Kaupunginhallituksen ja elinvoiman antamat vastineet tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta Strategian toteutuminen s.

Transkriptio

1 Kaupunginhallituksen ja elinvoiman antamat vastineet tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta Strategian toteutuminen s.6 Elinvoima, työllisyys ja yritysystävällisyys, punaiset kohdat Tarkastuslautakunnan arvio Elinvoiman toimialalla tapahtuneet henkilöstömuutokset haittaavat strategian alkuvaiheen käynnistämistä. Strategian mukaiset työllisyyden hoidon tavoitteet ovat haastavat, vaikka työttömien määrä loppuvuonna 2017 laski. Koko vuoden 2017 keskimääräinen työttömyysaste säilyi edellisen vuoden korkealla tasolla. Työllistämistoimenpiteillä ei tavoiteta riittävästi työttömiä. Ylen alkuvuodesta julkaiseman postinumeropuntarin mukaan Joensuun elinvoima vuonna 2015 saa luokituksen 2/5. Luokitus ei ole parantunut sitten vuodesta Vastine tarkastuslautakunnan arvioon Elinvoima-asiassa on päätetty edetä Business Joensuun suuntaan (KV ). Strategian ja toimeenpano-ohjelmien tavoitteet on sisällytetty talousarviotavoitteisiin ja -raportointiin. Näin strategian toimeenpano on käynnistetty konkreettisesti. Kaupungin resursoimilla työllisyystoimilla, kuten yksilövalmennuksella sekä kuntouttavan työtoiminnan tukemisella, pystytään tavoittamaan n. 15 % työttömistä joensuulaisista. Joensuun työllisyyspalvelut on yksi toimija laajassa verkostossa, joka toimii työllisyyden edistämiseksi kaupungissa. Suomen Yrittäjien Elinkeinopoliittisessa kyselyssä 2018 Joensuu sijoittui yli asukkaan kaupunkisen joukossa kolmanneksi Seinäjoen ja Jyväskylän jälkeen (elinvoimajohtokunta ) Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteuma s Talousarviotavoite Toteuma Tarkastuslautakun nan arvio Yleishallinto: Vastine tarkastuslautakunnan arvioon Koordinoidaan konsernin vahvempaa kansainvälistymistä ja kytketään kansainvälistyminen tärkeisiin kehityshankkeisiin ja kasvusopimukseen. Kaupungin ja kaupunkikonsernin yhteisökuvan, viestinnän ja kaupunkimarkkinoinnin innovatiivinen kehittäminen. Yhteistyö aloitettu mm. valmistelemalla yhteisten työkalujen hankintaa. Kansainvälinen Helsingissä yhdessä EFI:n kanssa järjestetty Bioeconomy Investment Summit oli konkreettinen ponnistus. Toimintaa jatketaan. Verkkosivu-uudistuksenmaakunnallinen tekninen toteutus on valmis. Uusiin sivuihin tehdään Palvelutietovaranto-integraatio. Julkaistiin withjoe.fi-sivusto yhteistyössä Josekin ja Tiedepuiston kanssa. toteutumista ei vielä voi arvioida. Tavoitetta on vaikea arvioida. Bioeconomy investment summit rahoitettiin kasvusopimusrahalla, ja se keräsi lähes 500 osanottajaa. Myös keväällä 2018 toteutettu Joensuu city challenge kilpailu jatkoi samaa teemaa, voittajaratkaisut mm. Kööpenhaminasta, Zuerichistä ja Barcelonasta. Tavoitteet jäivät toteuttamatta henkilöstövajeen vuoksi. olisi tullut olla konkreettisempi.

