G-PROTEIINIKYTKENTÄISET RESEPTORIT
|
|
- Marika Hämäläinen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 G-PROTEIINIKYTKENTÄISET RESEPTORIT PAULI TURUNEN Medicum/fysiologia Alberts ym. Molecular Biology of the Cell kpl 15
2 MENU Mitä ovat G-proteiinit? Toimintaperiaate ja säätely yleisesti Monomeeriset G-proteiinit (esimerkkinä Ras) Heterotrimeeriset G-proteiinit ja niiden viestintä Mitä ovat G-proteiinikytketyt reseptorit (GPCR:t)? Rakenne Ligandit Reseptorien säätely TAUKO? Oreksiinit ja oreksiinireseptorit GPCR-viestinnän esimerkkinä GPCR viestinnän säätely ja monimuotoisuus
3 MITÄ OVAT G-PROTEIINIT (GTPaasit)? Solunsisäisiä proteiineja, joilla: Ominaisuus 1: sitovat guaniininukleotidejä Inaktiivinen, kun GDP kiinni Aktiivinen, kun GTP kiinni (konformaation muutos) Ominaisuus 2: hydrolysoivat GTP GDP + Pi Aktiivisuutta säätelee GDP/GTP vaihto/hydrolyysisykli P i G GDP GTP GDP GTP vaihdetaan GDP:n paikalle GTP hydrolysoidaan GTP G
4 G-PROTEIININ VIESTINTÄ ON PÄÄLLÄ VAIN NIIN KAUAN KUN GTP ON SITOUTUNEENA SIIHEN! MONIEN G-PROTEIINIEN HYDROLYYSIREAKTION KATALYYTTINEN NOPEUS ON VIESTINNÄN KANNALTA LIIAN HIDAS (jopa 4min -1 ) TOIMIVAAN VIESTINTÄÄN TARVITAAN MUITAKIN SÄÄTELYMEKANISMEJÄ, VAIKKA SYTOPLASMASSA ON 10x ENEMMÄN GTP:tä
5 G-PROTEIINIEN AKTIIVISUUDEN SÄÄTELY GDP/GTP vaihto/hydrolyysisyklin säätely GDP:n irtoamisen stimuloiminen (1) GTP:n sitoutumisen estäminen (2) GTP:n hydrolyysin nopeuttaminen (jopa 2000x (3) Apuproteiinit GEF:t 1 (guanine nucleotide exchange factor) GDI:t 2 (guanine nucleotide dissociation inhibitor) GAP:t 3 (GTPase accelerating protein) GAP = RGS:t (regulators of G-protein signaling) 1 aktiivinen GAP + inaktiivinen G G GDP GTP GDI GEF
6 G-PROTEIINIEN KOLME PÄÄLUOKKAA Monomeeriset G-proteiinit Heterotrimeeriset G-proteiinit Muut GTPaasit
7 MONOMEERISET G-PROTEIINIT Kutsutaan myös nimellä pienet G-proteiinit tai Ras-superperhe > 150 geeniä ihmisellä Usein esim. kasvutekijäreseptorit säätelevät (epäsuorasti) näitä Jako viiteen pääryhmään sekvenssin ja funktionaalisten tehtävien perusteella Ras superfamily Ras family 39 members Rho family 22 members Rab family 63 members Ran family 1 member Arf family 30 members Other 10 members
8 Ras-PERHEEN G-PROTEIINIT Ras GDP GTP H-, K- ja N-Ras (Rat sarcoma) Harvey, Kirsten, neuroblastoma Solunjakaantuminen ja selviytyminen (survival) Aktivoivat esim. Erk ja PI3K -reittejä P i Ras GTP GDP Pysyvästi aktiivinen Ras on klassinen esimerkki protoonkogeenistä GEF Merkitys lääkäreille: n. 30% syövistä Ras on mutatoitunut, haimasyövissä jopa 90%
9 HETEROTRIMEERISET G-PROTEIINIT G G G -kompleksi (kirjoitetaan usein G ) G ihmisellä tunnetaan 31 versiota, G 5 ja 11 G G sitoo GDP/GTP:n G :t jaetaan rakenteen perusteella neljään perheeseen: G i : (G i, G o, G z, G t, G gust) G s : (G s, G olf ) G q : (G q, G 11, G 14, G 15/16 ) G 12/13 : (G 12, G 13 )
10 HETEROTRIMEERISTEN G-PROTEIINIEN TOIMINTASYKLI GDP GTP aktiivinen P i G G G R GDP G G inaktiivinen GTP G
11 VIDEO GPCR-SYKLISTÄ
12 G s -VIESTINTÄ (AC ja PKA) G s GTPaasi inhiboituu koleratoksiinilla (V. cholerae ripuli) Aktivoitu Gs stimuloi adenylaattisyklaaseja (AC) ja lisää camp:n määrää solussa Esim. -adnergiset reseptorit, glukagonireseptori, makean aistiminen G s ATP camp adenylaattisyklaasi fosfodiesteraasi AMP
