TUNNISTAMINEN tarve, hyöty, käyttökelpoisuus arjessa, päätavoite, edellytykset toimintaympäristölle ja vaikutukset käytännöstä asiakkaille

Transkriptio

1 Liite 2. HYVÄT KÄYTÄNNÖT ARVIOINTI Neuvokas perhe hanke/etelä-pohjanmaan osahanke Monialainen elintapaohjaus MALLI 1.Ruokakurssi lapsiperheille monialaisesti TUNNISTAMINEN tarve, hyöty, käyttökelpoisuus arjessa, päätavoite, edellytykset toimintaympäristölle ja vaikutukset käytännöstä asiakkaille -Käytännölle on tarvetta. -Toiminnan päätavoite on valmistaa perheiden kanssa helppoja arkiruokia, joita he voivat tehdä myös kotona -Toiminta edellyttää tilat joissa ruuanvalmistus onnistuu isommankin porukan kanssa, esim. koulun kotitalousluokka -Toiminnasta on hyötyä perheille, joissa ei ole totuttu/opittu valmistamaan ruokaa itse, hyötyä perheiden arkeen TOIMIVUUS JA TULOKSELLISUUS ydintoiminta ja rajaukset, määrälliset tai laadulliset hyödyt, dokumentointi, malli tai tuotekuvaus, muut tahot/toimijat jotka hyötyvät käytännöstä eli verkostot/sidosryhmät -Käytännön ydintoiminta: Ruokakurssin järjestäminen eri toimijoiden toimesta (neuvola, sosiaalipalvelut ja järjestöt) -Perheille hyötyä sekä määrällisesti että laadullisesti, kun oppivat ja innostuvat valmistamaan ruokaa, taloudellista säästöä sekä pitkässä juoksussa terveysvaikutuksia SIIRTÄMINEN siirrettävyys, toistaminen alueellisesti muualla ja muuntaminen/kehittä mistarve, huomioon otettava siirrettäessä tai hyödynnettäessä muussa toimintaympäristössä, käytännön jatkokehittäminen ja arviointi siirrettävissä -Käytäntöä voi toistaa alueellisesti myös muualla. osallistujien rekrytointi kannattaa miettiä, keille kohdistetaan ja miten markkinoidaan. -Käytännön jatkokehittämistä ja arviointia voi tehdä ARVIOINTI panokset-resurssit, prosessinomaisuus, konkreettiset vaikutukset, käytännön taloudellisten panosten ja muiden resurssien arviointi, käytännön etenemisen prosessinomaisuus ja käytännön konkreettisten vaikutusten arviointi -Käytännön taloudelliset panokset: Kustannuksia raaka-aineista, opetuksen hinta, lastenhoitokustannukset (perhetyö). -Käytäntö valmisteltu prosessinomaisesti. -Arviointia tehty jossain määrin matkan varrella kurssia järjestettäessä, mutta erityisesti jälikäteen. 1

