Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista

Transkriptio

1 Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Vastaajan tiedot Aloitusaika Lopetusaika Tietoja vastaavasta kunnasta Tietoja vastaavasta kunnasta Valitse 0 20 Akaa 0 5 Alajärvi 0 9 Alavieska 0 10 Alavus 0 16 Asikkala 0 18 Askola 0 19 Aura 1 46 Enonkoski 0 47 Enontekiö Enontekis 0 49 Espoo Esbo 0 50 Eura 0 51 Eurajoki Euraåminne 0 52 Evijärvi 0 61 Forssa 0 69 Haapajärvi 0 71 Haapavesi 0 72 Hailuoto Karlö 0 74 Halsua 0 75 Hamina Fredrikshamn 0 77 Hankasalmi 0 78 Hanko Hangö 0 79 Harjavalta 0 81 Hartola 0 82 Hattula 0 84 Haukipudas 0 86 Hausjärvi Heinola 0 90 Heinävesi 0 91 Helsinki Helsingfors 0 97 Hirvensalmi 0 98 Hollola 0 99 Honkajoki Huittinen Humppila Hyrynsalmi Hyvinkää Hyvinge 0

2 283 Hämeenkoski Hämeenkyrö Tavastkyro Hämeenlinna Tavastehus Ii Iisalmi Idensalmi Iitti Ikaalinen Ikalis Ilmajoki Ilomantsi Ilomants Imatra Inari Enare Inkoo Ingå Isojoki Storå Isokyrö Storkyro Jalasjärvi Janakkala Joensuu Jokioinen Jockis Joroinen Jorois Joutsa Juankoski Juuka Juupajoki Juva Jyväskylä Jämijärvi Jämsä Järvenpää Träskända Kaarina S:t Karins Kaavi Kajaani Kajana Kalajoki Kangasala Kangasniemi Kankaanpää Kannonkoski Kannus Karijoki Bötom Karjalohja Karislojo Karkkila Högfors Karstula Karvia Kaskinen Kaskö Kauhajoki Kauhava Kauniainen Grankulla Kaustinen Kaustby Keitele Kemi Kemijärvi Keminmaa 0

3 322 Kemiönsaari Kimitoön Kempele Kerava Kervo Kerimäki Kesälahti Keuruu Kihniö Kiikoinen Kiiminki Kinnula Kirkkonummi Kyrkslätt Kitee Kittilä Kiuruvesi Kivijärvi Kokemäki Kumo Kokkola Karleby Kolari Konnevesi Kontiolahti Korsnäs Koski Tl Kotka Kouvola Kristiinankaupunki Kristinestad Kruunupyy Kronoby Kuhmo Kuhmoinen Kuopio Kuortane Kurikka Kustavi Gustavs Kuusamo Kyyjärvi Kärkölä Kärsämäki Köyliö Kjulo Lahti Lahtis Laihia Laihela Laitila Lapinjärvi Lappträsk Lapinlahti Lappajärvi Lappeenranta Villmanstrand Lapua Lappo Laukaa Lavia Lemi Lempäälä Leppävirta Lestijärvi 0

4 422 Lieksa Lieto Lundo Liminka Limingo Liperi Lohja Lojo Loimaa Loppi Loviisa Lovisa Luhanka Lumijoki Luoto Larsmo Luumäki Luvia Maalahti Malax Maaninka Marttila Masku Merijärvi Merikarvia Sastmola Miehikkälä Mikkeli S:t Michel Muhos Multia Muonio Mustasaari Korsholm Muurame Mynämäki Myrskylä Mörskom Mäntsälä MänttäVilppula Mäntyharju Naantali Nådendal Nakkila Nastola Nilsiä Nivala Nokia Nousiainen Nousis NummiPusula Nurmes Nurmijärvi Närpiö Närpes Orimattila Oripää Orivesi Oulainen Oulu Uleåborg Oulunsalo Outokumpu Padasjoki Paimio Pemar 0

