Kuntapoliittinen ohjelma
|
|
- Aapo Laakso
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kuntapoliittinen ohjelma 1 (13) Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYYn & Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijakunta JAMKOn Kuntapoliittinen ohjelma Johdanto Jyväskylä on yksi maamme vetovoimaisimmista opiskelupaikkakunnista, jonka väestöstä opiskelijat muodostavat merkittävän osuuden. Korkeakouluopiskelijoita on ammattikorkeakoulun puolella noin ja yliopiston puolella noin , joiden lisäksi Jyväskylässä on noin toisen asteen opiskelijaa. Perusaste mukaan lukien opiskelijoiden määrä nousee lähes henkeen. Tässä kuntapoliittisessa ohjelmassa JYY ja JAMKO esittävät toimenpiteitä, joiden avulla Jyväskylän kaupungista tulee elävä ja monimuotoinen opiskelijapaikkakunta, jossa opiskelijan on hyvä elää, asua ja tulla toimeen opintojen aikana ja jälkeen. Kuntapoliittinen ohjelma on jaettu kolmeen pääkohtaan: Kaupunkisuunnittelu ja infrastruktuuri Hyvinvointi Työllisyys ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen Nämä pääkohdat pitävät sisällään toimenpiteet, jotka toteutuessaan varmistavat Jyväskylän houkuttelevuuden ja menestyksen opiskelupaikkakuntana nyt ja tulevaisuudessa. Huolehtimalla opiskelijoistaan Jyväskylä ja koko seutukunta hyötyvät väestönosasta myös valmistumisen jälkeen työvoimana ja veronmaksajina. Opiskelijoihin tulee suhtautua tulevina kaupunkilaisina, työssäkäyvinä veronmaksajina, kuluttajaryhmänä sekä kaupungin vireyden perustana - ei menoeränä. Tämä opiskelijoiden kuntapoliittinen ohjelma jaetaan kaupungin johdolle: kaupunginhallitukselle ja - valtuustolle ja lautakuntien jäsenille, sekä keskisuomalaisille ministereille, kansanedustajille ja heidän avustajilleen, ja muille oleellisille sidosryhmille. Ohjelmaa päivitetään tarvittaessa.
2 Kuntapoliittinen ohjelma 2 (13) Sisällysluettelo Kuntapoliittinen ohjelma Johdanto... 1 Kuntapoliittinen ohjelma on jaettu kolmeen pääkohtaan: Kaupunkisuunnittelu ja infrastruktuuri Liikenne Ympäristö Hyvinvointi Opiskelijaterveydenhuolto Toimeentulo Asuminen Opiskelija-asuminen huomioitava osana kokonaisvaltaista kaupunkisuunnittelua Kulttuuri Opiskelijat ja liikunta Työllistyminen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen Opiskelijoiden työpanoksen parempi käyttö Vuorovaikutus ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus Liitteet Kuntavaikuttamiskaavio (liite 1)...13
3 Kuntapoliittinen ohjelma 3 (13) 1. Kaupunkisuunnittelu ja infrastruktuuri Toimiva joukkoliikenne ja elävä kaupunkikulttuuri ovat tärkeitä tekijöitä opiskelupaikkakuntaa valittaessa. Vuonna 2011 valmistelussa ollut keskustan liikennesuunnitelmauudistus on alku keskustan viihtyisyyden parantamiselle, ja siinä tulee edetä kunnianhimoisin askelin. Kaupunkisuunnittelun periaatteena on JYYn ja JAMKOn mielestä noudatettava kestävää kehitystä. Käytännössä tämä tarkoittaa joustavan liikkumisen sekä elävän ja monimuotoisen kaupunkikulttuurin edellytysten luomista. JYY ja JAMKO vaativat, että kaupunkisuunnittelussa painotetaan kattavaa ja edullista julkista liikennettä, turvallisia ja toimivia pyörä- ja kävelyreittejä sekä pyöräparkkeja ja virkistysalueita. Opiskelijat näkevät, että kyseisten asioiden kehittämisessä on toimittava kunnianhimoisesti ja mallia on haettava esimerkiksi Tanskan ja Saksan samankokoisista korkeakoulukaupungeista. Tanskan ja Saksan mallin mukainen toimiva ja joustava joukkoliikenne yhdessä turvallisten ja kattavien pyöräkaistojen ja -reittien kanssa luo viihtyisän kaupunkiympäristön. Keskustan liikennesuunnitelmauudistus on tässä oikealla tiellä. 1.1 Liikenne JYY ja JAMKO ovat vakuuttuneita, että vahvaan joukkoliikenteeseen, pyöräilyyn ja kävelyyn perustuva infrastruktuuri on edellytys kestävän kehityksen mukaiselle kaupunkirakenteelle. Nykyinen henkilöautoilun hallitsema kaupunkirakenne on kestämätön erityisesti keskusta-alueilla. Opiskelijat pitävät itsestäänselvyytenä joustavaa, edullista ja kattavaa joukkoliikenneinfrastruktuuria. JYY ja JAMKO vaativat, että keskustan liikennesuunnitelmauudistuksen toimenpide-ehdotukset pyöräilyn ja kävelyn sujuvoittamiseksi on toteutettava koko laajuudessaan. Katukehällä pyöräily ohjataan toimiville ja turvallisille omille kaistoille ja katukehän sisällä pyöräilijät ja jalankulkijat hallitsevat 20 km/h -tasolle rajoitettua liikennettä. Lisäksi pyöräily- ja kävely-yhteydet korkeakoulujen kampusten ja opiskelijaasuntokeskittymien välillä sekä esimerkiksi keskustasta Palokkaan ja uudelle Kankaan alueelle on nostettava eurooppalaiselle tasolle. Pyöräreittien ja -parkkien sijaintien suunnittelussa on kuultava opiskelijajärjestöjä, jotka edustavat yhtä pääkäyttäjäryhmää, ja asiantuntijajärjestöjä, kuten Jyväskylän pyöräilyseura JYP- Siä. Jyväskylän joukkoliikenteen rakenteiden, reittien ja hintatason tulee olla opiskelijaystävällisiä ja opiskelijat tulee huomioida varteenotettavana asiakasryhmänä. Korkeakoulujen tilojen siirtäminen muokkaa yli opiskelijan ja tuhansien henkilökunnan jäsenten päivittäistä liikkumista. Opiskelija-alennus on myönnettävä kaikille opiskelijoille opiskelijakorttia vastaan myös kertalipusta. Kampusbussilinjat ovat paras tapa sujuvoittaa liikkumista opiskelija-asuntokeskittymien ja korkeakoulujen kampusten välillä. Lisätietoja: JYYn ja JAMKOn joukkoliikenneohjelma Opiskelijat vaativat seuraavia parannuksia kaupungin liikenteeseen:
