PUOLUSTUSHALLINNON MATERIAALIPOLIITTINEN OHJELMA

Transkriptio

1 1 PUOLUSTUSHALLINNON MATERIAALIPOLIITTINEN OHJELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Materiaalipoliittisen ohjelman asema 2. Materiaalipoliittisen ohjelman sisältö 3. Materiaalipolitiikan tavoite ja painopistealueet 4. Materiaalipolitiikan johtaminen 5. Materiaalipolitiikan toteuttaminen LIITTEET 1. Sotilaallinen huoltovarmuus 2. Hankintastrategia 3. Puolustushallinnon teollisuusstrategia 4. Puolustusmateriaalialan kansainvälinen yhteistyö 5. Laatustrategia 1 Materiaalipoliittisen ohjelman asema

2 Materiaalipoliittinen ohjelma on puolustushallinnon strategisen suunnitelman osastrategia. Ohjelma on puolustushallinnon johdon apuväline hallinnonalan materiaalipolitiikan johtamisessa osana vuosittaista tulosjohtamisprosessia. Ohjelman perustana ovat Valtioneuvoston selonteot eduskunnalle Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta sekä strategisen suunnittelun lähtökohdat. Ohjelma liittyy myös kiinteästi pitkän tähtäyksen (PT) sekä toiminta- ja talous- (TT)-suunnitteluun. Sitä tarkistetaan Valtioneuvoston selonteon tulevien tarkistusten tai vastaavien puolustuspoliittisten linjausasiakirjojen aiheuttamien muutostarpeiden pohjalta ja muulloinkin tarpeen vaatiessa. 2 2 Materiaalipoliittisen ohjelman sisältö Ohjelma sisältää päämäärät ja painopistealueet sotilaallisen maanpuolustuksen materiaalitoimintojen kehittämisessä sekä vastuunjaon ja yhteistoiminnan linjaukset. Ohjelmassa on ne periaatteet ja toimintatavat, joita materiaalipolitiikan johtamisen ja toteuttamisen osalta noudatetaan. Materiaalipoliittinen ohjelma ei käsittele yksityiskohtaisesti sellaisia materiaalitoimintoja, jotka hallinnollisilla määräyksillä tai normeilla on säädetty puolustusvoimien eri esikuntien ja joukkojen tai laitosten vastuulle kuuluviksi taikka jotka on sisällytetty puolustusministeriön antamiin muihin määräyksiin tai ohjeisiin. 3 Puolustushallinnon materiaalipolitiikan tavoite ja painopistealueet Puolustushallinnon materiaalipolitiikan ensisijaisena tavoitteena on luoda edellytykset järjestelmien ja joukkojen varustuksen kustannustehokkaille hankinnoille, ajanmukaistamiselle ja ylläpidolle sekä varmistaa varustuksen käyttöedellytykset ja täydennysmahdollisuudet myös poikkeusoloissa. Materiaalipolitiikan painopistealueet tavoitteiden saavuttamiseksi ovat: sotilaallinen huoltovarmuus hankintastrategia puolustushallinnon teollisuusstrategia puolustusmateriaalialan kansainvälinen yhteistyö laatustrategia. 4 Materiaalipolitiikan johtaminen Puolustusministeriö määrittää noudatettavan materiaalipolitiikan, resurssien käytön perusteet ja painotukset teollisuuspoliittiselta kannalta sekä käsittelee vastakauppoihin, vientilupiin ja teollisuuden toimintaedellytysten turvaamiseen liittyvät asiat. Puolustusministeriö johtaa puolustushallinnon osallistumista puolustusmateriaalialan kansainväliseen yhteistyöhön ja vastaa puolustusmateriaalialan kansainvälisen toiminnan linjauksista sekä puolustusmateriaalialan hallitusten välisten kansainvälisten sopimusten solmimisesta. Materiaalipolitiikan johtoryhmä (MAJO) on puolustusministeriön materiaalipoliittista päätöksentekoa valmisteleva, materiaalipolitiikan toteutumista ohjaava ja lausuntoja antava toimielin. Sen jäsenet ovat puolustusministeriön, pääesikunnan ja puolustushaarojen esikuntien edustajia, joten MAJO on samalla puolustusministeriön ja puolustusvoimien yhteistyöryhmä koko puolustushallinnon materiaalipolitiikan johtamisessa.

3 3 Materiaalipolitiikan johtoryhmän tehtävänä on: arvioida materiaalipolitiikkaan vaikuttavia tekijöitä ja niiden tulevia muutoksia koordinoida hallinnonalan materiaalitoimen kehittämistä luoda hallinnonalan materiaalipoliittinen ohjelma ja ylläpitää sitä valmistella ja käsitellä yhteiskunnallisesti tai alueellisesti vaikuttavat taikka taloudellisesti erityisen merkittävät hankkeet seurata materiaalipolitiikan toteutumista tehdä esityksiä suorituskyvyn ja siihen liittyvän materiaalisen valmiuden kehittämisen pitkän ja keskipitkän tähtäimen suunnittelusta toimia ministeriön johdon asiantuntijana kaikissa materiaalipolitiikan asioissa varmistaa teollisuus- ja materiaalipoliittiset linjaukset riittävän aikaisessa vaiheessa hankkeissa tarkastamalla hankkeen kehitysohjelmassaan tuottaman suorituskyvyn siihen kuuluvat hankinnat aikataulu päätöksentekopisteineen seurannaisvaikutukset päätettävien hankintojen tietopyynnöt ja tarjouspyynnöt teollisen yhteistyön suunnitelman, joka on osa tietopyyntöä ja tarjouspyyntöä kotimaiseen teollisuuteen luotavan ylläpitokyvyn suunnitelman, joka on laadittu yhteistyössä kotimaisen teollisuuden kanssa ja ottaa huomioon kaikki valmiustilat käynnistettävät kansainväliset yhteishankkeet ja niiden vaikutukset suunnitelmiin käynnistettävien tilausvaltuuksien valmiusasteen Puolustusministeriön kaupallinen johtoryhmä valmistelee suurimmat materiaalihankinnat puolustusministerin päätöksentekoa varten. Pääesikunta johtaa puolustusvoimien hankesuunnittelua ja tuotekehitystä sekä hankinta- ja materiaalitoimintaa asetettujen suuntalinjojen, tulostavoitteiden ja rahoituskehysten puitteissa. Pääesikunta vastaa kansainvälisen toiminnan käytännön toteuttamisesta puolustusministeriön tekemien linjausten pohjalta sekä osoittaa riittävät resurssit ja henkilöstön yhteistoimintaan ja tarvittaviin yhteistyöelimiin. Pääesikunta vastaa sotilaallisen huoltovarmuuden ja laatustrategian käytännön toteuttamisesta, ottaen huomioon eurooppalaisen yhteistyön mahdollisuudet. Puolustushallinnon materiaalipolitiikkaa toteutetaan linjaorganisaation toimivaltaisten johtohenkilöiden päätöksillä ja sitovilla hallinnollisilla ohjeilla. 5 Materiaalipolitiikan toteuttaminen Sotilaallinen huoltovarmuus ja varautuminen poikkeusoloihin eivät ole enää tuotteita valmistavan puolustusteollisuuden ylläpidon ja kehittämisen keskeinen resursointikriteeri. Kansallinen varautuminen edellyttää kuitenkin puolustushallinnolta valmisteluja, joiden perusteella kriittisten järjestelmien käytettävyyteen vaikuttavien ylläpito- ja korjausosaamisen, varaosien, materiaalin ja muun tuen saatavuus kyetään takaamaan sekä kotimaasta että ulkomailta erilaisissa poikkeusoloissa. Huoltovarmuus on tiedon hallintaa, saatavuuden selvittämistä eri tietojärjestelmistä ja eri eurooppalaisilta käyttäjiltä. Puolustusvoimien omaa tuotantoa ja ylläpitoa kehitetään painottaen kahden tason huoltojärjestelmää. Puolustusvoimat toteuttaa itse suoran taistelevien joukkojen tuen. Korjaukset, korostaen sodan ajan vauriokorjauksia, sekä suunnitelmalliset huollot ja muutostyöt toteutetaan pitkäaikaisten sopimusten

