Helsingin kaupunki Pöytäkirja 31/ (14) Kaupunkisuunnittelulautakunta Akp/

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 31/ (14) 373 Keski-Pasilan Ratapihakortteleiden suunnitteluperiaatteet Ksv 0870_5, karttaruutu G4 Päätös Käsittely hyväksyy päivätyt Ratapihakortteleiden suunnitteluperiaatteet laadittavan asemakaavan pohjaksi siten muutettuna, että kokonaiskerrosala on vähintään k-m2 ja että jatkosuunnittelun yhteydessä tutkitaan myös mahdollisuutta kaavoittaa alueelle jopa olennaisesti enemmän rakennusoikeutta. Lisäksi kaupunkisuunnittelulautakunta päätti antaa vuorovaikutusraportin mukaiset vastineet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä suunnitteluperiaatteista esitettyihin kannanottoihin. Asemakaavan suunnitteluperiaatteet koskevat Keski-Pasilan Ratapihakortteleiden aluetta Pasilankadun ja uuden Veturitien välissä. Vastaehdotus: Outi Silfverberg: LISÄYS esittelijän tekstiin, kohdan Visio alueesta (20) ensimmäisen kappaleen viimeiseksi lauseeksi: "Osassa rakennuksia tähdätään lähes nollaenergiarakentamiseen." LISÄYS suunnitteluperiaatteisiin, yleisilme ja kaupunkirakenne uusi kohta 5: "Tähdätään lähes nollaenergiarakentamiseen ja selvitetään aurinkoenergian ja kaukolämmön yhdistämisen mahdollisuutta. Valon suunnasta ja määrästä riippuen aurinkopaneeleita voidaan sijoittaa esimerkiksi rakennusten seinille ja katoille sekä ratapiharakenteiden päälle." Vastaehdotus raukesi kannattamattomana. Vastaehdotus: Osmo Soininvaara: hyväksyy päivätyt Ratapihakortteleiden suunnitteluperiaatteet laadittavan asemakaavan pohjaksi siten muutettuna, että kokonaiskerrosala on vähintään k-m2 ja että jatkosuunnittelun yhteydessä tutkitaan myös mahdollisuutta kaavoittaa alueelle jopa olennaisesti enemmän rakennusoikeutta.

2 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 31/ (14) Kannattajat: Matti Niiranen Lautakunta päätti yksimielisesti ilman äänestystä hyväksyä vastaehdotuksen. Esittelijä asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim Elina Suonranta, arkkitehti, puhelin: elina.suonranta(a)hel.fi Timo Lepistö, projektipäällikkö, puhelin: timo.lepisto(a)hel.fi Matti Neuvonen, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: matti.neuvonen(a)hel.fi Peik Salonen, insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: peik.salonen(a)hel.fi Lauri Sipilä, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: lauri.sipila(a)hel.fi Anna-Maija Sohn, arkkitehti, puhelin: anna-maija.sohn(a)hel.fi Niina Strengell, maisema-arkkitehti, maisemansuunnittelu, puhelin: niina.strengell(a)hel.fi Harri Verkamo, liikenneinsinööri, puhelin: harri.verkamo(a)hel.fi Liitteet 1 Suunnitteluperiaatteet, päivätty Osallistumis- ja arviointisuunnitelma /12 3 Ilmakuva 4 Keski-Pasilan osayleiskaava Havainnekuvat, Vuorovaikutusraportti sekä keskustelutilaisuuksien ja muistiot 7 Osa päätöshistoriaa Otteet Ote Senaatti-kiinteistöt Liikennevirasto Otteen liitteet Esitysteksti Liite 1 Liite 5 Liite 6 Muutoksenhakukielto, valmistelu Esitysteksti Liite 1 Liite 5 Liite 6 Muutoksenhakukielto, valmistelu Päätösehdotus

