VUOSAAREN SILTA JA RAITTISILTA VARTIOKY- LÄNLAHDEN YLI, KATU- JA RAKENNUSSUUNNITTELU SUUNNITTELUOHJELMA

Transkriptio

1 Suunnitteluohjelma 1/24 VUOSAAREN SILTA JA RAITTISILTA VARTIOKY- LÄNLAHDEN YLI, KATU- JA RAKENNUSSUUNNITTELU SUUNNITTELUOHJELMA

2 Suunnitteluohjelma 2/24 Sisältö 1 Yleistä Suunnittelun kohde Suunnittelualue Suunniteltavat kadut, katuaukiot ja torit Suunniteltavat erilliset vesihuoltolinjat Suunniteltavat taitorakenteet Sillat Tukimuurit ja portaat Suunniteltavat kaukolämpö- ja kaukojäähdytysjohdot Suunnittelutehtävän sisältö Pääsuunnittelijan koordinointitehtävät Katujen suunnittelu Katusuunnitelma Katujen rakennussuunnitelma Vesihuollon suunnittelu Taitorakenteiden suunnittelu Taitorakenteiden suunnitelmat katusuunnitelmavaiheessa Rakennussuunnittelu Korjaussuunnittelu Pohjarakennussuunnittelu Pohjarakenteiden suunnittelu Johtojen tilanvaraussuunnittelu Kaukolämpöjohtojen sijoitussuunnittelu Pohjatutkimukset ja mittaukset Kaivumassojen ja välivarastoitujen massojen hyötykäyttö Hankkeen massatalous Massojen ja purkurakenteiden hyödyntäminen Kustannussuunnittelu Liikenteen työnaikainen järjestelysuunnittelu Työturvallisuussuunnittelu Työnaikaiset häiriöt Vuorovaikutteisuus Muut samaan aikaan laadittavat suunnitelmat Valaistussuunnittelu Muun teknisen huollon suunnittelu Pilaantuneen maaperän puhdistuksen suunnittelu Laadittavat piirustukset ja tulosteet Kaupungin edustajat Kokouskäytäntö Lähtötiedot Aikataulu Kopiointi... 23

3 Suunnitteluohjelma 3/24

4 Suunnitteluohjelma 4/24 1 Yleistä Suunnittelun laadulliset vaatimukset ja tavoitteet on esitetty hankeohjelmassa Vartiokylästä Vuosaareen nykyisen metrosillan ja Vuosaaren sillan väliin Vartiokylänlahden yli toteutetaan uusi jalankulun ja pyöräilyn silta osana pyöräilyn laatukäytävää. Vuosaaren sillan ajokaistoja levennetään siten, että nykyinen pohjoispuolen yhdistetty jalankulun ja pyöräilyn väylä poistuu. Vuosaaren sillan päätyihin tehdään pieniä muutoksia liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden parantamiseksi. Juorumäen kasvitarhoilta tehdään uusi jalankulun ja pyöräilyn yhteys Meripellontien bussipysäkin suuntaan. Vuosaaren silta on rakennetyypiltään teräsbetoninen jatkuva kotelopalkkisilta ja se on rakennettu vuonna Vuonna 2014 sillalle on tehty Ramboll Finland Oy:n toimesta erikoistarkastus. Tarkastuksen perusteella sillan vauriopistesummaksi on laskettu 6626 ja rakenteen kuntoluokka on siirtynyt erittäin huonoksi. Vuosaaren sillan nykytilanne ja muutostarpeet Meripellontie ja Vuotie ovat osa Itä-Helsingin pääkatuverkkoa. Sillan nopeusrajoitus on 50 kilometriä tunnissa, joka vaihtuu 60 kilometriin tunnissa Karavaanikadun ramppien kohdalla Vuosaaren suuntaan mentäessä. Liikennemäärät syksyn 2013 laskentojen mukaan ovat arkena noin ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskasta liikennettä on noin 5,4 %. Liikenne-ennusteiden mukaan Vuosaaren sillan liikennemäärät kasvavat ajoneuvolla vuorokaudessa vuoteen 2035 mennessä. Sillan jalankulun ja pyöräilyn väyliä käyttää arviolta 500 jalankulkijaa ja 2000 pyöräilijää päivittäin. Raskas liikenne Vuosaaren satamaan on ohjattu Kehä III:n kautta. Vuosaaren sillan leveys on noin 19 metriä ja pituus 420 metriä. Sillalla on kaksi 3 metriä leveää ajokaistaa suuntaansa, mikä ei täytä liikennesuunnitteluosaston pääkadun mitoitusohjetta. Muualla katuosuudella ajokaistojen leveydet ovat normaalit. Sillan molemmin puolin on kapeat 3,15 metriset yhdistetyt jalankulun ja pyöräilyn väylät. Sillan pohjoispuolella kulkee metro noin 25 metrin etäisyydellä nykyisestä sillasta. Vuosaaren sillalla on tehty muutamia liikenneturvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Sillan nopeusrajoitusta alennettiin 60 kilometristä tunnista 50 kilometriin tunnissa syksyllä 2013 liikennemääriin nähden kapeiden ajokaistojen sekä jalankulun ja pyöräilyn väylien takia raskailla ajoneuvoilla ohittaminen sillalla kiellettiin liikennesuunnittelupäällikön päätöksellä, jotta sillalla olisi turvallistaa ajaa rinnakkain. Sillan nykyisellä poikkileikkauksella on liikennesuunnitteluosaston saamien palautteiden perusteella heikentävä vaikutus jalankulkijoiden ja autoilijoiden kokemaan turvallisuuden tunteeseen. Vuosaaren sillan pohjoisreuna on osa kaupunkisuunnittelulautakunnassa hyväksyttyä pyöräliikenteen laatukäytäväsuunnitelmaa. Sillan alapuolella Vartiokylänlahden rantaa kiertävät virkistysreitit on Helsingin uuden yleiskaavan visiossa 2050 osoitettu seudullisiksi ja poikittaisiksi virkistysyhteyksiksi. Liikennesuunnitteluosastolla on laadittu Vuosaaren sillan liikennesuunnitelma (piirustus ). Suunnitelmassa nykyisen sillan ajokaistoja levennetään siten, että ajokaistojen leveydet ovat kadun keskellä 3,25 metriä ja reunatukien vieressä 3,5 metriä. Levennys edellyttää pohjoispuolen yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän pois-

5 Suunnitteluohjelma 5/24 tamista sekä reunatuen purkua. Eteläinen jalankulun ja pyöräilyn väylä säilyy nykyisellään, jotta myös Rastilan eteläosa olisi saavutettavissa pyörällä ja jalkaisin. Ajoradan sivukaltevuus muutetaan yksipuoliseksi siten, että sillan pohjoispuolinen uloke puretaan ja ajorata ulottuu enintään reunimmaiseen siltapilariin asti liikennekuorman kantavuuden varmistamiseksi. Tällöin uloketta ei tarvitse myöhemmin peruskorjata eikä sitä voida käyttää enää jalankulkuun ja pyöräilyyn. Liittymisrampin kiihdytyskaistaa pidennetään noin 20 metrillä, jotta liittyminen Vuotielle olisi turvallisempaa ja sujuvampaa. Vuosaaren sillan ja metrosillan väliin on esitetty uusi jalankulun ja pyöräilyn silta. Silta ei aiheuta merkittäviä muutoksia kaupunkikuvaan. Sillan poikkileikkaus noudattaa kaupunkisuunnittelulautakunnassa hyväksyttyä pyöräliikenteen suunnitteluohjetta. Pyörätien leveys on 3 metriä ja jalkakäytävän 2 metriä. Näiden välissä on kiveysraita. Vastaavanlainen poikkileikkaus alkaa Juorumäenkujan liittymästä ja päättyy idässä Vuoraitin alikulkuun. Ratkaisu mahdollistaa laatukäytävän jatkosuunnitteluun edelleen itään ja länteen. Siltojen alapuoliset virkistysreitit ja huoltoyhteys metroradalle säilytetään. Sillan länsipäädyn luiska vaatii tukimuurin noin 30 metrin matkalla. Sillan itäpää sijoittuu nykyisen meluvallin ja Vuotien väliin. Meripellontien ja Vuotien ajokaistoja, nykyisiä jalankulun ja pyöräilyn väyliä sekä bussipysäkkejä muotoillaan vastaamaan liikennesuunnitteluosaston ohjeita. Juorumäen kasvitarhoilta Meripellontien pysäkille on esitetty uusi jalankulun ja pyöräilyn väylä, joka on linjattu asetelmaan istutettujen kuusikkojen päädystä siten, että puita joudutaan karsimaan mahdollisimman vähän. Mopoilijat käyttävät uutta siltaa. 2 Suunnittelun kohde 2.1 Suunnittelualue Suunnittelualue sijoittuu länsipäästään 45 Vartiokylän ja itäpäästään 54 Vuosaaren kaupunginosaan mennen Vartiokylänlahden yli. Lännessä alue ulottuu Meripellontietä pitkin Juorumäenkujan risteysalueen yli. Pohjoisen raittijärjestelyt ulottuvat Juorumäen kasvitarhoille saakka. Alue rajoittuu idässä Vuotietä pitkin n. 150 metrin etäisyyteen vartiokylänlahdesta. Suunnittelualueen rajaus on esitetty suunnitteluohjelman liitteessä 1. Nykytilanteen tarkempi kuvaus on esitetty hankeohjelmassa. 2.2 Suunniteltavat kadut, katuaukiot ja torit Suunnittelutehtävä käsittää seuraavat kadut: - Meripellontie välillä Vartiokylänlahti - Juorumäenkuja - Vuosaaren silta - Vuosaaren raittisilta Vartiokylänlahden yli - Vuotie n. 150 metriä Vartiokylänlahdesta Suunnittelutehtävä käsittää myös uuden jalankulun ja pyöräilyn yhteyden linjauksen ja suunnittelun viheralueen läpi Juorumäen kasvitarhoilta Meripellontien pysäkkien suuntaan. Viheralueeseen liittyvät suunnitelmat esitetään Meripellontien katusuunnitelman yhteydessä.