4 pohjalta alan teollisuudessa, jonka kanssa on tehty poikkeusoloja ja niihin varautumista koskevat sotataloussopimukset. Puolustusvoimien ulkopuolella toteutettu ylläpito perustuu strategiseen teolliseen yhteistyöhön, joka kattaa ja takaa materiaalin sekä huolto- ja korjaustoimen saatavuuden myös poikkeusoloissa. Ulkomaisten hankintojen osalta huoltovarmuudesta varmistutaan seuraavia periaatteita noudattaen: ostamalla materiaalia yhdessä luomalla kotimaiseen teollisuuteen riittävä ylläpitovalmius jo hankinnan aikaisella osallistumisella osallistumalla käyttäjien yhteistyöhön erityisesti valmistajamaan kanssa ylläpitämällä materiaali ja järjestelmät vaihtokelpoisina koko elinjakson ajan luomalla yhteiset laadunvarmistuksen ja vastaanoton menettelyt ylläpitämällä alkuperä- ja muiden käyttäjien nimikkeistö ja tilausrutiinit. Hankkeissa on varmistettava sopimuksin varaosien saatavuus ja ylläpitotuki. Hankintastrategialla luodaan edellytykset sotilaalliselle huoltovarmuudelle ja kustannustehokkaille hankinnoille. Puolustusjärjestelmän suorituskykyvaatimukset muodostavat perustan, jolle laaditaan PTS:aan sisällytettävät puolustusjärjestelmän kehittämisohjelmat. Kehittämisohjelman suorituskykyvaatimusten toteuttamiseksi laaditaan vaihtoehtoisia hankkeita, joista analysoinnin perusteella valitut hankkeet liitetään aikanaan osaksi toiminta- ja taloussuunnitelmaa sopiviksi tilausvaltuuksiksi yhdistettyinä. Hankkeiden käynnistymistä ja toteutusta tuetaan pitkäjänteisillä tutkimus- ja tuotekehitysohjelmilla, joiden painopiste on kriittisissä teknologioissa. Kaikissa puolustusmateriaalihankkeissa järjestelmien yhteistoimintakelpoisuus on kansallisen puolustuksen ja eurooppalaisen kriisinhallintakyvyn kannalta keskeisin vaatimus. Kotimaisen teollisuuden osallistuminen antaa edellytykset materiaalin ylläpidolle ja integroinnille kotimaisiin järjestelmiin ja infrastruktuuriin. 4 Puolustushallinnon teollisuusstrategian keinovalikoimalla pidetään yllä kotimaisen teollisuuden osaamista kriittisten teknologioiden tuotanto- ja ylläpitokyvyn osalta. Kotimaisen puolustusmateriaaliteollisuuden tuotantoedellytykset turvataan riittävillä kotimaisilla tilauksilla ja tuotekehityshankkeilla. Puolustushallinnon hankeprosessia kehitetään siten, että teollisuus voi osallistua hankkeisiin jo niiden suunnitteluvaiheessa. Puolustusmateriaaliteollisuuden kanssa yhteistyössä sovitaan keskeisistä osaamisalueista antaen samalla edellytykset kotimaisen teollisuuden verkottumiselle. Näistä osaamisalueista on pyrittävä luomaan eri teknologioiden osaamiskeskuksia. Ulkomailta tehtäviin hankintoihin kotimainen teollisuus osallistuu tavoitteena taloudellinen ja poikkeusoloissa tarvittava ylläpito-osaaminen. Osaaminen luodaan osallistumalla hankkeisiin vastuullisena kumppanina ylläpitoa ja integrointia tukevilla osa-alueilla. Erityisen merkittävää on pääsy uusia teknologioita soveltamaan ja siten lisäämään koko yhteiskunnan teknologista pohjaa. Kansainvälisen materiaaliyhteistyön tavoitteena on: taloudelliset hankinnat säästää luopumalla ei-ehdottomista omista vaatimuksista edistää puolustusvoimien kykyä osallistua kansainväliseen kriisinhallintaan luoda edellytyksiä poikkeusolojen hankinnoille ja sotilaallisen avun vastaanottamiselle puolustusmateriaalille asetettavien käyttäjän ja teknisten vaatimusten yhtenäistäminen ja tältä pohjalta yhteiseen tuotekehitykseen ja yhteisiin hankintoihin pääsy kustannusten vähentämiseksi puolustusmateriaalin tutkimuksessa, kehittämisessä, hankintatoimessa, laadunvalvonnassa, huollossa tai ylläpidossa

5 5 parantaa puolustusvoimien kansainvälistä yhteistoimintakykyä sotilaallisen huoltovarmuuden lisääminen uuden teknologian siirtäminen ja sen soveltamisedellytysten luominen yhteiskuntaan. Laatustrategian avulla varmistetaan yhteensopivuus ja hankittavien järjestelmien vaatimuksen mukaisuus. Pitkäaikaisiin sopimuksiin sisällytetään menettelyt, joilla teollisuuden oma laatuorganisaatio voi tehdä puolustusvoimien laatu- ja vastaanottotarkastukset. Tukeutuminen valmistajan laadunvarmistus-, vastaanotto- ja hyväksymispalveluihin sekä pitäytyminen eurooppalaisissa tai NATO:n vaatimuksissa ja niiden todentamisessa tuo säästöjä ja antaa todelliset edellytykset kitkattomille materiaalitoimituksille kaikissa valmiustiloissa.