5 445 Paltamo Parainen Parikkala Parkano Pedersören kunta Pedersöre Pelkosenniemi Pello Perho Pertunmaa Petäjävesi Pieksämäki Pielavesi Pietarsaari Jakobstad Pihtipudas Pirkkala Birkala Polvijärvi Pomarkku Påmark Pori Björneborg Pornainen Borgnäs Porvoo Borgå Posio Pudasjärvi Pukkila Punkaharju Punkalaidun Puolanka Puumala Pyhtää Pyttis Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Pyhäranta Pälkäne Pöytyä Raahe Brahestad Raasepori Raseborg Raisio Reso Rantasalmi Ranua Rauma Raumo Rautalampi Rautavaara Rautjärvi Reisjärvi Riihimäki Ristiina Ristijärvi Rovaniemi Ruokolahti Ruovesi Rusko 0

6 707 Rääkkylä Saarijärvi Salla Salo Sastamala Sauvo Sagu Savitaipale Savonlinna Nyslott Savukoski Seinäjoki Sievi Siikainen Siikajoki Siikalatva Siilinjärvi Simo Sipoo Sibbo Siuntio Sjundeå Sodankylä Soini Somero Sonkajärvi Sotkamo Sulkava Suomenniemi Suomussalmi Suonenjoki Sysmä Säkylä Taipalsaari Taivalkoski Taivassalo Tövsala Tammela Tampere Tammerfors Tarvasjoki Tervo Tervola Teuva Östermark Tohmajärvi Toholampi Toivakka Tornio Torneå Turku Åbo Tuusniemi Tuusula Tusby Tyrnävä Töysä Ulvila Ulvsby Urjala Utajärvi Utsjoki 0

7 892 Uurainen Uusikaarlepyy Nykarleby Uusikaupunki Nystad Vaala Vaasa Vasa Valkeakoski Valtimo 0 92 Vantaa Vanda Varkaus Vehmaa Vesanto Vesilahti Veteli Vetil Vieremä Vihanti Vihti Vichtis Viitasaari Vimpeli Virolahti Virrat Virdois Vähäkyrö Lillkyro Vöyri Vörå YliIi Ylitornio Övertorneå Ylivieska Ylöjärvi Ypäjä Ähtäri Etseri Äänekoski 0

8 2. Maakunta 0 1 Valitse Uusimaa Nyland VarsinaisSuomi Egentliga Finland Satakunta KantaHäme Egentliga Tavastland Pirkanmaa Birkaland PäijätHäme Päijänne Tavastland Kymenlaakso Kymmenedalen EteläKarjala Södra Karelen EteläSavo Södra Savolax PohjoisSavo Norra Savolax PohjoisKarjala Norra Karelen KeskiSuomi Mellersta Finland EteläPohjanmaa Södra Österbotten Österbotten Pohjanmaa KeskiPohjanmaa Mellersta Österbotten PohjoisPohjanmaa Norra Österbotten Kainuu Kajanaland Lappi Lappland

9 3. Kuntanne yhteyshenkilön tiedot Titteli Kunnanjohtaja Nimi Mika Joki Sähköposti Puhelin Kyselylomakkeen täyttäjän tiedot Titteli Kunnanjohtaja Nimi Mika Joki Sähköposti Puhelin Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? Auran kunta pitää lähtökohtaisesti kannatettavana ajatusta elinvoimaisista peruskunnista, jotka jatkossakin vastaavat kuntalaisten peruspalvelujen järjestämisestä. Valtakunnallisesti väestörakenteen muutokset, alueiden eriarvoistuminen ja kuntien heikentyvä talous on huolestuttavaa ja edellyttää myös palvelu ja kuntarakenteen osalta riittäviä toimenpiteitä. Alueelliset ja paikalliset erot ovat kuitenkin erittäin suuria ja on nähtävissä, että koko maan kattava ja pitkälti samoihin kriteereihin perustuva kuntarakenneuudistus ei johda kaikilta osin toivottuun tulokseen. Alueelliset erot tulisi kokonaisuudistuksessa huomioida nykyistä selkeämmin. Kuntarakenteen uudistaminen ei ratkaise tulevia julkisen talouden rahoitusongelmia. Suurimmat ongelmat liittyvät sosiaali ja terveydenhuollon palvelutarpeisiin ja niiden rahoittamiseen. Niihin tulisi löytää aidosti uusia ratkaisuja yhteistyössä valtion ja kuntien kesken. Myös ns. maakuntamallia voidaan Auran kunnan näkemyksen mukaan selvittää. Työryhmän esittämiin kuntajakoselvityksiin ei tule ryhtyä, mikäli ehdotetuilla liitoskunnilla ei ole yhteistä näkemystä selvityksen tekemisestä. Mahdollisten kuntajakoselvitysten ja kuntaliitosten valmistelun tulee jatkossakin perustua kuntien yhteiseen tahtoon ja mahdolliset kuntaliitokset tulee toteuttaa vapaaehtoisina. Pakkoon perustuvat ratkaisut antaisivat huonon lähtökohdan uuden kunnan kehittämiseen.