13 Käsitelty Juha Klefströmin luennolla!
14 G i -VIESTINTÄ Tunnetuimmat vaikutukset ovat adenylaattisyklaasin (AC) inhibition ja fosfodiesteraasin aktivointi (PDE) mm. näköaisti Reseptoreita esim. ACh:n muskariiniset M2- ja M4-reseptorit, histamiinin H3- ja H4-reseptorit, rhodopsiini G i Valoreseptorisoluissa adenylaattisyklaasi fosfodiesteraasi G t fosfodiesteraasi ATP camp AMP cgmp GMP
15 G q -VIESTINTÄ: fosfolipaasi-c (PLC ) reitti PIP 2 - hydrolyysi G q PLC DAG PIP2 IP 3 Muodostuu 2 viestimolekyyliä: DAG ja IP 3 PIP 2 = phosphatidyyli-inositoli-4,5-bisfosfaatti DAG = diasyyliglyseroli IP 3 = inositoli-1,4,5-trisfosfaatti MBC 15-28
16 G q -VIESTINTÄ: fosfolipaasi-c (PLC) reitti jatkuu IP 3 : kalsiumin (Ca 2+ ) vapautus ja DAG aktivoi proteiinikinaasi C:n
17 Ca 2+ LYHYESTI Yksi tärkeimmistä toisioläheteistä [Ca 2+ ] i pidetään hyvin pienenä 10-7 M (sakkaus) Viestinnässä Ca 2+ peräisin lähinnä ER:stä (release) tai solun ulkopuolelta (influx), harvemmin mitokondrioista Ca 2+ sitovat proteiinit Varastoissa ER:ssä mm. calsequesterin ja calreticulin Signaloinnissa moni entsyymi, esim. PKC ja Ca 2+ sensori calmodulin Calmodulin on rakenteellinen osa monia proteiineja (esim. CaMK II) [Ca 2+ ] i muutos on lyhytaikainen ja usein oskilloiva Eri pitoisuudet aktivoivat eri proteiineja
18 ENTÄS -ALAYKSIKKÖ? Stabiili dimeeri, ei dissosioidu, pitää G :n inaktiivisena? Liikkuu membraanin tasossa lipidiankkurin avulla (G ) Osallistuu myös viestintään, kohteena esim. K + -kanavat, Ca 2+ -kanavat Hyperpolarisaatio
19 YHTEENVETO G-PROTEIINEISTA Monomeeriset G-proteiinit Rakentuvat yhdestä proteiiniketjusta Sytoplasmisia Usein reseptorista alavirtaan signaalivälitysreitillä GTPaasi-aktiivisuus GTP/GDP sykli (on/off) Apusäätelijät (GEF, GAP) Trimeeriset G-proteiinit Muodostuvat kolmesta eri proteiinista +, ) Myös sytoplasmisia Sitoutuvat GPCR:iin suoraan GTPaasiaktiivisuus G -alayksikössä GTP/GDP sykli (on/off) Apusäätelijät (GEF, GAP) reseptori toimii GEF:na + Muut GTPaasit (esim. tubuliini, monet elongaatiofaktorit jne.)