3 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 31/ (14) Tiivistelmä Esittelijä Alueen sijainti Lähtökohdat päättänee hyväksyä päivätyt Ratapihakortteleiden suunnitteluperiaatteet laadittavan asemakaavatyön pohjaksi sekä antaa vuorovaikutusraportin mukaiset vastineet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä suunnitteluperiaatteista esitettyihin kannanottoihin. Asemakaavan suunnitteluperiaatteet koskevat Keski-Pasilan Ratapihakortteleiden aluetta Pasilankadun ja uuden Veturitien välissä. Puretun alaratapihan tilalle Pasilan sillan pohjoispuolelle on suunnitteilla tiivis ja kantakaupunkimainen asuinalue noin asukkaalle ja toimitiloja noin työntekijälle. Mitoitukseltaan alue on noin k-m². Alueella on erinomaiset julkisen liikenteen yhteydet. Suunnitteluperiaatteilla ohjataan mm. alueen eri toimintojen sijoittumista, rakennusten korkeutta, katuverkon rakennetta, pysäköintipaikkojen sijaintia, palveluiden, päiväkodin ja koulun sijoittumista, paikkoja lähivirkistykseen, sekä alueen liittymistä ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Tavoitteena on, että alueen asemakaavaluonnos valmistuu syksyllä 2014 ja asemakaavaehdotus esitellään lautakunnalle syksyllä Suunnittelualue sijaitsee Pasilan sillan ja suunnitteilla olevan keskustakorttelin pohjoispuolella. Aluetta rajaa lännessä Pasilankatu, idässä ratapenger ja pohjoisessa rantaradan ylittävä Veturitien silta ja monitoimihallin tontti. Keski-Pasilan osayleiskaavassa vuodelta 2006 pääosa suunnittelualueesta on varattu asuinkerrostalojen alueeksi. Rakennusten pohjakerroksiin saa osoittaa liike-, työ- ja palvelutiloja. Alueen Veturitien puoleiseen osaan voidaan melumuuriksi sijoittaa myös toimistotiloja. Suunnittelualueen luoteiskulma Yleisradion tontin ja radan välissä on osayleiskaavassa varattu keskustatoimintojen alueeksi. Keski-Pasilan jatkosuunnitteluun on kaupunginvaltuusto hyväksynyt osayleiskaavan käsittelyn yhteydessä seuraavat toivomusponnet:

4 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 31/ (14) osayleiskaavaa toteutettaessa selvitetään mahdollisuudet myös metron laajentamiseen Pasilasta Sörnäisiin ja Pasilasta lentokentälle jatkosuunnittelun ja toteuttamisen kuluessa ei tingitä korkeiden rakennusten ja koko alueen arkkitehtuurisesta tasosta. Kaupunginhallitus on kehottanut vuonna 2007 huomioimaan jatkosuunnittelussa mm. seuraavaa: julkisen tilan kaupunkikuvallisen laatutason tulee olla korkea sekä pääväylillä että jalankulkuympäristössä, koska kysymys on identiteetiltään voimakkaasta keskusta-alueesta tulee selvittää mahdollisuudet lisätä asuntojen määrää Keski- Pasilassa ja etsiä ennakkoluulottomasti uusia asumisen sekä toimisto- ja asuinkäytön yhteensovittamisen muotoja. Maanomistus Suunnitteluperiaatteiden sisältö on kehottanut vuonna 2006, että jatkosuunnittelussa tutkitaan kaikki asumisen mahdollisuudet, jotta asukasmäärää voidaan lisätä alueella. Pääosa alaratapihasta on asemakaavoittamatonta aluetta. Suunnittelualueen länsi- ja pohjoisosissa on voimassa 4 asemakaavaa vuosilta Alueen liikennejärjestelyt muuttuvat. Veturitie siirretään junaradan viereen. Ratapihakortteleiden kohdalla liikenne-ennuste vuodelle 2030 on ajoneuvoa vuorokaudessa. Veturitien liikennesuunnitelma on hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa Pasilankadun