4 Kuntapoliittinen ohjelma 4 (13) Kaupungin on kehitettävä pyöräilyn ja kävelyn infrastruktuuria keskustan liikennesuunnitelmauudistuksen mukaisesti, lisättävä pyöräparkkien määrää sekä tutkittava mahdollisuutta pyörävuokraukseen. Liikennesuunnitelmauudistuksen pääpyöräilyreitit on kaistoitettava painottaen turvallisuutta ja sujuvuutta. Esim. Sepänkadun, Harjukadun ja Väinönkadun risteyksestä on saatava kaikille kulkutavoille turvallisempi. Kaupungin on edistettävä JAMKOn ja JYYn joukkoliikenneohjelman mukaista kampusbussihanketta, joka yhdistää kätevästi korkeakoulujen kampukset ja keskeiset opiskelija-asuntokeskittymät. Kaupungin ja Jyväskylän liikenteen tulee kehittää opiskelija-alennuksia JAMKOn ja JYYn joukkoliikenneohjelman mukaisesti. Kaupungin tulee luoda liikennettä kehittämällä erityinen opiskelukaupunkibrändi, jolla houkutellaan alueelle ihmisiä, osaamista ja yrittämistä. 1.2 Ympäristö Jyväskylän kaupungin vetovoiman yhtenä tekijänä ovat kaupungin keskustassa ja sen läheisyydessä sijaitsevat luonto- ja ympäristökohteet. Harjun ympäristön merkitys on sen antamassa luonteessa koko kaupungin maisemaan. Sitä ei tule rakentaa ja sen arvo yhteisöllisenä virkistysalueena on turvattava. Myös Viitaniemen puistoalueet sekä Haukanniemi on säilytettävä kaikkien virkistyskäytössä. Kaupungin kaavoituksessa tulee turvata viimeiset kulttuurihistorialliset rakennukset, jotta kaupungin omaleimaisuus ja historia säilyvät myös tuleville sukupolville. Kauppakatu tulisi vapauttaa jaetun liikenteen tilaksi yliopiston kirjastolle asti, kuten Jyväskylän keskustan ja yläkaupungin liikennesuunnitelmassa on ehdotettu. Tällöin katu elävöityisi houkuttelevammaksi. Kävelykadun ja sen ympäristön merkitys niin sanottuna kolmantena tilana yksityisen ja julkisen välissä on merkittävä, mutta sen viihtyvyyteen ja esteettisyyteen tulisi kiinnittää erityistä huomiota muun muassa erilaisten ääni- ja kuvamainosten sijoittelun yhteydessä. Kestävän kehityksen ja ympäristöystävällisen kaupunkisuunnittelun yksi merkittävä tekijä on toimiva kierrätys. Kaupungin kierrätysjärjestelmä toimii pääosin hyvin, mutta keskusta-alueen energia- ja ongelmajätekeräyspisteiden määrää tulee lisätä. Opiskelijat vaativat seuraavia parannuksia kaupungin ympäristöön: JYY ja JAMKO vaativat kaupungilta panostuksia viihtyvyyden parantamiseen, ympäristön siisteyteen sekä arvokkaiden luonto- ja asuinympäristöjen suojeluun. Kaupungin tulee muuttaa Kauppakatu jaetun liikenteen tilaksi yliopiston kirjastolle saakka.
5 Kuntapoliittinen ohjelma 5 (13) 2. Hyvinvointi 2.1. Opiskelijaterveydenhuolto Jyväskylän seutukunnan tulee panostaa merkittävästi opiskelijaterveydenhuollon kehittämiseen huomioiden sekä resurssit että laadun. Henkilöresurssien tulee vastata valtioneuvoston suosituksia (Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta. / Sosiaali- ja terveysministeriö ). Hoitojonoja hammashuoltoon on lyhennettävä, jotta hoitotakuu toteutuisi sen täysimääräisessä muodossa. YTHS:n tultua hoitotakuun piiriin sen toteutumista on seurattava aktiivisesti varsinkin hammashuollossa ja mielenterveyspuolella. Uusille yliopisto-opiskelijoille tehtävää sähköistä terveyskyselyä (SÄTKY) on markkinoitava huolella ja YTHS:n palveluita kehitettävä SÄTKYn tulosten osoittamaan suuntaan. YTHS-palveluiden avaaminen ammattikorkeakouluopiskelijoille käynnissä olevan pilotin myötä vaatii toimenpiteitä Jyväskylän seutukunnalta. Seutukunnan tulee seurata YTHS-mallin pilotointia valmistautua mallin vakinaistamiseen yhteistyössä Jyväskylän YTHS:n kanssa. Valmistautuminen ei voi tarkoittaa sitä, että opiskelijaterveydenhuoltojärjestelmä (OTH) pysäytetään, vaan sitä on kehitettävä YTHS-järjestelmän rinnalla aina lopulliseen siirtymiseen asti. Opiskelijaedustus YTHS:n eri elimissä ja korkeakouluopiskelijoiden rahoitusosuuden tasapuolinen jako on ratkaistava, ennen kuin YTHS-järjestelmä voidaan laajentaa kaikille ammattikorkeakouluopiskelijoille. Opiskelijoiden mielenterveyspalveluja tulee kehittää opiskelijoiden, palveluntarjoajien ja korkeakoulujen kesken siten, että tarjonta vastaa aidosti kysyntää. Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun sekä alueen muiden oppilaitosten tulee tehdä yhteistyötä, jolla varmistetaan opintopsykologien ja muiden vastaavien toimijoiden riittävä määrä suhteessa tarpeeseen. Opiskelijoiden terveydenhuollossa tulee yleisesti panostaa ennakoivaan terveydenhuoltoon, johon kuuluvat opiskelukykyä ylläpitävät liikunta- ja tukipalvelut. Opiskelijat vaativat seuraavia parannuksia kaupungin opiskelijaterveydenhuoltoon: OTH-resursseja on lisättävä ja ne on kohdennettava henkilötarpeen täyttämiseen. YTHS-palveluiden piiriin siirtyminen ei ole syy lopettaa OTH:n kehittämistä. Hoitotakuun on toteuduttava täysimääräisesti sekä OTH:n että YTHS:n puolella. Jyväskylän seutukunnan ja YTHS:n täytyy valmistautua AMK-opiskelijoiden siirtymiseen YTHSpalveluiden piiriin. Siirtymään liittyvät mahdolliset ongelmat on ratkaistava.