20 G-PROTEIINIKYTKETYT RESEPTORIT (GPCR) Suurin kalvoproteiinien perhe ja yksi suurimmista proteiiniperheistä Nisäkkäillä 800 (ihminen)-2000 (hiiri) geeniä lajista riippuen (+vaihtoehtoinen silmukointi). Hyönteisilläkin satoja geenejä, löytyvät myös hiivasoluista Tärkein lääkeainekohde (suoraan tai epäsuorasti) > 50% lääkeaineista Viestivät heterotrimeeristen G-proteiinien kautta (toimii GEF:na) Synonyymejä 7-TM reseptorit, serpentiinireseptorit, heptahelikaasi reseptorit
21 GPCR PERUSRAKENNE 7 solukalvon läpäisevää proteiiniketjua ( helix) N-terminaalinen solunulkoinen osa Mukana joidenkin ligandin sitoutumisessa C-terminaalinen sytoplasminen osa Reseptorin aktivoituessa sitoutuu G-proteiineihin Tertiaarinen rakenne on nippumainen
22 GPCR LIGANDIKIRJO ON VALTAVA Biogeeniset amiinit Haju- ja makumolekyylit Aminohapot Ioni Ca 2+ Nukleotidit Fotoni 2-AG Lipidit Peptidit Glykoproteiinihormonit Orexin A
23 ERI LIGANDIT SITOUTUVAT ERI KOHTIIN RESEPTORISSA Ligandin rakenne määrittää sitoutumispaikan Lipidiligandit menevät membraaniin ja siirtyvät siitä GPCR:n Tarkka mekanismi tunnetaan vain muutamasta reseptorista Esim. monet aminohapot, lipidit, nukleotidit FSH, LG, TSH Ca 2+, glutamaatti Vrt. videon sitoutumiskohta
24 GPCR RAKENNEVARIAATIO ON MYÖS SUURI GRAFS-luokittelu Glutamaatti- Rhodopsin- Adhesion- Frizzled- Sekretiini-reseptoriperhe Perustuu sekvenssin ja rakenteen samankaltaisuuteen Muita luokittelujakin löytyy!
25 JOITAIN GPCR VAIKUTTAVIA LÄÄKEAINEITA Reseptori Lääkeaine vaikutus M3 Atropiini (antagonisti) laajentaa pupiileja Skopolamiini (antagonisti) matkapahoinvointiin 1 Propranolol (antagonisti) betasalpaaja 2 Salbutamol (agonisti) bronkodilaattori astmaan AT1 Losartan (antagonisti) angioiotensiinin reseptorin blokkeri; verenpaine D2 Levodopa (agonisti) Parkinsonin tauti
26 ORVOT RESEPTORIT (Orphan receptors) Tunnetaan lukuisia GPCR geenisekvenssejä (tai proteiineja), joiden fysiologinen ligandi on tuntematon (140 kpl vuonna 2012) Potentiaalisia tulevaisuuden lääkeaineiden kohdemolekyylejä Tämänhetkiset lääkekohteet Erinomainen tutkimuskohde lääkekehittelystä kiinnostuneille!
