EUROOPAN PARLAMENTTI

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI Kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunta 6. joulukuuta 2001 VÄLIAIKAINEN 2251/2001(COS) MIETINTÖLUONNOS Komission tiedonanto alustavasta yksityiskohtaisesta työohjelmasta koulutusjärjestelmien konkreettisia tulevaisuuden tavoitteita koskevan selvityksen seurannasta (KOM(2001) 501 C5-0601/ /2001(COS)) Kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunta Esittelijä: Maria Martens PR\ doc PE

2 PE /11 PR\ doc

3 SISÄLTÖ Sivu ASIAN KÄSITTELY... 4 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS... 5 PERUSTELU... 8 TYÖLLISYYS- JA SOSIAALIVALIOKUNNAN LAUSUNTO... NAISTEN OIKEUKSIEN JA TASA-ARVOASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO... TEOLLISUUS-, ULKOMAANKAUPPA-, TUTKIMUS- JA ENERIAVALIOKUNNAN LAUSUNTO... PR\ doc 3/11 PE

4 ASIAN KÄSITTELY Komissio välitti 7. syyskuuta 2001 päivätyllä kirjeellä Euroopan parlamentille tiedonantonsa alustavasta yksityiskohtaisesta työohjelmasta koulutusjärjestelmien konkreettisia tulevaisuuden tavoitteita koskevan selvityksen seurannasta (KOM(2001) /2001(COS)). Parlamentin puhemies ilmoitti... pidetyssä istunnossa lähettäneensä kyseisen tiedonannon asiasta vastaavaan kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokuntaan sekä lausuntoa varten työllisyys- ja sosiaalivaliokuntaan, naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokuntaan sekä teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokuntaan. (C5-0601/2001). Kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunta oli nimittänyt... pidetyssä kokouksessa esittelijäksi Maria Martensin. Valiokunta käsitteli komission tiedonantoa ja mietintöluonnosta pitämässään kokouksessa. Viimeksi mainitussa kokouksessa se hyväksyi päätöslauselmaesityksen äänin puolesta, vastaan ja tyhjä(ä) / yksimielisesti. Äänestyksessä olivat läsnä seuraavat jäsenet:... (puheenjohtaja/puheenjohtajana),... (varapuheenjohtaja),... (varapuheenjohtaja),... (esittelijä),...,... (puolesta...),... ( puolesta työjärjestyksen 153 artiklan 2 kohdan mukaisesti),... ja.... Työllisyys- ja sosiaalivaliokunnan, naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnan ja teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnan lausunnot ovat tämän mietinnön liitteenä. Mietintö jätettiin käsiteltäväksi... Tarkistusten jättämisen määräaika ilmoitetaan sen istuntojakson esityslistaluonnoksessa, jonka aikana mietintöä käsitellään. / Tarkistusten jättämisen määräaika on klo. PE /11 PR\ doc

5 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Euroopan parlamentin päätöslauselmaesitys komission tiedonannosta alustavasta yksityiskohtaisesta työohjelmasta koulutusjärjestelmien konkreettisia tulevaisuuden tavoitteita koskevan selvityksen seurannasta (KOM(2001) 501 C5-0601/ /2001(COS)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon komission tiedonannon (KOM(2001) 501 C5-0601/ ), ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 149 ja 150 artiklan, ottaa huomioon Lissabonin Eurooppa-neuvoston maaliskuuta 2000 tekemät päätelmät, ottaa huomioon Tukholman Eurooppa-neuvoston maaliskuuta 2001 tekemät päätelmät, ottaa huomioon komission raportin koulutusjärjestelmien konkreettisista tulevaisuuden tavoitteista 2, ottaa huomioon 15. toukokuuta 2001 antamansa päätöslauselman opettamisesta ja oppimisesta: kohti kognitiivista yhteiskuntaa", ottaa huomioon 6. heinäkuuta 2000 antamansa päätöslauselman eurooppalaisesta yhteistyöstä kouluopetuksen laadunarvioinnissa, ottaa huomioon opetusasioista vastaavan neuvoston 29. marraskuuta 2001 antaman päätöslauselman kielellisen monimuotoisuuden ja kieltenoppimisen edistämisestä Euroopan kielten teemavuoden 2001 tavoitteiden mukaisesti, ottaa huomioon opetusasioista vastaavan neuvoston 29. marraskuuta 2001 tekemät päätelmät koulutusjärjestelmien konkreettisia tulevaisuuden tavoitteita koskevan komission selvityksen seurannasta, ottaa huomioon työjärjestyksen 47 artiklan 1 kohdan, ottaa huomioon kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunnan mietinnön ja työllisyys- ja sosiaalivaliokunnan, naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnan sekä teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnan lausunnot (A5-.../2000), A. ottaa huomioon Lissabonin Eurooppa-neuvoston Euroopan unionille asettaman uuden strategisen tavoitteen nykyiselle vuosikymmenelle tehdä Euroopasta "maailman 1 Ei vielä julkaistu EYVL:ssä. 2 KOM(2001) 59. PR\ doc 5/11 PE