6 Kuntapoliittinen ohjelma 6 (13) Opiskelijoiden mielenterveyspalveluihin on panostettava laajamittaisella Jyväskylän seutukunnan, korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten välisellä yhteistyöllä Toimeentulo Opiskelijoiden elämä on taloudellisesti epävakaalla pohjalla. Opintotuella eläminen Jyväskylän hintatasolla on usein mahdotonta, mutta työn tekeminen opintojen ohella on vaikeaa. Opintotuen loppuminen esimerkiksi kesän ajaksi johtaa opiskelijan kannalta vaikeaan tilanteeseen ja pahimmillaan kodittomuuteen, jos opiskelija ei onnistu saamaan kesätöitä. Jyväskylän kaupungin ja seutukunnan tulee edistää ja helpottaa opiskelijoiden toimeentuloa ja taloudellista hyvinvointia käytettävissä olevilla keinoilla. Toimeentulotuen myöntämisperusteiden tulee olla selkeät ja yhtäläiset kaikille. Perheellisten opiskelijoiden erityisasema tulee huomioita toimeentulotukea myönnettäessä. Työssäkäyvien opiskelijoiden asemaa tulee mahdollisuuksien mukaan helpottaa. Työharjoittelussa, projekteissa ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa (TKI) mukana olevien opiskelijoiden tulee saada asianmukainen korvaus toiminnasta työnantajan, projektin- tai TKI-työn tilaajan kautta. Jyväskylän seutukunnan sosiaalitoimella on laittoman pitkät jonot. Opiskelijoiden toimeentulohakemuksia käsittelee tällä hetkellä vain kaksi toimeentulokäsittelijää, mikä on johtanut hakemusaikojen venymiseen. Kunnan tulee tarkastaa resurssit opiskelijoiden toimeentulohakemusten käsittelyssä. Opiskelijat vaativat seuraavia parannuksia toimeentuloon: Tukikäytänteet kokonaisuudessaan täytyy yhtenäistää ja opiskelijoiden tasavertainen kohtelu muihin väestöryhmiin verrattuna on varmistettava. Opiskelijalla on oikeus ympärivuotiseen toimeentuloon Sosiaalitoimeen on lisättävä resursseja toimeentulohakemusruuhkan poistamiseksi. Perheellisten opiskelijoiden erityisasema ja taloudelliset vaikeudet täytyy tunnustaa. Heille on mahdollistettava erilaisia tukipalveluita ja -muotoja. Siirtymävaihetta opinnoista työelämään on helpotettava. Työssäkäyvien opiskelijoiden panos koko Jyväskylän seutukunnalle on tunnustettava ja erilaisten palkallisten harjoittelumahdollisuuksien tarjontaa edistettävä.
7 Kuntapoliittinen ohjelma 7 (13) 2.3. Asuminen Jyväskylän seutukunnan opiskelijoiden asumistilanne on pääsääntöisesti hyvä, mutta parannettavaakin löytyy. Jyväskylän noin korkeakouluopiskelijasta noin yhdelle kolmasosalle löytyy opiskelija-asunto. Asuntojen saatavuutta on jatkossakin syytä tarkastella tarvelähtöisesti. Jyväskylän asumisen korkea hintataso vaatii opiskelijoiden tuloista suurimman osan juuri asumismenoihin. On tärkeää miettiä asumisen hintaa kokonaisvaltaisesti, huomioiden myös välilliset kulut (vesi, sähkö, internet). Jyväskylässä on yli opiskelija-asuntoa. Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö KOASilla on 3931 asuntoa, ylioppilaskunnalla 1970 ja muilla noin 350. Alueen suuresta opiskelijamäärästä johtuen Jyväskylän seutukunnan tulee huomioida opiskelija-asumisen erityispiirteet (asuntojen määrä suhteessa opiskelijoihin, hintataso ja välilliset kulut) asuntorakentamisen yhteydessä. Opiskelija-asuntojen rakentamisen tulee soluasumisratkaisun sijaan painottua yksiöihin ja pieniin kaksioihin keskusta-alueella, sen välittömässä läheisyydessä sekä joukkoliikennekäytävien varrella Opiskelija-asuminen huomioitava osana kokonaisvaltaista kaupunkisuunnittelua Jyväskylän kaupungin tulee huomioida eri asuinalueiden erityispiirteet ja välttää niin sanottujen opiskelijaslummien kehittymistä. Uusia asuinalueita kaavoitettaessa sekä täydennysrakentamisessa tulee keskittyä tukemaan monipuolista kaupunkirakennetta. Uusien alueiden tulee sisältää niin vuokra- kuin omistusasuntojakin sekä palveluita niin, että alue on aidosti elävä osa kaupunkia. Kansainvälisillä opiskelijoilla tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet suomalaisten opiskelijoiden kanssa hakea asuntoja ympäri Jyväskylän seutukuntaa Roninmäelle ja Myllyjärvelle asuttamisen sijaan. Kampusalueille ja niiden välittömään läheisyyteen voidaan myös kaavoittaa asuntoja, kunhan opiskelijaasumisen hintataso säilyy tasa-arvoisena. Kampusalueille tulee myös lisätä palveluja ja harrastemahdollisuuksia, jotta kampus olisi osa elävää kaupunkia. Jyväskylän ammattikorkeakoulun Rajakadun kampuksen yhteyteen tulee rakentaa kansainvälinen opiskelija-asuntola, jonka avulla Rajakadusta luodaan aito, kansainvälinen kampuskeskittymä. Jyväskylän ammattikorkeakoulun, KOASin ja Jyväskylän kaupungin yhteistyöllä on mahdollisuus luoda uudenlainen kampusmalli, joka toimisi pioneerihankkeena koko Suomessa. Opiskelijat vaativat seuraavia parannuksia asumiseen: 3. Jyväskylän kaupungin ja seutukunnan on pyrittävä sitouttamaan opiskelijat opiskelupaikkakunnalle. 4. Opiskelija-asumisen erityispiirteet on huomioitava suunnittelussa ja rakentamisessa siten, että pääpaino on keskusta-alueiden, niiden välittömässä läheisyydessä ja joukkoliikennekäytävien varsilla sijaitsevien yksiöiden ja pienten kaksioiden rakentamisessa. 5. Rajakadun kampusasuntolahanke on aloitettava välittömästi.
8 Kuntapoliittinen ohjelma 8 (13) 6. Sujuva liikkuminen opiskelija-asuntokeskittymien ja kampusten välillä on turvattava. 7. Uusia alueita kaavoitettaessa ja täydennysrakentamisessa tulee keskittyä monipuoliseen kaupunkirakenteeseen Kulttuuri Henki voittaa aina ennen pitkää materian Alvar Aalto Elinvoimainen kulttuuritoiminta on merkittävä Jyväskylän vetovoimatekijä. Kulttuuritoimintaa ei kuitenkaan ole osattu hyödyntää ja edistää riittävästi. Kulttuuri tuottaa tutkitusti hyvinvointivaikutuksia, ja kulttuurin merkitys opiskelijoidenkin hyvinvoinnin edistäjänä on kiistaton. Opiskelijat ovat merkittäviä kulttuurin luojia ja kuluttajia. Kaupungin on pidettävä huolta, että Jyväskylässä säilytetään ja kehitetään moninaisia kulttuurin harrastamisen ja tuottamisen muotoja. Kaupungin on tulevaisuudessakin kehitettävä opiskelija-alennuksia kulttuuripalveluissa. Alennuksilla saadaan uusia käyttäjiä palveluiden piiriin ja vahvistetaan heidän kokemustaan kaupunkiyhteisöön kuulumisesta. Kun opiskeluaikana oppii hyödyntämään kulttuuripalveluja, käyttää niitä valmistuttuaankin. Kaupunginteatterin Viimetippa alennusliput sekä muut opiskelijahintaiset palvelut edistävät kulttuurin tuomista kaupunkilaisten ulottuville tulotasosta huolimatta. Opiskelija-alennusten laajentamisista sekä eduista tiedottamista on vahvistettava. Museoiden sisäänpääsyt on tarjottava opiskelijoille ilmaiseksi. Järjestö- ja vaihtoehtotapahtumien tiedottamiselle ja mainostamiselle on luotava paremmat edellytykset lisäämällä vapaita ilmoitustauluja katutilaan. Jyväskylän kulttuuri-, järjestö- ja monitoimitilojen tilanne on kehno. Kaupungin tulee mahdollistaa seudulla toimiville järjestöille edullisia ja toimivia tiloja, jotka esimerkiksi Kankaan alueen suunnittelussa tulee huomioida. Kaupungin on kiinnitettävä huomio myös liiallisesta kaupallisesta tiedottamisesta vapaan katutilan säilymiseen. Vapaa ja elävä kaupunkikulttuuri kutsuu osallistuvaan kansalaisuuteen ja viihtymään kaupungissa. Opiskelijat vaativat seuraavia parannuksia kaupungin kulttuurimahdollisuuksiin: Kaupungin on luotava mahdollisuuksia moninaiselle kulttuurille. Opiskelija-alennuksia on lisättävä ja museoiden sisäänpääsyt opiskelijoille ilmaisiksi. Vaihtoehtokulttuurille on luotava riittävät tiedotuskanavat. Ilmoitustauluja lisää kaupunkialueelle. Kulttuuri-, järjestö- ja monitoimitilojen tarjontaa on parannettava. Monimuotoinen kulttuurikasvatus on turvattava jokaisella koulutusasteella.