2 käyttökelpoinen normaalissa arjessa. -Käytäntö mahdollistaa sen, että perheet innostuvat terveellisen ruuan valmistamisesta toistettavissa -Käytännöstä hyötyvät kaikki lapsiperheiden kanssa toimivat; perhe saa opastusta elintapoihin ja toimijat vuorovaikuttavat kurssin järjestämisen tiimoilta. esimerkiksi järjestämällä jatkokurssin samoille osallistujille myöhemmin. -Konkreettisia vaikutuksia arvioidaan tapaamalla perheitä (perhetyö ja neuvola), kyselyjä ja keskusteluja heidän kanssaan tehdään myöhemmin, onko kurssilla ollut vaikutuksia perheen ruokatottumuksiin. Lisäksi 2.Monialainen työryhmä (elintapaohjau s) -Käytännölle on tarvetta -Käytännön päätavoite: Monialaisen työryhmän perustaminen elintapaohjausteemojen ympärille -Työryhmän toimiminen edellyttää yhteisen tapaamispaikan, -ajan sekä resurssin (koordinaation) ryhmän ylläpitämiselle - Työryhmästä hyötyvät työntekijät ja asiakkaat, sillä päällekkäisen työn määrä vähenee, viestintä lisääntyy, synergiaedut lisääntyvät ja asiakaslähtöisyys ja vaikuttavuus tehostuvat. käyttökelpoinen normaalissa arjessa. -Käytännön vaikutukset asiakkaille: Asiakaslähtöinen työ tehostuu, -Työryhmä koostuu eri alojen ammattilaisista, jotka tapaavat teemojen parissa (neuvola, varhaiskasvatus, sosiaalipalvelut, ruokapalvelut, järjestöt jne.) -Laadullisia hyötyjä sekä asiakkaille että ammattilaisille -Monialaisessa ryhmässä on hyöty oltava tasapuolista. siirrettävissä. -Käytäntöä voi toistaa alueellisesti muualla. Työryhmän osallistujat tulee määritellä yhteisön ja asiakasryhmän tarpeiden mukaan kunta- /tilannekohtaisesti. -Työryhmän perustamisessa tulee huomioida koordinaatio, osallistujat sekä työryhmän toiminnan jatkuvuus -Taloudelliset resurssit pitävät sisällään osallistujien työaikaa. -Toimintaa ei ole arvioitu. -Työryhmän konkreettisia vaikutuksia voidaan arvioida sen mukaan, mitkä ovat työryhmän välittömät aikaansaannokset, onko työryhmä helpottanut ammattilaisten työtä elintapaohjauksessa tai onko työryhmän työskentely ollut välillisesti hyödyksi asiakkaille. Lisäksi 2

3 3. Neuvola päiväkodissa elintapaohjaus tehostuu ja vaikuttavuus kasvaa (pitkän aikavälin mittari) -Käytännölle on suuri tarve, ja kokeilusta on tulossa pysyvä käytäntö. -Päätavoite on sekä lisätä neuvolankäynnillä aikaa elintapaohjaukseen että saada lastentarhanopettajien osaaminen ja lapsituntemus käyttöön LENEtehtävistön tekemisessä. -Tärkeintä on myönteinen asenne uuden kehittämistä kohtaan. Käytännön toimijoilla täytyy olla esimiehen tuki. On oltava valmis kehittämään uusia toimintakäytäntöjä tavoitteiden saavuttamiseksi. -Käytännöstä on eniten hyötyä lapselle. Tehtävistö tehdään tutussa ympäristössä tuttujen aikuisten kanssa. Perheille on myös hyötyä, kun lapsi on saanut tehdä tehtävät tutussa ympäristössä, ja perheelle jää aikaa keskustella neuvolakäynnillä mahdollisesti muista ajankohtaisista asioista. Perhe saa palautetta tehtävistöstä sekä päiväkodista että neuvolasta. Laajaalainen näkökulma. Terveydenhoitajilla 4-vuotisneuvolakäynnillä jää aikaa -Ydintoimintana on neuvolan ja varhaiskasvatuksen tiivis asiantuntijayhteistyö 4- vuotiaiden lasten terveystarkastuksissa. -Laadullisina hyötyinä lisääntynyt asiantuntijayhteistyö, lapsen oppimisen tuki syvenee ja paranee lisääntyneen tiedon vuoksi. -Käytännöstä on muistio.. -Käytännöstä hyötyvät mahdollisesti myös perheneuvola ja varhaiskasvatuksen erityislastentarhanopettajat. työntekijöiden vaihtuessa. -Arviointia työryhmän toiminnasta voidaan kerätä esim. vuosittain. siirrettävissä. -Käytäntöä voi toistaa muuallakin. Täytyy vain ottaa huomioon alueelliset eroavaisuudet. Esimerkiksi jos terveydenhoitajan lapsia on kunnan useassa päivähoitoyksikössä. -Alueelliset ja toiminnalliset erot, välimatkat. Tärkeintä on kuitenkin yhteinen tahtotila perheiden ja lasten etua ajatellen. Erityisen tärkeää on aloittaa tutustumisella; tuttuus auttaa yhteistyön jatkuvuuden takaamisessa. Sovitaan yhteiset toimintatavat, ja avataan käsitteistöä, että kaikki puhuvat samaa kieltä. -Vaikea kokeilun alkuvaiheessa löytää keinoja arvioida taloudellisia panoksia. Toivottavasti jatkokehittelyn tuloksena pääsemme myös niiden arviointiin. Tällä hetkellä taloudelliset panokset ovat olleet käytettyä työaikaa yhteispalavereihin. --Toiminta on kehittynyt koko kärki prosessinomaisesti. Kärkihankkeen luomat tapaamiset ja niiden sisällöt auttoivat kirkastamaan meidän tämän hetken akuuteinta asiantuntijayhteistyön tarvetta. -Konkreettisia vaikutuksia arvioidaan säännöllisesti asiakkaiden ja toimijoiden haastatteluilla. 3