6 6 Puolustushallinnon materiaalipoliittinen ohjelma LIITE 1 SOTILAALLINEN HUOLTOVARMUUS Perusteet Puolustusvoimien riippuvuus yhteiskunnan huoltovarmuudesta lisääntyy. Samanaikaisesti yhteiskunnan materiaalinen huoltovarmuus heikkenee ja riippuvuus meri- ja ilmakuljetuksista muualta Euroopasta lisääntyy. Puolustusvoimien sodan ajan joukoille tarvittavaa ottomateriaalia on muulta yhteiskunnalta saatavissa entistä vähemmän. Näin saatavissa oleva materiaali sekä sen kokoonpano, korjaus ja huolto ovat yhä vaikeammin sovitettavissa puolustusjärjestelmän osaksi. Uskottavan sotilaallisen huoltovarmuuden takaamiseksi on teollisuuteen luotava sellainen logistinen kokonaisuus, joka kytkeytyy tehokkaasti elinkeinoelämän järjestelmiin. Kokonaisuutta tukee kansallinen teollisuusstrategia, jonka ylläpidosta vastaa kauppa- ja teollisuusministeriö. Puolustusmateriaalin valmistus ja valmistukseen varautuminen poikkeusoloissa eivät ole enää uudistuotantoon tähtäävän puolustusteollisuuden ylläpidon ja kehittämisen keskeinen resursointikriteeri. Tämän vuoksi yritystoiminnan kestävän kehityksen periaatteet ovat osaltaan johtaneet lisäarvoa tuottamattomien toimintojen lakkauttamiseen. Tulevaisuudessa on entistä enemmän kohdistettava huomiota normaaliolojen sotilaallisen huoltovarmuuden turvaamiseen, sillä yhteiskunnan toimintojen kannalta kriittisillä aloilla ei voida tehdä selvää eroa normaaliolojen sotilaallisen huoltovarmuuden ja poikkeusolojen välillä. Yhteiskunnan perusinfrastruktuurin on oltava jatkuvasti toimintakykyinen. Lyhytkestoisen sotatoimen ennalta ehkäisyn ja torjunnan joukkojen sekä johtamisjärjestelmien materiaalin on oltava ajanmukaista, valmiiksi määrävahvuisena ja toimintakykyisenä puolustusvoimien hallussa. Sotilaallinen huoltovarmuus merkitsee tältä osin kykyä palauttaa vikaantunut tai vaurioitunut varustus nopeasti ja ennustettavasti takaisin toimintakuntoiseksi. Puolustusvoimien muiden sodan ajan joukkojen varustamiseksi hankitaan ja varastoidaan normaaliaikana sellainen sotavarustus, jota kriisin tai sodan uhatessa tai niiden aikana ei voida muulta yhteiskunnalta ottamalla eikä ostamalla saada käyttöön. Tältä osin materiaalinen varautuminen merkitsee lisäksi avun vastaanottoon varautumista, saatavan tai ostettavan materiaalin integrointiosaamista ja sellaisten eurooppalaisten menettelytapojen omaksumista. Tämä tulee toteuttaa siten, että materiaali voidaan ilman teknisiä vastaanottoja, kokeita tai muita hyväksymisiä toimittaa suoraan tarvitsijalle. Integrointityön edellytykset on luotava teollisuuteen. Sotilaallinen huoltovarmuuden varmistaminen edellyttää kotimaisen teollisuuden ylläpito- ja integrointiosaamisen lisäksi aitoa tietoa tarvittavasta materiaalista ja nimikkeistä sekä keinoja välittömään tilaustoimintaan. Puolustusvoimien kannalta teollisuuden varautumisessa on siirryttävä valmistuksen näkökulmasta tiedon näkökulmaan. Valmistuksen asemasta luodaan edellytykset ylläpitää tietoa omasta tarpeesta ja puutteista sekä reaaliaikaisesti valtakunnassa kulloinkin olevista varusteista ja osista. Samalla luodaan valmiit menettelyt tarvittavan materiaalin tilaamiseksi aikaa säästämättä kunkin yrityksen omilla menettelytavoilla. Kotimaisen huoltovarmuuden lisäksi valmistellaan pohjoismainen ja eurooppalainen huoltovarmuus. Puolustusvoimilla pitää olla reaaliaikainen tieto tarpeesta, tieto saatavuudesta ja tilaamisrutiineista. Pikainen toimitus suoraan tarvitsijalle varmistetaan jo syvän rauhan aikana luoduilla yhtenäistetyillä laatu-, vastaanotto- ja hyväksymisrutiineilla. Lakiperusteinen huoltovarmuus Yhteiskunnan varautumista poikkeusoloihin säätelevät mm valmiuslaki ( 1080/1991 ) sekä puolustustilalaki (1081/1991). Erityisesti huoltovarmuuden turvaamiseksi tarpeelliset toimenpiteet perustuvat huoltovarmuuden turvaamisesta annettuun lakiin (1390/1992), jonka 1 :n mukaan sen tarkoituksena on poikkeusolojen varalta turvata väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömät toiminnot eli huoltovarmuus. Huoltovarmuustoimenpiteet ovat osa yhteiskunnan varautumista poikkeusoloihin. Huoltovar-

7 muuden tavoitteista on säädetty valtioneuvoston päätöksessä 350/02. Valmiuslain mukaan poikkeusoloihin varautumista johtaa, valvoo ja koordinoi valtioneuvosto sekä kukin ministeriö hallinnonalallansa. Kauppa- ja teollisuusministeriölle kuuluu vastuu huoltovarmuuden kehittämisestä. Huoltovarmuuden käytännön koordinointia, toteutusta ja rahoitusta varten on perustettu Huoltovarmuuskeskus. Huoltovarmuuskeskuksen tehtävänä on kehittää julkishallinnon ja elinkeinoelämän yhteistyötä taloudellisessa varautumisessa, sovittaa yhteen julkishallinnon taloudellisia varautumistoimia sekä hoitaa valtion varmuusvarastointia sekä muut asetuksella säädettävät tehtävät. Huoltovarmuuskeskuksen toimintaa johtaa valtioneuvoston nimeämä johtokunta, jossa ovat edustettuina keskeiset ministeriöt ja elinkeinoelämä. Puolustustaloudellinen suunnittelukunta on pysyvä valtioneuvoston asettama komiteaorganisaatio, joka koostuu hallinnon ja elinkeinoelämän johtohenkilöistä ja asiantuntijoista (laki PTS:stä 238/1960). PTS:n tehtävänä on strategisen tason varautumisen suunnittelu ja koordinointi. 7 Hankinnat kotimaasta Puolustusvoimien oma tuotanto ja ylläpito perustuu kriisiajan valmiustarpeisiin ja keskittyy sellaisiin toimintoihin, joita ei puolustusvoimien ulkopuolisissa yrityksissä tehdä tai joita ei ole tarkoituksenmukaista niihin kehittää. Puolustusvoimien ulkopuolella toteutetun ylläpidon tulee perustua strategiseen tai teolliseen yhteistoimintaan, kumppanuuteen, joka kattaa ja takaa materiaalin sekä huolto- ja korjaustoimen saatavuuden myös poikkeusoloissa. Yritysten liiketaloudellisesti kannattamattoman, mutta puolustuksen kannalta välttämättömän tuotannon ylläpidon rahoitus olisi tarvittaessa osoitettava huoltovarmuusrahastolta. Teollisuuden osallistumista tai ylläpitoa käsitteleviin sopimuksiin on liitettävä sotataloussopimus, jossa sovitaan teollisuuden varautumisesta poikkeusoloihin ja osallistumisesta työhön poikkeusoloissa. Poikkeusolojen tuotantovalmius perustuu normaaliolojen pysyvään ja jatkuvaan tilaustoimintaan, strategiseen tai teolliseen yhteistyöhön eli kumppanuuteen. Normaalioloissa, laveassa yhteistyössä kehitetty vahva ja kilpailukykyinen sekä asiakkaan ja sen tarpeet ja menettelyt tunteva puolustusteollisuus on sopeutumiskykyisin myös poikkeusoloissa. Teolliset tai strategiset yhteistyökumppanit on otettava mukaan hankintaa valmisteleviin projektiryhmiin (IPT) asiatuntijaroolissa jo ennen tietopyyntövaihetta. Strategisella teollisilla yhteistyö tai kumppanuussopimuksella voidaan sopia yksilöityä materiaalia, palvelua tai niiden kehittämistä käsittävästä pitkäaikaisesta keskinäisestä yhteistyöstä. Sopimuksen peruste tulee olla sotilaallisesta huoltovarmuudesta varmistuminen kaikissa valmiustiloissa. Sotilaallisella huoltovarmuudella perustellut kilpailua rajoittavat sopimukset on esiteltävä Puolustusministeriölle. Teollinen osaaminen ja sitä tukeva tutkimus on pyrittävä kokoamaan alan osaamiskeskuksiin, joissa tulee olla myöskin tarvittava logistiikan hallinta. Kotimaisen puolustusteollisuuden toimintaedellytykset pyritään turvaamaan riittävillä kotimaisilla tilauksilla ja tuotekehityshankkeilla. Vähintään puolet puolustushankintoihin käytettävistä määrärahoista tulee kohdistaa kotimaahan ottaen huomioon vastakaupat ja materiaalin elinjaksokustannukset. Kotimaisen puolustusteollisuuden ja tutkimuksen mahdollisuudet on otettava huomioon suunniteltaessa hankintoja ja materiaalin ylläpitoa. Teollisuuden ja puolustusvoimien välisenä toimielimenä on teknologianeuvosto, joka koostuu merkittävimpien teollisuus-, tutkimus- ja tiedeyhteisökumppanien ylimmän johdon sekä puolustushallinnon edustajista. Neuvoston tehtävänä on teollisuuden ja tutkimuksen osallistumisen varautumisen näkökulmasta ohjata ja koordinoida PTS:n mukaisten kehittämishankkeiden edellyttämien teknologiaohjelmien syntymistä ja etenemistä sekä arvioida toiminnan edellyttämät resurssit. Tärkeimpänä tavoitteena on synnyttää ja ylläpitää kotimaiselle teollisuudelle sellaista osaamista, jonka avulla kotimainen puolustusteollisuus säilyy kilpailukykyisenä ja elinvoimaisena. Teknologianeuvosto vastaa siitä, että teknologiaohjelmien tavoitteet ovat yhdenmukaisia PTS:n kanssa ja että niiden tuloksena syntyvät tuotteet ovat todennettavasti kansainvälisesti yhteensopivia.