liikennesuunnitelmaa raitiotieratkaisuineen valmistellaan. Alueella on VR:n toimintaa palvelevia rakennuksia: VR:n toimistotalo, VR:n verstas ja varasto. Veturitien varrella on yksittäinen talo. Suomen valtio omistaa alueesta pääosan noin 12 ha. Helsingin kaupungin omistamien alueiden laajuus on noin 4,7 ha. Suunnitteluperiaatteilla ohjataan Ratapihakortteleiden tarkempaa kaavoitusta, jossa tavoitteena on käytöstä poistetun ratapihan rakentaminen eläväksi asuinalueeksi samalla eheyttäen yhdyskuntarakennetta parantamalla Itä- ja Länsi-Pasilan välistä yhteyttä. Keski-Pasilan uudelle asuinalueelle suunnitellaan asuntoja noin asukkaalle ja toimitiloja noin työntekijälle. Tavoitteena on

5 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 31/ (14) Visio alueesta omaleimainen ja monipuolinen, erinomaisten julkisten liikenneyhteyksien vierellä oleva kaupunkimainen asuinalue, joka sijaitsee keskustakorttelin kattavien palveluiden äärellä. Alueen kerrosalatavoite on noin k-m². Kerrosala on kasvanut Keski-Pasilan osayleiskaavaan merkitystä asuinkerrostalojen alueen luvusta k-m². Osayleiskaavaan merkitty asuinalueen reuna on laajentunut itään Liikenneviraston luovuttua 2-tasoisesta junien Pasila-terminaalista. Sen sijaan Liikennevirasto on päättänyt varautua Pisararataan. Luvussa on mukana asuinalueen luoteiskulmassa oleva keskustatoimintojen alue. Keski-Pasilan keskustakorttelin suunnittelu- ja toteutuskilpailun ratkaisu vaikuttaa erityisesti asuinalueen eteläreunan suunnitteluun (mittakaavaan, toimintoihin ja kulkuyhteyksiin). Ratapihakortteleiden suunnitteluperiaatteiden taustaksi on kaupunkisuunnitteluvirastossa tehty neljä erilaista kaupunkirakennemallia. Alueella rakennusten korkeus ja erilaiset korttelityypit vaihtelevat, jotta alueesta rakentuu mielenkiintoinen. Eteläreunan kohdalla lähellä keskustakorttelia tutkitaan korkeampaa rakentamista. Alaratapihalla maantaso on matalalla, jolloin rakennusten kattoarkkitehtuuri nousee näkyvään osaan. Viherkattoja rakennetaan koko alueella. Veturitien varren rakennuksissa tutkitaan mm. toimitilojen ja asumisen yhdistämistä, siten että toimitilat sijoittuvat rakennusten alimpiin kerroksiin vähentämään liikennemelusta aiheutuvia haittoja. Veturitien varren imagosta muodostuu uudenlainen, elävä ja houkutteleva, jossa asuminen erilaisine ratkaisuineen on vahvasti läsnä. Pasilankadusta suunnitellaan bulevardimainen katutila puuistutuksineen. Pasilankadun varren rakennusten kivijalkoihin avataan tiloja palveluille ja muulle katutilaa elävöittävälle toiminnalle. Tulevan keskustakorttelin laajat ja kattavat palvelut sekä julkisen liikenteen terminaali ovat Ratapihakortteleiden välittömässä läheisyydessä. Ratapihakortteleissa palvelut ovat painotukseltaan paikallisia kivijalkapalveluita, jotka sijoittuvat alueen eteläosaan ja Pasilankadun varteen. Päiväkodin ja koulun sijoittamista asuinalueelle tai muualle lähiympäristöön tutkitaan. Alueen lähivirkistysmahdollisuudet sijoittuvat pohjois-eteläsuuntaiselle puistoakselille. Pasilankadun reunassa sijaitseva kallioselänne säilytetään virkistysalueena ja se liitetään osaksi puistoakselia, joka on osa laajempaa Keski-Pasilan osa-alueiden läpi kulkevaa kävelyreittiä.