2 Työllistäminen: Lisättiin kaupunkilaisten osallistumismahdollisuuksia ottamalla käyttöön mobiilisovellus Puro Joensuu osallistumisen ja osallisuuden edistämiseksi. Valmisteltiin viestinnästä vastaavien henkilöiden sosiaalisen median koulutusta ja ohjeistusta. Osallistuttiin Hanke-Aki:n kaupunkimarkkinointiin. Kilpailutettiin kaupungin lehti-ilmoittelu. Joensuu Uutisetlehden jakelua laajennettava. Markkinointiin tulee lisätä voimavaroja ja verrata niitä verrokkikaupunkeihin. Joensuun Uutiset -jaetaan kaikkiin Joensuulaisiin talouksiin, jotka ovat sallineet ilmaisjakelun. Haja-asutusalueelle, jonne ei jaeta ilmaisjakelua posti kantaa lehden. Tehostamme kaupungin työmarkkinatukilaskun uusien asiakkaiden palveluohjausta yhteistyössä TE-toimiston kanssa, näitä yhteisarviointeja ja palveluihin ohjaamista kohdennamme myös nuoriin työttömiin sekä ennakoivammin työttömille, jotka eivät ole vielä laskulle nousseet. Yhteisarviointeihin on osallistunut 157 henkilöä. Arviointeja on kohdennettu myös nuoriin sekä kontaktoitu n. 100 yli 200 päivää työttömänä ollutta nuorta henkilökohtaisesti. Tavoite ei toteutunut riittävässä määrin. (katso luku 8). Työllisyyspalveluilla ei ole viranomaisasemaa ja palvelujen saanti on asiakkaalle vapaaehtoista. Kaikki joille palveluja tarjotaan, eivät välttämättä koe tarvitsevansa niitä. Työllisyyspalveluissa kokeillaan jatkuvasti uusia keinoja palvelujen vetovoiman lisäämiseksi. Työllistäviä palveluja tarjotaan tiiviissä yhteistyössä TE-hallinnon, Siun Soten ja järjestökumppaneiden kanssa. Toimimme mahdollisimman tavoitteellisesti ja aktiivisesti maakunnallisessa työvoima- ja yrityspalvelukokeilussa. Tutkimme aktiivisesti vaihtoehtoja ja pyrimme hakemaan hankerahoitusta sellaiseen toimintaan, joka konkreettisesti edistää toimintaamme työllisyyden hoitamisen painotuksissamme. Hanketoiminta voi tarkoittaa tarkoituksenmukaisten hankkeiden Työvoima- ja yrityspalvelujen alueelliseen kokeiluun on osallistuttu kehittämällä yhteisarviointeja ja yksilövalmennusta sekä olemalla mukana kokeilun ohjausryhmässä. Hankerahoitus Saumat mahdollisuuksia nuorille hankkeelle on saatu ajalle Hankkeessa kehitetään pelillisyyttä hyödyntävä palvelu nuorten osallistumisen sekä koulutukseen ja työelämään kiinnittymisen edistämiseksi. Lisäksi on osallistuttu useisiin yhteiskunnallista osallisuutta ja työllisyyttä edistäviin hankkeisiin järjestöjen kumppanitoimijoina. Ei arvioitavissa, tavoite asetettu epäselvästi. Ei arvioitavissa, tavoite asetettu epäselvästi. Työllisyyspalvelujen asiakasmäärä esimerkiksi yksilövalmennuksen osalta on ollut resursseiden ja tavoitteiden mukainen. Kaupunki on osallistunut kokeiluun yhtenä toimijana tuottamalla yhteisarviointeja ja yksilövalmennusta. Toiminnan tavoitteena on ollut kokeilla uutta monitoimijaista palvelumallia sekä valmistaa yhteisiä verkostoja tulevaa maakunnallista yhteistyötä varten. Edellisessä tavoitteessa on onnistuttu. Työllisyyttä edistävää hanketoimintaa on tuettu sekä yhteistyökumppaneiden osalta että kehittämällä omaa hanketoimintaa. Hanketoimintaan osallistumista arvioidaan sen tarkoituksenmukaisuuden ja vaikuttavuuden perusteella. Hankkeen työllistävät vaikutukset voivat olla mitattavissa vasta pidemmällä aikajänteellä (esim. Saumat-hanke).