6 kilpailukykyisin ja dynaamisin tietopohjainen talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta", B. ottaa huomioon, että Lissabonin Eurooppa-neuvosto totesi päätelmissään myös, että Euroopan koulutusjärjestelmiä on mukautettava vastaamaan sekä tietopohjaisen yhteiskunnan tarpeisiin että tarpeeseen parantaa työllisyyden astetta ja laatua, C. ottaa huomioon, että Tukholman Eurooppa-neuvosto vahvisti Lissabonin Eurooppaneuvoston asettaman strategisen tavoitteen, D. ottaa huomioon, että Tukholman Eurooppa-neuvosto hyväksyi myös komission selvityksen koulutusjärjestelmien konkreettisista tulevaisuuden tavoitteista, jossa asetettiin seuraavat kolme tavoitetta: koulutusjärjestelmien laadun ja tehokkuuden parantaminen Euroopan unionissa, koulutukseen pääsyn helpottaminen ja koulutusjärjestelmien ja ympäröivän maailman lähentäminen, E. ottaa huomioon, että Tukholman Eurooppa-neuvosto pyysi neuvostoa ja komissiota esittämään Barcelonan Eurooppa-neuvostolle keväällä 2002 selvityksen, "johon sisältyy koulutusjärjestelmien tavoitteiden seurantaa koskeva yksityiskohtainen työohjelma", F. katsoo, että tämäntyyppisten yhteisön asiakirjojen olisi sisällettävä selkeästi määritellyt ja realistiset tavoitteet, ehdotettujen toimien olisi osoitettava eurooppalaista lisäarvoa, toimintoperusteiseen budjetointiin perustuva arvio tällaisten toimien talousarviovaikutuksista, vaihtoehtokustannusarvio, tavoitteiden saavuttamisessa aikaansaatua edistystä mittaavat indikaattorit, menettely pilottihankkeiden arvioimiseksi ja ehdotettujen toimenpiteiden muuttamiseksi tämän arvioinnin tulosten perusteella,. ottaa huomioon, että komission vuonna 1995 esittämässä valkoisessa kirjassa koulutuksesta: opettaminen ja oppiminen kohti kognitiivista yhteiskuntaa tavoitteeksi asetettiin, että kaikki koulunsa päättävät hallitsevat kaksi muuta yhteisön kieltä oman äidinkielensä lisäksi ja että 29. marraskuuta 2001 kokoontunut koulutusasioista vastaava neuvosto vahvisti tämän tavoitteen, H. ottaa huomioon, että joulukuussa 2000 tehdyn Eurobarometri-tutkimuksen mukaan 53 % eurooppalaisista ilmoitti osaavansa puhua ainakin yhtä yhteisön kieltä ja 26 % ilmoitti osaavansa puhua kahta yhteisön kieltä oman äidinkielensä lisäksi, 1. pahoittelee, ettei kyennyt kommentoimaan alkuperäistä komission selvitystä koulutusjärjestelmien konkreettisista tulevaisuuden tavoitteista, ja niinpä sitä on pyydetty kommentoimaan yleisluontoisen suunnitelman, jonka sisältöön se ei kyennyt vaikuttamaan, yksityiskohtaisia toteutusehdotuksia; 2. uskoo, että koulutuksen alalla on sovellettava avointa koordinointimenetelmää, ja vaatii, että Euroopan parlamentti on sisällytettävä tiiviisti yksityiskohtaisessa työohjelmassa ehdotettuihin toimenpiteisiin; 3. panee tyytyväisenä merkille komission realismin, joka koskee sen rajallista roolia Lissabonin ja Tukholman Eurooppa-neuvostojen asettamien tavoitteiden saavuttamisessa; PE /11 PR\ doc