6 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 31/ (14) Suunnittelun vaiheet ja vuorovaikutus Viranomaisyhteistyö Alueen sisäinen katuverkko rakentuu poikittaiskadusta, joka yhdessä radan alittavan Rautatieläisenkadun tunnelin kanssa muodostaa uuden poikittaisyhteyden Itä- ja Länsi-Pasilan välille. Pohjois-eteläsuuntainen katuyhteys palvelee lähinnä Ratapihakortteiden sisäistä liikennettä. Katu ei liity etelässä Maistraatinportin jatkeelle eikä pohjoisessa Radiokadun jatkeelle. Asuinalueen kautta johdetaan yhteys autojunaterminaaliin, joka sijaitsee Haarakallion ja monitoimihallin välissä. Alueen pysäköintiratkaisut toteutetaan maaperän rakennettavuus huomioiden pääosin maanalaisina ja keskitettyinä laitoksina, jotka sijoittuvat alueen reunoille. Veturitien siltarakenteen alle, alueen pohjoisosaan, tutkitaan mahdollisuutta sijoittaa noin 450 auton pysäköintilaitos. Pysäköintipaikkojen osalta pyritään kaavaratkaisuun, joka mahdollistaa vaiheittaisen toteuttamisen. Autopaikkojen vuoroittaiskäytön mahdollisuuksia asuntojen ja toimistojen välillä tutkitaan. Asuinalueen luoteiskulmassa on keskustatoimintojen alue, johon suunnitellaan noin k-m² laajuista vahvan imagon omaavaa rakentamista. Pääpainona on vapaa-ajan toiminnot, jonka lisäksi alueelle voidaan sijoittaa tiloja asumiseen ja toimitiloille. Alue sijaitsee näkyvällä paikalla Ylen alueen ja monitoimihallin lähellä. Alueen nykyinen rakennuskanta puretaan. Muutosalueen pääosa sisältyy Helsingin kaupungin ja Suomen valtion väliseen aiesopimukseen. Sopimuksen mukaan Helsingin kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin asemakaavan muuttamiseksi tai laatimiseksi. Aluetta kehitetään kokonaisuutena omistusrajoista riippumatta. Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Hankkeesta järjestettiin yleisötilaisuus Pasilan kirjastossa. Suunnitteluperiaatteista on neuvoteltu Senaatti-kiinteistöjen kanssa. Suunnitteluperiaatteita ja niiden taustaksi tehtyjä kaupunkirakenteellisia malleja esiteltiin yleisötilaisuudessa (Pasila-ilta) Tilaisuudesta oli ilmoitettu kirjeitse osallisille ja hallintokunnille. Tilaisuudessa esitelty aineisto on ollut esillä viraston Suunnitelmat kartalla sivuilla.