6 Suunnitteluohjelma 6/ Suunniteltavat erilliset vesihuoltolinjat Suunnittelutehtävä käsittää vanhan Vuosaaren sillan olemassa olevan runkovesijohdon NS 300 uusimisen NS 400 kokoiseksi. 2.4 Suunniteltavat taitorakenteet Sillat Suunnittelutehtävä käsittää seuraavat sillat: - Vuosaaren silta (peruskorjauksen sekä hankkeen vaatimien muutosten suunnittelu) - Vuosaaren raittisilta Vartiokylänlahden yli Tukimuurit ja portaat Suunnittelutehtävä käsittää seuraavat tukimuurit: - Vuosaaren raittisillan länsipäädyn luiskan tukimuuri 2.5 Suunniteltavat kaukolämpö- ja kaukojäähdytysjohdot Suunnittelutehtävä käsittää Vuosaaren raittisilta Vartiokylänlahden yli tulevan kaukolämpöjohtojen sijoitussuunnittelun. 3 Suunnittelutehtävän sisältö Suunnittelu käsittää kohdissa lueteltujen katujen katu- ja rakennussuunnitelmien, erillisten vesihuoltolinjojen yleis- ja rakennussuunnitelmien, kaukolämpöjohtojen sijoitussuunnittelun, siltojen ym. taitorakenteiden yleis-, silta- ja rakennussuunnitelmien laatimisen. Suunnittelualueella hyöty käytetään erilaatuisia kohteesta kaivettavia massoja sekä kaupungin muissa kohteissa syntyviä tai välivarastoimia massoja. Yksittäisen kohteen massataloussuunnitelman tulee tukea alueen massataloutta. Suunnittelutehtävään sisältyy suunnitteluvaiheen pääsuunnittelijan tehtävät kohdassa 3.1 esitetyn mukaisesti. Suunnittelun lähtökohtana on laadittu liikennesuunnitelma. Suunnittelutyön tavoitteet ja suunniteltavien rakenteiden vaatimukset on esitetty erillisessä hankeohjelmassa.

7 Suunnitteluohjelma 7/ Pääsuunnittelijan koordinointitehtävät Suunnittelutehtävään valitun konsultin projektipäällikkö toimii koko hankkeen pääsuunnittelijana Yhteinen kunnallistekninen työmaa ( ) -sopimuksen periaatteiden mukaisesti (suunnitteluohjelman liite 6). Pääsuunnittelijan tehtävänä on huolehtia rakennushankkeen suunnitelmien riittävästä laadusta ja laajuudesta niin, että suunnitelmilla voidaan osoittaa rakentamiselle asetettujen vaatimusten täyttyminen. Pääsuunnittelijalla on koordinointivastuu tämän toimeksiannon mukaisten suunnittelutehtävien osalta sekä myös vastuu suunnitelmien yhteensovittamisesta tämän toimeksiannon sisällä sekä muiden saman aikaan käynnissä olevien suunnitteluhankkeiden kanssa. Pääsuunnittelijan tehtäviin kuuluu työturvallisuusasioiden ohjaus, valvonta ja yhteensovittaminen sekä kyseisten asioiden esittäminen turvallisuusasiakirjassa. Tilaaja edellyttää suunnittelijoilta työturvallisuuden huomioonottamista rakentamisessa ja sen suunnittelussa VNa 205/2009 ja työturvallisuuslain 738/2002 :n 57 mukaisesti. Pääsuunnittelijan tulee lisäksi - huolehtia siitä, että käytettävissä on tarvittavat lähtötiedot ja että ne ovat ristiriidattomat ja ajan tasalla sekä saattaa ne suunnittelijoiden tietoon - varmistaa, että kaikilla hankkeen suunnittelijoilla on tieto siitä, mikä osuus vaadittavista suunnitelmista on heidän vastuullaan - huolehtia eri alojen suunnittelijoiden yhteistyön järjestämisestä - huolehtia, että tarvittavat suunnitelmat tehdään ja suunnitelmat on todettu yhteensopiviksi ja ristiriidattomiksi - koota hankkeen yhteinen rakennussuunnitelma - laatia suunnittelualueen rakentamisen aikaisten työ-, liikenne- ja johtosiirtojärjestelyjen yhteensovittamisen alustava suunnitelma työjärjestyksineen Pääsuunnittelijan velvollisuuksiin kuuluu suunnitteluaikainen yhteydenpito kaupungin eri hallintokuntien edustajiin, alueen muihin suunnittelijoihin, kaupungin ulkopuolisiin sidosryhmiin sekä tähän toimeksiantoon liittyvien asioiden koordinointi. Pääsuunnittelijan tehtäviin kuuluu yhteiskokouksissa suunnitelmien esittely sekä sihteerinä toimiminen. Pääsuunnittelijan tulee heti suunnittelun käynnistyttyä laatia yhteyshenkilöluettelo suunnitteluun liittyvien henkilöiden osalta. Siltojen ja taitorakenteiden osalta ko. rakenteiden pääsuunnittelijan tehtävään tulee nimetä kokenut siltasuunnittelija, joka vastaa edellä mainitulla tavalla siltojen ja taitorakenteiden suunnittelun koordinoinnista. (Tällä vaatimuksella ei ole vaikutusta koko hankkeen pääsuunnittelijan toimintaan). 3.2 Katujen suunnittelu Katusuunnitelma Tehtävä sisältää kohdassa 2.2 lueteltujen katujen katusuunnitelmien laatimisen. Katujen laadulliset tavoitteet on esitetty hankeohjelmassa.