27 GPCR-VIESTINNÄN SÄÄTELY Useimmiten viesti pyritään pitämään mahdollisimman lyhytaikaisena ja paikallisena viestimolekyylin poisto tai hajotus sekä solunulkoiset että -sisäiset viestimolekyylit viesti pysyy päällä vain niin kauan kuin sitä aktiivisesti tuotetaan kohteen epäherkistyminen (desensitisaatio) ja downregulation jatkuvassa stimulaatiossa vaste pienenee proteiinikohteen muokkaus (esim. fosforylaatio by GRK) tai ilmentymistason väheneminen (arrestiinin sitoutuminen, sisäänotto ja mahd. hajotus) Joissakin tilanteissa päinvastaista: viesti jää päälle tai jopa vahvistuu
28 GPCR-VIESTIN NEGATIIVINEN SÄÄTELY LIGANDI ligandin saatavuus ja stabiilisuus GPCR Epäherkistyminen (desensitisaatio), reseptorin sisäänotto (internalisaatio), reseptorin hajotus, viestireitin muuttuminen G-proteiini GTP-hydrolyysi Kohdeproteiini Toisiolähetti desensitisaatio, hajotus HUOM! Pitkällä aikavälillä geenisäätelyn muutoksia
29 YHTEENVETO Erilaisia GPCR:ta on monia, sitovat rakenteeltaan erilaisia ligandeja Ligandin sitoutuessa aktivoivat heterotrimeeristen G-proteiinien G alayksikön GDP GTP vaihdon Erilaisia G-proteiineja on lukuisia (G s, G i, G q jne.) G s aktivoi adenylaattisyklaasin (AC); camp soluissa nousee G i inhiboi AC:n; camp laskee G q nostaa solunsisäistä [Ca 2+ ] GPCR-viestintää vaimennetaan monella tasolla
30 TAUKO
31 GPCR-LUENTO PART 2: OREKSIINIT JA OREKSIINIRESEPTORIT & GPCR VIESTINNÄN SÄÄTELY Oreksiiniviestintä esimerkkinä GPCR:ien toiminnasta fysiologiassa Uni/Valvesykli Syöminen ja metabolia Termoregulaatio Palkitsemisjärjestelmä/addiktiot Synapsinen plastisuus, oppiminen ja muisti Kivun modulointi keskushermostotasolla Ruoansulatuskanava eritystoiminnan säätely Endokriinisen erityksen säätely Rasvakudoksen toiminnan säätely
32 OREKSIINIT Neuropeptidejä Oreksiini-A ja oreksiini B (hypokretiini 1 ja 2)
33 OREKSIINIRESEPTORIT OX 1 R OX 1 - ja OX 2 -reseptorit G-proteiinikytkentäisiä (erityisesti Gq, mutta ainakin koe-oloissa myös Gs ja Gi) Poikkeuksellisen monimutkainen solutason signalointi OX 2 R
34 OREKSIINIT KESKUSHERMOSTOSSA Oreksiergiset somat Lateraalinen hypothalamus
35 OREKSIINIT KESKUSHERMOSTOSSA Oreksinergiset aksonit Hypothalamus, thalamus, aivorunko, selkäydin, aivokuori...
36 OREKSIINIEN KESKUSHERMOSTOVAIKUTUKSIA Lisääntynyt ruokahalu (ja metabolinen nopeus?) anatomia oreksiini-injektio aivojen ventrikkelitilaan lisää ruokahalua lyhyellä tähtäimellä mahd. lisääntynyt metabolinen nopeus tai aktiivisuuden lisääntyminen (tehostaa syömistä) Sakurai et al., Cell 92, , 1998
37 OREKSIINIEN KESKUSHERMOSTOVAIKUTUKSIA Valvetilan ja unirytmin säätely anatomia oreksiini-injektio aivojen ventrikkelitilaan lisää valveillaoloaikaa ja vähentää uniaikaa (ennen kaikkea REMunta) sairaudet... narkolepsian ja oreksiinien välillä on vahva yhteys ctrl oreksiini-a arousal REM SWS1 SWS2 Hagan et al., PNAS 96, , 1999
38 Dr. Mignot, Stanford University Koiran perinnöllinen Ihmisen sporadinen oreksiinit OX 2 -reseptori oreksiini oreksiinireseptorit
39 NARKOLEPSIA % eri ihmispopulaatioissa Chemelli et al., Cell 98, , 1999 Oireet päiväsaikaan hypersomnia katapleksia, hallusinaatiot nukahtaessa ja herätessä, uniparalyysi jne. diagnostisesti mm. lyhyt nukahtamisaika (erityisesti REM-uneen) pidetään siis ennen kaikkea REMunen säätelyhäiriönä Oreksiinien ajatellaan stabiloivan valvetilan
40 NARKOLEPSIA Epäillään autoimmuuniksi sairaudeksi, oreksinergiset neuronit kuolevat vahva assosiaatio HLA-DQB1*0602:n kanssa Post-mortem tutkimuksessa oreksinergiset neuronit puuttuvat Pandemrix-rokote yhteydessä sporadiseen narkolepsiaan, mekanismi tuntematon Jotkut tutkimukset ovat osoittaneet autovasta-aineita potilasnäytteistä, mutta data on puutteellista
41 OREKSIINIEN MOLEKYLAARINEN VIESTINTÄ Viestimolekyylissä (tässä oreksiini) ei itsessään ole viestiä, vaan sisältö riippuu vastaanottavasta solusta! Samanlaisten solujen erilainen "kytkentä": jos oreksiini injisoidaan tiettyihin tumakkeisiin, saadaan ruokahaluvaste, toisista taas valvetila, kolmansista stressivaste jne. Solutasolla erilainen molekylaarinen viestintä esim. mihin G :an reseptori solussa kytkee Millaisen pitoisuuden oreksiinia reseptori vastaanottaa Kuinka kauan stimulus kestää Oreksiinireseptorit lisäävät Ca 2+, camp, aktivoivat monia lipaaseja, jotka tuottavat lipidiviestimolekyylejä (esim. 2-AG, eräs endokannabinoidi), aktivoivat kinaaseja (p38 MAPK).