7 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 31/ (14) Jatkosuunnittelu Suunnitteluperiaatteiden valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä asianomaisten hallintokuntien sekä Liikenneviraston ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) kanssa. Kannanotot koskivat katu- ja raideliikenteestä aiheutuvaa melu-, tärinäja runkomeluvaikutuksia sekä liikenteen vaikutuksia ilmanlaatuun, maaperän pilaantuneisuusselvityksien täydentämistä, pohjavesien turvaamista, hulevesiä, sujuvia ja turvallisia kävelyn ja pyöräilyn yhteyksiä sekä liikennejärjestelyjä. Lisäksi kannanotoissa käsiteltiin alueen koulu- ja päiväkotitarpeita. Kannanotot ovat liitteenä. Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa esitetään tiivistelmät yleisötilaisuuksista ja viranomaiskannanotoista (20 kpl) sekä niiden vastineet laajemmin. Tavoitteena on, että alueen asemakaavaluonnos valmistuu syksyllä 2014 ja asemakaavaehdotus esitellään lautakunnalle syksyllä Osayleiskaavan yhteydessä tehtyjä selvityksiä täydennetään suunnittelun edetessä tarvittavilta osin. Esittelijä asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim Elina Suonranta, arkkitehti, puhelin: elina.suonranta(a)hel.fi Timo Lepistö, projektipäällikkö, puhelin: timo.lepisto(a)hel.fi Matti Neuvonen, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: matti.neuvonen(a)hel.fi Peik Salonen, insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: peik.salonen(a)hel.fi Lauri Sipilä, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: lauri.sipila(a)hel.fi Anna-Maija Sohn, arkkitehti, puhelin: anna-maija.sohn(a)hel.fi Niina Strengell, maisema-arkkitehti, maisemansuunnittelu, puhelin: niina.strengell(a)hel.fi Harri Verkamo, liikenneinsinööri, puhelin: harri.verkamo(a)hel.fi Liitteet 1 Suunnitteluperiaatteet, päivätty Osallistumis- ja arviointisuunnitelma /12 3 Ilmakuva

8 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 31/ (14) Otteet 4 Keski-Pasilan osayleiskaava Havainnekuvat, Vuorovaikutusraportti sekä keskustelutilaisuuksien ja muistiot 7 Osa päätöshistoriaa Ote Senaatti-kiinteistöt Liikennevirasto Otteen liitteet Esitysteksti Liite 1 Liite 5 Liite 6 Esitysteksti Liite 1 Liite 5 Liite 6 Tiedoksi Kiinteistövirasto Talous- ja suunnittelukeskus Rakennusvirasto Päätöshistoria Pöydälle Ksv 0870_5, karttaruutu G4 Päätös Käsittely päätti panna asian viikoksi pöydälle Pöydälle Pöydällepanoehdotus: Osmo Soininvaara: Pyydän asian viikoksi pöydälle. Esittelijä asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim Elina Suonranta, arkkitehti, puhelin:

9 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 31/ (14) elina.suonranta(a)hel.fi Timo Lepistö, projektipäällikkö, puhelin: timo.lepisto(a)hel.fi Matti Neuvonen, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: matti.neuvonen(a)hel.fi Peik Salonen, insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: peik.salonen(a)hel.fi Lauri Sipilä, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: lauri.sipila(a)hel.fi Anna-Maija Sohn, arkkitehti, puhelin: anna-maija.sohn(a)hel.fi Niina Strengell, maisema-arkkitehti, maisemansuunnittelu, puhelin: niina.strengell(a)hel.fi Harri Verkamo, liikenneinsinööri, puhelin: harri.verkamo(a)hel.fi Liikennelaitos-liikelaitos (HKL) Rakennusyksikkö Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää lausuntoa Keski-Pasilan Ratapihakortteleiden alueelle valmisteltavan asemakaavan ja asemakaavan muutoksen suunnittelun lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Suunnittelualue sijaitsee Pasilan tulevan keskustakorttelin ja Pasilankadun sekä rautatien rajaamalla alueella. Korttelialueelle kaavaillaan runsaasti uusia asuntoja sekä toimitiloja. Suunnittelualueella kulkee myös raitiolinjan 9 suunniteltu laajennus Pasilankatua Radiokadun risteykseen saakka. Tällä hetkellä alueen länsireunalla Pasilankadun reunassa kulkee raitiolinjat 7A ja 7B, jotka kääntyvät Kyllikinportin kohdalla Länsi- Pasilaan. Raitiolinjat kulkevat tällä hetkellä omalla autoliikenteeltä erotetulla alueella Pasilankadun itäpuolella. Helsingin kaupungin liikennelaitos toteaa kantanaan alueen suunnitteluun seuraavaa: Suunnitellun Ratapihakorttelin joukkoliikenne tullee pohjaamaan pitkälti Pasilankatua kulkevan raitiolinja 9:n tarjoamaan palveluun. Siksi on tärkeää, että raitioliikenteelle varataan riittävästi tilaa häiriöttömään ja sujuvaan liikennöintiin. Raitioliikenne tulee Pasilankadulla sijoittaa omille kaistoilleen. Raitiolinja 9:n jatkaessa Pasilankadulle ja Ilmalaan tulee myös raitiolinjojen 7A ja 7B reittiä mietittävä uudestaan. Luontevinta näillä linjoille olisi kulkea Pasilan sillalta suoraan Eläintarhaan. Tällöin Pasilankadulta ole enää välttämätöntä säilyttää yhteyttää Kyllikinporttiin ja Pasilanraitiolle.