8 8 Ruuti- ja ampumatarviketuotanto Ruuti- ja ammustuotanto sekä eri tuotantomenetelmien osaaminen säilytetään ja sitä ylläpidetään kotimaassa. Tätä varten perustetaan teollisuuden, tutkimuslaitosten ja puolustushallinnon yhteisesti ylläpitämä osaamiskeskus, jolle taataan materiaaliset ja laadulliset tavoitteet osana puolustusjärjestelmää. Keskukselle keskitetään kaikki ampumatarvikkeiden valmistuksessa tarvittava osaaminen. Osallistuminen eurooppalaiseen kriisinhallintaan ja mahdollinen ampumatarvikkeiden vienti edellyttää siirtymistä epäherkkiin raskaisiin ampumatarvikkeisiin, joka edellyttää selvitystä standardien määrittelemien epäherkkien räjähteiden valmistusmahdollisuuksista kotimaassa. Hankinnat ulkomailta ja kansainvälinen yhteistyö Kansallinen varautuminen edellyttää puolustushallinnolta valmisteluja, joiden perusteella kriittisten järjestelmien käytettävyyteen vaikuttavien varaosien, materiaalin ja muun tuen saatavuus kyetään takaamaan sekä kotimaasta että ulkomailta erilaisissa poikkeusoloissa. Hankintoja suunniteltaessa on selvitettävä ja valmisteltava puolustusvoimien ja teollisuuden monenväliset tai kahdenväliset yhteistyömahdollisuudet kumppanuuksien perustamiseksi. Yhteensopivuutta varmistetaan pyrkimyksellä hankkia puolustusmateriaalia yhdessä muiden eurooppalaisten puolustusvoimien kanssa, tai hankkimalla samaa materiaalia kuin muutkin ovat hankkineet. Hanketta asetettaessa on operatiivisten vaatimusten asettajan otettava kantaa missä laajuudessa yhteensopivuutta vaaditaan. Viimeistään tarjouspyyntövaiheessa on perusteltava hankinnan yhteensopivuuden laajuus. Hankintojen tarjouspyyntöjen suuntaamisessa, sekä mahdollisuuksien mukaan hankintapäätöksiä tehtäessä, tulee erityisesti ottaa huomioon eurooppalaisen ja kotimaisen puolustusteollisuuden yhteistyömahdollisuudet, niin välitön kuin välillinen puolustusteollinen yhteistyö, lähinnä pohjoismaiden ja EU-maiden kanssa tarkoituksena kansallisen huoltovarmuuden kehittäminen. Eurooppalaisella hankeintegraatiolla tulee pyrkiä joustavaan omien vaatimusten harmonisointiin yhteenkuuluvuutta ja luottamusta lisäävän yhteistyön aikaansaamiseksi. Tarjouspyynnöt ja puolustusmateriaalihankinnat on kohdistettava ensisijaisesti EU-maihin tai pohjoismaihin. Tarjouspyyntöjen lähettäminen näiden alueiden ulkopuolelle harkitaan tapauskohtaisesti, ottaen huomioon sotilaallinen huoltovarmuus. Suomea velvoittavat kansainväliset sopimukset, vastavuoroisuusperiaatteet, riittävän kilpailun aikaansaaminen sekä osaamiseen liittyvät perusteet taikka muut mahdolliset erityiset syyt. Hankitun materiaalin pitäminen eurooppalaisesti yhteensopivana edellyttää koko elinjakson aikaista käyttäjien välistä yhteistyötä ja vaatimusten yhteensovittamista. Ennen ulkomaisten hankintojen käynnistämistä tulee selvittää mahdollisuudet kotimaisen puolustusmateriaaliteollisuuden käyttämiseen myyjän alihankkijana tai päävastuullisena kokonaistoimittajana sekä teollisuuden mahdollisuudet toimia hankittavan materiaalin huolto- ja ylläpitoroolissa myös poikkeusoloissa

9 9 Puolustushallinnon materiaalipoliittinen ohjelma LIITE 2 HANKINTASTRATEGIA Tehokkaasti toteutetulla tutkimustoiminnalla ja tarkoituksenmukaisella hankintastrategialla tuetaan materiaalipolitiikan päätavoitteen saavuttamista. Puolustushallinnon materiaalihankkeita tuottavan prosessin tulee täten olla pitkäjänteinen, järjestelmällisesti etenevä, materiaalipoliittiset linjaukset riittävän ajoissa varmistava ja johdon sitouttava kokonaisuus, jolla varmistetaan hankkeiden valmiusaste. Strategisessa suunnittelun avulla määritetyt puolustusjärjestelmän suorituskykyvaatimukset muodostavat perustan, jolle laaditaan PTS:aan sisällytettävät puolustusjärjestelmän kehittämisohjelmat. Kullekin kehittämisohjelmalle nimetään vastuutaho, jolle on annettu resurssit ja joilla on edellytykset ohjelmien johtamiseen. Kehittämisohjelman suorituskykyvaatimusten toteuttamiseksi laaditaan vaihtoehtoisia hankkeita, joita analysoidaan kehittämisohjelmasta vastaavan johdolla. Valitut hankkeet liitetään aikanaan osaksi toiminta- ja taloussuunnitelmaa sopiviksi tilausvaltuuksiksi yhdistettyinä. Hankkeiden suunnittelussa otetaan huomioon elinjaksokustannukset seurannaisvaikutuksineen (varastointi ja rakentaminen, kunnossapito, henkilöstö ja koulutus, modifiointi, käytöstä poisto). Hankkeiden käynnistymistä ja toteutusta tuetaan pitkäjänteisillä tutkimus- ja tuotekehitysohjelmilla, jotka on käytettävissä olevien resurssien vuoksi puolustusvoimien oman tekninen tutkimuksen ja kehittämisen osalta keskitetty niille aloille, joka ovat maanpuolustuksen kannalta tärkeitä ja joita ei tutkita muualla kotimaisessa tiedeyhteisössä. Painopiste tutkimustoiminnassa kohdistetaan kriittisiin teknologioihin. Puolustusmateriaalihankkeita tarkastellaan järjestelmien yhteistoimintakelpoisuuden näkökulmasta siten, että kaikissa järjestelmähankkeissa otetaan ensisijaisesti huomioon Suomen puolustusvoimien puolustushaarojen keskinäisen yhteistoimintakyvyn kehittäminen. Lisäksi hankkeissa otetaan huomioon materiaalin tekninen yhteistoimintakelpoisuus eurooppalaisen kriisinhallintayhteistyön puitteissa. Hankkeiden osalta noudatetaan seuraavia periaatteita: ulkomaisissa hankinnoissa tarjouspyynnöt on kohdistettava ensisijaisesti EU-maihin tai Pohjoismaihin hankittavan materiaalin on oltava NATO -yhteensopivaa ulkomailta hankittavan materiaalin osalta on kohteena oltava tuotteita tai järjestelmiä, jotka ovat valmiita ja joiden toiminnallisesta luotettavuudesta on riittävä näyttö hankittavan ulkomaisen materiaalin kotimainen modifiointi tulee kyseeseen vain poikkeustapauksissa Suomi ei saa olla hankittavan ulkomaisen materiaalin ainoa käyttäjä pitkän aikavälin materiaalihankintasuunnitelmissa sekä aina ennen uuden hankinnan käynnistämistä on selvitettävä mahdollisuudet eurooppalaiseen yhteistoimintaan sekä hankkeen sisällön että aikataulun osalta huomioiden myös elinkaaren hallinta ja huoltovarmuus kansallisista erityisvaatimuksista on tarvittaessa tingittävä yhteensopivuuden saavuttamiseksi eri puolustushaarojen ja aselajien samaan tarkoitukseen kohdistuvat hankinnat on yhdistettävä aina, kun se on mahdollista. Hankinnan, käyttöönoton ja ylläpidon vastuunjaon on oltava selkeä muiden suorittamia testituloksia on hyödynnettävä täysimääräisesti tutkimus- ja kehittämistoiminnassa sekä ulkomaisen materiaalin vastaanotossa NATO-standardit täyttävä, muussa tunnetussa käyttäjämaassa sotavarusteeksi hyväksytty materiaali on hyväksyttävä pääsääntöisesti sotavarusteeksi Suomessa ilman eri testejä kotimaisen teollisuuden osallistuminen on varmistettava jo ennen tietopyyntöjä alkavalla yhteisellä projektityöllä (IPT) ja tarjouspyynnön vaatimuksilla