8 Suunnitteluohjelma 8/24 Suunnittelutyöhön sisältyy geometrian, katutilan ja liittymien mitoituksen tarkistus liikennesuunnitelman pohjalta. Liittymistä on esitettävä ajouratarkastelut mitoitusja tarkistusajoneuvoilla katusuunnitteluvaiheessa. Suunnitteluratkaisuihin vaikuttavat kohteen tai alueen erityispiirteet tulee määritellä ja huomioida katusuunnitelmien laadinnassa. Erityispiirteillä tarkoitetaan tässä yhteydessä esimerkiksi: - alueen erityiskäyttäjäryhmiä - kohteen tai alueen toimintoja - ympäristönäkökohtia Alueen erityispiirteet ja niistä aiheutuneet katusuunnitelmaratkaisut kuvataan katusuunnitelman selostuksessa. Erityispiirteillä voi olla vaikutuksia käytettäviin esteettömyysratkaisuihin. Tehtävä sisältää esteettömyystarkastelun tekemisen perustaso, jonka pohjalta suunnitellaan esteettömyysratkaisut. Suunnitteluun sisältyy tulvatarkastelun tekeminen. Tulvatarkastelulla varmistetaan, ettei kiinteistöille ja ym. rakenteille synny vahinkoja tulvatilanteissa, jolloin sadevesiviemäreiden kapasiteetti ylittyy. Yleistasausta laadittaessa tulee tarkastella myös vaihtoehtoisia ratkaisuja sekä massatalous Katujen rakennussuunnitelma Tehtävä sisältää kohdassa 2.2 lueteltujen katujen ja kuivatuksen rakennussuunnitelmien ja massataloussuunnitelman laatimisen. Suunnittelu käsittää myös katujen näkyvien rakenteiden, pinnoitteiden, katuistutusten ja kadun kalusteiden sijoitus suunnittelun rakennussuunnitelmatasoisesti. 3.3 Vesihuollon suunnittelu Toimeksiantoon kuuluu työn alkuvaiheeseen sijoittuva vesihuollon yleissuunnitelman tekemisen. Suunnitteluratkaisuissa tulee huomioida rakentamisjärjestys. Toimeksianto käsittää vesihuollon rakennussuunnittelun kaikkien kohdassa 2.2 lueteltujen katujen sekä kohdassa 2.4 lueteltujen erillisten vesihuoltolinjojen osalta pohjarakennussuunnitteluineen (sisältää myös mahdollisten betoniarinoiden yms. teknisten suunnitelmien laatimisen). Halkaisijaltaan suuremmista kuin 300 mm vesijohdoista kulmatuet mitoitetaan ja niistä laaditaan erilliset rakennekuvat raudoituksineen. Toimeksiantoon sisältyy erillisen vesihuollon yleisasemapiirustuksen 1:500 laatiminen. Siinä esitetään nykyinen, hylättävä sekä uusi rakennettava vesihuolto selkeästi liitosjärjestelyineen ja toimenpiteineen ilman kadun päällyste- yms. merkintöjä. Konsultin projektinpäälliköltä ja vesihuoltosuunnittelijoilla tulee toimeksiannon alkaessa olla sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 1351/2006 mukainen voimassa oleva vesityökortti.

9 Suunnitteluohjelma 9/ Taitorakenteiden suunnittelu Taitorakenteiden suunnittelussa noudatetaan eurokoodeja sekä niiden suomalaisia, liikenne- ja viestintäministeriön julkaisemia kansallisia liitteitä. Lisäksi noudatetaan kaikkia liikenneviraston voimassa olevia suunnittelu- ym. ohjeita sikäli kuin tässä suunnitteluohjelmassa ei muuta mainita. Tyyppiratkaisut suunnitellaan ensisijaisesti rakennusviraston tyyppipiirustusten mukaisina. Mikäli rakennusvirastolla ei ole jostain rakenteesta omaa tyyppipiirustusta, voidaan käyttää liikenneviraston tyyppipiirustusta, ellei tässä suunnitteluohjelmassa muuta mainita tai hankkeen aikana muuten sovita Taitorakenteiden suunnitelmat katusuunnitelmavaiheessa Tehtävä sisältää kohdassa 2.4 lueteltujen taitorakenteiden yleis- ja siltasuunnitelmien laatimisen ohjeen RIL Silta-alan konsultoinnin tehtävät kohtien 2.2 Yleissuunnittelu ja 2.3 Siltasuunnitelma mukaan soveltaen. Rakenteiden laadulliset ja tekniset vaatimukset on esitetty hankeohjelmassa. Suunnitelmat laaditaan samanaikaisesti ko. rakenteeseen liittyvän katusuunnitelman laatimisen kanssa. Tilaaja hyväksyttää yleisten töiden lautakunnalla katusuunnitelman ja katuun liittyvien rakenteiden suunnitelmat samalla kertaa. Yleissuunnitelmaan sisällytetään riittävä määrä havainnekuvia, maksimissaan 3 kappaletta Rakennussuunnittelu Tehtävä sisältää kohdassa 2.4 lueteltujen taitorakenteiden rakennussuunnitelmien laatimisen ohjeen RIL Silta-alan konsultoinnin tehtävät kohdan 2.4 Rakennussuunnittelu mukaan soveltaen Korjaussuunnittelu Tehtävä sisältää kohdassa 2.4 lueteltujen taitorakenteiden korjaussuunnitelmien laatimisen ohjeen RIL Silta-alan konsultoinnin tehtävät kohtien 2.4 Rakennussuunnittelu, 6.4 vahventamissuunnitelmat ja 6.5 korjaussuunnitelmat mukaan soveltaen. 3.5 Pohjarakennussuunnittelu Suunnittelun erityiskohteita on siltojen ja tukimuurien pohjarakennussuunnittelu. Suunnittelussa tulee huomioida Vuosaaren sillan ja Metrosillan perustukset. Tuleva silta tulee lähelle näitä siltoja ja näiden siltojen perustuksia.

10 Suunnitteluohjelma 10/ Pohjarakenteiden suunnittelu Tehtävä sisältää kohdissa lueteltujen katujen, vesihuoltolinjojen ja rakenteiden pohjarakennussuunnitelmien sekä massataloussuunnitelman laatimisen. Katujen rakennekerrokset tulee mitoittaa. Sallitut painumat, routanousut ja kaltevuuden muutokset on esitetty Suomen kuntatekniikan yhdistyksen julkaisussa Katu 2002, katusuunnittelun ja rakentamisen ohjeet (sivu 75). Putkijohtolinjat on huomioitava rakenteita suunniteltaessa. Tehtävään kuuluvat myös johtokaivantojen ja tuentojen geotekninen suunnittelu ja tuentojen rakennesuunnittelu. Tehtävään kuuluu myös sillan ja muiden taitorakenteiden geotekninen suunnittelu. 3.6 Johtojen tilanvaraussuunnittelu Alueella on nykyisin sähkö- ja tietoliikennekaapeleita sekä kaukolämpö- ja vesijohtoja. Konsultin tulee selvittää nykyiset, siirrettävät ja alueelle mahdollisesti tulevat uudet johdot, sähkö- ja tietoliikennekaapelit. Tiedossa olevat muutostyöt on lueteltu alla: HelenLämmitysmarkkinat - Uuteen raittisiltaan sijoitetaan kaukolämpöputket DN 800 (arvio) ja vanhan sillan reunaulokkeiden alla olevat putket puretaan sitten kun uudet ovat käytössä. Helen Sähköverkko Oy - Uusia varausputkia Teleoperaattorit - DNA/Welholla tarpeita 1 2 uudelle kaapelisuojaputkelle Vesihuolto, kaukolämpöjohdot, liikennevalo-, sähkö- ja telekaapelit sekä suojaputkivaraukset esitetään rakennepoikkileikkauksissa (lukumäärä ja omistaja) sekä erillisillä johtosiirtokartoilla. Rakennepoikkileikkauksissa esitetään myös johtojen ja kaapeleiden kaivannot, korkeusasemat kadunpinnasta ja keskinäiset etäisyydet. Johtokaivannot tulee sovittaa yhteen keskenään sekä mahdollisten muiden kaivantojen kanssa. Johtovarausten risteämiskohdissa tulee tarkistaa johtojen korkeustasot. Tarvittaessa johtojen keskinäinen korkeusasema tulee esittää johtokarttaan liittyvissä tai erillisissä detaljipiirustuksissa. Maanalaisen infrastruktuurin yhteensovittamisessa konsultin on optimoitava katutilan käyttö, jotta myös tuleville johdoille jää riittävästi tilaa. Tilavaraus- ja reittisuunnittelussa on huomioitava suunnittelualueelle rakentuvien uudisrakennusten perustukset ja niiden rakentamistapa siten, että perustustöistä ei aiheudu haittaa ennakkoon rakennetuille johdoille.