4 elintapaohjaukseen ja perheen esille nostamiin teemoihin. Varhaiskasvatuksessa kuva lapsen kehityksestä, oppimisesta ja kasvusta monipuolistuu ja syvenee asiantuntijayhteistyössä. -Käytäntö istuu hyvin sekä päiväkodin että neuvolan normaaliin arkeen. Tarvitaan vain yhteisten aikataulujen luomista. -Lapselle ja perheille jää enemmän aikaa neuvolakäynnillä elintapaohjaukseen sekä tärkeisiin ajankohtaisiin aiheisiin. Lene-tehtävistöön liittyvä jännitys helpottuu, kun tehtävistö tehdään lapselle tutussa ympäristössä. -Käytännön jatkokehittämistä tehdään jatkuvan arvioinnin kautta. Yhteisissä välitapaamisissa arvioidaan toteutunutta ja kehitetään toimintaa. Arvioinnissa ei saa unohtaa asiakkaita; heiltä pyydetään palautetta. Palaute kirjataan tapaamismuistioon. Lisäksi 4. Monialainen viestintä elintavoista -Käytännölle on tarvetta. -Tehostaa elintapoihin liittyvää viestintää ja edistää lapsiperheiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. -Eri sektoreiden henkilökunnan tulee tietää Neuvokas perhe sivustosta ja sen sisällöistä sekä käyttää aikaa siitä kertomiseen perheille. Lisäksi ammattilaiset voivat hyödyntää sivuston tehtäviä ja tehdä niitä lasten ja perheiden kanssa. -Perheet hyötyvät, saavat arkeen vinkkejä parempaan ja sujuvaan lapsiperhearkeen. Jos lapsella ei ole -Ydintoiminta on eri sektoreiden perheille jakama tieto päiväkodeissa, neuvoloissa, perhetyössä. -Hyödyt ovat laadullisia, helpottavat ja parantavat lapsiperheen arkea. -Ammattilaiset saavat samalla tietoa ja vinkkejä omaan perhearkeensa. siirrettävissä siirrettävissä melko laajasti eri ammattiryhmien käyttöön, mutta neuvoloissa materiaali on jo melko tuttu. -Materiaalin informointia voi tehdä toiset ammattilaiset toisilleen tai Suomen Sydänliitosta voidaan -Materiaali on netissä saatavilla. Kuluja ei tule paljoa, kun jokainen voi niitä sieltä hakea ja hyödyntää. -Käytäntöä ei ole arvioitu. -Arviointia voidaan toteuttaa esim. kyselyiden ja keskusteluiden avulla, ovatko ammattilaiset ja perheet hyödyntäneet materiaaleja. Lisäksi 4