3 hakemista omaan hallinnointiimme tai osallistumista tavoitteellisesti toisten toimijoiden hankkeisiin. Konsernipalvelut: Kaupungin ja Siun Talous Oy:n taloushallinnon ja palkanlaskennan palveluprosessien toimivuuden varmistaminen. Rekrytointiprosessin uudistaminen. Henkilöstöohjelman päivittäminen ja sisällön kohdentaminen erityisesti uuden organisaation tarpeisiin. Kaupungin taloushallinnon ja palkanlaskennan palvelut siirtyivät Siun Talous Oy:n hoidettavaksi lukien. Palvelusopimus, jolla määritetään kaupungin ja yhtiön vastuulle kuuluvat tehtävät, hyväksyttiin kaupunginhallituksessa Työnjakoa ja palveluprosesseja on tarkennettu ensimmäisen toimintavuoden kokemusten perusteella. Rekrytointiprosessin uudistaminen aloitettiin vuoden 2017 aikana. Uusia rekrytointikanavia otettiin käyttöön ja some-kanavien käyttöä tehostettiin. Laurajärjestelmän hakulomakkeita uudistettiin ja uusia haastattelumenetelmiä otettiin käyttöön, kuten esim. 2-osainen haastattelu ja videohaastattelu. Esimieskoulutuksissa käytiin rekrytointiuudistusta läpi ja harjoiteltiin mm. hakuilmoitusten tekoa vastaamaan sisällöltään enemmän kaupungille tavoiteltavaa ilmettä ja mielikuvaa. Henkilöstöohjelma haluttiin konkreettisemmaksi ja lähemmäksi henkilöstöä ja arkea. Henkilöstöohjelmaa valmisteltiin yhteistyössä mm. esimiesten, henkilöstö- ja työllisyysjaoston jäsenten, henkilöstöedustajien sekä henkilöstön kanssa erityisesti henkilöstöpalveluiden työpaikkakäynneillä. Tavoite ei toteutunut palveluprosessin toimivuuden varmistamisen osalta. Toteutuma-arviosta ei käy ilmi uudistettiinko rekrytointiprosessi tavoitteen mukaisesti. Henkilöstöohjelmaa ei päivitetty vuonna Henkilöstöohjelma hyväksyttiin valtuustossa Palveluprosesseja ja rajapintoja kaupungin ja yhtiön välillä on tarkennettu Siun Talous Oy:n perustamisen jälkeen. Yhtiö on kuvannut taloushallinnon palvelujen palveluprosessinsa ja tuotteistanut palvelunsa. Palkanlaskenta:Työnjakoa on täsmennetty tarkoituksenmukaisemmaksi saatujen kokemusten myötä edelleen prosessien sujuvuuden ja resursoinnin tarkastelua on välttämätöntä tehdä. Rekrytointiprosessin uudistamistyö on edennyt tavoitteiden mukaisesti ja uusia kokeiluja on toteutettu ennakoitua laajemmin. Prosessin kehittäminen on jatkuvaa työtä ja päivittyy esimerkiksi teknologian tuottamien uusien mahdollisuuksien sekä uusien oivallusten myötä. Henkilöstöohjelmaa valmisteltiin yhteistyössä esimiesten, henkilöstö- ja työllisyysjaoston jäsenten, henkilöstöedustajien sekä henkilöstön kanssa erityisesti henkilöstöpalveluiden työpaikkakäynneillä. Henkilöstöä osallistava prosessi sekä muu henkilöstöohjelman valmisteluprosessi tehtiin vuonna Luottamushenkilöiden osallistaminen ohjelman laatimiseen ajoittui alkuvuoteen Koulutus- ja tutkimuslaitosten sekä yritysten kanssa tehtävän Prosessi eteni vahvasti mm. koulutusvientihankkeen tuella, myös kaupungin sisäistä koordinaatiota Tavoite etenee, mutta ei ole Kaikki oppilaitokset ovat mukana kehitystyössä. Hankkeessa on tehty konkreettisia askeleita ja

4 yhteistyön tiivistäminen sekä koulutus-vientiklusterin tukeminen. Elinvoimapalvelut: parannettu. mittaria millä arvioida. sitä on esitelty elinvoimajohtokunnassa Joensuun kaupunki johtaa ja osaltaan panee toimeen Joensuun kasvusopimuksen mukaiset toimenpiteet. Vuonna 2017 kasvusopimuksen toteutuksen omarahoitusosuuteen varaudutaan eurolla. Joensuun Tiedepuiston rahoitukseen on varattu 0,3 milj. euroa INKAohjelman ja kasvustrategian toteutukseen. Selkeytetään ja tehostetaan konsernin investointien hankintatyön toimintatavat ja roolit. Pohjois-Karjalan hankintatoimi: Kasvusopimuksen toimeenpano eteni suunnitellusti. Tiedepuisto on toteuttanut osana kasvusopimusta GreenHub- toimintamallia, jossa tuodaan yhteen metsäbiotalouden asiantuntijat/tutkijat ja yritykset ratkomaan yritysten haasteita. Lisäksi Tiedepuisto on edistänyt Joensuulle tärkeiden aihealueiden liiketoiminta-ekosysteemien (uudistuvat metsäbiomassan arvoketjut, puurakentaminen ja puuteollisuus, metsäbiotalouden osaamisen vienti, Forest&Fotonics) kehittymistä. Euroopan