10 10 Jotta hankkeet voidaan hyväksyä sisällytettäviksi suunniteltuihin tilausvaltuuksiin, tulee niiden täyttää seuraavat kriteerit: hankevaihtoehtotarkastelu on suoritettu riskianalyysi on suoritettu hankesuunnitelma on hyväksytty hankintojen yhdistämismahdollisuudet puolustusvoimien sisällä on selvitetty kotimaisen teollisuuden rooli on määritetty yhteishankkeiden mahdollisuus muiden maiden kanssa on selvitetty huomioiden myös elinjakson hallinta ja huoltovarmuus NATO yhteensopivuuden taso on määritetty hankittavan materiaalin valmiusaste on tarkkaan tiedossa hinta-tiedot on varmistettu ja RFI-kierros on suoritettu ja elinjakson kustannukset on selvitetty seurannaisvaikutukset on arvioitu ja otettu huomioon Talousarvioon esitettäessä tulee olla laadittuna perustelumuistio, jossa on yllä lueteltujen kriteerien täyttymisen lisäksi esitetty: perusteet hinta-arvioille perusteet vuosittaisten maksuosuuksien arvioinnille arvio tilausvaltuuteen sisältyvien hankintojen edellyttämästä hankintahenkilöstön tarpeesta ja selvitys käytettävissä olevan hankintahenkilöstön riittävyydestä. Kriisinhallinta- ja rauhanturvajoukoille ei hankita erillistä, sodan ajan joukkojen kalustosta poikkeavaa sotavarustusta. Näiden joukkojen varustusta täydennetään hankkimalla niille kriisinhallinta- tai rauhanturvatehtävässä mahdollisesti tarvittavaa, sotavarustukseen kuulumatonta lisämateriaalia, jonka tulee etupäässä olla yleisesti saatavissa olevaa, kaupallista laatua. Muiden hankkeiden osalta hankintastrategian tavoitteena on nostaa esiin sellaiset hankinnat, joissa on mahdollista toteuttaa yhteishankintoja puolustushallinnon sisällä ja mahdollisesti myös eri ministeriöiden välillä. Prosessisäästöjä voidaan saada aikaan siirtymällä entistä enemmän puite- ja vuosisopimusten käyttöön. Valtion yhteishankintayksikön hyväksikäyttöä on voimakkaasti lisättävä. Puolustusministeriön ja puolustusvoimien hankintayksikköjen tarpeisiin hyvin vastaavan yhteishankintayksikön käyttö vapauttaa hankintayksikköjen voimavaroja ydintehtävien hoitamiseen. Poikkeusolojen hankintatoiminnan osalta noudatetaan näitä periaatteita soveltuvin osin. Tulosyksiköitä ohjataan keskittämään hankintojen pääpaino tulosyksikön toiminnan ja koko puolustusvoimien kannalta keskeisten hankintojen toteutukseen ja paikallistamaan mahdolliset hankintojen yhdistämis- ja yhteistyökohteet sekä puolustushallinnon sisällä että myös sellaiset hankinnat joissa aktiivisesti etsiydytään yhteistyöhön muiden hallinnonalojen kanssa. Ohjaus tapahtuu luodun strategialuokkajaottelun avulla. Jaottelu toimii osana toiminta- ja taloussuunnitelmien valmistelua ja vuosittain osana tulosohjausta ja talousarviosuunnittelua

11 11 Puolustushallinnon materiaalipoliittinen ohjelma LIITE 3 PUOLUSTUSHALLINNON TEOLLISUUSSTRATEGIA Kotimainen teollisuuden ensisijainen merkitys on puolustuksessa käytettävän materiaalin ja järjestelmien kotimaisessa ylläpidossa, päivityksessä ja yhteensovittamisessa muihin järjestelmiin niin normaali- kuin poikkeusolojenkin aikana. Tämä toiminta tulee kyetä tarvittaessa ulottamaan myös valtakunnan rajojen ulkopuolelle. Riittävä osaaminen ja oikeudet on luotava jo osana hankintaa. Kotimainen ruuti- ja ampumatarviketuotanto ylläpidetään ja kaikki eurooppalaisittain kilpailukykyinen tuotanto on puolustuksellemme tärkeää. Erityisesti sotilaskäyttöön soveltuvat siviilituotteet, kahtaiskäyttötuotteet, on pyrittävä integroimaan osaksi hankittavia omia järjestelmiämme. Kotimaisuudelle edellytetty 50% osuus hankintavaroista laskettuna ja ulotettuna koko elinjakson ajan kustannuksiin on saavutettavissa päämäärätietoisella kotimaisen teollisuuden osallistumisella ulkomaisiin hankkeisiin. Puolustusmateriaaliin ja -järjestelmiin sisältyy sellaista kärkiteknologiaa, jonka siirtäminen teollisuudelle on koko yhteiskunnan teknologisen pohjan kannalta merkittävää. Siirtyminen voi tapahtua vain kotimaisen tutkimusja teollisuusyhteisön kautta. Puolustusvoimien omat laitokset kykenevät vain auttavasti siirtämään saamaansa uutta teknologiaa yhteiskuntaan. Maanpuolustuksen kannalta on oleellisen tärkeää varmistua eurooppalaisesta yhteensopivuudesta eli vaihtokelpoisuudesta tai yhtenevyydestä puolustusmateriaalihankinnoissa. Tätä on ylläpidettävä koko materiaalin elinjakson ajan. Tavoite saavutetaan ostamalla samaa materiaalia kuin muutkin eurooppalaiset puolustusvoimat mieluiten yhdessä muiden kanssa. Elinjakson ylläpitoa varten on ylläpidettävä käyttäjien välillä kiinteä yhteistyö. Tässä tarkoituksessa on puolustusteollisuudelle luotava edellytykset osallistua ulkomailta hankittavien järjestelmien hankintaan osatoimittajana tai jopa vastuullisena toimittajana. Puolustusvoimat ostajana huolehtii teollisuuden osallistumisesta hankintoihin sellaisilla alueilla, jotka turvaavat ylläpidon edellytykset. Puolustusvoimien tukemassa osallistumisessa huomio on kiinnitettävä riittävän kotimaisen järjestelmä- ja ylläpito-osaamisen luomiseen. 1 Hankinnat kotimaasta Kotimaisen puolustusmateriaaliteollisuuden toimintaedellytykset pyritään turvaamaan riittävillä kotimaisilla tilauksilla ja tuotekehityshankkeilla. Kotimaisilta puolustustuotteilta edellytetään yhteensopivuutta eli materiaalin vaihtokelpoisuutta tai yhtenevyyttä, eurooppalaisien järjestelmien kanssa. Erityisesti sotilaskäyttöön soveltuvat siviilituotteet, kahtaiskäyttötuotteet, on pyrittävä integroimaan osaksi hankittavia omia järjestelmiämme. Pääsääntöisesti integrointi on annettava kotimaisen järjestelmästä vastaavan teollisuuden tehtäväksi. Kotimaisten tuotteiden on oltava eurooppalaisittain yhteensopivia, ns NATOyhteensopivia. Pääesikunnan sotatalousosasto antaa tukensa tarvittavien NATO-standardien toimittamisessa ja soveltamisessa. Kotimaisen teollisuuden jäntevä käyttö tuottaa puolustusvoimille säästöjä sekä ylläpidossa että investoinneissa unohtamatta hankinta- ja vastaanottotyön määrän vähentymistä. Pitämällä huollon ja korjauksen läpimenoajat lyhyenä ja tarjoamalla kulloiseenkin tarpeeseen osoitettuja palveluja sekä kehittämällä aktiivisesti työmenetelmiä ja työn sisältöä vastaamaan Suomen olosuhteita ja vaatimuksia, on hankinnan sisältö optimoitavissa ja puolustusvoimien investoinnit minimoitavissa. Säästöjen saavuttaminen merkitsee jäntevää ja pitkäaikaista yhteistyötä. Teollisuudelle on annettava aikaa valmistautua tuleviin hankkeisiin sekä osaamisen että tarvittavan kapasiteetin luomiseksi. Kotimainen tutkimus- ja teollisuusyhteisö on pidettävä tietoisena suunnitelluista materiaalihankkeista ja varmistuttava tutkimusyhteisön kanssa teollisuuden riittävästä osaamisesta osallistua näihin hankkeisiin. Puolustusvoimat tukee teollisuuden ponnistuksia osallistua kansainvälisiin materiaalihankkeisiin esittämällä jo tarjouspyyntövaiheessa yksilöidyn vaatimuksen teollisuuden osallistumisesta hankkeeseen. Tutkimus- ja tuotekehityksen rahoituksella luodaan tutkimus- ja teollisuusyhteisölle tulevissa hankkeissa tarvittava osaaminen. Teollisuuden osallistumisesta varmistutaan muodostamalla kotimaiset, alan teollisuuden kanssa yhteiset projektiryhmät jo ennen tietopyyntövaihetta.