5 vaikka tekemistä, sivuilta löytyy mukavaa yhteistä tekemistä. Henkilökunnalle sivusto on myös tieto- ja materiaalipankki, jota voi hyödyntää monin tavoin, esimerkiksi vanhempainilloissa. käyttökelpoinen normaalissa arjessa. -Perheet voivat saada apua pulmallisiin tilanteisiin, ja voisivat ratkoa pieniä ongelmia itse. kutsua asiantuntija kertomaan tarkemmin materiaalin hyödyntämisestä. -Materiaalin hyödyntämisestä palautetta voi kerätä perheiltä ja sitä voi viedä eteenpäin palvelun tarjoajalle. 5.Yhteistyölo make -Käytännölle on tarvetta. -Tarve yhteistyölomakkeen laajentamisesta 5-vuotiaiden kohdalle nousi hyvästä kokemuksesta neuvolan ja varhaiskasvatuksen välisessä yhteistyössä 3-vuotiaiden osalta. -Yhteistyölomakkeen käyttöön tulee molempien osapuolien sitoutua, kasvattajat ovat hieman pohtineet ajan riittävyyttä lomakkeen täyttämiseen. He tekevät sen huolellisesti. Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Liikkuva varhaiskasvatus hankkeen kanssa. Hanke osaltaan mahdollisti rahallisesti tapahtuman järjestämisen. -Yhteistyölomakkeesta on ollut kovasti hyötyä niin neuvolalle kuin varhaiskasvatuksellekin. Tietoa lapsen kasvusta ja kehityksestä saadaan -Käytännön ydintoimintaa on tiedonsiirto, johon se on helppo rajata. -Laadullisena hyötynä on tärkeän tiedon siirtäminen. dokumentoitu. - -Käytännöstä hyötyy mm. terveydenhuolto. siirrettävissä. -Käytäntöä voidaan toistaa alueellisesti muualla. -Sitä voidaan kehittää myös muille ikäryhmille. -Jokaisen toimintaympäristön ominaispiirteet on otettava huomioon yhteistyölomaketta laadittaessa. -Lomakkeen kysymyksiä, ulkoasua ja toimivuutta voidaan arvioida, ja tulosten pohjalta toteuttaa -Lomakkeen kehittämiseen ei vaadita taloudellisia resursseja. -Lomakkeen kehittäminen on edennyt prosessinomaisesti ja välillä arvioiden. -Käytännön vaikutuksia arvioidaan siten, miten hyvin lomake on otettu käyttöön, onko sitä tarpeen vielä muokata onko siitä ollut hyötyä. Lisäksi voidaan arvioida toiminnan 5

6 kätevästi siirrettyä neuvolakäynnille ja saamme myös palautteen neuvolasta lapsen kehityksestä. erittäin käyttökelpoinen normaalissa arjessa. -Tieto siirtyy suoraan varhaiskasvatuksesta ja neuvolasta, helpottaa myös huoltajia. käytännön kehittämistä. 6.Puheeksiot on koulutukset kolmannelle sektorille -Toiminta on tarvelähtöistä -Toiminnan päätavoite on vahvistaa lapsiperheiden saamaa elintapaohjausta ja sen vaikuttavuutta lisäämällä kolmannen sektorin toimijoiden osaamista elintapojen puheeksiottamiseen. -Koulutusten laajentaminen kolmannelle sektorille edellyttää resursseja (työaikaa), esimiesten ja työntekijöiden sitoutumista sekä positiivista asennetta toimintaa kohtaan. Lisäksi vaaditaan koulutuksen tarjoava ja järjestävä taho. -Koulutuksesta on hyötyä kaikille lapsiperheiden kanssa toimiville ammattilaisille, jotka kohtaavat perheitä arjessa. - Mallia voidaan hyödyntää täydennyskoulutuksen näkökulmasta, mutta ei suoraan jokapäiväisessä arjessa. - Koulutuksen hyöty näkyy myös asiakkaille ammattilaisten osaamisena ja -Puheeksioton monialaisiin koulutuksiin kutsutaan myös kolmannen sektorin ammattilaiset, esim. seurakunnan perhetyöntekijät ja perhekerhojen ohjaajat. Heille voidaan myös järjestää oma koulutus. -Laadullinen hyöty: osaamisen kehittäminen - Toimintaa ei ole dokumentoitu -Käytännöstä hyötyy koko kunta ja/tai yhteisö sekä perheet siirrettävissä -Käytännön käyttöönotossa tulee huomioida alueelliset tarpeet sekä ammattilaisten olemassa oleva osaaminen -Käytännön siirtämisessä huomioitava yhteisön toimintakulttuuri monialaiseen työhön liittyen ja asenteet -Arviointia on hyvä tehdä koulutukseen osallistuvilta ennen ja jälkeen koulutuksen, miten osaaminen on vaikuttanut työn tekemiseen ja mitä vaikutuksia sillä on -Koulutuksen toteuttaminen edellyttää resursseja ja koordinointia. Lisäksi osallistuvien ammattilaisten aikaresurssia edellytetään. -Toiminnan kehittäminen on edennyt prosessinomaisesti. -Koulutuksen hyötyä ja vaikutuksia voidaan mitata sekä ammattilaisilta että lapsiperheiltä. Lisäksi 6