metsäinstituutin rooli on puolestaan ollut tukea erityisesti metsäbiotalouden kansainvälistymistä. Invest In viestintämateriaalien kehitys aloitettiin. Konsernin toimijoiden välistä yhteistyötä on tiivistetty sekä investointien hankintatyön toimintatapoja ja rooleja on selkeytetty. Työ jatkuu toteutumista ei voi arvioida. toteutumista on vaikea arvioida. Kasvusopimuksessa toteutettuja toimia on kuvattu toteuma -kentässä ja raportoitu elinvoimajohtokunnalle sekä kaupunginvaltuustolle osana hankekokonaisuutta Päärahoittaja on hyväksynyt maksatushakemukset ja -raportit. Lähtötilanteessa konsernista puuttui yhteistyö asiassa lähes kokonaan. Vuoden 2017 aikana järjestettiin Invest In -tapaamisia ja työpajoja jotta kehityksessä päästiin alkuun. Uuden hankintalain osaamisen ja hankintaosaamisen kehittäminen. Sisäisten toimintamallien ja tiedottamisen kehittäminen. Hankintatoimen henkilöstö on käynyt uuden hankintalain koulutuksissa sekä pitänyt koulutuksia uudesta hankintalaista yhteistyötahoille. Sisäisiä toimintamalleja on kehitetty mm. laatimalla asiakaskohtaisia toimintamalleja sekä laatimalla yksityiskohtaisia toimintaohjeita hankinnan eri vaiheisiin. Uuden hankintalain sekä hankintatoimen toteutumista ei voi arvioida. asettelu ei ole tarkka. toteutumista on vaikea arvioida. Tavoitemäärittelyä on kehitetty vuoden 2018 talousarvion osalta ja lisäksi hankintatoimen asiakastyytyväisyyskyselystä luodaan seurattavia mittareita tuleville tilikausille. Hankintatoimen henkilöstö on käynyt uuden hankintalain koulutuksissa sekä koulutuksia uudesta hankintalaista on pidetty yhteistyötahoille. Tavoite on toteutunut, vaikka tavoitteelle ei ole asetettu numeerisia mittareita. Tavoitemäärittelyä on kehitetty vuoden 2018 talousarvion osalta ja lisäksi hankintatoimen asiakastyytyväisyyskyselystä luodaan seurattavia mittareita tuleville tilikausille. Numeerisen

5 uusien toimintamallien tuomia muutoksia on tiedotettu asiakkaille sekä tarjoajille. Uuden uutiskirjeen suunnittelu on aloitettu vuonna Uutiskirjeitä tullaan julkaisemaan säännöllisin väliajoin vuonna mittarin laatiminen kyseiseen kohtaan oli haasteellista, koska kehittämiskohteita oli useita ja erilaisia. 6. Kuntakonsernille asetettujen tavoitteiden toteutuminen s. 23 Talousarviotavoite Toteuma Tarkastuslautakun nan arvio Kansainvälinen toiminta suunnitel- Työ aloitettu, jatkuu Tavoite ei laan, koordinoidaan ja toteutunut, mutta raportoidaan konsernissa työ jatkuu uudenlaisten avoimen tiedon Toteutumattomuutta jakamisen periaatteiden ja ei ole selvitetty. toimenpiteiden mukaisesti. Uudistetun toimintatavan on tavoitteena olla käynnissä viimeistään huhtikuussa Osallistua konsernipalvelujen vetämään ja koordinoimaan kaupungin yhteisökuvan, viestinnän ja kaupunkimarkkinoinnin innovatiiviseen kehittämiseen. Business Joensuun brändiä on uudistettu teemalla Grow with Joe. Sivusto julkaistu with-joe.fi. Teeman jalkautusta suunnitellaan konsernitasolla yhteistyössä tytäryhtiöiden kanssa. Visuaalista ilmettä ja sisältöjä kehitetään nykyistä vahvemmin kaupungin näköiseksi ja näkökulmasta. Valmistelu on tehty yhteistyössä elinvoiman, konsernipalvelujen ja elinvoimayhtiöiden kanssa. Konsernissa otetaan käyttöön v uusi pilvipohjainen työtilan, jota hyödynnetään erityisesti yhteiseen viestintään, markkinointiin ja kansainvälistymiseen. toteutumista on vaikea arvioida. Tavoite on epäselvä. Vastine tarkastuslautakunnan arvioon Talvella toteutettiin hyvinvointipalveluissa ensimmäinen kansainvälisen toiminnan kokonaiskartoitus. Uusia toimintatapoja alettiin ottaa käyttöön mm. suhteessa koulutusvientiin. Myös konserniyhtiöissä tehtiin joitakin sisäisen viestinnän parannuksia. Jatkotyö odottaa mm. uuden Business Joensuun syntyä. Hyvinvointipuolella kesäkuussa 2018 aloittanut kehitysjohtaja parantaa koordinaatiota. Sille, että tavoite on epäselvä, ei tässä vaiheessa oikein voi mitään. On kuitenkin yritetty raportoida sellaisia konkreettisia asioita, joita teemassa on tapahtunut. Konserniviestinnän kehittämistä jatketaan parhaillaan mm. Business Joensuuhun liittyen.