11 Suunnitteluohjelma 11/ Kaukolämpöjohtojen sijoitussuunnittelu Toimeksiantoon kuuluu suunnittelualueen kaukolämpöjohtojen sijoitussuunnittelu. Johdoista laaditaan erilliset asemapiirustukset ja pituusleikkaukset, joissa esitetään johto-osuuden lisäksi myös risteävät johto- ja kaapelireitit. Helen Lämmitysmarkkinat laatii järjestelmistään työpiirustukset teknisine yksityiskohtineen konsultin määrittämälle reitille ja korkeusasemaan. Helsingin Energia vastaa kaukolämpöputkiston teknisestä suunnittelusta, eli mitoituksesta ja toiminnallisista yksityiskohdista, kuten kiintopisteistä, sulku-, ilmanpoisto- ja tyhjennyskaivoista sekä lämpöliikkeiden hallinasta. Järjestelmien yhteensovitus ja tilavaraussuunnittelu kuuluvat konsultille. Maanalaisen infrastruktuurin yhteensovittamisessa konsultin on pyrittävä minimoimaan kaukolämpöjohtojen pysty- ja vaakasuuntaiset suunnanmuutokset mm. sadevesikaivojen ja sadevesikaivojen purkuputkien sijoittelussa. 3.8 Pohjatutkimukset ja mittaukset Konsultti laatii pohjatutkimusohjelman ja hyväksyttää sen tilaajan asiantuntijalla (Kv/geo). Pohjatutkimukset suorittaa kiinteistöviraston geotekninen osasto. Tarvittavan täydennysmittausohjelman laatiminen kuuluu konsultille. Täydennysmittaukset tekee STARAN Itäinen mittaus (yhteyshenkilö Petri Lahti puh ). (Katso myös kappale 7 lähtötiedot kohta mittaukset.) 3.9 Kaivumassojen ja välivarastoitujen massojen hyötykäyttö Hankkeen massatalous Konsultille kuuluu suunniteltujen kaivu- ja täyttömassojen sekä rakenteissa käytettävien massojen määrälaskennat sekä erilaatuisten kaivumassojen hyötykäytettävyyden arviointi. Mikäli massojen laadun arvioinnissa tarvitaan esim. geoteknisiä tutkimuksia tai kemiallisia analyysejä, sovitaan näistä tilaajan kanssa erikseen. Suunnittelualueen kaivu- ja täyttömassat sekä rakennekerroksissa käytettävät ja hyötykäytettävät massat esitetään suunnitteluohjelman liitteenä S10 olevalla taulukolla. Hankkeen rakenneratkaisujen tulee tukea käytettävissä olevia maalaatuja mahdollisimman tehokkaasti Massojen ja purkurakenteiden hyödyntäminen Suunniteltavissa täytöissä ja rakenteissa hyöty käytetään ensisijaisesti suunnittelualueelta kaivettavia maamassoja sekä alueelta purettavia ja edelleen jatkojalostettavia mineraalisia purkujätteitä (betoni-, asfaltti- tai tiilirakenteita). Toissijaisesti hyödynnetään Helsingin kaupungin välivarastoaluille varastoituja massoja (muun muassa louhetta, kitkamaita, stabiloituja savia, mineraalisia purkujätteitä) tai kaupungin muissa rakennuskohteissa syntyviä massoja. Mikäli edellä mainitut massat eivät

12 Suunnitteluohjelma 12/24 määrällisesti riitä tai laadun osalta kelpaa suunniteltaviin täyttöihin tai rakenteisiin, voidaan suunnitelmissa esittää käytettäväksi muita massoja. Helsingin kaupungin välivarastointikentillä on varastoituna erilaisia rakentamisessa hyötykäytettäviä massoja. Tilaaja ilmoittaa konsultille, mitä massoja ja mitä muiden rakennushankkeiden massoja voidaan hyöty käyttää suunnittelualueella Kustannussuunnittelu Konsultille kuuluu eri suunnitelmaratkaisujen ja -vaihtoehtojen kustannusvaikutusten selvittäminen suunnittelun aikana sekä eri virastojen ja operaattoreiden välisten kustannusjakojen laskeminen. Konsultille kuuluu myös mahdollisten osaurakoiden kustannusarvioiden laatiminen. Kustannusten hallinnan tulee olla toimeksiannon aktiivinen osa. Konsultin tulee esittää kustannushallinnasta suunnitelma. Työssä käytetään hyväksi IK-projektissa tuotettuja hinnastoja. Kustannushallinnalle tulee nimetä vastuuhenkilö, joka käyttää In-Infra.net-kustannushallinnan menetelmiä (hankeohjelma, hankeosalaskentamenetelmä ja rakennusosalaskentamenetelmä) tai vastaavia tilaajan erikseen hyväksymiä menetelmiä. Vastaavat menetelmät on kuvattava erikseen. Uusista kustannushallinnan menetelmistä saa lisätietoja osoitteesta Määrälaskenta ja kustannusarviot tehdään uuden infranimikkeistön (2006) rakennusosajaottelun mukaisesti. Tietoa uudesta infranimikkeistöstä on saatavissa osoitteesta Kaukolämpö- ja kaukojäähdytysjohtojen määrälaskenta ja kustannussuunnittelu eivät kuulu suunnittelutehtävään, lukuun ottamatta katu-urakassa toteutettavia maanrakennustöitä. Sillan korjauksen kustannussuunnittelu tehdään pohjautuen Uudenmaan Elykeskuksen käyttämään nimikkeistöön Liikenteen työnaikainen järjestelysuunnittelu Tehtävä sisältää hankkeeseen liittyvien töiden vaiheistuksen suunnittelun ja siihen liittyvän työnaikaisen liikenteenohjauksen suunnittelun RIL Silta-alan konsultoinnin tehtävät kohtien 3.4 Liikenteen työnaikainen järjestelysuunnittelu mukaan soveltaen. Suunnittelussa on erityisesti kiinnitettävä huomiota kevyen liikenteen sujuvaan ja turvalliseen opastamiseen työmaa-alueen läpi Työturvallisuussuunnittelu Konsultin tehtävään kuuluu työturvallisuusnäkökohtien huomioiminen suunnittelussa ja suunnitelmaratkaisuja valittaessa. Konsultin tulee suunnittelun keinoin pyrkiä minimoimaan muun muassa edellä mainittuihin työvaiheisiin liittyviä turvallisuusriskejä. Alueen rakentamisessa erityistä riskiä aiheuttavia töitä ovat: - työskentely vesistöalueella - vedenalaiset työt - louhintatyöt

13 Suunnitteluohjelma 13/24 - paalutustyöt - vesihuollon kaivantotyöt - kaivannoissa tapahtuvat asennustyöt - liikenteenalaisella kadulla työskentely - paineellisen päävesijohdon läheisyydessä työskentely - jätevedelle altistuminen viemäritöissä - teline- ja muottityöt - telineiden ja muottien purkutyöt - nosto- ja asennustyöt - tulityöt Suunnittelijoiden tulee huomioida suunnittelussaan VNa 205/2009. Sen 7 määritellään, että rakennushanketta suunniteltaessa ja valmisteltaessa arkkitehtonisessa, rakennusteknisessä ja teknisten järjestelmien suunnittelussa sekä rakennushankkeen toteuttamisen järjestelyihin liittyvässä suunnittelussa tulee ottaa huomioon rakennustyön toteuttaminen siten, että työ voidaan tehdä turvallisesti ja aiheuttamatta haittaa työntekijöiden terveydelle Tehtävään sisältyy rakentamista varten turvallisuusasiakirjan laatiminen turvallisuussääntöineen ja menettelytapaohjeineen. Suunnittelijoiden tulee osallistua, pääsuunnittelijan johdolla, turvallisuusasiakirjan laatimiseen sekä työturvallisuuteen vaikuttavien tietojen keräämiseen ja kirjaamiseen. Hankkeen vaarojen tunnistamiseen tulee käyttää tilaajan Työturvallisuuteen vaikuttavat suunnittelussa huomioitavat kohteen erityispiirteet kaavaketta sekä riskikarttaa ja siihen liittyvää analyysilomaketta (Liite 8). Suunnittelijat täyttävät em. asiakirjat pääsuunnittelijan johdolla Työnaikaiset häiriöt Konsultin tulee kartoittaa suunnitelman toteutuksen aikaiset kolmansille osapuolille aiheutuvat häiriöt Haitaton menetelmällä. Menetelmän antaman ohjeistuksen mukaisesti tulee suunnittelijan laatia tarvittavat suunnitelmat häiriöitä vähentävistä työmaan aikaisista tilapäisistä järjestelyistä ja varmistaa niiden soveltuvuus rakennusviraston alueidenkäyttöyksiköltä. Konsultin tulee suunnitella hankkeen vaiheittain rakentamisen periaatteet. Vaiheittain rakentamisperiaatteet esitetään työselostuksen liitteenä. Toimeksiantoon kuuluu työnaikaiset liikenteenjärjestelyjen suunnittelu. Työnaikaiset liikennejärjestelyjen vaatimukset tulee konsultin selvittää rakennusviraston palveluosaston alueittenkäyttöyksiköstä Vuorovaikutteisuus Konsultti laatii yhdessä tilaajan kanssa osallistumissuunnitelman. Konsultille kuuluu osallistumissuunnitelman tarkistaminen suunnittelun kuluessa. Konsultille kuuluu yhteydenpito alueella ja sen läheisyydessä toimijoihin ja suunnittelijoihin sekä tarvittaessa suunnitelmien esitteleminen heille. Suunnittelun aikana suunnitelmia tullaan esittelemään yleisötilaisuudessa asukkaille ja muille osallisille. Konsultti hoitaa esittelytilaisuuden järjestelyt, kuten paikan varaamisen, esittelymateriaalin teon sekä suunnitelmien esittelyn yleisötilaisuudessa. Tilaaja vastaa esittelytilan käytöstä mahdollisesti aiheutuvista kustannuksista.