9 Kuntapoliittinen ohjelma 9 (13) 2.5. Opiskelijat ja liikunta Jyväskylä on tunnettu paitsi opiskelijakaupunkina, myös liikunta- ja urheilukaupunkina. Liikunnan arvoa opiskelukyvyn ja terveyden ylläpitäjänä ja edistäjänä ei saa aliarvioida. Aktiiviliikkujille suunnatut palvelut ovat hyvällä tasolla, mutta vähän tai ei lainkaan liikkuvien huomioiminen ja aktivoiminen on unohdettu. Erityinen huomio tulee kiinnittää opintojen alkuun sijoittuvaan nivelvaiheeseen. Nivelvaiheessa pitkäaikaisetkin liikuntaharrastukset jäävät helposti paitsioon, eikä uusia löydy tilalle. Jyväskylän yliopiston opiskelijoiden ja henkilökunnan liikuntamahdollisuuksiin ja matalan tason liikuntaan on panostettu kiitettävästi. Jyväskylän ammattikorkeakoulun (josta Jyväskylän kaupunki omistaa 90%) puolella liikuntapalvelut eivät ole lähelläkään keväällä 2010 julkaistuja korkeakoululiikunnan suosituksia. Jyväskylän ammattikorkeakoulu on ulkoistanut liikuntapalveluiden tuottamisen opiskelijakunta JAMKOlle ilman riittäviä resursseja niiden toteuttamiseen. Resurssipulan vuoksi ammattikorkeakouluopiskelijoiden liikuntapalvelut ovat selkeästi heikommat kuin yliopisto-opiskelijoilla. Opiskelijoiden epätasa-arvoisen aseman lisäksi toinen merkittävä puute on vapaiden liikuntatilojen vähäinen määrä. Keskustassa ja sen läheisyydessä sijaitsevien liikuntatilojen käyttöaste on korkea, mutta kauempana keskustasta ja opiskelija-asuntokeskittymistä sijaitsevien tilojen käyttömahdollisuudet ovat heikot muun muassa matkakustannusten vuoksi. Koulutuskuntayhtymä hallinnoi koulujen liikuntatilojen tilavarauksia kello asti, josta eteenpäin tiloista vastaa Jyväskylän kaupunki. Koulujen oman käytön ja kello alkavan iltakäytön välistä löytyvä aika tulee kohdentaa erityisesti korkeakouluopiskelijoiden liikuntatarpeiden täyttämiseen. Iltakäytön priorisointeja tulee tarkistaa korkeakouluopiskelijoiden hyväksi siten, että opiskelijat eivät automaattisesti joudu kello ja sen jälkeen alkavien vuorojen käyttäjiksi. Kaupungin omien liikuntapalveluiden yhtenä merkittävänä asiakasryhmänä ovat opiskelijat, joille palvelut tulee tarjota opiskelijahintaan. Tämä on nähtävä selkeänä investointina opiskelijoiden terveyden ylläpitoon, josta syntyvät kulut ovat säästöjä terveydenhuollosta. Korkea hinta ei saa olla este liikunnalle. Kaupungin tulee tarjota liikuntatiloja opiskelijaliikuntaa järjestäville yhdistyksille samaan hintaan kuin urheiluseuroille ja vähentää merkittävästi liikuntatilojen hakuun liittyvää byrokratiaa. Lisäksi yksittäisille opiskelijoille tulee tarjota todelliset opiskelija-alennukset esimerkiksi AaltoAlvarissa. Opiskelijat vaativat seuraavia parannuksia kaupungin liikuntapalveluihin: Jyväskylän ammattikorkeakoulun omistajatahojen on annettava selkeä viesti ammattikorkeakoululle opiskelijaliikuntaan panostamisesta. Jyväskylän kaupungin ja koulutuskuntayhtymän hallinnoimia liikuntatiloja on käytettävä tehokkaammin ja korkeakouluopiskelijoille suunnattujen liikuntavuorojen määrää ja sijoitusta on tarkistettava opiskelijoiden eduksi.