10 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 31/ (14) Raitiotieradan läheisyyteen rakennettavien asuintalojen ja toimitilojen rakentamisessa pitää huomioida raitioliikenteen aiheuttama melu riittävällä äänieristyksellä. Asuin- ja toimitilakortteleista on järjestettävä hyvä ja selkeä yhteys Pasilankadun raitiotiepysäkeille. Lisäksi Ratapihakortteleista on oltava riittävät jalankulku- ja kevyenliikenteen väylät Pasilan keskustakortteliin ja sinne rakennettavalle metroasemalle. HKL haluaa olla mukana kaavan valmisteluvaiheessa etenkin raitiotieratoja koskevan suunnittelun yhteydessä. Lähdetie Artturi, projektipäällikkö, puhelin: artturi.lahdetie(a)hel.fi Opetusvirasto Kaupunkisuunnitteluvirastossa valmistellaan asemakaavaa ja asemakaavan muutosta Keski-Pasilan ratapihakortteleihin. Keski- Pasilan asuinaluetta suunnitellaan Pasilan sillan ja suunnitteilla olevan keskustakorttelin pohjoispuolelle. Idässä suunnittelualue rajautuu asemalaitureihin ja niitä yhdistävään pohjoiseen alikulkuun, Rautatieläisenkadun uuteen alikulkuun ja rantarataan, lännessä Pasilankatuun ja pohjoisessa rantaradan ylittävään Veturitien siltaan ja monitoimihallin tonttiin. Alueen pinta-ala on noin 17 ha. Keski-Pasilan uudelle asuinalueelle on suunnitteilla asuntoja noin asukkaalle ja toimitiloja noin työntekijälle. Tavoitteena on omaleimainen ja monipuolinen, erinomaisten julkisten liikenneyhteyksien vierellä oleva kaupunkimainen asuinalue, joka sijaitsee keskustakorttelin kattavien palveluiden äärellä. Alueella sijaitseva kallioselänne säilytetään virkistysalueena. Päivä-kodin ja alaasteen sijoittamista alueelle tutkitaan. Keski-Pasilan eri osa-alueita yhdistävä kävelyraitti suunnitellaan kulkevan asuinalueelta keskustakorttelin lävitse tornialueelle ja edelleen Veturitalleille. Keski-Pasilan jatkosuunnitteluun on kaupunginvaltuusto hyväksynyt osayleiskaavan käsittelyn yhteydessä seuraavat toivomusponnet: osayleiskaavaa toteutettaessa selvitetään mahdollisuudet myös metron laajentamiseen Pasilasta Sörnäisiin ja Pasilasta lentokentälle jatkosuunnittelun ja toteuttamisen kuluessa ei tingitä korkeiden rakennusten ja koko alueen arkkitehtuurisesta tasosta.