42 NOPEAT OREKSIINIVASTEET: NEUROEKSITAATIO Voi vaikuttaa sekä pre- että postsynaptisella puolella synapsia Eriksson et al., J. Neurosci., 2001
43 PITKÄAIKAISET OREKSIINIVASTEET: ohjelmoitu solukuolema periferiassa Aikaansaavat ohjelmoidun solukuoleman tietyissä solutyypeissä Spesifinen syöpäsoluilla? Esim. paksunsuolen syöpäsolut kuolisivat, mutta normaalit epiteelisolut eivät Laburthe M and Voisin T Br J Pharmacol. 2012
44 MISTÄ RIIPPUU GPCR:n VASTEEN TYYPPI? oreksiinit Ligandin konsentraatiosta Ligandin vaikutusajasta solujakaantuminen/ selviytyminen/ erilaistuminen solukuolema
45 MISTÄ RIIPPUU VASTEEN TYYPPI: RESEPTORIEROT GPCR GPCR Ionikanava M 2 (Gi) M 1 (Gq) Ionikanava camp, Ca 2+ depolarisaatio Selitys: erilainen reseptori samalle ligandille (muskariininen vs. nikotiini), eri isomuodot reseptorista (M1, M2, M3, M4, M5)
46 MISTÄ RIIPPUU VASTEEN TYYPPI: SIGNAALIREITTIEN INTERGAATIO Esim. adenylylsyklaasin stimulaatio +/- Ca 2+ tuottaa erilaisen vasteen (tässä geenituotteen aktiivisuus) Selitys: eri viestireittien yhdistelmät, viestien samanaikaisuus tai viestinnän loppuminen MBC 15-4
47 MISTÄ RIIPPUU VASTEEN TYYPPI: G- PROTEIINIVASTEET SOLUN SISÄLLÄ GPCR G s G i G q G 12 G Selitys: sama reseptori voi kytkeä eri G-proteiineihin
48 MISTÄ RIIPPUU VASTEEN TYYPPI: SIGNALOINTIKOMPLEKSIT Solut ovat kompartmentalisoituneita Eri "kokotasoja" soluorganelleista yksittäisten molekyylien muodostamiin komplekseihin Signalointikompleksit varmistavat Spesifisiteetin Nopeuden (esim. glykolyysin entsyymitunnelit ) Ekonomian (paikallinen hot spot)
49 ESIMERKKEJÄ SIGNALOINTIKOMPLEKSEISTA Post-synaptic densities (PSD) ja T-solun aktivointi perustuvat proteiini proteiini-interaktioille Adaptoriproteiinit = scaffold-proteiinit liittävät yhteen muita proteiineja mahdollistaen viestinnän E S Adaptori T-soluissa LAT Kreienkamp, Curr. Opinion Pharmacol, 2002
50 YHTEENVETO GPCR:t fysiologiset vaikutukset ovat moninaiset ja riippuvat ligandin lisäksi ainakin Reseptorista (kudosspesifiset isomuodot) (samaan) reseptoriin kytkevistä eri G-proteiineista Signaalireittien vuoropuhelusta Signalointikomplekseista solun sisällä