10 6. 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä: Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Väestökehitys ja väestörakenne ovat tärkeitä kriteerejä ja näiden osalta Auran kunnan kehitys on erittäin hyvä. Vahva kasvu luo pohjan Auran kunnan tavoitteelle olla jatkossakin johtava keskus Auranmaan talousalueella. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Hyvä kuntatalous on yksi elinvoimaisen kunnan keskeisistä mittareista. Talouden näkökulmasta tarkasteltuna Auran kunnan tämän hetkinen tilanne on heikko ja taloudellinen liikkumavara on vähäinen. Kasvukunnan investoinnit ja satsaukset palvelujen kehittämiseen näkyvät taloustilanteen heikentymisenä. Kuntien palvelut ovat pääosin lakisääteisiä, joiden laajuuteen ja hinnoitteluun kunnilla on vähäinen mahdollisuus vaikuttaa. Lisäksi nykyinen valtionosuusjärjestelmä ei huomioi kasvukuntien taloudellisia ongelmia. Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Yhdyskuntarakenteen osalta Auran kunta on tiiviisti rakennettu alue, jonka taajamaprosentti on n. 70 %. Yhdyskuntarakenne ei ole merkittävä kriteeri kuntauudistuksessa. Auran kunta on ollut mukana Turun seudulla parhaillaan tehtävässä seudullisessa rakennemallityössä, jossa on mahdollista päästä yhdyskuntarakenteen tulevan kehityksen suunnittelussa hyviin tuloksiin ilman kuntarakenteen muutoksiakin. Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Työssäkäynnin ja asioinnin osalta Aura on selkeästi osa Turun vaikutusaluetta. Kuntarakenteen uudistuskriteerinä työssäkäynti ja asiointisuunta on kuitenkin sangen heikosti perusteltavissa. Peruspalvelujen järjestämis ja tuotantoedellytyksien osalta? Peruspalvelujen järjestämis ja tuotantoedellytykset on tärkeä kriteeri pohdittaessa tulevaa kuntarakennetta. Lähtökohta, jossa kunta on jatkossakin keskeisten peruspalveluiden järjestäjä ja tuottaja on kannatettava. Ajatus, että yksittäisen kunnan tulisi kyetä itse järjestämään kaikki palvelut on kuitenkin nykyajattelulle vieras. Yhteistyö ja erikoistuminen tuovat palveluihin myös kaivattua tehokkuutta. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Raportissa on pitkälti sivuutettu elinkeinotoimen kehittämisen näkökulma, jonka kuitenkin tulisi olla keskeinen kriteeri elinvoimaisen kuntarakenteen tarkastelussa. Auran kunta omaa sijaintinsa osalta hyvät mahdollisuudet elinkeinotoiminnan kehittämiseen. Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? Kyllä Ei Yhteensä Keskiarvo Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Peruspalvelujen järjestämis ja tuotantoedellytyksien osalta? Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Yhteensä

11 8. 3. Mikäli vastasitte edellisen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? Raportissa on todettu, että yhdyskuntarakenteen perusteella on välttämätöntä, että uudessa Turussa ovat mukana Turku, Raisio, Kaarina, Naantali, Rusko ja Lieto. Näiden osalta kaupunkiseudun yhdyskuntarakenne on yhtenäinen. Aura on yhdyskuntarakenteen osalta selkeästi oma erillinen kokonaisuus, jonka kehitys osana uutta Turkua tuskin vastaisi Auran keskustaajaman nykyistä vahvaa kehitystä. Peruspalvelujen osalta keskeinen alue eli terveyspalvelut on tuotettu yhteistyössä Pöytyän kunnan kanssa. Nykyisten palvelurakenteiden rikkominen ei palvele kuntataloutta tai kuntalaisten palveluiden saavutettavuutta. Raportissa on pitkälti sivuutettu elinkeinotoimen kehittämisen näkökulma. Toiminnallisen kokonaisuuden osalta Auran kunnan arviointi on raportissa jäänyt hyvin pintapuoliseksi. Lähinnä työssäkäyntialueen ja talouden nykyisten heikkojen lukujen valossa on päädytty esitettyyn ratkaisuun Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? 0 1 Kyllä Ei