10 (13) Kuntapoliittinen ohjelma 10 Opiskelijahintaisten liikuntapalveluiden määrää on lisättävä, jotta enemmän opiskelijoita saadaan liikuntapalveluiden piiriin. Jyväskylän kaupungin, alueen korkeakoulujen ja opiskelijajärjestöjen tavoitteena tulee olla Jyväskylän yhteinen korkeakoululiikunta. 3. Työllistyminen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen 3.1 Opiskelijoiden työpanoksen parempi käyttö Opiskelijat ovat korvaamaton työvoiman lähde Jyväskylälle ja koko seutukunnalle, sillä suuri osa korkeakouluopiskelijoista työskentelee jo opintojensa ohella. Jyväskylän kaupungin ja seutukunnan sekä alueen yritysten tulee edistää opiskelijoiden mahdollisuuksia työllistyä ja saada työ- ja harjoittelupaikkoja asiantuntijatehtävistä jo opintoaikana niin julkiselta, yksityiseltä kuin kolmannelta sektorilta. Työharjoitteluiden kautta opiskelijat tuovat Keski-Suomen alueen yrityksille voimavaroja ja uutta osaamista sekä työvoimaa. JYY ja JAMKO vaativat, että Jyväskylän kaupunki, seutukunta, alueen yritykset ja muut sidosryhmät tekevät yhteistyötä Keski-Suomen korkeakoulujen kanssa aktiivisesti ja ennakoivasti mahdollisimman monen opiskelijan työllistymiseksi alueelle opintojen jälkeen. Vain tällä tavalla opiskelijat saadaan sitoutettua jäämään alueelle valmistumisen jälkeen ja estetään aivovuoto muualle Suomeen ja ulkomaille. Opiskelijoiden osaaminen ja potentiaali takaavat kaupungin elinvoimaisuuden ja uusiutumiskyvyn. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi projektiopintoja, työharjoittelupaikkojen saatavuutta ja erilaisten poikkitieteellisten ja korkeakoulujen välisten TKI-hankkeiden toteutumista tulee tukea. Jyväskylän kaupungin, seutukunnan ja alueen yrittäjien tulee kehittää toimintaansa siten, että yhä useampi opiskelija voi tehdä opinnäytetyönsä kyseisille tahoille ja saada työstään asiaankuuluvan korvauksen. Jyväskylän kaupungin, seutukunnan ja alueen yritysten tulee tehdä yhteistyötä alueen korkeakoulujen kanssa yrittäjyyden lisäämiseksi. Vain uusien PK-yritysten kautta Keski-Suomen alueen työllisyysluvut saadaan nousuun. Erilaiset yrityshautomoiden, mentorointiyrittäjyyden ja TKI-projektien kautta perustettavat yritykset ovat osa Jyväskylän profiloitumista aidosti yrittäjyysvetoiseksi kaupungiksi. Alueen yritystoimintaa tukevien tahojen on keskitettävä tukimuotonsa erityisesti valmistumisvaiheessa olevien opiskelijoiden yritystoiminnan tukemiseen. Kansainvälisten opiskelijoiden työharjoittelu- ja työllistymismahdollisuuksiin tulee panostaa ja kaupungin tulee tukea yrityksiä, jotka palkkaavat kansainvälisiä opiskelijoita. Kansainvälistyminen on prosessi, joka ei toteudu ilman, että kansainvälisille opiskelijoille tarjotaan koulutusta vastaavaa työtä. Moni kansainvälinen opiskelija haluaa jäädä Suomeen työpaikan saatuaan. Kansainvälisten opiskelijoiden työllistyminen edesauttaa parhaimmillaan työnantajien ulkomaalaisten verkostojen luonnissa. Lisäksi Jyväskylän kannattaa panostaa täällä jo asuvien maahanmuuttajien työllistymiseen, osana heidän integrointiprosessia. Jyväskylän kau-
11 (13) Kuntapoliittinen ohjelma 11 pungin, seutukunnan ja alueen yritysten tulee ymmärtää oma etunsa ja aloittaa aito kansainvälistymisprosessi. Opiskelijat pystyvät tekemään opinnäytetöitä ja -tutkielmia tilaustyönä. Tällöin kaupunki, yritys tai järjestö saa tarvitsemaansa tietoa ja opiskelija mielekkään tutkimuskohteen sekä työkokemuksen tehdystä työstä tulee maksaa sopiva korvaus työmäärään nähden. Tällä hetkellä opinnäytetöiden lunastamiseen on varattu , mutta varattava summa olisi syytä moninkertaistaa. Olisi tärkeää koota Jyväskylän kaupungin, seutukunnan ja alueen yritysten toiveet tutkimuksista sekä harjoittelumahdollisuuksista yhteen paikkaan ja markkinoida niitä eri tahoille. Opinnäytetyöt ja harjoittelumahdollisuudet mahdollistavat kaupungille myös edullisen tavan hankkia ammattitaitoista työvoimaa. Opiskelijat vaativat opiskelijoiden työllistymisen edistämistä: Opiskelijat kannustavat Jyväskylän kaupunkia, seutukuntaa, yrityksiä ja järjestöjä sekä alueen korkeakouluja hyödyntämään opiskelijoiden ammattitaitoinen työpanos alueen elinkeinoelämälle. Opiskelijat tulee sitouttaa alueen toimijoihin ja alueen kehittämiseen yhteisellä ja osallistavalla tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnalla, työharjoittelumahdollisuuksilla, projekteilla ja yritystoiminnalla. Opiskelijat vaativat palkallisia työharjoittelu- ja opinnäytetyömahdollisuuksia Jyväskylän kaupungilta, seutukunnalta, järjestöiltä ja alueen yrittäjiltä. Nämä tulee koostaa yhteen paikkaan ja työpanoksesta on saatava asianmukainen korvaus. Kaupungin tulee edistää ja kannustaa alueen toimijoita opiskelijalähtöisen yrittäjyyden tukemiseen. Kansainvälisten opiskelijoiden työ- ja harjoittelupaikkojen saantia on edistettävä ja tuettava. Nämä johtavat valmistumisen jälkeen työpaikkoihin. Kaupungin tulee tehdä kaikkensa korkeakoulutettujen ihmisten työttömyyden vähentämiseksi! 3.2 Vuorovaikutus ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus Jyväskylällä on mahdollisuus sitouttaa huomattavasti nykyistä suurempi osa opiskelijoita kaupunkiin. Tätä varten kaupungin tulee luoda opiskelijoille aito vaikuttamisen mahdollisuus (heihin kohdistuvaan) politiikkaan. Vuorovaikutus opiskelijoiden kanssa ja osallistumismahdollisuuksien luominen kaupungin päätöksenteossa ovat olennaisia, jotta opiskelijat tuntevat itsensä osallisiksi potentiaalisen tulevan työssäkäyntikaupunkinsa asioihin. Sitouttamalla opiskelijat kaupunkiin ja sen toimijoihin kaupunki pystyy takaamaan uusiutumiskykynsä ja tunnustamaan opiskelijoiden arvo kaupungille.