7 4. panee tyytyväisenä merkille komission päättäväisyyden välttää päällekkäinen työ muiden alan kansainvälisten järjestöjen (OECD, Euroopan neuvosto ja Euroopan kouluverkko) kanssa ottamalla huomioon niiden toiminta ja tutkimalla yhteistyömahdollisuudet; 5. panee tyytyväisenä merkille komission pyrkimyksen sisällyttää yksityiskohtaiseen työohjelmaluonnokseen selkeästi määritellyt ja realistiset tavoitteet, ehdotetun toimen osoittama eurooppalainen lisäarvo ja tavoitteiden saavuttamisessa aikaansaatua edistystä mittaavat indikaattorit; 6. toteaa, että yksityiskohtainen työohjelmaluonnos ei kuitenkaan sisällä arviota ehdotettujen toimien talousarviovaikutuksista Euroopan yhteisöön; 7. toistaa kannattavansa tavoitetta, jonka mukaan kaikki koulunsa päättävät hallitsevat vähintään kaksi yhteisön vierasta kieltä oman äidinkielensä lisäksi; 8. kehottaa komissiota, neuvostoa ja jäsenvaltioiden hallituksia pitämään mielessä, että yleissivistävää koulutusta koskevilla järjestelmillä on laajemmat ja humaanimmat tavoitteet kuin ammattikoulutusjärjestelmillä ja että yleissivistävän koulutuksen sisältöä ei pidä määritellä yksinomaan talouden ja työllisyysmarkkinoiden perusteella, vaan on kehitettävä myös tietoisuutta kansalaisuudesta, viestintätaitoja, kulttuurien välistä ymmärrystä ja sosiaalisia taitoja; 9. pyytää komissiota kehittämään indikaattoreita, joilla mitataan koulutuksen tavoitteita, kuten tietoisuutta kansalaisuudesta, sosiaalisia taitoja ja kulttuurien välistä ymmärrystä; 10. pyytää komissiota, neuvostoa ja jäsenvaltioita kehittämään ja edistämään aktiiviseen kansalaisuuteen tähtäävää koulutusta; 11. panee tyytyväisenä merkille komission ehdotukset, jotka koskevat liikkuvuuden ja vaihdon lisäämistä (tavoite 3.4), mutta pyytää seuraavan uuden liikkuvuutta koskevan indikaattorin sisällyttämistä: eri maiden koulujen, opettajien, oppilaiden ja opiskelijoiden väliset yhteydet; 12. kehottaa komissiota antamaan kattavat tiedot tiedonannon kohdassa tarkoitetun asiantuntijatyöryhmän ja alatyöryhmien antamista ohjeista ja niiden kanssa käydyistä keskusteluista laatimalla näiden työryhmien kanssa käytävistä kokouksista julkiset pöytäkirjat; 13. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle, neuvostolle ja jäsenvaltioiden hallituksille. PR\ doc 7/11 PE