12 11. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? Pöytyä. Auran kunnanvaltuusto on päättänyt yhdistymisselvityksen tekemisestä Pöytyän kunnan kanssa. Auran kunta on valmis selvittämään kuntarakenteen muutosta myös muiden Auranmaan neljän kunnan (Tarvasjoki, Marttila, Koski ja Oripää) kanssa, mutta mahdollisten kuntajakoselvitysten tulee perustua kuntien yhteiseen tahtoon Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? 0 1 Kyllä Ei 13. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? 0 1 Kyllä Ei

13 15. Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys Auran kunta katsoo, että kuntarakennemuutosten tulee perustua vapaaehtoisuuteen ja kuntien yhteiseen tahtoon. Kuntien itse käynnistämät selvitykset ovat varmin tie onnistuneisiin liitoksiin. Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys voidaan katsoa resurssien tuhlaukseksi, mikäli kunnilla ei ole yhteistä halua ja sitoutumista selvityksen tekemiseen Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen Mikäli valtion talous mahdollistaa, niin kuntaliitosten taloudellinen tukeminen edesauttaa jatkossakin kuntarakenteen uudistumista. Raportissa esitetty ajatus kohdennetusta muutostuesta selkeyttäisi tuen käyttöä. Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi Valtionosuusjärjestelmän käyttö kuntarakenteen uudistamisessa on haasteellista. Lähinnä kysymykseen tulisi valtionosuuskriteerien muutokset siten, että ne tukisivat tehtävää rakennemuutosta. Kaikkiaan valtiontukijärjestelmän tulisi huomioida aiempaa selkeämmin kasvavien kuntien ongelmat ja haasteet. Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja) Kuntien rahoituspohjaa tulisi vahvistaa mm. kunnallisverotuksen vähennysjärjestelmää uudistamalla ja veropohjaa laajentamalla. Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella Rakennemuutoksen tarvearviointia ei voida tehdä suoraan esitetyistä yksittäisistä kriteereistä. Arviointi on tehtävä kunkin kunnan erityspiirteet huomioiden. Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä Uudistus ei voi pohjautua velvoittavaan lainsäädäntöön. Pakkoon perustuvat ratkaisut antaisivat heikon lähtökohdan uuden kunnan kehittämiseen. Muu, mikä? Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? Perustelunne aikataululle

14 Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. VarsinaisSuomen maakunnan tulevan kuntarakenteen kokonaistarkastelu on jäänyt varsin suppeaksi tai sitä ei ainakaan tehdyssä raportissa ole kovin laajasti avattu. Esitetyssä mallissa SuurTurkua ympäröi kehitykseltään heikot seutukaupungit. Tämä ei voi antaa hyvää pohjaa koko maakunnan kehittämiselle. Historiallisesti VarsinaisSuomi on aina ollut vahva, tasaisesti asuttu maakunta. Selvityksen esitys eriyttää entistä vahvemmin maakunnan sisäisen kehityksen ja rapauttaa nykyisen tasaisesti asutun VarsinaisSuomen kehityksen. Kunnille tulee varata mahdollisuus antaa tarkentavat lausunnot myös sen jälkeen, kun hallitus on omalta osaltaan linjannut kuntarakenneuudistuksen jatkovalmistelua. Jatkossa kunnille tulee varata riittävästi aikaa mahdollisiin keskinäisiin neuvotteluihin kuntarakenteen osalta Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? Tulevassa kuntalaissa tulisi määritellä aiempaa tarkemmin kuntien ja valtion väliset vastuut sekä tehtävien siirtoon liittyvät periaatteet. Kuntalailla tulisi myös varmistaa ns. rahoitusperiaatteen toteutuminen tulevaisuudessa ja samalla uudistaa talouden hallintaa koskevaa säännöstöä Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? Järjestelmää tulisi selkeyttää. Järjestelmän tulisi aiempaa paremmin huomioida kasvavien kuntien rahoitustarpeet ja kannustaa sekä palveluiden että kuntien kokonaisvaltaiseen kehittämiseen Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa:

15 Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan.