Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista

Transkriptio

1 Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Vastaajan tiedot Aloitusaika Lopetusaika Tietoja vastaavasta kunnasta Tietoja vastaavasta kunnasta Valitse 0 20 Akaa 0 5 Alajärvi 0 9 Alavieska 0 10 Alavus 0 16 Asikkala 0 18 Askola 0 19 Aura 0 46 Enonkoski 0 47 Enontekiö - Enontekis 0 49 Espoo - Esbo 0 50 Eura 0 51 Eurajoki - Euraåminne 0 52 Evijärvi 0 61 Forssa 0 69 Haapajärvi 0 71 Haapavesi 0 72 Hailuoto - Karlö 0 74 Halsua 0 75 Hamina - Fredrikshamn 0 77 Hankasalmi 0 78 Hanko - Hangö 0 79 Harjavalta 0 81 Hartola 0 82 Hattula 0 84 Haukipudas 0 86 Hausjärvi Heinola 0 90 Heinävesi 0 91 Helsinki - Helsingfors 0 97 Hirvensalmi 0 98 Hollola 0 99 Honkajoki Huittinen Humppila Hyrynsalmi Hyvinkää - Hyvinge 0

2 283 Hämeenkoski Hämeenkyrö - Tavastkyro Hämeenlinna - Tavastehus Ii Iisalmi - Idensalmi Iitti Ikaalinen - Ikalis Ilmajoki Ilomantsi - Ilomants Imatra Inari - Enare Inkoo - Ingå Isojoki - Storå Isokyrö - Storkyro Jalasjärvi Janakkala Joensuu Jokioinen - Jockis Joroinen - Jorois Joutsa Juankoski Juuka Juupajoki Juva Jyväskylä Jämijärvi Jämsä Järvenpää - Träskända Kaarina - S:t Karins Kaavi Kajaani - Kajana Kalajoki Kangasala Kangasniemi Kankaanpää Kannonkoski Kannus Karijoki - Bötom Karjalohja - Karislojo Karkkila - Högfors Karstula Karvia Kaskinen - Kaskö Kauhajoki Kauhava Kauniainen - Grankulla Kaustinen - Kaustby Keitele Kemi Kemijärvi Keminmaa 0

3 322 Kemiönsaari - Kimitoön Kempele Kerava - Kervo Kerimäki Kesälahti Keuruu Kihniö Kiikoinen Kiiminki Kinnula Kirkkonummi - Kyrkslätt Kitee Kittilä Kiuruvesi Kivijärvi Kokemäki - Kumo Kokkola - Karleby Kolari Konnevesi Kontiolahti Korsnäs Koski Tl Kotka Kouvola Kristiinankaupunki - Kristinestad Kruunupyy - Kronoby Kuhmo Kuhmoinen Kuopio Kuortane Kurikka Kustavi - Gustavs Kuusamo Kyyjärvi Kärkölä Kärsämäki Köyliö - Kjulo Lahti - Lahtis Laihia - Laihela Laitila Lapinjärvi - Lappträsk Lapinlahti Lappajärvi Lappeenranta - Villmanstrand Lapua - Lappo Laukaa Lavia Lemi Lempäälä Leppävirta Lestijärvi 0

4 422 Lieksa Lieto - Lundo Liminka - Limingo Liperi Lohja - Lojo Loimaa Loppi Loviisa - Lovisa Luhanka Lumijoki Luoto - Larsmo Luumäki Luvia Maalahti - Malax Maaninka Marttila Masku Merijärvi Merikarvia - Sastmola Miehikkälä Mikkeli - S:t Michel Muhos Multia Muonio Mustasaari - Korsholm Muurame Mynämäki Myrskylä - Mörskom Mäntsälä Mänttä-Vilppula Mäntyharju Naantali - Nådendal Nakkila Nastola Nilsiä Nivala Nokia Nousiainen - Nousis Nummi-Pusula Nurmes Nurmijärvi Närpiö - Närpes Orimattila Oripää Orivesi Oulainen Oulu - Uleåborg Oulunsalo Outokumpu Padasjoki Paimio - Pemar 0

5 445 Paltamo Parainen Parikkala Parkano Pedersören kunta - Pedersöre Pelkosenniemi Pello Perho Pertunmaa Petäjävesi Pieksämäki Pielavesi Pietarsaari - Jakobstad Pihtipudas Pirkkala - Birkala Polvijärvi Pomarkku - Påmark Pori - Björneborg Pornainen - Borgnäs Porvoo - Borgå Posio Pudasjärvi Pukkila Punkaharju Punkalaidun Puolanka Puumala Pyhtää - Pyttis Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Pyhäranta Pälkäne Pöytyä Raahe - Brahestad Raasepori - Raseborg Raisio - Reso Rantasalmi Ranua Rauma - Raumo Rautalampi Rautavaara Rautjärvi Reisjärvi Riihimäki Ristiina Ristijärvi Rovaniemi Ruokolahti Ruovesi Rusko 0

6 707 Rääkkylä Saarijärvi Salla Salo Sastamala Sauvo - Sagu Savitaipale Savonlinna - Nyslott Savukoski Seinäjoki Sievi Siikainen Siikajoki Siikalatva Siilinjärvi Simo Sipoo - Sibbo Siuntio - Sjundeå Sodankylä Soini Somero Sonkajärvi Sotkamo Sulkava Suomenniemi Suomussalmi Suonenjoki Sysmä Säkylä Taipalsaari Taivalkoski Taivassalo - Tövsala Tammela Tampere - Tammerfors Tarvasjoki Tervo Tervola Teuva - Östermark Tohmajärvi Toholampi Toivakka Tornio - Torneå Turku - Åbo Tuusniemi Tuusula - Tusby Tyrnävä Töysä Ulvila - Ulvsby Urjala Utajärvi Utsjoki 0

7 892 Uurainen Uusikaarlepyy - Nykarleby Uusikaupunki - Nystad Vaala Vaasa - Vasa Valkeakoski Valtimo 0 92 Vantaa - Vanda Varkaus Vehmaa Vesanto Vesilahti Veteli - Vetil Vieremä Vihanti Vihti - Vichtis Viitasaari Vimpeli Virolahti Virrat - Virdois Vähäkyrö - Lillkyro Vöyri - Vörå Yli-Ii Ylitornio - Övertorneå Ylivieska Ylöjärvi Ypäjä Ähtäri - Etseri Äänekoski 0

8 2. Maakunta 0 1 Valitse Uusimaa - Nyland Varsinais-Suomi - Egentliga Finland Satakunta Kanta-Häme - Egentliga Tavastland Pirkanmaa - Birkaland Päijät-Häme - Päijänne - Tavastland Kymenlaakso - Kymmenedalen Etelä-Karjala - Södra Karelen Etelä-Savo - Södra Savolax Pohjois-Savo - Norra Savolax Pohjois-Karjala - Norra Karelen Keski-Suomi - Mellersta Finland Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten Österbotten - Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten Kainuu - Kajanaland Lappi - Lappland

9 3. Kuntanne yhteyshenkilön tiedot Titteli - Kaupunginjohtaja Nimi - Kimmo Mikander Sähköposti - kimmo.mikander@mikkeli.fi Puhelin - o Kyselylomakkeen täyttäjän tiedot Titteli - Hallintojohtaja Nimi - Ari Liikanen Sähköposti - ari.liikanen@mikkeli.fi Puhelin Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta- ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? - Etelä-Savon maakunta on vuodesta 1960 menettänyt väestöään 22%.Arvio on, että väestökato jatkuu tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. Arvioidaan myös ettei maakunnasta yksikään kunta kasvata väestöään tarkasteluperiodilla. Mikkelin kaupungissa tilanne on kuitenkin valoisampi aktiivisten toimien vuoksi. Kaupunki on onnistunut kääntämään 15 vuotta jatkuneen negatiivisen muuttoliikkeen positiiviseksi, ja vuonna 2011 tuo muuttovoitto oli jo 150 henkilöä Mikkelin eduksi. Maakunnan asemaa se ei kuitenkaan riittänyt parantamaan, koska iso osa muuttoliikkeestä tapahtui maakunnan ja seudun sisällä. Etelä-Savon maakunnan vähenevä väestö on keski-iältään kirkkaasti vanhinta koko Suomessa. Ero keski-iässä Etelä-Karjalaan on jo yli vuosi ja Pohjois-Pohjanmaahan lähes kahdeksan vuotta. Muuttotappion ja ikääntymisen vuoksi huoltosuhde kääntyy Etelä-Savossa maakunnista kaikista heikoimmaksi jo vuonna Ikärakenteen vinoutuessa palvelutarpeiden kysyntä kasvaa erittäin merkittävästi. Myös sairastavuusindeksillä mitaten Etelä-Savo on, Mikkeliä lukuun ottamatta, kiistattomasti heikoimpien maakuntien joukossa. Valtiontalouden tasapainottaminen on suomalaisten kannalta nyt keskeistä. Tulevien vuosien peruspalveluiden rahoitus on kyettävä ratkaisemaan valtion näkökulmasta kestävästi. Talouskasvun aikaansaaminen olisi kaikkien suomalaisten kannalta paras ratkaisu, mutta menojen leikkaukselta ja verojen korottamiselta ei kuitenkaan voida välttyä. Kun otetaan huomioon vaikeudet kasvavan palvelutarpeen rahoittamisessa ja käytettävissä oleva keinovalikoima Mikkelin kaupunki kannattaa merkittävien rakenteellisten uudistusten tekemistä kuntauudistus mukaan lukien. Myös vireillä olevan Suomenniemen, Ristiinan ja Mikkelin

10 kuntaliitosratkaisun pohjatiedot osoittavat kuntauudistusmateriaalin väittämät tulevista vakavista rahoitusongelmista oikeaksi ja mainittu valtionosuusriski on joka tapauksessa käsillä Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä: Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta? Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? - Työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämät tarkastelunäkökulmat ja kriteerit ovat tärkeitä Mikkelin kannalta. Ehdotettu kuntarakenne ei ole seudun kunnille uusi eikä yllättävä, sillä alue muodostaa selkeän työssäkäynti- ja asiointialueen keskuskaupungin ympärillä. Myös monet palvelut on järjestetty ja tuotettu yhteisesti ehdotetulla alueella, keskeisimpinä niistä sosiaali- ja terveyspalvelut vuoden 2012 alusta lähtien. Kuntalain mukaan kunta hallinnollisena yksikkönä pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Perustehtävän täyttämiseksi kunnan tulee siten omata riittävät taloudelliset voimavarat palveluiden järjestämiseksi, mutta sillä tulee olla lisäksi myös todelliset mahdollisuudet kestävän elinvoiman kasvattamiseen alueellaan. Väestön vähenemisen vuoksi ehdotetun alueen ongelmista merkittävimpiä eivät ole maankäytön, asumisen ja liikenteen aiheuttamat ongelmat etenkään keskuskaupungista kauimpana olevissa kuntataajamissa. On kuitenkin todettava, että ei ole mieltä jos kilpailua käydään niiden vetovoimaa lisäävien palveluiden rahoittamisesta jotka luontaisesti kuuluvat keskuskaupungille. Keskuskaupungilla on myös keskeisin rooli yhteisten seudullisten palveluiden rahoittamisessa. Ehdotetun alueen kuntien kyky vastata kunnan perustehtävästä vaihtelee. Vaikka koko maan vertailussa kaikki Mikkelin seudun kunnat Mikkelin kaupunkia lukuun ottamatta ovat taloudelliselta kantokyvyltään heikkoja vastaanottamaan tulevat valtion taloudelliset sopeutustoimet ja palvelutarpeen kysynnän, on kuitenkin otettava huomioon kuntien erilainen asema sekä Mikkelin seudun maantieteellinen laajuus että vesistöjen rikkomat alueet. Työryhmän ehdottama alue olisi laajudeltaan noin 9500 km2, ja arvioidulla väestömäärällä väestön tiheys olisi noin 9 asukasta/km2. Mikkelissä nykyinen väestötiheys on noin 28 asukasta/km2. Onkin syytä kysyä, voidaanko maantieteellisesti näin laajalla, ikärakenteeltaan varsin vinoutuneella ja negatiivisen muuttoliikkeen uudella kuntarakenteella täyttää kuntalain asettama perustehtävä ja luoda sitä elinvoimaa jota kunnat tarvitsevat menestyäkseen.

11 7. 2. Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? Kyllä Ei Yhteensä Keskiarvo Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta? Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Yhteensä Mikäli vastasitte edellisen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? Ei vastauksia Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? - Kuntademokratian ja erityisesti lähidemokratian toimivuus ovat tärkeitä kriteerejä kuntaliitoksien toteutuksessa. On tärkeää että kuntarakenteen muuttuessa huomioidaan asukkaiden mahdollisuudet vaikuttaa oman lähiympäristönsä ja paikallisyhteisönsä asioihin sekä alueiden elinvoimaan ja kehittymiseen. Kuntalaisten osallisuutta ja vaikuttamista edistävät mekanismit tulee selvittää ja valita omaan kuntarakenteeseen sopivimmat. Tärkeä kriteeri ja tarkastelunäkökulma on se miten kuntalaiset alueella liikkuvat mitkä ovat luontaiset asiointi- ja työssäkäynnin suunnat. Kuntarakennetta uudistettaessa kuntalaisten hyvän ja sujuvan arjen tulee olla tärkeä kriteeri ja muutoksessa huomioitava näkökohta. Uudistetun kuntarakenteen tulisi tukea kuntalaisten hyvää ja sujuvaa arkea. Maakunta tulisi säilyttää yhtenä kokonaisuutena alueen kokonaiskehittämisen ja elinvoimaisuuden turvaamiseksi Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta?

12 0 1 Kyllä Ei 11. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? - Mikkelin kaupunki pitää erittäin tärkeänä nyt vireillä olevan kuntakokonaisuuden muodostamista Ristiinan ja Suomenniemen kanssa, mutta Mikkeli on valmis myös neuvottelemaan muistakin kuntaliitoksista niiden kuntien omien aloitteiden pohjalta, jotka ovat kiinteimmässä yhteistyössä kaupungin kanssa Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? 0 1 Kyllä Ei 13. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? - Mikkeli on valmis neuvottelemaan ehdotetun alueen kuntajakoselvityksestä kuntien omien aloitteiden pohjalta, mutta erityistä hyötyä ehdotetusta alueesta ei nykyarviolla olisi Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? 0 1 Kyllä Ei

13 15. Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? Ei vastauksia Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys - - Mahdolliset seuraavat kuntaliitokset kaupungin kanssa kiinteimmässä yhteistyössä olevien kuntien kanssa on mahdollista toteuttaa nopeasti ja joustavasti tulevina vuosina, mutta ehdotettu kokonaisuus, mikäli sellaiseen päädytään, olisi syytä tehdä 2017 alusta. Mikkelin kaupunki katsoo, että vahvimmat maaseutukunnat voisivat tukeutua raskaimmissa palveluissa keskuskaupunkiin vastuukuntamallilla seudullisen sosiaali- ja terveystoimen tapaan myös jatkossa. Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi Uusia kuntaliitoksia tulee Mikkelin kaupungin näkemyksen mukaan valtion suunnalta edistää valtionosuusjärjestelmän muuttamisella kuntaliitoksiin kannustavammaksi ja palveluiden järjestämistä kokevien kriteerien avulla. Epäoikeudenmukaista olisi jatkaa porkkanarahojen linjalla, koska niiden maksaminen on jo kertaalleen lopetettu. Myöskään eheän ja toiminnallisen kokonaisuuden muodostaminen yksistään rakennelailla ei edistä alueellista yhteenkuuluvuutta eikä luo kuntien menestymiseen tarvittavaa nostetta. Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja) Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä Muu, mikä? Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? 0 1 vuoden 2013 alusta lukien vuoden 2014 alusta lukien vuoden 2015 alusta lukien vuoden 2016 alusta lukien vuoden 2017 alusta lukien