11 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 31/ (14) Kaupunginhallitus on kehottanut vuonna 2007 huomioimaan jatkosuunnittelussa mm. seuraavaa: julkisen tilan kaupunkikuvallisen laatutason tulee olla korkea sekä pääväylillä että jalankulku-ympäristössä, koska kysymys on identiteetiltään voimakkaasta keskusta-alueesta tulee selvittää mahdollisuudet lisätä asuntojen määrää Keski- Pasilassa ja etsiä ennakkoluulottomasti uusia asumisen sekä toimisto- ja asuinkäytön yhteensovittamisen muotoja. on kehottanut vuonna 2006, että jatkosuunnittelussa tutkitaan kaikki asumisen mahdollisuudet, jotta asukasmäärää voidaan lisätä alueella. Opetusvirasto on tutustunut kaupunkisuunnitteluviraston valmistelemaan Keski-Pasilan ratapihakortteleiden asemakaavan ja asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Opetustoimi tarkastelee hanketta tasapuolisen ja kattavan koulupalveluverkon näkökulmasta. Opetusvirastossa on arvioitu vuonna 2009 kaupunkisuunnitteluviraston Pasila-projektin laatiman suunnitelman Pasila, Kerrosalatiedot, Työpaikkamäärät, Asukasmäärät 1: pohjalta tarvittavia peruskouluja. Pasilan aluetta on tarkasteltu n asukkaan kokonaisuutena käsittäen Pohjois-Pasilan, Ilmalan, Keski- Pasilan ja Länsi-Pasilan. Keski-Pasilaan tulee varautua rakentamaan yhtenäinen peruskoulu n oppilasta varten. Pohjois-Pasilaan tarvitaan lisäksi n. 200 oppilaan alkuopetuskoulu päiväkodin kanssa samaan korttelitaloon. Toisin sanoen opetusviraston arvio koulutilatarpeesta poikkeaa Keski-Pasilan ratapihakorttelien asemakaavan ja asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetystä. Nuikkinen Kaisa, johtava arkkitehti, puhelin: kaisa.nuikkinen(a)hel.fi Kiinteistövirasto Geotekninen osasto Kiinteistöviraston geoteknisen osaston mielipide suunnittelun lähtökohdista Alueen pohjavesien turvaamiseksi tulee kaavoituksessa ottaa huomioon seuraavat lähtökohdat: Kaavoituksen yhteydessä tulee osoittaa riittävän laajat alueet katoilla ja kansirakenteilla muodostuvien hulevesien imeyttämistä varten. Imeytysrakenteiden paikkoja voidaan osoittaa katu-, puisto- ja

12 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 31/ (14) kansirakenteiden alle. Rakennusten alapohjien kuivatus tulee kuitenkin tarkastella yhdessä imeytysratkaisujen kanssa. Koko alueella tulee kattovesien ja kansirakenteiden hulevesien imeyttämisen olla suunnittelun ja toteutuksen lähtökohta. Niinimäki Risto, projektipäällikkö, puhelin: risto.niinimaki(a)hel.fi Kulttuurikeskus Kulttuurikeskuksella ei ole huomautettavaa asiassa. Kunnas Veikko, vs. kulttuurijohtaja, puhelin: veikko.kunnas(a)hel.fi Terveyskeskus Kaupunkisuunnitteluvirastossa valmistellaan asemakaavaa ja asemakaavan muutosta Keski-Pasilan Ratapihakortteleiden alueelle. Keski-Pasilan asuinaluetta suunnitellaan Pasilan sillan ja suunnitteilla olevan keskustakorttelin pohjoispuolelle. Suunnittelualue rajautuu idässä asemalaitureihin ja rantarataan, lännessä Pasilankatuun ja pohjoisessa rantaradan ylittävään Veturitien siltaan ja monitoimihallin tonttiin. Keski-Pasilan uudelle asuinalueelle on suunnitteilla asuntoja ja toimitiloja. Tavoitteena on omaleimainen ja monipuolinen, erinomaisten julkisten liikenneyhteyksien ja palveluiden vierellä oleva asuinalue. Mielipiteet suunnittelun lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on pyydetty toimittamaan viimeistään Keski-Pasilan uudelle asuinalueelle on suunnitteilla asuntoja noin 3000 asukkaalle ja toimitiloja noin 1000 työntekijälle. Keski-Pasilan eri osaalueita yhdistävä kävelyraitti suunnitellaan kulkevan asuinalueelta keskustakorttelin lävitse tornialueelle ja edelleen Veturitalleille. Liikkumisympäristö tulee tehdä miellyttäväksi ja esteettömäksi. Alueen lähimmät terveyspalvelut sijaitsevat Laakson sairaala-alueella, jonne tarvitaan Pasilan alueelta hyvät ja turvalliset kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen yhteydet. Lyhin reitti terveyspalveluihin kulkee keskuspuiston kautta. Reitin havaittavuutta, saavutettavuutta ja turvallisuutta tulee parantaa. Vuoden 2014 alusta alkaen väestö voi vapaasti hakeutua haluamalleen terveysasemalle.