6 8. Muut havainnot 8.1. Työllistäminen s. 26 Tarkastuslautakunnan havainnot ja suositukset Kaupunki maksaa noin 10 miljoonaa euroa työmarkkinatuen kuntaosuusmaksuja (passiivituki). Työllisyyden hoitoon käytettäviä määrärahoja on muutoin n. 3 miljoonaa euroa. Tässä on selvä epäsuhta. Myönnetyt määrärahat tulee käyttää tehokkaasti työllistämistä tukeviin toimenpiteisiin. Kaupungin tukitoimin tavoitetaan vain joka viides työtön. Tämä ei ole riittävää. Pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen on saatava vahvempi ote. Työllistäminen on kaikkien toimialojen yhteinen tehtävä ja tulee näkyä myös talousarviotavoitteissa. Yhteistyötä on harjoitettava myös Siun Soten kanssa. Työkyvyttömät työttömät tulee siirtää eläkkeelle. Vastike tarkastuslautakunnan havaintoihin ja suosituksiin Työllisyyspalveluilla ei ole viranomaisasemaa ja palvelujen saanti on asiakkaalle vapaaehtoista. Kaikki joille palveluja tarjotaan, eivät välttämättä koe tarvitsevansa niitä. Työllisyyspalveluissa kokeillaan jatkuvasti uusia keinoja palvelujen vetovoiman lisäämiseksi. Työllistäviä palveluita tarjotaan tiiviissä yhteistyössä TE-hallinnon, Siun Soten ja järjestökumppaneiden kanssa. Kaikkien toimijoiden työskentely sekä kaupungin yleinen työllisyystilanne, kuten kohtaantoon liittyvät ongelmat, vaikuttavat kaupungin työmarkkinatuen maksuosuuteen. Työllisyyden hoidon kokonaisbudjetista työttömien aktivointiin käytettävä määrä on riippuvainen tmtlaskun suuruudesta. Työllisyyspalvelujen asiakasmäärä esimerkiksi yksilövalmennuksen osalta on ollut resursseiden ja tavoitteiden mukainen Tilakeskus s.27 Tarkastuslautakunnan havainnot ja suositukset Kaupungilla on sisäinen vuokrajärjestelmä, joka perustuu pääoma- ja ylläpitovuokraan. Pääomavuokran osuus on 6 %. Jos sisäiset tilakustannukset kasvavat liian korkeiksi, riskinä on palvelujen heikentyminen. Tilakeskuksen ja teknisen keskuksen yhteistyössä on parannettavaa. Korjausvelkaa on 40 miljoonaa euroa. Rakennukset tulee huputtaa rakentamisvaiheessa ja samaa tulee edellyttää myös tytäryhteisöiltä esim. takauspäätösten ehtona. Joensuun Areenan osalta on valvottava, että YIT Rakennus Oy antaa korjausesityksensä asiasta mennessä ja myös suorittaa korjaustoimenpiteet. Vastike tarkastuslautakunnan havaintoihin ja suosituksiin Liiketoiminnan johtokunta on päättänyt ( , ) toimitilojen nykyiset sisäisten vuokrien perusteet. Omistajaohjausjaosto on päättänyt pitää nykyiset vuokranmääräytymisperusteet ja vuokratason voimassa vuoteen 2019 asti. Tilakeskuksen ja teknisen keskuksen yhteistyö perustuu vuosisopimuksiin, joissa yhdessä määritellään toimintavuoden kiinteistöhoidon ja ylläpidon tehtävät. Toimintavuoden työohjelmat laaditaan yhteistyössä ja toiminnan tuloksellisuutta seurataan kuukausittaisissa työmaakokouksissa. Työmaakokouksissa käydään läpi myös yhteiset kehitystarpeet. Tilakeskuksen toimenpiteillä korjausvelkaa on pystytty laskemaan vuoden ,7 milj. vuoden 2017 lopun 37,9 milj.. Mikäli investointi- ja tilojen vähennysohjelmaa voidaan jatkaa suunnitellusti, laskee korjausvelka ensi vuosikymmenen alkupuolella milj. kestävälle tasolle. Joensuun tilakeskus toimii Ympäristöministeriön asetuksen rakennusten kosteusteknisten toimivuudesta mukaisesti ja laatii aina rakennushankkeeseen