12 Riittävän aikaisin aloitettu osallistuminen antaa edellytykset ottaa teollisuus mukaan määrittelemään ylläpidon edellyttämiä investointeja ja hankittavia määriä. Puolustusvoimien tutkimusta suunnattaessa panostetaan yhdessä teollisuus- ja tutkimusyhteisön kanssa sovittuihin kriittisiin teknologioiden, joiden uskotaan tuottavan puolustuksemme tarvitsemaa osaamista ja luovan puolustusteollisuudelle kilpailukykyä osallistua kansainvälisiin yhteishankkeisiin. Pitkäjänteinen yhteistyö puolustusteollisuuden ja puolustusvoimien välillä merkitsee pitkäjänteistä ja yhdessä soviteltavaa tulevan työn suunnittelua, investoinneista sopimista ja teollisuuden sitoutumista jatkuvaan tuottavuuden parantamiseen ja sen tulosten osoittamiseen puolustusvoimille. Puolustusvoimat kehittää kotimaisen puolustusmateriaaliteollisuuden kanssa uutta puolustusmateriaalia siinä määrin kuin se on tarkoituksenmukaista ja kustannustehokasta. Kuitenkin yleisempien ruutien ja ampumatarvikkeiden tuotannon osaaminen ylläpidetään kotimaassa tarkoitukseen perustetussa osaamiskeskuksessa. Huoltovarmuudella perusteltavan tuotannon ja -kapasiteetin ylläpito on rahoitettava huoltovarmuuden ylläpitoon tarkoitetusta rahoituksesta. Puolustusvoimat pyrkii käyttämään kotimaisia sotilaskäyttöön soveltuvia siviilituotteita osana hankittavia järjestelmiä, joka vaatimus on otettava jo tarjouspyyntöihin. Tässä tarkoituksessa teollisuus pidetään tietoisena puolustusvoimien tulevista hankinnoista. Tarjouspyyntö- ja niiden spesifikaatioluonnokset on saatettava kotimaisen teollisuusyhteisön tietoon tarkennuksia varten, jotta tarpeettomat ja hankintaa ehkä rajoittavat vaatimukset havaittaisiin. Tarvittaessa puolustusvoimien aktiivisin toimin on osaaminen keskitettävä osaamiskeskuksiin niin, että teollisuus hallitsee kokonaisten järjestelmien ylläpidon ja kehittämisen. Järjestelmien komponentteja on hankittava kotimaasta ja teollisuudella on oltava osaaminen näiden integroimiseen eurooppalainen yhteensopivuus säilyttäen. Toteutusvastuu järjestelmän tai osakokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta tulee antaa teollisuudelle. Puolustusvoimat vastaa vaatimusten asettamisesta, jonka pohjalta teollisuus tekee tarvittavat suunnitelmat, mahdolliset demonstraattorit ja prototyypit sekä tuotteistetun tuotteen tai palvelun ohjeineen ja koulutusvaatimuksineen. Kaikista sellaisista puolustusmateriaalihankkeista, joihin kotimainen teollisuus on osallistunut, on järjestettävä kotimaiselle teollisuudelle ja pyynnöstä kaikille tarjonneille mahdollisuus saada tieto ratkaisun perusteista ja erityisesti tarjouksissa ilmenneistä puutteista parannusehdotuksineen. Kotimaisella teollisuudella on ensisijassa oma tehtävänsä olennaisena osana teknistyvää maanpuolustusta. Tätä tukee teollisuuden osallistuminen ja tuotanto kolmansille maille. Ulkomaille tehtävä työ on oiva keino viestittää myös puolustuksemme osaamista ja uskottavuutta käytettäessä ja ylläpidettäessä teknisesti vaativia puolustusjärjestelmiä. Tässä tarkoituksessa puolustusvoimat tuo rohkeasti esille kotimaista osaamista ja sen tuotteita. Parasta on esimerkin voima. Erityisesti näin on meneteltävä kansainvälisen koulutuksen tilaisuuksissa ja pitämällä kansainvälisissä tehtävissä olevien joukkojen kotimainen varustus parhaana mahdollisena sekä pitämällä kotimaiset tuotteet luontevasti esillä vierailuilla ja esittelyissä Hankinnat ulkomailta Hankittavan puolustusmateriaalin ja -järjestelmien tulee olla yhteensopivia vaihtokelpoisia tai yhteneviä muiden eurooppalaisten puolustusvoimien materiaalin kanssa. Sotilaallisen huoltovarmuuden paras turva on samanlaisen materiaalin käyttö. Tavoite saavutetaan, standardien käyttöä unohtamatta, ostamalla samaa kun muutkin ja pyrkien kustannustehokkaisiin yhteisostoihin. Samaa materiaalia käyttävien eri maiden puolustusvoimien välisellä kiinteällä ja jatkuvalla materiaaliyhteistyöllä huolehditaan yhteensopivuuden säilyttämisestä koko elinjakson ajan. Tämän toteuttamiseksi tarjouspyynnöt ja puolustusmateriaalihankinnat kohdistetaan ensisijaisesti EU-maihin tai muihin pohjoismaihin. Pääesikunnassa ylläpidetään tietoa Euroopassa suunnitelluista ja käynnissä olevista materiaalihankkeista sekä tarvittavasta yhdysmiesverkosta.