13 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 31/ (14) Uusia kunnallisia terveyspalveluja terveyskeskus ei ole esittänyt alueelle. Kokonaisuudessaan Pasilan aluerakentamiskohteisiin rakennetaan vuosien aikana asunnot asukkaalle ja työpaikkaa (Taske , Kaupungin aluerakentamiskohteet). Tämän kokoisen väestömäärän terveyspalvelujen järjestäminen edellyttää laajennuksia muissa toimipisteissä. Sipiläinen Pirjo, arkkitehti, puhelin: pirjo.sipilainen(a)hel.fi Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö Asemakaavoitettava alue on Keski-Pasilan osayleiskaavassa varattu alueella asuinkerrostalojen alueeksi, jota kehitetään asumisen ja virkistyksen sekä tarpeellisen yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön. Suuri osa suunnittelualueesta on käytöstä poistettua ratapiha-aluetta. Alaratapihan järjestelyraiteet on purettu vuonna Rautatien ristikkosillat alueen koillisreunassa ovat tärkeä maamerkki. Pasilankadun varressa on metsäinen rinne sekä avokalliota. Pasilankadun varren toimistotalot muodostavat lännessä alueelle rakennetun reunan. Alueen luoteisreunassa sijaitsee Yleisradion alue. Monitoimihallin tontti rajaa suunnittelualuetta koillisessa. Alueen länsilaidalla kulkee Veturitie, joka on Metsäläntieltä Nordenskiöldinkadulle johtava pääkatu. Alueella on VR:n toimintaa palvelevia rakennuksia: VR:n toimistotalo, VR:n verstas ja varasto. Veturitien varrella on yksittäinen talo. Alueen länsireunassa Pasilankadun varressa kohoava kallioselänne on merkitty virkistysalueeksi, joka on maisemallisesti arvokas alue. Asemakaavan toteuttaminen edellyttää, että alueelta puretaan VR:n toimistotalo 1950-luvulta, VR:n verstas ja varasto sekä Veturitien varrella oleva yksittäinen talo. Veturitien itäpuolella sijaitsevan luvun VR:n Huoltorakennuksen (entinen Suokatu 7) piirustukset on laadittu Valtionrautateitten Ratateknillisen toimiston Huonerakennusjaostossa. Rakennuksessa on ollut henkilöstöravintola, puku- ja pesuhuoneita ja muita sosiaalitiloja. Keltaiseksi rapattu kolmikerroksinen rakennus edustaa tyypillistä 1950-luvun arkkitehtuuria

14 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 31/ (14) luonnonkivisokkeleineen ja julkisivukorostuksineen. Sen sijaitsee hyvin näkyvällä paikalla mäennyppylällä. Kaupunginmuseo arvioi vuonna 2004 alueella rakennusten suojelutavoitteita. Tuolloin alustavassa tarkastelussa kaupunginmuseo esitti rakennukselle suojelumerkintää. Alueen kokonaissuunnittelussa rakennuksen suojelua ei kuitenkaan ole pidetty mahdollisena. Kaupunginmuseolla ei ole huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Saresto Sari, tutkija, puhelin: sari.saresto(a)hel.fi Hallintokeskus Hallintokeskuksella ei ole asiasta lausuttavaa. Tammisto Mari, hallintosihteeri, puhelin: mari.tammisto(a)hel.fi