8 PERUSTELU MIKSI TIEDONANTO? 1. Lissabonin Eurooppa-neuvosto asetti maaliskuussa 2000 Euroopan unionille uuden strategisen tavoitteen tehdä Euroopasta "maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietopohjainen talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta". Tukholman Eurooppaneuvosto vahvisti tämän tavoitteen maaliskuussa 2001 ja korosti koulutuksen tärkeyttä toteamalla, että "perustaitojen, erityisesti tietoteknisen ja digitaalisen osaamisen parantaminen, on ensisijaisen tärkeää Tähän keskeiseen tavoitteeseen sisältyy koulutuspolitiikka ja elinikäinen oppiminen sekä tiede- ja teknologia-alan ammattilaisten rekrytointiongelman ratkaiseminen." Tukholman Eurooppa-neuvosto ratifioi myös komission selvityksen koulutusjärjestelmien konkreettisista tulevaisuuden tavoitteista, jonka koulutusasioista vastaava neuvosto hyväksyi helmikuussa 2001, ja pyysi neuvostoa ja komissiota esittämään Barcelonan Eurooppa-neuvostolle keväällä 2002 selvityksen, "johon sisältyy koulutusjärjestelmien tavoitteiden seurantaa koskeva yksityiskohtainen työohjelma". 2. Tämä tiedonanto on komission panos neuvoston pyytämän yksityiskohtaisen työohjelman laatimiseen. Työohjelmasta keskustellaan koulutusta käsittelevässä komiteassa. Lopullinen yhteinen selvitys annetaan neuvostolle hyväksyttäväksi helmikuussa 2002 ja toimitetaan Barcelonan Eurooppa-neuvostolle. Tiedonannolla on myös tarkoitus täydentää komission kolmea tulevaa toimintasuunnitelmaa, jotka koskevat a) elinikäistä oppimista, b) taitoja ja liikkuvuutta ja c) taitoja ja tiede- ja teknologia-alan ammattilaisten puutetta. TIEDONANNON SISÄLTÖ 3. Tammikuussa 2001 annettu selvitys koulutusjärjestelmien konkreettisista tulevaisuuden tavoitteista sisältää seuraavat tavoitteet ja alatavoitteet: EU:n koulutusjärjestelmien laadun ja tehokkuuden parantaminen Opettajien ja kouluttajien koulutuksen parantaminen Taitojen kehittäminen tietoon perustuvaa yhteiskuntaa varten Jokaisella on oltava mahdollisuus tieto- ja viestintätekniikan käyttöön Tieteellisiin ja teknisiin tutkimuksiin palvelukseen otettavien määrän lisäämine Resurssien paras mahdollinen käyttö Koulutukseen pääsyn helpottaminen Avoin oppimisympäristö Oppimisen kiinnostavuuden lisääminen Aktiivisen kansalaisuuden, yhtäläisten mahdollisuuksien ja sosiaalisen yhdenmukaisuuden tukeminen PE /11 PR\ doc