14 Suunnitteluohjelma 14/24 Vuorovaikutustyöskentelyyn liittyvien tiedotteiden ja ilmoitusten laatiminen kuuluu konsultille. Tilaaja huolehtii katu- ja puistosuunnitelmien yleisötilaisuuteen, suunnitelmien hyväksyttämiseen yms. liittyvän tiedotteiden ja kirjeiden lähettämisestä ympäristön kiinteistöille, asukkaille ja kaupunginosayhdistyksille sekä kuulutusten ym. lehti-ilmoitusten julkaisemisesta. 4 Muut samaan aikaan laadittavat suunnitelmat Konsultin tulee olla tiiviissä yhteistyössä tässä suunnitteluohjelmassa ilmoitettujen muiden samanaikaisesti käynnissä olevien sekä suunnittelun aikana käynnistyvien hankkeiden suunnittelijoiden kanssa. Koordinointivastuu suunnitelmien yhteensovittamisesta kuuluu tämän suunnitteluohjelman mukaiseen tehtävään valitulle konsultille. (ks. myös kohta 3.1 pääsuunnittelijan koordinointitehtävä) 4.1 Valaistussuunnittelu Alueen tarkemman valaistussuunnittelun tekee Rakennusviraston erikseen tilaama valaistussuunnittelija. Tähän tehtävään valittavan konsultin tulee toimia yhteistyössä ulkovalaistuksen suunnittelijan kanssa. Katusuunnittelun ja ulkovalaistussuunnittelun aikataulut tulee sovittaa yhteen siten, että ulkovalaistus voidaan esittää katu- ja puistosuunnitelmissa. Myös valaistuksen mahdollisesti vaatimat tekniset laitetilat ( kaapit ) tulee esittää katusuunnitelmassa. 4.2 Muun teknisen huollon suunnittelu Konsultin tulee selvittää teleoperaattoreilta, Helsingin Energialta ja muilta toimijoilta suunnittelualueelle tulevat tietoliikenne-kaapelit ja suojaputkivaraukset sekä kaivojen, teknisten tilojen, kojekaappien yms. maanpäällisten rakenteiden sijainnit. Teknisten laitteiden ja rakenteiden sijoitus tulee esittää suunnitelmissa. Helsingin Energia (Helen Sähköverkko Oy) suunnittelee alueen sähköverkon sekä nykyisten sähkökaapeleiden siirrot. Helsingin Energia (Helen Lämmitysmarkkinat) suunnittelee kaukolämpöjohdot sekä nykyisten kaukolämpöjohtojen siirrot. Konsultin tulee selvittää Gasum Paikallisjakelulta tai Helsingin Energialta alueella olevat tai alueelle tulevat maakaasuputket. Kummatkin laitokset suunnittelevat omat putkensa tai niiden siirrot. Kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosasto laatii liikenteen ohjaussuunnitelmat. Ajoratamaalaukset ja portaalit esitetään katupiirustuksissa.

15 Suunnitteluohjelma 15/ Pilaantuneen maaperän puhdistuksen suunnittelu Alueella käynnistetään erillisinä toimeksiantoina pilaantuneen maaperän kunnostussuunnittelu. Konsultin tulee olla yhteydessä kunnostussuunnitteluista vastaaviin tahoihin, jotta tähän toimeksiantoon sisältyvät suunnitelmat eivät ole ristiriidassa kunnostusratkaisujen kanssa. 5 Laadittavat piirustukset ja tulosteet Hankkeessa edellytetään tietomallipohjaista suunnittelua. Suunnittelutyön tulee tapahtua mallintamiseen tarkoitetulla ohjelmistolla. Tarvittavat piirustukset tuotetaan mallista. Mallintamisen ohjeina käytetään seuraavia rakennusviraston ohjeita: Kadunsuunnittelun inframalliohje sekä Taitorakenteiden tietomallinnusohje. Ohjeiden voimassa olevat versiot löytyvät rakennusviraston internetsivulta sekä Rakennustietosäätiön julkaisemaa ohjetta Yleiset Inframallivaatimukset 2015 (YIV 2015). Ohjeiden pohjalta tarjoajat esittävät tarjouksessa lyhyen tarkennetun kuvauksen, millä tavalla tulevat mallinnuksen toteuttamaan annetun ohjeistuksen pohjalta. Tarjoajien tulee esittää mm. henkilö tietomallikoordinaattoriksi, käytettävät ohjelmistot, mallien esittelyn periaatteet ja huomioida/esittää mallintamisen vaiheet yhteen sovitettuna suunnitteluaikataulun kanssa. Mallipohjaisen suunnittelun lisäksi suunnitelmat tehdään noudattaen katu- ja puistoosaston ohjeita "Katusuunnitelman ja kadun teknisten suunnitelmien sisältö ". Lisäksi tulee noudattaa tilaajan suunnittelun kuluessa antamia ohjeita. Suunnitelmat (kaikki suunnitelmat) luovutetaan tilaajalle muovitulosteiden lisäksi dgn-formaatissa (MicroStation-tiedostoina) ja pdf-formaatissa edellä mainitun ohjeen mukaisesti. ATK-aineisto sisältäen myös tekstitiedostot, kuten piirustusluettelon, työselostuksen, turvallisuusasiakirjan, määräluettelon ja kustannusarvion (Word, Excel ja pdf-formaatissa) luovutetaan tilaajalle CD:llä, selkeästi eroteltuina ja ryhmiteltyinä sekä sisältäen luettelon laadituista tiedostoista. Toimeksiannon katsotaan kokonaisuudessaan valmistuneen vasta kun tilaaja on hyväksynyt luovutetut tiedostot. Lähtötietoaineiston laatimiseen ja lähtötietomallin luomiseen sekä ylläpitoon on kiinnitettävä erityistä huomiota. Toimeksiantoon kuuluu lähtötietomallin laatiminen suunnittelun pohjaksi sekä lähtötietomallin tarkentaminen suunnittelutyön päätteeksi luovutettavaan liiteaineistoon. Lähtötietomalli ja siihen liittyvä tietomalliseloste kootaan Yleisten Inframallivaatimusten 2015 (YIV 2015) mukaisesti. Lähtötietomallin tulee sisältää nykyiset rakenteet, mutta niiden osalta voidaan mallintaminen tehdä ns. pintamallina esim. 3d-dwg-muodossa. Koko suunnittelualueesta laaditaan yhdistelmämalli, johon yhdistetään kaikkien tekniikka-alojen suunnitelmamallit. Yhdistelmämallin tulee olla katsottavissa ilmaisohjelmistolla, jonka asennusohjeet tulee toimittaa luovutusaineiston mukana. Suunnitteluratkaisujen esittely kokouksissa tulee tehdä yhdistelmämallin ja teknisten suunnitelmamallien avulla.