13 Ulkomailta hankittavan materiaalin on oltava pääsääntöisesti valmiiksi kehiteltyä, se on oltava muulla käytössä ja sen toiminnallisesta luotettavuudesta on oltava riittävä näyttö. Kehittämis- tai prototyyppivaiheessa olevaa materiaalia hankitaan vain osallisena yhteishankkeisiin. Aina ulkomaalaista puolustusmateriaalia hankittaessa on luotava elinjakson mittainen yhteistyö muiden samaa materiaalia käyttävien maiden kanssa tarkoituksena käyttökokemuksista oppiminen, yhteiset päivitykset ja yhteensopivuuden säilyttäminen. Puolustusvoimat pitää huolen, että alan kotimainen teollisuus osallistuu hankintaan tarkoituksena luoda riittävä osaamisen taso hankitun materiaalin ylläpitoon ja ajantasaistamiseen. Kotimaisen ylläpidon on minimoitava korjauksen läpimenoajat ja siten investoinnit varalaitevarastoon. Yhdistettynä pitkäaikaiseen yhteistyöhön se vähentää ylläpidon kustannuksia. Kaikessa puolustusvoimien kansainvälisessä osallistumisessa on pidettävä tiukka yhteys teollisuuteen. Vähintä on teollisuudesta ja tutkimuksesta koottu kotimainen tukiryhmä, joka on pidettävä tietoisena tapahtumista ja jonka näkemykset puolustusvoimaedustaja välittää eteenpäin. Osallistuminen ilman teollisuuden ja tutkimuksen tukiryhmää on useimmiten tarpeetonta, joten se on aina erikseen perusteltava. Yhteistyö- ja huoltovarmuustavoitteet merkitsevät kiinteää yhteistyötä sekä valmistavan myyjän että valmistajamaan puolustusvoimien kanssa. Kiinteä yhteistyö ei anna perusteita agenttina ja välittäjänä toimivien yritysten käyttöön. Kaikki tietopyynnöt, tarjouspyynnöt, hankintaneuvottelut ja yhteydet on hoidettava ilman välikäsiä

14 14 Puolustushallinnon materiaalipoliittinen ohjelma LIITE 4 PUOLUSTUSMATERIAALIALAN KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ 1 Materiaalialan kansainvälisen yhteistyön tavoitteet Puolustushallinnon kansainvälisen puolustusmateriaaliyhteistyön tärkeimpänä tavoitteena on luoda edellytykset kansainvälisille sotilaallisen huoltovarmuuden turvaaville ja taloudellisesti edullisille materiaalihankkeille unohtamatta tähän liittyvää viestiä puolustuksemme uskottavuudesta. Kansainvälisen materiaaliyhteistyön muita tavoitteita ovat: edistää puolustusvoimien kykyä osallistua kansainväliseen kriisinhallintaan pitää yllä edellytyksiä sodan ajan hankinnoille ja täydennyksille luoda edellytyksiä sotilaallisen avun vastaanottamiselle puolustusmateriaalille asetettavien käyttäjän ja teknisten vaatimusten yhtenäistäminen ja tältä pohjalta yhteiseen tuotekehitykseen ja yhteisiin hankintoihin pääsy kustannusten vähentämiseksi puolustusmateriaalin tutkimuksessa, kehittämisessä, hankintatoimessa, laadunvalvonnassa, huollossa tai ylläpidossa parantaa puolustusvoimien kansainvälistä yhteistoimintakykyä sotilaallisen huoltovarmuuden lisääminen Kansainvälisellä materiaaliyhteistyöllä tuetaan osallistumista: NATO PARP (Planning And Review Process) -toimintaan Euroopan Unionin kriisinhallintajoukkojen muodostamiseen, ylläpitoon ja kehittämiseen sekä yhteispohjoismaisen kriisinhallintajoukon (NORDCAPS) muodostamiseen, ylläpitoon ja kehittämiseen. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi noudatetaan liitteessä 2 esitettyjä yleisiä hankintaperiaatteita: Kansainvälinen yhteistyö tutkimuksen, laadun ja standardoinnin alueilla tukevat asetettuja tavoitteita. Tutkimusja standardointiyhteistyö antaa edellytyksiä ottaa huomioon Suomen erityispiirteitä ja antaa teollisuudelle mahdollisuudet osallistua osaavana kumppanina tuleviin yhteishankkeisiin. Laatuyhteistyön tarkoituksena on taloudellisen ja sujuvan hankinnan edellytysten luominen. Yhteiset laadunvarmistuksen ja vastaanoton menettelyillä on säästettävä omaa työtämme ja nopeuttava tavaran toimituksia, jolla on olennainen merkitys erityisesti toimituksille poikkeusoloissa. Yhteisten tehokkaiden kansainvälisten korjaus- ja huoltojärjestelyjen sekä varaosapoolien avulla vähennetään teknologisesti kehittyneiden järjestelmien ylläpitokustannuksia. Puolustusmateriaaliteollisuuden kansainvälisen yhteistyön huoltovarmuutta luovana tavoitteena on luoda kotimaiselle teollisuudelle edellytyksiä toimia eurooppalaisen teollisuuden merkittävänä yhteistyökumppanina. Yhteistyökumppanuus lisää kotimaisen teollisuuden edellytyksiä kehittää tuotevalikoimaansa samalla kasvattaen kotimaasta hankittavan puolustusmateriaalin osuutta puolustusvoimien hankinnoissa. Teknologiaosaamiseen perustuva kumppanuus lisää myös edellytyksiä puolustusmateriaalin tuontiin kriisitilanteissa samalla kasvattaen kotimaisen puolustusmateriaaliteollisuuden osuutta materiaalihankinnoissa. Yhteistyö- ja huoltovarmuustavoitteet merkitsevät kiinteää yhteistyötä sekä valmistavan myyjän että valmistajamaan puolustusvoimien kanssa. 2 Yhteistyön tavoitteet eri foorumeilla Puolustusmateriaalialan tutkimuksen, materiaalihankinnan ja ylläpidon kannalta merkittäviä yhteistyöfoorumeita ovat pohjoismaisen puitesopimuksen kattama puolustusmateriaaliyhteistyö NORDAC, kahdenvälinen MOU-

15 asiakirjoihin perustuva yhteistyö, EU:n puitteissa tapahtuva poliittisen tason puolustusmateriaaliyhteistyön valmistelu ja EU:n voimavaraviraston kautta tehtävä monenvälinen puolustusmateriaaliyhteistyö, monenvälinen WEAGin jäsenyyteen perustuva yhteistyö, monenvälinen NATOn Materiaalihuoltoviraston NAMSAn tarkkailija-asemaan perustuva yhteistyö, NATO:n räjähdeturvallisuusorganisaation NIMIC:n jäsenyyteen perustuva monenvälinen yhteistyö sekä NATOn rauhankumppanuusohjelmaan sisältyvä monenvälinen yhteistyö. Osallistuminen yhteistyöhön edellyttää aina alan kotimaisen teollisuus- ja tutkimusyhteisön tukiryhmän perustamista ja aktiivista osallistumista yhteistyöhön. Kahdenvälisen yhteistyön tavoitteet Kahdenvälisen materiaaliyhteistyön tavoitteena on yhteistyö tutkimuksen, kehittämisen, tuotannon, huollon, hankinnan ja yhteisen kauppavaihdon alalla sekä yhteishankinnat kolmansista maista. Erityisesti yhteistyöllä pyritään luomaan edellytykset sotilaallisen huoltovarmuuden toteuttamiseksi poikkeusoloissa. Tämä sisältää materiaalialan menettelyistä ja nimikkeistöstä tiedottamisen suunniteltujen hankintojen ja hankkeiden harmonisoinnin lisäksi. NORDAC yhteistyön tavoitteet Tavoitteena on saavuttaa taloudellisia ja teknisiä ja/tai teollisia hyötyjä kaikille neljälle jäsenmaalle puolustusmateriaalialalla. Yhteistoimintaan pyritään tiedonvaihdolla ja avoimuudella materiaalin kehitysvaiheessa, hankinnoissa ja elinkaaren aikaisissa huollossa ja ylläpidossa. WEAG WEAG materiaaliyhteistyön tavoitteena on eurooppalaisen yhteistyön avulla luoda edellytyksiä vaatimusten ja aikataulujen harmonisoinnille, kustannuksia säästäville materiaalihankinnoille sekä parantaa kotimaisen puolustusvälineteollisuuden mahdollisuuksia eurooppalaisissa puolustusmateriaalihankinnoissa. Tavoitteet saavutetaan osallistumalla erikseen harkittuihin PANEL I:n alatyöryhmien työskentelyyn ja yhteen sovittamalla niissä puolustusvälinemateriaaleille asetettavia käyttäjän vaatimuksia ja tuomalle esille suomalaisen puolustusmateriaaliteollisuuden mahdollisuuksia osallistua kehittämistyöhön ja tuotantoon. Paneeli II:n Common European Priority Area -työryhmiin ja niiden alaisiin tutkimuksiin osallistumalla (CEPA) kehitetään Suomen tiedeyhteisön ja puolustusvälineteollisuuden osaamista ja osallistumismahdollisuuksia eurooppalaisiin tutkimus- ja kehittämisohjelmiin kustannustehokkaasti. NATO PfP NATO PfP yhteistyön tavoitteena on järjestelmien ja toimintatapojen kehittäminen NATO-yhteensopiviksi osana PAR-prosessia. NATO PfP materiaaliyhteistyön tavoitteena on yhteensopivuuden kehittäminen sekä tiedonsaanti työryhmien toiminta-alueilla sekä operatiivisen käytön että standardien (STANAGja AP) osalta, pysyä ajan tasalla materiaalisessa kehityksessä, vaikuttaminen standardien sisältöön niiden luontivaiheessa sekä yhteisten eurooppalaisten ja NATO:n toimintatapojen omaksuminen. NATO PfP materiaaliyhteistyön tavoitteena on hankkia teknilliset ja taktiset perusteet järjestelmien hankintamäärittelyä varten sekä luoda edellytyksiä alan kansainväliselle yhteistyölle. NATO PfP materiaaliyhteistyön tavoitteena on vaikuttaa myös järjestelmien vaatimusmäärittelyyn. Siten, että kansalliset näkökannat ja kokemukset tulevat otetuiksi huomioon jo yhteisiä perusteita määriteltäessä. NATO MAINTENANCE AND SUPPLY AGENCY (NAMSA) Yhteistyön tavoitteena ovat edulliset materiaalihankinnat ja huoltovarmuuden lisääminen siltä osin kun materiaalia virastossa käsitellään. NAMSA:n käyttö tarjoaa rinnakkaisen varmentavan materiaalihankintakanavan huollon ja ylläpidon käyttöön, jonka avulla voidaan varmistaa ja kilpailuttaa muiden toimittajien hintataso ja toimitusehdot. NAMSA:n käyttö ei sulje pois muita mahdollisia olemassa olevia kansallisia tai kansainvälisiä huoltojärjestelyjä. NAMSA:n käyttö voi olla perusteltua myös lisenssi- tai toimitusaikaongelmiin törmättäessä. 15