7 7.Työparitoi minta pitkällä aikavälillä todennäköisesti myös terveyden edistämisessä. -Käytännölle katsottiin olevan tarvetta. -Käytännön päätavoite on tehdä moniammatillista yhteistyötä ja luoda yhdenmukainen käsitys lapsen elämäntilanteesta ja elintavoista. -Toiminnan on oltava kahden eri sektorin intressi ja toiminnalle on oltava selkeä tarve. Lisäksi toiminta edellyttää perheiden suostumuksen. -Ammattilaiset saavat kokonaisvaltaisen käsityksen lapsen elämäntilanteesta ja voivat edistää lapsen hyvinvointia entistä tehokkaammin ja vaikuttavammin. -Toiminta on käyttökelpoista normaalista arjessa. -Toiminta edistää pitkällä aikavälillä lapsen ja perheen terveyttä ja hyvinvointia. -Toiminnan ideana on liittää varhaiskasvattaja sosiaalipalveluiden perheohjaajan mukana kotikäynneille. Perheohjaajan tehdessä omaa työtään, voi varhaiskasvattaja keskustella lapsen elintavoista vanhempien kanssa, esimerkiksi uneen liittyen. -Laadulliset hyödyt: Varhaiskasvattaja saa kokonaisvaltaisemman kuvan lapsen elämäntilanteesta ja kasvuympäristöstä sekä ymmärtää paremmin lapsen käytöstä myös varhaiskasvatuksessa. Vanhemmat saavat tietoa elintavoista ja ohjausta arkeen. -Käytäntöä ei ole dokumentoitu.. ollut. Myös paikoissa joissa koulutusta ei nähdä tarpeellisena, on tärkeää selvittää, miksi elintapaohjausta ei nähdä kaikille ammattilaisille kuuluvana. siirrettävissä -Toimintaa voi toteuttaa eri kunnissa/toimintaympä ristöissä. -Käytäntöä tulee toteuttaa tarvelähtöisesti sekä toimintakulttuuri huomioiden. -Arviointia tulisi tehdä perustuen sekä ammattilaisten että asiakkaiden mielipiteisiin toiminnan tarpeellisuudesta ja hyödyistä. -Toiminta edellyttää aikaresurssia varhaiskasvatuksesta. -Toiminnan kehittäminen on ollut prosessinomaista. -Arviointia vaikutuksista voidaan tehdä asiakaskokemusten ja elintapavaikutusten (pitkä aikaväli) mittaamisella. Lisäksi voidaan arvioida toiminnan vaikutuksia monialaisen 7

8 8