14 Perustelunne aikataululle - Suomenniemen, Ristiinan ja Mikkelin yhdistyminen esitetään tapahtuvaksi 2013 alusta. Mahdolliset seuraavat kuntaliitokset kaupungin kanssa kiinteimmässä yhteistyössä olevien kuntien kanssa on mahdollista toteuttaa nopeasti ja joustavasti tulevina vuosina, mutta ehdotettu kokonaisuus, mikäli sellaiseen päädytään, olisi syytä tehdä 2017 alusta. Mahdolliset muut kuntaliitokset tulee valmistella huolella ja riittävän pitkällä aikajänteellä. Kuntarakenneuudistuksen läpivienti edellyttää myös lakimuutoksia Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? - Mikkelin kaupunki katsoo, että toimenpiteisiin tulisi ryhtyä tärkeysjärjestyksessä ja siitä syystä rahoitusjärjestelmä tulisi korjata ensin. Järjestämis-, rahoitus- ja päätösvastuun tulee olla samalla taholla. Mikkelin kaupunki kannattaa kuntapohjaisen järjestelmän säilyttämistä sosiaali- ja terveyspalveluissa mahdollisimman lähellä käyttäjää ja vastuunkantajaa. Selkeän polun viitoittaminen näissä uudistuksissa on tärkein muutostuki. Tämä on huomioitava erityisesti kun valmistellaan sosiaali- ja terveystoimen järjestämislakia. Vahvan peruskunnan ja oikeudellista statusta vailla olevan erityisvastuualueen välinen yhteys on rakennettava yhteensopivaksi Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. Ei vastauksia Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? - Mikkelin kaupunki katsoo, että toimenpiteisiin tulisi ryhtyä tärkeysjärjestyksessä ja siitä syystä rahoitusjärjestelmä tulisi korjata ensin. Järjestämis-, rahoitus- ja päätösvastuun tulee olla samalla taholla. Mikkelin kaupunki kannattaa kuntapohjaisen järjestelmän säilyttämistä sosiaali- ja terveyspalveluissa mahdollisimman lähellä käyttäjää ja vastuunkantajaa. Tämä on huomioitava erityisesti kun valmistellaan sosiaali- ja terveystoimen järjestämislakia. Vahvan peruskunnan ja oikeudellista statusta vailla olevan erityisvastuualueen välinen yhteys on rakennettava yhteensopivaksi. Kaikkien tekeillä olevien uudistusten tulisi mahdollistaa yritysten työvoiman saanti, sillä menestyvät yritykset ovat avainasemassa kestävän elinvoiman luomisessa alueille. Hallinnon nykyrakenteilla kaikki uudet työntekijät tullisi rekrytoida kuntiin ja valtiolle, eikä se ole mahdollista. Mikkelin kaupunki pitää tärkeänä että myös valtionhallinnon uudistustyötä tehdään määrätietoisesti mahdollisia tehtävien päällekkäisyyksiä karsien. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysvalvonnassa on useita samoja tai samankaltaisia tehtäviä hoitavia organisaatioita.

15 Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? - Lähidemokratian vahvistaminen on tärkeä osa kuntalain uudistamista. Kuntalakia uudistettaessa on selvitettävä mitkä mekanismit ovat toimivimpia kuntalaisten osallisuusmahdollisuuksien parantamisessa. Osallisuuden vahvistamisessa harkittavina tulisivat olla kunnanosahallinnon erilaiset vaihtoehdot, aluetoimikuntien ja lautakuntien variaatiot, sekä mahdollisuudet edistää käyttäjädemokratiaa Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? - Ks. 1. osio: kuntalain kokonaisuudistus Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen - Ks. 1. osio: kuntalain kokonaisuudistus. Valtion ja kuntien tehtävänjako - Ks. 1. osio: kuntalain kokonaisuudistus. Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä - Ks. 1. osio: kuntalain kokonaisuudistus Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan. - Osana kuntauudistusta on tärkeää selvittää niitä toimintamalleja ja mekanismeja, joilla kuntademokratiaa sekä kuntalaisten ja asukkaiden osallisuutta voidaan vahvistaa.