16 Suunnitteluohjelma 16/24 Suunnitelmista kansioidaan 4 sarjaa. Kansioihin kootaan kaikki hankkeen asiakirjat ja suunnitelmat (myös muitten osapuolten laatimat). Laadittavien suunnitelmien tulee sisältää vähintään seuraavat asiakirjat: Katusuunnitelma - osallistumissuunnitelma - katusuunnitelmat kaduittain 1:500, kartan lisäksi tyyppipoikkileikkaukset 1:200 (katusuunnitelmista tulostetaan 5 kpl värillisiä kuvia, joista 1 suora ja 4 taitettua sekä mustavalkoinen muovi) - Siltojen värilliset pääpiirustukset katusuunnitelmaa varten - katusuunnitelmien koostepiirustus koko alueesta 1: katusuunnitelmaluonnosten (nähtävillä olo) ja lopullisten katu-suunnitelmien esittäminen pdf-tiedostoina - katusuunnitelman selostukset kaduittain - kustannusarviot kaduittain (rakennusosalaskentana) - hankekohtainen kaivu- ja täyttömaiden sekä hyötykäytettävien massojen taulukko - PowerPoint-esitys lautakuntakäsittelyä varten - esityslistateksti katusuunnitelman lautakuntakäsittelyä varten Katujen rakennussuunnitelma - asemapiirustukset kaduittain 1:500 - pituusleikkaukset 1:1000/1:100 (sisältäen tyyppipoikkileikkaukset) - rakennepoikkileikkaukset 1:50 jokaisesta erilaisesta poikkileikkauksesta (sisältää kaikki rakenteet kuten putket, johdot, kaapelit, istutukset, kasvualustat jne.) - tasauspiirustukset kaduittain koko alueesta 1:200 - paalukohtaiset poikkileikkaukset 1:100 (paaluväli 20) - mittapiirustukset 1:500 - katumiljööpiirustus kaduittain 1:200 sisältää katujen näkyvät rakenteet, kuten pinnoitteet, kalusteet, istutukset kasvilajeineen ja määrineen yms. leikkauspiirustukset kasvualustoista ja istutusperiaatteista katujen rakennepoikkileikkauksissa tai tarvittaessa erillisinä tarvittavat detaljipiirustukset (mm. ladontakaaviot ym.) takuuaikaiset istutusten hoitotoimenpiteet - asiakirjaluettelo (sisältäen myös muut laaditut asiakirjat kuin piirustukset) - määräluettelot ja kustannusarviot kaduittain katutyöt ja vesihuolto eroteltuina, infranimikkeistön mukaisesti jaoteltuina - hankekohtainen kaivu- ja täyttömaiden sekä hyötykäytettävien massojen taulukko - työselostukset, InfraRYL 2006:n mukaisesti jaoteltuina - turvallisuusasiakirja - työmaatauluun tarvittavat kuvat (katusuunnitelma tai viitekuva) - Tietomalliselosteet - Tietomallit sekä käytettävän ohjelmiston natiivitiedostoformaatissa että avoimessa formaatissa (maanrakennusosuuden avoin formaatti inframodel3, ellei hankkeen aikana yhdessä sovita tuoreemman formaatin käyttöönotosta). Laadittavien tietomallien omistus- ja käyttöoikeus siirtyy tilaajalle, tekijänoikeus säilyy konsultilla. Mallit tulee laatia siten, että myös natiiviformaatissa oleva tiedosto on luovutettavissa tilaajalle kaikkine tietosisältöineen - Koneohjausmallit

17 Suunnitteluohjelma 17/24 - Hankkeen alussa koottu lopuksi tarkennettu lähtötietomalli Vesihuollon rakennussuunnitelma - vesihuollon yleisasemapiirustukset 1:500 (mustavalkoinen muovi ja 6 kpl värillisiä paperitulosteita) - Erilliset, katukohtaiset vesihuollon asemapiirrokset mikäli vesihuoltoa ei pystytä selkeästi esittämään kadun asemapiirroksissa. - vesihuollon pituusleikkaukset erillisistä vesihuoltolinjoista ja myös niistä linjoista joita ei pystytä selkeästi esittämään kadun pituusleikkauksissa. - kaivantoleikkaukset katujen rakennepoikkileikkauksissa tai tarvittaessa erillisinä - kaivantojen tuentasuunnitelmat - kulmatukien mitoitus ja raudoituspiirustukset 1:20 (kun putkikoko > 300 mm) - tarvittavat detalji- ja rakennepiirustukset (mm. paikalla valettavat kaivot, sadevesiviemäreiden purkupäät) - vesijohdoista NS 400 laaditaan osaluettelo - kaivokortit - asiakirjaluettelo (sisältäen myös muut laaditut asiakirjat kuin piirustukset) - määräluettelot ja kustannusarviot kaduittain katutyöt ja vesihuolto eroteltuina infranimikkeistön mukaisesti jaoteltuina - hankekohtainen kaivu- ja täyttömaiden sekä hyötykäytettävien massojen taulukko - työselostukset, InfraRYL 2006:n mukaisesti jaoteltuina - turvallisuusasiakirja - Tietomalliselosteet - Tietomallit sekä käytettävän ohjelmiston natiivitiedostoformaatissa että avoimessa formaatissa (maanrakennusosuuden avoin formaatti inframodel3, ellei hankkeen aikana yhdessä sovita tuoreemman formaatin käyttöönotosta). Laadittavien tietomallien omistus- ja käyttöoikeus siirtyy tilaajalle, tekijänoikeus säilyy konsultilla. Mallit tulee laatia siten, että myös natiiviformaatissa oleva tiedosto on luovutettavissa tilaajalle kaikkine tietosisältöineen Vesihuollon yleisasemapiirustuksen sisällöstä ja ulkoasusta noudatetaan Helsingin Veden (HSY) laatimaa ohjetta ( ). Johtosiirtojen tilavaraussuunnitelma - johtosiirtokartat kaduittain 1:200 (tai 1:500) (muovi ja värillisiä 6kpl) - risteysalueilta kartat 1:100 (tai 1:200) tarvittaessa - jokaisesta erilaisesta johtokaivannosta on esitettävä rakennepoikkileikkaus joko kadun rakennepoikkileikkauksen yhteydessä tai tarvittaessa erikseen - tarvittaessa detaljipiirustukset eri järjestelmien risteilykohdista - selostus työjärjestyksineen (työselostukseen) siirrettävistä johdoista, uusista johdoista ja suojaputkivarauksista - määräluettelot ja kustannusarviot johdoista ja kaapeleista kaduittain Kaukolämpöjohtojen sijoitussuunnitelma - yleisasemapiirustukset 1:500 - pituusleikkaukset 1:1000/1:100 - tarvittaessa detaljipiirustukset eri järjestelmien risteilykohdista - kaivantoleikkaukset katujen rakennepoikkileikkauksissa ja tarvittaessa erillisinä - Tietomalliselosteet

18 Suunnitteluohjelma 18/24 - Tietomallit sekä käytettävän ohjelmiston natiivitiedostoformaatissa että avoimessa formaatissa (maanrakennusosuuden avoin formaatti inframodel3, ellei hankkeen aikana yhdessä sovita tuoreemman formaatin käyttöönotosta). Laadittavien tietomallien omistus- ja käyttöoikeus siirtyy tilaajalle, tekijänoikeus säilyy konsultilla. Mallit tulee laatia siten, että myös natiiviformaatissa oleva tiedosto on luovutettavissa tilaajalle kaikkine tietosisältöineen Piirustuksien sisällöstä ja ulkoasusta noudatetaan Helen Lämmitysmarkkinat ohjeita. Pohjarakennussuunnitelma - pohjatutkimuskartat - pohjanvahvistuskartat - geotekniset leikkauspiirustukset - pohjarakentamisen detaljikuvat - kaivantojen rakennussuunnitelmat (tuenta, luiskakaltevuus yms.) - rakennesuunnittelu mahdollisten betonirakenteiden osalta (paalu-laatat, betoniarinat) - muut tarvittavat geotekniset piirustukset - asiakirjaluettelo (sisältäen myös muut laaditut asiakirjat kuin piirustukset) - määräluettelot ja kustannusarviot kaduittain ja alueittain, infranimikkeistön mukaisesti jaoteltuna - hankekohtainen kaivu- ja täyttömaiden sekä hyötykäytettävien massojen taulukko - työselostukset, InfraRYL 2006:n mukaisesti jaoteltuna - turvallisuusasiakirja Taitorakenteiden suunnitelmat Silloista ja taitorakenteista laaditaan omat erilliset silta- ja rakennesuunnitelmat niin, että kadun suunnitelmia (esim. asemapiirustus) ei tarvita ko. rakenteen toteuttamiseen. Kadun suunnitelmissa esitetään rakenteet vain siinä määrin kuin ne niissä suunnitelmissa on tarpeen esittää. Kaikki taitorakenteet mallinnetaan liitteenä olevan HKR/KPO:n tietomallinnusohjeen mukaisesti sekä silta- että rakennussuunnitteluvaiheessa. Taitorakenteista laaditaan rakennekohtainen kansio rakenteista vastaavalle projektinjohtajalle. Kansioseläkkeeseen merkitään kohteen tiedot ja rakenteen tiedot sekä sarjan tilanne (hyväksytty xx.xx.20xx tms.). Kansioon kootaan paperiversiot rakennesuunnitelmista ja rakenteiden geoteknisistä suunnitelmista. Lisäksi kansioon liitetään cd-/dvdlevy, jolle on tallennettu samat tiedot, tiedostoformaatit seuraavan mukaisesti: - Kaikki piirustukset: dwg/dgn, tiff, pdf - Yleispiirustus lisäksi aina dgn (tasopiirustus tulee olla laadittu oikeaan paikkaan Helsingin kaupungin koordinaatistossa) - A4-tulosteet: pdf - Työselostukset / laatuvaatimukset - Määräluettelot - Kustannusarviot - Raudoitusluettelot - Laskelmat - Ominaistietokortit

19 Suunnitteluohjelma 19/24 - Työturvallisuusliite - Konsultin sisäisen tarkastuksen dokumentit - Ulkoisen tarkastusprosessin mukaiset tarkastusraportit vastineineen - tietomalliselosteet - tietomallit sekä käytettävän ohjelmiston natiivitiedostoformaatissa että avoimessa formaatissa (taitorakenteiden avoin formaatti on ifc4 ja maanrakennusosuuden avoin formaatti inframodel3, ellei hankkeen aikana yhdessä sovita tuoreemman formaatin käyttöönotosta). Mallit tulee laatia siten, että myös natiiviformaatissa oleva tiedosto on luovutettavissa tilaajalle kaikkine tietosisältöineen. - hankkeen aikana koottu ja lopuksi tarkennettu lähtötietomalli, joka vastaa siltapaikka-asiakirjaa Laadittavien tietomallien omistus- ja käyttöoikeus siirtyy tilaajalle, tekijänoikeus säilyy konsultilla. Siltojen ja taitorakenteiden siltasuunnitelma (katusuunnitteluvaiheessa) Suunnitelmat laaditaan ohjeen RIL Silta-alan konsultoinnin tehtävät kohdan 2.3 Siltasuunnitelma mukaan soveltaen, sisältäen ainakin: - luonnokset vaihtoehdoista - värillinen pääpiirustus katusuunnitelmaa varten - alustavat rakennelaskelmat - määräluettelo - kustannusarvio - hankekohtainen kaivu- ja täyttömaiden sekä hyötykäytettävien massojen taulukko - suunnitelmaselostus - siltakohtaiset tuotevaatimukset - toteutustapaehdotus - havainnekuvia, 2 kpl/kohde. Siltojen ja taitorakenteiden rakennussuunnitelmat Suunnitelmat laaditaan ohjeen RIL Silta-alan konsultoinnin tehtävät kohdan 2.4 Rakennussuunnittelu mukaan, sisältäen ainakin: - rakennekohtaiset yleispiirustukset - rakennepiirustukset - rakennelaskelmat - elementtirakenteiden asennustapaehdotukset - alustavat jännityssuunnitelmat - teräsrakenteiden asennustapaehdotukset - teräsrakenteiden kokoonpano- ja osapiirustukset - siltakohtaiset laatuvaatimukset ja työselostukset - työselostukset - määräluettelot - kustannusarviot - hankekohtainen kaivu- ja täyttömaiden sekä hyötykäytettävien massojen taulukko - ominaistietokortit - tyyppiratkaisuista poikkeavat kaidesuunnitelmat - maadoitussuunnitelmat (tarvittaessa) - työtapasuunnitelmat - luonnonkivimuureista kiviluettelo, jossa esitetään kivien mitat ja pintakäsittely

20 Suunnitteluohjelma 20/24 - piirustuksissa raudoitusteräksistä esitetään mm. tunnus ja sijainti - raudoitusluettelot - turvallisuusasiakirja - korjaustyöhön liittyvä varautumissuunnitelma (esim. kotelon kansilaattojen paikalliseen uusimiseen, mikäli työn aikana siihen ilmenee tarvetta) Rakennussuunnitelman viiteaineistona päivitetään lähtötietomalli vastaamaan suunnittelun aikana tarkentunutta tilannetta. Tarkentunut lähtötietomalli luovutetaan yhdessä suunnitelmamallin kanssa tilaajalle osana viiteaineistoa. Kaikki rakennelaskelmat esitetään liikenneviraston voimassaolevan ohjeen Siltojen rakennelaskelmat mukaisesti. Työnaikaiset liikennejärjestelyt ja vaiheittain rakentamisen periaatteet - hankkeen vaiheittain rakentamisen periaatteet (työselostus) - asemapiirustukset 1:500/1:1000 sisältäen työnaikaisen liikenteenohjauksen - tarvittavat pituus- ja poikkileikkaukset 6 Kaupungin edustajat Tilaajan puolelta suunnittelusta vastaavat seuraavat henkilöt: - Jukka Myyryläinen (HKR/KPO), hankkeen projektipäällikkö ja silta- ja rakennesuunnittelu sekä suunnitteluvaiheen turvallisuuskoordinaattori - Ismo Rantanen (HKR/KPO), katusuunnittelu - Kaija Laine (HKR/KPO), katuympäristösuunnittelu - Jarmo Liukkonen (HSY), vesihuoltosuunnittelu Muut kaupungin yhteyshenkilöt - Juha Sorvali (HKR/KPO), pilaantuneet ja puhtaat massat - Jari Haataja (Kv/geo), pohjarakennussuunnittelu - Silja Hurskainen (HKR/ARK), suunnitteluinsinööri - Anri Linden (KSV), asemakaavoitus - Inga Valjakka (KSV), liikennesuunnittelu - Jouko Manninen/KPO, Ulkovalaistustoimisto - Mark Kämpe/Helen Lämmitysmarkkinat - Kari Jäske/Helen Lämmitysmarkkinat - Henri Paananen/Helen Sähköverkko Oy Muiden samaan aikaan käynnissä olevien suunnitelmien vastuuhenkilöt: - Jari Salminen, (Elisa) - production-desk@teliasonera.com, TeliaSonera, - Marko Vuorinen, (DNA) 7 Kokouskäytäntö Työhön nimetään työn alkaessa suunnittelun ohjausryhmä. Työn aikana pidetään suunnittelukokouksia noin 4 viikon välein. Konsultti laatii kokousten esityslistat sekä tekee kokouksista pöytä-kirjat. Pöytäkirjoihin tulee kirjata mitä toimenpiteitä ja selvityksiä on sovittu tehtäväksi, kuka tekee sekä mihin mennessä ko. tiedot on toimitettava. Suunnittelukokouksissa käsiteltävän aineiston (ko-

21 Suunnitteluohjelma 21/24 8 Lähtötiedot kousmateriaalin) konsultti toimittaa kokouskutsun yhteydessä vähintään 2 työpäivää ennen kokousta. Pöytäkirjat on laitettava jakeluun viikon sisällä kokouksesta. Lisäksi pidetään erilliset kokoukset Yhteiseen kunnallistekniseen työmaahan liittyen. Lisäksi tulee pitää erilliset kokoukset muiden osapuolten kanssa. Tilaajan luovuttama lähtöaineisto tulee palauttaa toimeksiannon päätyttyä. Helsingin kaupungin laitoksilta tilattava lähtöaineisto laskutetaan suoraan HKR:n katu- ja puisto-osastolta. Aineistoa tilattaessa tulee laskutusosoitteen lisäksi mainita työn nimi "Vuosaaren silta ja raittisilta Vartiokylänlahden yli" sekä tilaajan yhteyshenkilö Jukka Myyryläinen. Tilaajan työtä varten luovuttamia kanta- ja johtokarttoja, asemakaavoja, maastomittauksia sekä pohjatutkimuksia ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen kuin katu- ja puisto-osaston toimeksiantoon. Muusta käytöstä on neuvoteltava erikseen ko. aineiston omistavan hallintokunnan kanssa. Tilaajan sähköisenä luovuttama aineisto Tilaaja luovuttaa konsultille työn alkaessa CD:llä sähköisinä seuraavat asiakirjat: - kantakartat, johtokartat sekä julkiset maanalaiset tilat MicroStation dgntiedostoina - asemakaavat MicroStation dgn-tiedostoina - ajantasa-asemakaavat rasteritiedostoina (cit-tiedostoina) - kaavatulkinnat ja pisterekisterit MicroStation dgn-tiedostona - liikennesuunnitelma nro ilmavalokuvat karttalehdittäin - tehdyt maastomallimittaukset ja laserkeilaus maastomalli karttalehdittäin MicroStation dgn-tiedostoina sekä Terra Solid Oy:n Terra-ohjelmiston pintamallitiedostoina - vanhat katusuunnitelmat MicroStation dgn-tiedostona, siltä osin kun ovat tiedostomuodossa saatavissa - Vuosaaren sillan erikoistarkastusraportti - Vuosaaren sillan laserkeilaus - siltasuunnitelmat - Kantavuuslaskentaraportti Edellä mainittujen asiakirjojen piirustuskopiot ja asemakaavan selostuksen konsultti hankkii asianomaisista virastoista itse. Konsultin tulee tarkastaa tilaajan luovuttaman lähtöaineiston riittävyys ja ristiriidattomuus. Konsultin tulee informoida tilaajaa lähtöaineistossaan havaitsemistaan puutteista, virheellisyyksistä ja ristiriidoista. Konsultti vastaa itse suunnittelujärjestelmänsä mahdollisesti vaatimista sähköisenä luovutettavan lähtötietoaineiston tiedosto-muunnoksista. Vanhat katusuunnitelmat Siltä osin, kun vanhoja katusuunnitelmia ei ole tiedostomuodossa saatavissa, hankkii konsultti suunnittelutyötä varten tarpeelliset vanhat katupiirustukset rakennusviraston piirustusarkistosta.

22 Suunnitteluohjelma 22/24 Vanhat taitorakenteiden suunnitelmat Siltä osin, kun vanhoja suunnitelmia ei ole tiedostomuodossa saatavissa, hankkii konsultti suunnittelutyötä varten tarpeelliset vanhat piirustukset rakennusviraston piirustusarkistosta. Liikennesuunnitelmat Konsultti hankkii KSV:n liikennesuunnitteluosastolta alueen liikennesuunnitelmat. Vesihuollon lähtötiedot Konsultti hankkii tarvittavilta osin HSY:ltä kiinteistöjen vesihuollon liitoskohtalausunnot (liitospiirustuksineen). Kaukolämpö- ja kaukojäähdytysjohtojen lähtötiedot Helen Lämpötoiminnot toimittaa konsultille suunnittelualuetta koskevan alueellisen yleissuunnitelman, tyyppirakennepoikkileikkaukset sekä piirustukset suunnittelualueella olevista kaukolämpö- ja kaukokylmäjohdoista. Pohjatutkimukset Konsultti hankkii suunnittelutyötä varten tarpeelliset vanhat pohjatutkimukset Helsingin kaupungin kiinteistöviraston geotekniseltä osaston HelsinkiSoili palvelusta, tilaaja toimittaa tarvittavan hankkeen tunnuksen. Suunnittelutyössä tarvittavat pohjatutkimukset tehdään pääosin lauttatyönä. Pohjatutkimusten nopea ohjelmointi heti suunnittelutyön alussa on aikataulujen kannalta tärkeää. Tonttien suunnitelmat Tontteihin liittyvät suunnitelmat konsultti hankkii tontin omistajilta tai heidän suunnittelijoiltaan. Tarvittavat vanhat annetut tonttikorkeudet konsultti hankkii rakennusviraston palveluosastolta. 9 Aikataulu Hyötykäytettävät massat Tilaaja ilmoittaa konsultille, mitä massoja pyritään hyöty käyttämään suunnittelualueella. Suunnittelutyö on aloitettava heti toimeksiannon jälkeen. Arvioitu suunnittelun aloitusajankohta on viimeistään viikko 35. Suunnitelmien kokonaisuudessaan tulee olla täysin valmis kansioituina (10 sarjaa) sekä muovit ja atk-tiedostot tilaajalle luovutettuina ja tilaajan hyväksyminä viimeistään

23 Suunnitteluohjelma 23/24 10 Kopiointi Lisäksi työlle asetetaan seuraavat välitavoitteet: 1. katusuunnitelmat sekä siltojen yleissuunnitelmat valmiit katurakennussuunnitelmat valmiit sillan korjausrakennussuunnitelmat valmiit raittisillan rakennussuunnitelmat valmiit Tilaajan tulee saada suunnitelmat tarkastettavakseen ennen jokaisen eri vaiheen aikataulun mukaista valmistumista siten, että mahdolliset kommentit ehditään huomioimaan suunnitelmissa. Ennen kuin suunnitelmamalli ja/tai suunnitelmat toimitetaan tilaajalle tarkastettavaksi, tulee konsultin varmistua suunnitelmien valmiudesta ja oikeellisuudesta (=itselleluovutus). Itselleluovutuksen suorittamisesta tulee tilaajalle toimittaa projektipäällikön allekirjoittama suunnitteluohjelman liitteen 2 mukainen tai tilaajan etukäteen hyväksymä vastaava asiakirja samalla kun suunnitelmat jätetään tarkastettaviksi. Tilaaja varaa suunnitelmamallin ja/tai suunnitelmien tarkastamiseen katu- ja puistoympäristösuunnitelman osalta 1 viikon ja muiden suunnitelmien osalta 2 viikkoa. Tarkastussarjat toimitetaan tilaajan myöhemmin ilmoittamille henkilöille. Siltojen ja taitorakenteiden osalta tarkastukseen toimitettavien suunnitelmien mukana on toimitettava konsultin sisäisestä tarkastuksesta dokumenttina konsultin laatujärjestelmän mukainen kohteeseen soveltuva tarkastuslista asianmukaisesti täytettynä ja allekirjoitettuna. Työ katsotaan luovutetuksi tarkastukseen ja tarkastus alkaa vasta, kun ko. vaatimus on täytetty. Siltojen ja taitorakenteiden rakennussuunnitelmat voidaan hankkeessa tarkastaa myös ulkopuolisen tarkastajan toimesta. Tällöin noudatetaan liikenneviraston ohjetta Taitorakenteiden rakennussuunnitelmien tarkastus. Konsultin on varauduttava hankkeessa tämän käytännön mukaiseen aikatauluun ja toimintamalliin. Tarkempi menettely sovitaan hankkeen aikana. Konsultin tulee päivittää toimeksiannon aikana tarjouksessaan esittämää aikataulua. Aikataulussa tulee esittää välitavoitteiden ja valmistusajankohdan lisäksi vähintään oleellisimmat työvaiheet sekä suunnitteluaikataulun kannalta kriittiset ajankohdat (myös muiden samaan aikaan laadittavien suunnitelmien osalta, jos vaikuttavat oleellisesti tämän työn etenemiseen). Aikataulua laadittaessa tulee huomioida eri suunnitteluvaiheisiin liittyvät viiveet mm. tilaajan suunnitelmien kommentoinnista ja tarkastuksista sekä ilmoittamiseen, tiedottamiseen ja päätöksentekoon liittyen. Aikataulussa tulee huomioida ja esittää myös rakennesuunnittelun vaatima aika ja sen limittyminen muun suunnittelun kanssa. Kopiointityöt suoritetaan tilaajan osoittamassa kopiolaitoksessa, joka laskuttaa suoraan HKR:n katu- ja puisto-osastoa. Kopiointitöitä tilattaessa tulee laskutusosoitteen lisäksi merkitä työn nimi "Vuosaaren silta ja raittisilta Vartiokylänlahden yli, suunnittelu", sekä tilaajan yhteyshenkilö Jukka Myyryläinen ja verkkonumero Jukka Myyryläinen projektinjohtaja