsen tarve kiintymykseen Sukupuu Sukupuu kuvaa perhettäsi ja sukuasi. Se kertoo, keitä perheeseesi
LisätiedotArvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana
Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Vertaistuki Samassa elämäntilanteessa olevat tai riittävän samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneet henkilöt jakavat toisiaan kunnioittaen kokemuksiaan. Vertaisuus
LisätiedotNIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:
Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa
LisätiedotKUKAAN EI TIEDÄ - JOS KUKAAN EI KYSY
KUKAAN EI TIEDÄ - JOS KUKAAN EI KYSY Nuorten kokemuksia erosta, mielenterveydestä ja päihteistä 24.5.2017 KM Sofia Virta Pinja Uutela ja Mona Tuomi 26.4.2018 Moip!- projektityöntekijä Mona Entinen Moip!-ryhmäläinen
LisätiedotSuunnitteluistunto Koonti Heikki Karjalaisen ja Mika Niemelän esityksistä
Suunnitteluistunto Koonti Heikki Karjalaisen ja Mika Niemelän esityksistä Tavoitteita: Palaute lapsen tapaamisesta ja toiminnan tasosta Lisätä vanhempien ymmärrystä omasta sairaudesta ja yhdistää se perheen
LisätiedotKuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET
Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada
LisätiedotTraumat ja traumatisoituminen
Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista
LisätiedotKasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To 23.9.2010 Kirsi Luomanperä
Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To 23.9.2010 Kirsi Luomanperä Nuoruus varhaisnuoruus 12-14 v. varsinainen nuoruus 15 v. 17 v. myöhäisnuoruus
LisätiedotMitä on lapsen kaltoinkohtelu kasvatuksessa? Kohti turvallista kasvua
Mitä on lapsen kaltoinkohtelu kasvatuksessa? Kohti turvallista kasvua Satu Keisala Ensi- ja turvakotien liitto 18. Valtakunnallinen väkivaltafoorumi 1 2 Lapseen kohdistuva kaltoinkohtelu on useimmiten
LisätiedotHelsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016
Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen
LisätiedotLapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy
Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy 14.10.2016 Osa-alueet Ennaltaehkäisy Tapahtuneen selvittely Roolittamisen purku Jannan malli 1. Haasta omat ennakkokäsityksesi! 2. Kysy lapselta!
LisätiedotKASVATA JUURET LEVITÄ SIIVET. Johanna Linner Matikka Perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyön asiantuntija Ensi-ja turvakotien liitto
KASVATA JUURET LEVITÄ SIIVET Johanna Linner Matikka Perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyön asiantuntija Ensi-ja turvakotien liitto 1 Onks motii? 2 7.6.2019 Mitä tuli luvattua? 1) Pahoinvointi vähenee hyvinvointia
LisätiedotAjatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat
Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta
LisätiedotItsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.
Itsetunto Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Kaikista tärkein vaihe itsetunnon kehittymisessä on lapsuus ja nuoruus. Olen
LisätiedotArjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry
Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?
LisätiedotTytti Solantaus Suomen Mielenterveysseura Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
4.12.2018 Tytti Solantaus Suomen Mielenterveysseura Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten suotuisan kehityksen tukeminen, kun perheessä on vaikeuksia Menetelmien kehittäminen, tutkimus, koulutus ja juurruttaminen
LisätiedotTyöskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa
Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen
LisätiedotYKSINÄISYYS. VTT Hanna Falk, tutkija HelsinkiMissio
YKSINÄISYYS VTT Hanna Falk, tutkija HelsinkiMissio HELSINKIMISSIO HelsinkiMissio on sosiaalialan järjestö, joka toimii seniorityön, nuorten kriisityön, lapsiperheiden ja erityisryhmien parissa. Järjestön
LisätiedotTeksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten.
Suru Suomen Mielenterveysseura Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. ISBN 978-952-7022-21-4 Paino: Grano 2015 Kuvitus:
LisätiedotKouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia
Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita
LisätiedotTampereen kaupungin lastensuojelun perhehoidon kehittämisaamupäivä
Tampereen kaupungin lastensuojelun perhehoidon kehittämisaamupäivä 21.11.2018 klo 9.00-11.00, Tipotien sosiaali- ja terveysasema, Tipotie 4, Tampere Ohjelma 9.00 Tervetuloa kehittämisaamupäivään Palvelupäällikkö
LisätiedotJälkipuinnista, debriefingistä kriisiapua. Osviitta Annukka Häkämies
Jälkipuinnista, debriefingistä kriisiapua Osviitta 11.1.2017 Annukka Häkämies TRAUMA IHMISEN SIETOKYVYN RAJOILLA LIIKKUVA, JOSKUS MYÖS SEN YLITTÄVÄ TAPAHTUMA, JOHON LIITTYY TUHOUTUMISEN JA KUOLEMAN PELKOA.
LisätiedotSeksuaalisen väkivallan traumasta voi toipua - näkökulmia ja havaintoja uhrien auttamisesta Raiskauskriisikeskus Tukinaisessa
Seksuaalisen väkivallan traumasta voi toipua - näkökulmia ja havaintoja uhrien auttamisesta Raiskauskriisikeskus Tukinaisessa Ehkäise, Tunnista, Auta-koulutuspäivä seksuaalisuutta loukkaavasta väkivallasta,
Lisätiedot