16 Suuren ostajamassan edustajana NAMSA:lle myönnetyt toimitusehdot voivat olla huomattavasti edullisemmat kuin yksittäisen pientilaajan tapauksessa. NAMSA:n kautta on myös mahdollista päästä usean maan yhteisiin varaosavarastojen käyttöjärjestelmiin erikseen sovittavan materiaalin osalta. NAMSA:n kanssa asioitaessa on aina varmistettava teollisuutemme mahdollisuudet osallistua NAMSA:n toimintaan. NATO INSENSITIVE MUNITIONS INFORMATION CENTER, NIMIC NIMIC on perustettu edesauttamaan epäherkkien räjähteiden (Insensitive Munitions = IM) kehittämistä ja hankintaa. Sen ytimen muodostaa laaja tietokanta, johon on koottu IM-tekniikkaan liittyvää tietoutta. NIMIC jäsenyydellä pyritään ko. tietokannan käyttöön yhteensopivuusasioissa, turvallisuudessa, onnettomuuksien ennaltaehkäisyssä ja onnettomuustutkinnassa. Lisäksi Suomen teollisuudella on mahdollisuus käyttää NIMIC:in tietokantaa uusien tuotteiden kehittämiseen ja testaamiseen liittyvissä asioissa. NIMIC pitää yllä tietoa eri maitten IM-politiikasta. Teollisuutemme on pidettävä tietoisena NIMIC:ssä tapahtuvasta työstä NIMIC on laajentamassa toimintaansa tavanomaisten räjähteiden turvallisuutta lisääviin toimintoihin

17 17 Puolustushallinnon materiaalipoliittinen ohjelma LIITE 5 LAATUSTRATEGIA Puolustusvoimien materiaalihankkeissa noudatetaan vaatimusohjatun toimintamallin periaatteita. Näin varmistetaan se, että puolustusvoimille hankittava materiaali vastaa puolustusselonteossa ja PTS-työssä asetettuja tavoitteita. Jotta voitaisiin varmistua siitä, että hankittava materiaali vastaa asetettuja vaatimuksia, puolustusvoimien laitosten ja puolustusmateriaaliteollisuuden suhteen noudatetaan seuraavia laadunhallintaan liittyviä menettelyjä: Puolustusvoimien varikoilta, korjaamoilta ja laitoksilta vaaditaan yleensä ISO ja AQAPvaatimukset täyttävä laadunhallintajärjestelmä, jonka puolustusvoimat pääsääntöisesti sertifioi. Tärkeimmiltä puolustusmateriaalia tuottavilta yrityksiltä vaaditaan ainakin puolustustarviketuotannon osalta ISO ja AQAP-vaatimukset täyttävä laadunhallintajärjestelmä, jonka hyväksytty organisaatio on sertifioinut. Muiden yritysten osalta puolustusvoimat vaatii tuotekohtaisen laatusuunnitelman, joka kattaa tärkeimmiltä osin ISO 9000-vaatimukset. Voimassa oleva ympäristösertifikaatti on toivottu toimittajan ominaisuus. Vaatimustenmukaisuuden edellytyksenä on myös, että materiaalihankintoja ja ylläpitoa suorittavalla henkilöstöllä on puolustusvoimatuntemuksen sekä teknisen ja kaupallisen osaamisen lisäksi myös riittävä laadunhallinnan periaatteiden ja käytännön tuntemus. Teollisuudelta edellytetään voimassa olevaa turvallisuussopimusta. Yhteistoimintakyky sekä kansallisesti että kansainvälisesti on ehdoton edellytys uskottavalle puolustuskyvylle. Kansainvälisten standardien tuntemus ja asiantunteva suunnitelmallinen käyttö on välttämätön edellytys yhteistoimintakyvyn saavuttamiseksi. Kaikissa kehittämisohjelmien mukaisissa materiaalihankkeissa noudatetaan hankeauditointimenettelyä. Tällä menettelyllä voidaan myös tukea hankittavan materiaalin vaatimustenmukaisuuden varmistamista ja henkilöstön osaamisen kehittämistä. Vastaanotto ja hyväksyntä Asiakkaan laadullinen vastaanotto- ja hyväksyntämenettelyt on usein kallis ja aikaa vievä toimenpide. Sopimuksin on päästävä siihen, että myyjä toimittaa tilattua tavaraa sovittuna aikana. Tästä varmistuminen on jätettävä myyjän laatuorganisaation tehtäväksi ja sopimuksissa on sovittava virheellisen toimituksen aiheuttamista maksuista. Usein on käytetty menettelyä, jossa ensimmäinen tuotantokappale tarkastetaan yhdessä ja sen jälkeen tarkastukset ostajan laadullisine vastaanottotarkastuksineen tekee valtuutettuna myyjän laatuorganisaatio. Kotimaisen teollisuuden kanssa on pyrittävä tekemään erilliset yleiset sopimukset laadunvarmistuksesta, vastaanotosta ja hyväksynnästä. Ulkomailta hankittaessa ministeriöiden solmimien kahdenvälisten laatusopimusten (mutual quality agreement) tarkoitus on valtuuttaa myyjämaan viranomaiset tekemään laadunvarmistus ja vastaanotto tilattuun materiaaliin. Sopimukset ovat voimassa sekä normaali- että poikkeusoloissa. Laatusopimusten menettelyillä varmistutaan tavaran välittömästä käyttöönotosta, säästetään puolustusvoimien resursseja ja voidaan paremmin varmistua hankittavan materiaalin vaatimustenmukaisuudesta. Tällöin ulkomailta hankittavan materiaalin hyväksyy ja vastaanottaa ko. maan laadunvarmistushenkilöstö hyväksyttyjen kansainvälisten standardien perusteella ja tuote voidaan toimittaa suoraan käyttäjälle. Laatusopimukset edellyttävät Suomen puolustusvoimilta myös Suomen puolustusvoimilta vastavuoroista laadunvarmistustyötä silloin kuin tavaraa toimitetaan Suomesta muille puolustusvoimille.