12 (13) Kuntapoliittinen ohjelma 12 Viestinnän ja yhteistyön tehostamiseksi Jyväskylän kaupungin tulee luoda kuntavaikuttamiseen keskittyvä foorumi 1, jonka osapuolina ovat paikalliset korkeakoulut, kaupunki, elinkeinoelämän, yrittäjien sekä kolmannen sektorin edustajat samoin kuin korkeakoulujen opiskelijoiden edustajat. Tavoitteena on saada kaikkien vaikuttavien tahojen voimavarat hyödynnettyä mahdollisimman tehokkaasti sekä kommunikoitua eri osapuolille jo olemassa oleva vaikutuspotentiaali. Foorumille tulee luoda oma budjetti sekä mahdollisuus tehdä esityksiä kaupunginhallitukselle. Foorumin avulla kaupunkia voidaan kehittää pitkäjänteisemmin eri sidosryhmien yhteistyöllä. Kaupunki pystyy vähällä vaivalla sitouttamaan opiskelijat kaupunkiin myös käyttämällä opiskelijajärjestöjä tiedonvälityskanavina. Kuntapolitiikkaa tulee avata kansalaisille entistä avoimemmaksi. Vuorovaikutusta kansalaisten ja kuntapoliitikkojen välillä voidaan tehostaa lähettämällä kaupunginvaltuuston kokoukset suoraan kaupungin internetsivuilla, kuten joissain kaupungeissa jo tehdään. Korkeakoulujen opiskelijajärjestöt puolestaan rohkaisevat opiskelijoita asettumaan myös itse ehdolle vaaleissa ja tarjoavat siihen omaa taustamateriaalia opiskelijoiden edunvalvonnan edistämiseksi. Kaupungin keskustan kehittämistyössä tulee käyttää Kankaan alueen kehittämisessä painotettua kansalaisideointia kaupungin päätöksenteon tukena. Kansalaisten kuuleminen on nykyään liian satunnaista ja sen vaikutus päätöksentekoon on liian epäselvää. Läpinäkyvyyttä voidaan lisätä viestimällä palautteen antajalle hänen panoksestaan päätöksentekoon. Tiedottamisen ja ideoinnin avulla kaupunki voi saada joukkoonsa aktiivisia kansalaisia sekä pitää nykyiset opiskelijaosaajat paikkakunnalla aiempaa menestyksekkäämmin. Opiskelijat vaativat seuraavia parannuksia kaupungin vuorovaikutukseen ja opiskelijoiden yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen: Kaupungin tulee luoda yhteistyössä elinkeinoelämän, kolmannen sektorin ja korkeakoulujen kanssa yhteinen kuntavaikuttamisen foorumi, jotta toimijat sitoutetaan toisiinsa paremmin ja samalla hyödynnetään toimijoiden synergiaedut. Kaupunginvaltuuston kokousten katselu mahdolliseksi kaupungin internetsivuille. Kansalaisideointi pysyväksi osaksi kaupungin keskustan kehittämisprosessia. 1 Katso liittenä oleva kaavio
13 (13) Kuntapoliittinen ohjelma Liitteet 4.1 Kuntavaikuttamiskaavio (liite 1)
OPISKELIJA JKL KUNTAPOLIITTINEN OHJELMA JYY
OPISKELIJA JKL KUNTAPOLIITTINEN OHJELMA 2017-2018 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYY JYY ja JAMKO haluavat olla mukana tekemässä Jyväskylästä Suomen parasta opiskelijakaupunkia. Jyväskylässä jokainen
Parempi työelämä uudelle sukupolvelle
Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi
Kunnallispoliittinen ohjelma
Kunnallispoliittinen ohjelma Yleistä Tampereen kolme korkeakoulua opiskelijoineen ovat merkittävä tekijä kaupungin elinvoimaisuuden ja kehittymisen kannalta nyt ja tulevaisuudessa. Tampereella asuu yli
O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA
O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan
TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI
TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei
AMK-opiskelijaliikkeen vaalitavoitteet 2019
AMK-opiskelijaliikkeen vaalitavoitteet 2019 Sukupolvipolitiikka, osaaminen ja sivistys tulevaisuuden kivijalaksi. 12.10.2018 Vaalien tärkeät kysymykset 2 Miten kehitämme korkeakoulutusta vastaamaan tulevaisuuden
Pääkaupunkiseudun opiskelijakuntien kaupunkipoliittinen ohjelma
Pääkaupunkiseudun opiskelijakuntien kaupunkipoliittinen ohjelma Johdanto Pääkaupunkiseutuun kuuluu neljä kaupunkia: Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen. Ne muodostavat yhdessä noin 1,2 miljoonan asukkaan
Lyhyellä aikavälillä tulee toteuttaa seuraavat toimenpiteet opiskelijan toimeentulon parantamiseksi:
Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto Opiskelijapoliittinen ohjelma Hyväksytty liittokokouksessa 15.4.2012 YKSILÖ Opiskelijan toimeentulo Opiskelijan toimeentulo turvataan parhaiten siirtymällä perustuloon.
RATKAISUJA TULEVAISUUDEN TYÖKYKYYN
RATKAISUJA TULEVAISUUDEN TYÖKYKYYN Nuorten ja opiskelijoiden mielenterveyden edistämisen toimenpideohjelma NYYTI RY:N VAIKUTTAMISEN STRATEGIA Nyyti ry on vuonna 1984 perustettu nuorten ja opiskelijoiden
NUORTEN maakunta A L L I A NSSIN M A A KUN TAVA A L I TAVOI T T EET 2018
NUORTEN maakunta A L L I A NS SI N M A A K U N TAVA A L I TAVOI T T EE T 20 1 8 VASTUU NUORESTA ON OLTAVA YHDELLÄ TAHOLLA Kokonaisvastuu nuoresta on oltava yhdellä taholla, vaikka eri palvelut hajautuvat
Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue
Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys
Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan valtakunnallisen vaikuttamisen ohjelma
Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan valtakunnallisen vaikuttamisen ohjelma Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan (OSAKO) linjaus opiskelijan yhteiskunnasta,
Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan valtakunnallisen vaikuttamisen ohjelma
Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan valtakunnallisen vaikuttamisen ohjelma Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan (OSAKO) linjaus opiskelijan yhteiskunnasta,
Johdanto. Strategia on hyväksytty edustajiston kokouksessa 15.4.2010.
STRATEGIA 2015 Johdanto Strategian tarkoitus on ohjata ylioppilaskunnan toimintaa ja päätöksentekoa. Ylioppilaskunnan toimijat vaihtuvat useasti, joten keskeiset tavoitteet ja toimintatavat on syytä kirjata
Tutorin tehtävälista: Sosiaali- ja opinto-asiat. Tutorleiri Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta
Tutorin tehtävälista: Sosiaali- ja opinto-asiat Tutorleiri Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tutorin tulee tietää kaikesta kaikki! Tutor on kaikkitietävä Tämä ei onneksi ole totta. Tutorin tulee sen
SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä
SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE 2018 2021 Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä SISÄLLYS S. 2-3 S. 4-5 S. 6-7 S. 8-9 S. 10-11 S. 12-13 Yleinen strateginen päämäärä Visio
Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan ammattikorkeakoulupoliittinen ohjelma
Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan ammattikorkeakoulupoliittinen ohjelma Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan (OSAKO) visio opiskelijan hyvinvointia,
Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma
Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea
MITÄ HYVINVOINTI ON KUNTALAISELLE? ja miten kunta sen mahdollistaa?
MITÄ HYVINVOINTI ON KUNTALAISELLE? ja miten kunta sen mahdollistaa? Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14, 00530 Helsinki Puhelin 09 7711 etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi www.kuntaliitto.fi Helsinki 2019 Esipuhe
LUKIOVIERAILUT 2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulu & Jyväskylän yliopisto
LUKIOVIERAILUT 2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulu & Opiskelijalähettiläät ja vertaistutorit presents Opiskelemaan korkeakouluun Opiskelu yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa on joissain suhteissa erilaista.