9 Koulutusjärjestelmien ja ympäröivän maailman lähentäminen Yhteyksien vahvistaminen työelämään ja tutkimukseen sekä yhteiskuntaan yleensä Yrittäjyyden edistäminen Vieraan kielen oppimisen parantaminen Liikkuvuuden ja vaihdon lisääminen Eurooppalaisen yhteistyön edistäminen 4. Kunkin alatavoitteen yhteydessä tiedonannossa ilmoitetaan, mitkä ovat keskeiset aiheet, tarkastellaan indikaattoreita, joita voidaan käyttää kehityksen mittaamisessa, asetetaan aikataulu toiminnan käynnistämiselle ja määritellään nykyisiä vertailuarvoja (toisin sanoen määrälliset tavoitteet). 5. Komissio ehdottaa seuraavia työmenetelmiä tiedonannon tavoitteiden saavuttamiseksi: Vertailuarvot: Jäsenvaltioiden olisi asetettava selkeät ja määrälliset päämäärät, jotta ne voivat mitata edistymistä; päämäärien olisi perustuttava kunkin jäsenvaltion tämänhetkiseen lähtötilanteeseen. Hyviä käytäntöjä olisi vaihdettava ja levitettävä (järjestämällä seminaareja, perustamalla tietokantoja, laittamalla tietoja Internetiin ja julkaisemalla ilmoituslehtisiä). Vertaisarviointi: Kunkin jäsenvaltion olisi asetettava yksi koulutuspolitiikkansa ala vertaisarviointiin. Indikaattorit: Jos kaikissa jäsenvaltioissa ei ole saatavilla vertailukelpoista aineistoa, komissio yrittää kehittää etenkin tärkeimpiä indikaattoreita. Asiantuntijaryhmät: Komissio perustaa asiantuntijoiden työryhmän ja lukuisia alatyöryhmiä. Komissio lisää, että "tarvittaessa voidaan käyttää jo olemassa olevia ryhmiä, joilla on muitakin vastuualueita". Ehdokasmaiden olisi voitava osallistua näihin toimiin mahdollisuuksien mukaan. ESITTELIJÄN HUOMAUTUKSIA 6. Parlamentin olisi pantava tyytyväisenä merkille tämän tiedonannon seuraavat neljä piirrettä: Realismi: Perustamissopimuksen 149 artiklan mukaan "yhteisö myötävaikuttaa korkealaatuisen koulutuksen kehittämiseen rohkaisemalla jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä sekä tarvittaessa tukemalla ja täydentämällä jäsenvaltioiden toimintaa pitäen täysin arvossa jäsenvaltioiden vastuuta opetuksen sisällöstä ja koulutusjärjestelmän järjestämisestä sekä niiden sivistyksellistä ja kielellistä monimuotoisuutta". Tiedonanto suhtautuu realistisesti rajalliseen rooliin, joka komissiolla voi ja tulisi olla Lissabonin ja Tukholman Eurooppa-neuvostojen asettamien tavoitteiden saavuttamisessa. Jäsenvaltioiden asiantuntijoista koostuvien neuvoa-antavien työryhmien perustaminen, tarvittaessa myötävaikuttaminen vertailukelpoisten indikaattorien kehittämiseen, hyvien käytäntöjen levittämisen helpottaminen, eurooppalaisen yhteistyön vahvistaminen korkeakoulutuksen alalla yhteisön välineiden, kuten opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmän (EOAS) tai osana Sokrates-ohjelmaa toteutettavien yliopistojen kumppanuuksien välityksellä ovat kaikki hyviä esimerkkejä eurooppalaisesta lisäarvosta. PR\ doc 9/11 PE