7 ryhdyttäessä kosteudenhallintaselvityksen. Hankkeen vastaavalta työjohtajalta vaaditaan kosteudenhallintaaselvitykseen pohjautuvan kosteudenhallintasuunnitelman laatimista. Tilakeskus palkkaa lisäksi hankkeisiin kosteudenhallintakonsultin, joka alan ammattilaisena valvoo kosteudenhallinnan toteutumista työmaalla. Kosteudenhallintasuunnitelmissa otetaan kantaa suojauksiin ym. Rakennushankkeen koko ja muoto voivat olla rajoittavia tekijöitä koko rakennuksen huputtamiselle, mutta kosteudenhallintasuunnitelmissa esitetään vaihtoehtoinen tapa rakennuksen suojaamiselle, jollei koko rakennuksen huputtaminen ole mahdollista. Kaupunginhallitus hyväksyi YIT Rakennus Oy:n ja kaupungin välinen sopimuksen koskien Joensuu Areenaa. Sopimuksessa YIT ja Protan (kattourakoitsija) hyvittävät kaupunkia n ja kaupunki asentaa uuden vesikatteen. Vesikattotyölle saadaan urakoitsijan normaali YSE98 mukainen 2 vuoden takuu, vedeneristystyölle kattoliiton jäsenyritysten myöntämä 10 vuoden takuu ja vesikatteelle 10 vuoden materiaalitakuu. Vesikattotyötä valvoo tilakeskuksen oma rakennusteknisten töiden valvoja Muut havainnot Siun sote-maksuosuudet s.30 Tarkastuslautakunnan havainnot ja suositukset Tarkastuslautakunta kiinnittää valtuuston huomiota siihen, että vaikka omistajaohjausryhmä on epävirallinen kunnallinen toimielin, sille on käytännössä muodostunut päätösvalta niin Joensuun kaupungin maksuosuudesta Siun Sotelle kuin Siun Sote -kuntayhtymän talousarviosta. Vastike tarkastuslautakunnan havaintoihin ja suosituksiin Vuoden 2019 talousarviovalmistelun yhteydessä pidetään erillinen kaupunginvaltuuston sosiaali- ja terveyspalveluita koskeva iltakoulu. Lisäksi valmistelua on tarkennettu kuntien välisten omistajaohjausta koskevien tapaamisten osalta. Juridisesti Siun Soten valtuusto kuitenkin päättää kuntayhtymän talousarviosta itsenäisesti kuten Joensuun kaupunginvaltuusto omasta talousarviostaan eikä kummallakaan ole juridista estettä tehdä päätöksiä omistajaohjausryhmän esityksestä poikkeavalla tavalla. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan Siun Soten omistajaohjauksen avoimuudessa kaupunginvaltuustoon nähden on kehitettävää.

8 Puitesopimushankinnat s.30 Tarkastuslautakunnan havainnot ja suositukset Jos puitejärjestelykilpailutuksessa on tarkoitus on tehdä hankinnat puitejärjestelyyn valituilta tarjoajilta ilman minikilpailutusta, tarkastuslautakunta suosittaa kaikkia konsernin toimijoita varmistamaan, että seuraava sanamuoto sisältyy tarjouspyyntöön / hankintailmoitukseen: Hankinnat tehdään puitejärjestelyyn valituilta tarjoajilta etusijajärjestyksessä, joka määräytyy kilpailutuksessa annettujen pisteiden mukaan. Vastike tarkastuslautakunnan havaintoihin ja suosituksiin Jokainen puitejärjestelykilpailutus suunnitellaan erikseen eikä yksiselitteistä toimintamallia voida tällä tavalla laatia. Puitejärjestelykilpailutus voidaan tehdä yhden tai useamman (vähintään kahden) toimijan kanssa. Toimintamalli voi perustua kokonaishankinnan, kohderyhmän tai yksittäisten kohteiden pisteytykseen tai hinnoitteluun. Hankintalaki vaatii hankintayksikköä kuvaamaan puitejärjestelyn toimintamallin tarjouspyynnössä ja näin myös hankintatoimi on toiminut jokaisen puitejärjestelykilpailutuksen yhteydessä.