Vihreä lista. Edusta jistovaalit 2017 VAALIOHJELMA
Vihreä lista Edusta jistovaalit 2017 VAALIOHJELMA Ylioppilaskunta edustaa yliopiston opiskelijoita ja on siten merkittävä yhteiskunnallinen ja poliittinen vaikuttaja niin yliopistolla ja opiskelukaupungissa
Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi
Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen
Oulun yliopiston ylioppilaskunnan toimintasuunnitelma vuodelle 2016
Oulun yliopiston ylioppilaskunnan toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1 Johdanto Tämän toimintasuunnitelman on valmistellut Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallitus yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Valmistelussa
KESKUSTANUORTEN 18 TEESIÄ UNELMIEN MAAKUNTAAN
KESKUSTANUORTEN 18 TEESIÄ UNELMIEN MAAKUNTAAN 18 teesiä, 18 maakuntaa Unelmien maakunta 1 KANSANVALTAISET MAAKUNNAT Maakuntauudistuksen ydin on siinä, että valta tulee lähemmäksi ihmistä. Maakunnan asukkaat
Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan ammattikorkeakoulupoliittinen ohjelma
Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan ammattikorkeakoulupoliittinen ohjelma Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan (OSAKO) visio opiskelijan hyvinvointia, vaikutusmahdollisuuksia
Valovoimainen Oulu Kaupunkistrategia 2026
Valovoimainen Oulu Kaupunkistrategia 2026 Visio 2026 Valovoimainen Oulu #oulu #oulu2026 Oulun valovoimaisuus on kasvua, oululaista asennetta ja tapa toimia. Yhdessä tekemisen kulttuuri ja korkea osaaminen
NYKYTILA-ARVIO. UHAT Rahoitus Vaihtuvuus Jäsenprosentti ja jäsenmäärän merkitys valtakunnalliseen vaikuttavuuteen Vapaaehtoisuus
STRATEGIA -2020 JOHDANTO Strategia luo suuntaviivat toiminnalle ja opastaa opiskelijakuntaa paikallisessa (LUC2020) ja valtakunnallisessa toimintaympäristön muutoksessa. Strategian tavoite on löytää ratkaisuja
MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU
MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan
Opiskeluterveydenhuolto ja sen kehittäminen. Susanna Fagerlund-Jalokinos
Opiskeluterveydenhuolto ja sen kehittäminen Susanna Fagerlund-Jalokinos Opiskeluterveydenhuoltoa säätelee Terveydenhuoltolaki (1326/2010) ja Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta
Suomen opiskelijaystävällisin kaupunki
Student Friendly Tampere Sub programme for EUniverCities LAP Suomen opiskelijaystävällisin kaupunki Lähtökohdat Tampereen keskeinen vahvuus on alueen monipuoliset oppilaitokset, laadukas osaaminen ja osaajat
Sopo-koulutus Järjestöseminaari 1.2.2014
Sopo-koulutus Järjestöseminaari 1.2.2014 Veera Ylimaunu Hallituksen jäsen Sosiaalipolitiikka, kuntapolitiikka, ylioppilaskylä Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Koulutuksen sisältö - Esittäytyminen
Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu?
Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu? Marjo Riitta Tervonen, erityisasiantuntija, SOSTE Anne Mustakangas-Mäkelä, Hyvinvointi- ja yhteisötyön johtaja, Vuolle Setlementti Sosiaali-
Valtion I kotouttamisohjelma
Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista
Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä
Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu
Rauman Tarina osa 2 Kaupunginvaltuusto
Rauman Tarina osa 2 Kaupunginvaltuusto 27.11.2017 Rauman Tarina 2, 2018-2021 2 Hyvinvointia ja elinvoimaa tukevat linjaukset Terveellinen, turvallinen ja palveleva Rauma Vireän elinkeinoelämän Rauma Hyvien
OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA. Heini Pietilä 11.4.2012 1
OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA Heini Pietilä 11.4.2012 1 HYVINVOINTITYÖN TAVOITE Tavoitteena on edistää opiskelijan terveyttä ja opiskelukykyä sekä opiskeluyhteisöjen hyvinvointia
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1
Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä
Hyväksytty edustajiston kokouksessa 4/2012 (21.3.2012) STRATEGIA 2017
Hyväksytty edustajiston kokouksessa 4/2012 (21.3.2012) STRATEGIA 2017 1 Johdanto Strategian tarkoitus on ohjata ylioppilaskunnan toimintaa ja päätöksentekoa. Ylioppilaskunnan toimijat vaihtuvat useasti,
NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.
NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät
HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD
HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD 14.4.2016 8.3.2016 12 Lainvoimainen Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus 15.2.2016 33 4.8. 4.9.2014 Kaavaehdotus nähtävillä MRL 65, MRA 27 11.6.2014 Ympäristölautakunta 28.4.2014
HELSINGIN YLEISKAAVA
HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa
Manner-Suomen ESR ohjelma
Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita
Kuntastrategia
Kuntastrategia 2018-2021 Olemme nuorekas ja uudistuva kunta Luontoa, palveluita, yrittäjyyttä kaikki kätevästi liikenneyhteyksien varrella. Liperissä kaikki tarvittava on luonnollisesti lähellä kolmessa
Miten opiskelijat viihtyvät Turussa? Opiskelijakaupunki Turku -media-aamiainen Vierailukeskus Joki
Miten opiskelijat viihtyvät Turussa? Opiskelijakaupunki Turku -media-aamiainen 30.8.2018 Vierailukeskus Joki Mistä on kyse? Pysyvä toimintamalli Turun kaupungin, korkeakoulujen, opiskelijajärjestöjen ja
Rakennesuunnitelma 2040
Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,
Hyvinvoivaa Pohjois-Karjalaa rakennetaan yhdessä. Maakuntajohtaja Pentti Hyttinen
Hyvinvoivaa Pohjois-Karjalaa rakennetaan yhdessä Maakuntajohtaja Pentti Hyttinen 12.1.2012 Pohjois-Karjalan maakunta 165.865 asukasta 21.600 km 2 7,7 asukasta/km 2 14 kuntaa 300 km EU:n ulkorajaa maakuntakeskus
Inkoo 2020 18.6.2015
Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut
Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä
Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä Lisää oppitunteja opetussuunnitelmaan Lisää kerhotunteja Lisää valinnaisuutta Painotteisuutta ( palvelee vain
Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma
Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan
Toimintasuunnitelma 2011
Toimintasuunnitelma 2011 YLEISTÄ Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan toiminnasta vastaavat hallitus, edustajisto ja opiskelijakunnan palkkaamat työntekijät. Opiskelijakunnan aatteellinen toiminta
MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA
MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö
tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo
KAUPUNKISUUNNITTELUN SEMINAARI VI 2012 - UUDEN OULUN TULEVAISUUDET? tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo PÄÄTAVOITTEET Hyvinvoivat ihmiset Elinvoimainen kaupunki Kestävä ja ekotehokas yhdyskuntarakenne
Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku
Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat
Vaalan kuntastrategia 2030
Vaalan kuntastrategia 2030 Mikä on kuntastrategia? Kuntastrategiassa kunnanvaltuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Strategisen suunnittelun tarkoituksena on etsiä
NYKYINEN SUUNTA. edellytykset. vaikutukset
NYKYINEN SUUNTA Joukkoliikenteen uudet mobiilipalvelut helpottavat matkustamista Luonto ja virkistysreitit ovat suosittuja liikkumispaikkoja Auto on kätevin tapa liikkua. Kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteelläkin
1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita
SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 08a Sivu 1 / 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita
Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous
Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus Patinen kokous 27.9.2013 Paikkatietostrategian päivitys Vision, tavoitteiden ja toimenpiteiden työstäminen strategiaryhmässä kesä- elokuu Esittely
Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari
Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö
Rakennusteollisuuden osaamisstrategia - Toimintaohjelma osaavan työvoiman riittävyyden varmistamiseksi
Rakennusteollisuuden osaamisstrategia - Toimintaohjelma osaavan työvoiman riittävyyden varmistamiseksi 18.5.2018 Lauri Pakkanen Miksi osaamisstrategia? Haasteet: VÄESTÖ ALAN VETOVOIMA VAATIMUKSET Ratkaisut:
Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra
Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja
Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto
Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus
Kuntastrategia Kh Liite 8 ( 105) Kv Liite 1 ( 23)
Kuntastrategia 2019-2025 Kh 20.5.2019 Liite 8 ( 105) Kv 10.6.2019 Liite 1 ( 23) Ihmisen kokoinen Marttila 2000 Asukasta 100 Työntekijää 11 Esimiestä 220 Yritystä 530 Työpaikkaa 41 Yhdistystä Kuntastrategia
Pyöräilyn kehittämisiä. Ylöjärven ja Kangasalan pilotit vertailtavina
Pyöräilyn kehittämisiä Ylöjärven ja Kangasalan pilotit vertailtavina Tampereen seudun kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman eräs kärkihanke oli kuntakohtaisten kehittämisohjelmien laatiminen Piloteiksi
LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN
LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.
Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta TUO POLIITTINEN OHJELMA. Päivitetty edustajiston kokouksessa 20.10.2014.
Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta TUO POLIITTINEN OHJELMA Päivitetty edustajiston kokouksessa 20.10.2014. Yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo on huomioitu kaikessa opiskelijoihin liittyvässä
Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma
Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta
Maahanmuuttajien työllistäminen
Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta
JYY Liikuntavastaavien koulutus 2.2.2013. Hallitusvastaava Hanna Huumonen hanna.huumonen@hallitus.jyy.fi Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta
JYY Liikuntavastaavien koulutus 2.2.2013 Hallitusvastaava Hanna Huumonen hanna.huumonen@hallitus.jyy.fi Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Sisältö Liikuntatoiminta JYYssä Liikuntavastaavan tehtävät
VIESTINTÄ- STRATEGIA. JYYn viestinnän periaatteet
VIESTINTÄ- STRATEGIA Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYY Johdanto Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan viestintästrategia määrittelee, millaista JYYn viestinnän tulee olla, jotta se tukee ylioppilaskunnan
Sopo-koulutus Järjestöseminaari 31.1.2015
Sopo-koulutus Järjestöseminaari 31.1.2015 Annu Komulainen Hallituksen jäsen Sosiaalipolitiikka & kuntapolitiikka Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Elina Lahtiola Sosiaalivalikunnan pj. 2015 Koulutuksen
Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra
Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen
Luonnos ViNOn opiskelijapoliittiseksi ohjelmaksi
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 Luonnos ViNOn opiskelijapoliittiseksi ohjelmaksi 25.2.2012 ohjelmassa puhutaan
Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys
Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja
Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö
Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys
Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila
Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa
HYVINVOINNIN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE Hyvinvoinnin johtoryhmä
HYVINVOINNIN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE 2018-2021 Hyvinvoinnin johtoryhmä JOHDANTO Hyvinvointipalvelut tuottaa palveluja kaikille kuntalaisille. Palvelut pidetään houkuttelevina ja luotettavina. Palvelutoiminnan
Ristijärven kuntastrategia
Ristijärven kuntastrategia 2018-2030 Johdanto Kuntastrategiassa esitetään Ristijärven kunnan tavoitteet kaudelle 2018-2030. Kuntastrategian tavoitteet tarkennetaan vuosittain arvioitaviksi toimenpiteiksi
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KOTKAN-HAMINAN SEUDULLA
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KOTKAN-HAMINAN SEUDULLA Sami Tikkanen, kuntayhtymän johtaja, rehtori Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Seutufoorumi 28.11.2017 KOTKAN-HAMINAN SEUDUN
6Aika-strategian ohjausryhmä
6Aika-strategian ohjausryhmä Sähköpostikokous 17.1.2017 klo 13-17 Muistio 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa
Sujuvan elämän seutukaupungit Katsaus käynnistyviin seutukaupunkien osaavan työvoiman saatavuutta edistäviin hankkeisiin
Sujuvan elämän seutukaupungit Katsaus käynnistyviin seutukaupunkien osaavan työvoiman saatavuutta edistäviin hankkeisiin Antti Kuopila Erityisasiantuntija Hallitus panostaa 3 milj. euroa nopeasti toteutettaviin
Nuorisotakuun toteuttaminen
Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu
6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki
6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki
Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä
Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä 1 Tämänhetkisiä ongelmia työn ja opintojen integroinnissa Opiskelijoiden opintojen aikaista työssäkäyntiä ja siinä syntyvää osaamista ei riittävässä
Digiohjausta kaikille!
Digiohjausta kaikille! 2018-2020 Osatoteuttajat Hankkeen toimijat Oulun yliopisto Centria-amk Osao Päätoteuttaja PP-ELOverkosto Yhteistyökumppanit Erilaisten oppijoiden liitto Oulun lukioverkosto Oulun
POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma
POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi
LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että
Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat
KASKISTEN KUNTASTRATEGIA 2025 KASKISTEN KAUPUNKISTRATEGIA
KASKISTEN KAUPUNKISTRATEGIA KASKISTEN KUNTASTRATEGIA 2025 Kaupunkistrategiatyöryhmä elo-syyskuu 2018 Kaupunginhallitukselle esittely 25.9.2018 Asukas- ja yrittäjätilaisuus 28.1.2019 Kaupunginhallitus 5.3.2019
Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut
Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi Avauspuheenvuoro
Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä
Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN
Vipuvoimaa vyöhykkeistä? Toiminnalliset alueet ja kasvuvyöhykkeet Suomessa
Vipuvoimaa vyöhykkeistä? Toiminnalliset alueet ja kasvuvyöhykkeet Suomessa 11.5.2017 Citizen*ship - kaupunkikehittämisen foorumi Valtteri Laasonen RAJOJA RIKKOVAT TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET
JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Luonnonvara-ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja.
JUPINAVIIKOT 2018 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Luonnonvara-ala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Eveliina Rautava Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO...
Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja
1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen
KARHULAN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Y25 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
KARHULAN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Y25 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 27.9.2018 MIKSI KARHULAAN TARVITAAN UUSI YLEISKAAVA? Karhulan keskustan osayleiskaavalla tarkastellaan Karhulan keskeisiä alueita
Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku. Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet
Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet 2 Suuret kaupunki seudut ovat Suomen kasvun ja kansain välistymisen moottoreita Kaupungistuminen on globaali
Keski-Suomen kasvuohjelma
Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman
TE-palvelut ja validointi
TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,
Keski-Suomen maakuntaohjelma
Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011 2014 LUONNOS Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lisätiedot ja luonnoksen kommentointi www.luovapaja.fi/keskustelu Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma
Mitkä asiat haastavat hyvinvointia? Havaintoja sosiaalisesti kestävät kaupungit projektista ja Kuntoutussäätiön Ak 6 -toiminnasta (alueverkostotyö)
Mitkä asiat haastavat hyvinvointia? Havaintoja sosiaalisesti kestävät kaupungit projektista ja Kuntoutussäätiön Ak 6 -toiminnasta (alueverkostotyö) Kuntien hyvinvointiseminaari 15.5.2019 VTT, toimitusjohtaja