10 Päällekkäisyyden välttäminen: On järkevää hyödyntää muiden järjestöjen kokemuksia ja välttää toiminnan päällekkäisyyttä. Tiedonannon 10 kohdassa todetaan seuraavaa: ".. on pyritty välttämään alan kansainvälisten järjestöjen työn lisääntyminen, otettu huomioon järjestöjen työ ja tutkittu yhteistyömahdollisuuksia erityisesti OECD:n mutta myös Euroopan neuvoston, kansainvälisen työtoimiston ja Unescon kanssa". Edistyksen mittaaminen: Parlamentti on aikaisemmin arvostellut komissiota siitä, että se ei ole sisällyttänyt valkoisiin kirjoihin ja muihin vastaaviin strategisiin asiakirjoihin seuraavia seikkoja: selkeästi määritellyt ja realistiset tavoitteet, osoitus ehdotettujen toimien eurooppalaisesta lisäarvosta, toimintoperusteiseen budjetointiin perustuva arvio tällaisten toimien talousarviovaikutuksista, vaihtoehtokustannusarvio, tavoitteiden saavuttamisessa aikaansaatua edistystä mittaavat indikaattorit ja menettely pilottihankkeiden arvioimiseksi ja ehdotettujen toimenpiteiden muuttamiseksi tämän arvioinnin tulosten perusteella. Tiedonannossa pyritään vastaamaan tähän kritiikkiin. Kielet: Neuvoston maaliskuussa 1995 antamassa päätöslauselmassa asetettiin tavoitteeksi, että kaikki koulunsa päättävät hallitsevat kaksi muuta yhteisön kieltä oman äidinkielensä lisäksi. Parlamentti on toistuvasti korostanut tämän tavoitteen merkitystä, mitä on korostettu Euroopan kielten teemavuodella Näin ollen on hyvä merkki, että komissio on ehdottanut tavoitteen 3.3 vertailuarvoksi seuraavaa: "Kaikkien oppilaiden tulisi hallita kaksi vierasta kieltä oman äidinkielensä lisäksi pakollisen oppivelvollisuuden päättyessä." 7. Parlamentin olisi kuitenkin osoitettava olevansa tyytymätön tiedonannon seuraaviin piirteisiin: Parlamentin kuuleminen: Alkuperäinen komission selvitys, jonka koulutusasioista vastaava neuvosto hyväksyi helmikuussa 2001 ja Tukholman Eurooppa-neuvosto maaliskuussa 2001, julkaistiin vasta tammikuun lopulla. Näin ollen Euroopan parlamentilla ei ollut aikaa kommentoida sitä ennen sen hyväksyntää. Valiokunta esitti suullisen kysymyksen komissiolle ja neuvostolle siitä, miksi parlamenttia ei kuultu. Parlamenttia on nyt pyydetty kommentoimaan yleisluonteisen suunnitelman, jonka sisältöön ei se ei ole voinut vaikuttaa, yksityiskohtaisia täytäntöönpanoehdotuksia. Tämä ei ole ideaalinen tapa edetä alalla, jolla parlamentilla on oikeutettuja intressejä ja oikeus tulla kuulluksi. Kustannus-hyötyanalyysi: Siitä huolimatta, että tiedonannossa otetaan huomioon tarve mitata tavoitteiden saavuttamisessa aikaansaatavaa edistystä, tiedonanto ei sisällä arviota ehdotettujen toimien kokonaiskustannuksista eikä vaihtoehtokustannusarviota. Yleissivistävän koulutuksen ja ammattikoulutuksen välinen ero: Tiedonannon kaikkein suurin heikkous on sävy, jolla se on kirjoitettu. Kansainväliset tutkimukset ovat toinen toisensa jälkeen korostaneet korkeatasoisen koulutuksen ja korkeatasoisen työvoiman yhteyttä. Nykyisessä tietoon perustuvassa yhteiskunnassa luku- ja laskutaito ovat korkeassa kurssissa. Mutta koulutus ja ammattikoulutus eivät ole sama asia eikä kyse ole yksinomaan ihmisten valmistamisesta työelämään. Niinpä on huolestuttavaa, kun tiedonannosta saa sellaisen kuvan. Tiedonannon mukaan esimerkiksi Euroopan koulutusjärjestelmät " ovat yhä monelta osin sisäänpäinkääntyneitä" ja että yksi PE /11 PR\ doc

11 koulutusjärjestelmien tavoite on "edistää yrittäjyyttä". Toisaalta koulutusjärjestelmien tarkoitus on auttaa ihmisiä hankkimaan tiedot ja taidot, joita he tarvitsevat koko elämänsä ajan luku- ja laskutaito, vankka pohja tieteelliselle tiedolle, vieraiden kielten taito, historian, maantiedon, eri uskontojen ja maailmankatsomuksien, taiteen ja musiikin tuntemus. Toisaalta taas koulutuksen tarkoituksena on myös auttaa ihmisiä kasvamaan tunne-elämältään terveiksi ja tasapainoisiksi yksilöiksi, joilla on tietoisuus omasta kansalaisuudestaan ja jotka kykenevät kommunikoimaan muiden kansalaisten kanssa, ja kohtuullisuuden, suvaitsevaisuuden ja anteliaisuuden kaltaisten arvojen levittäminen. Sen sijaan ammattikoulutusjärjestelmien tavoitteena on puolestaan kehittää erityistaitoja (kuten konekirjoitustaito ja tietotekniikan perustuntemus, tilin- ja kirjanpito tai laborantin taidot) rajallisempaa soveltamista varten tiettyihin työtehtäviin. PR\ doc 11/11 PE