51 KIITOS!
Signalointi: G-proteiinikytkentäiset reseptorit ja oreksiinit
Jyrki ukkonen H, läinlääketieteellisten biotieteiden osasto email jyrki.kukkonen@helsinki.fi ignalointi: -proteiinikytkentäiset reseptorit ja oreksiinit -proteiinikytkentäiset reseptorit uurin solukalvoreseptoriperhe
LisätiedotMa > GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING
Ma 5.12. -> GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Cell-Surface Receptors Relay Extracellular Signals via Intracellular Signaling Pathways Some Intracellular Signaling Proteins Act as Molecular Switches
LisätiedotNeuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013
Neuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013 Neuroendokriinisen järjestelmän säätely elimistössä Neuropeptidit Peptidirakenteisia hermovälittäjäaineita
LisätiedotReseptoripotentiaalista (RP) aktiopotentiaaliin
Haju- ja makuaisti Reseptoripotentiaalista (RP) aktiopotentiaaliin Reseptoristimulaatio lokaalinen sähköinen ärtyminen (melkein aina depolarisaatio) RP syntymekanismi vaihtelee aistimesta toiseen RP leviää
LisätiedotPostsynaptiset tapahtumat Erityyppiset hermovälittäjät
Postsynaptiset tapahtumat Erityyppiset hermovälittäjät Pienmolekylaariset mm. asetyylikoliini, noradrenaliini, serotoniini, histamiini käytetäänuudestaan vapautumisen jälkeen ja kuljetetaan takaisin vesikkeleihin
LisätiedotENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia)
ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia) Elämän edellytykset: Solun täytyy pystyä (a) replikoitumaan (B) katalysoimaan tarvitsemiaan reaktioita tehokkaasti ja selektiivisesti eli sillä on oltava
LisätiedotNarkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset
Narkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset Outi Vaarala, Immuunivasteyksikön päällikkö, THL Narkolepsian kulku - autoimmuunihypoteesiin perustuva malli Hypokretiinia Tuottavat neuronit
Lisätiedotβ-adrenoseptorit ja niiden merkitys astmassa sekä sydänsairauksissa
Kandidaatintutkielma β-adrenoseptorit ja niiden merkitys astmassa sekä sydänsairauksissa Jussi Talvitie Oulun yliopisto Biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunta 2019 Sisällysluettelo 1. G-proteiinikytkentäiset
LisätiedotNeuronin Fysiologia. Lepojännite ja aktiopotentiaali
Neuronin Fysiologia Lepojännite ja aktiopotentiaali Molekyylitasolla hermosolun toiminnalliset yksiköt koostuvat hermovälittjä-reseptoreista sekä Receptors and channels Ionotropic G-protein coupled Enzyme
LisätiedotVastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan
1 1) Tunnista molekyylit (1 piste) ja täytä seuraava taulukko (2 pistettä) a) b) c) d) a) Syklinen AMP (camp) (0.25) b) Beta-karoteeni (0.25 p) c) Sakkaroosi (0.25 p) d) -D-Glukopyranoosi (0.25 p) 2 Taulukko.
LisätiedotKurssiin sisältyvät kappaleet kirjasta Tortora et al. (Microbiology) ja Alberts et al. (Essential Cell Biology), 1/2
Kurssiin sisältyvät kappaleet kirjasta Tortora et al. (Microbiology) ja Alberts et al. (Essential Cell Biology), 1/2 Luento 1: Yleisten asioiden jälkeen: MB, luku 1 (s. 28-49) Luento 2: Luku 1 jatkuu +
LisätiedotSytosoli eli solulima. Sytosoli. Solunsisäiset rakenteet, kalvostot ja proteiinien lajittelu (Chapter 12 Alberts et al.)
Solunsisäiset rakenteet, kalvostot ja proteiinien lajittelu (Chapter 12 Alberts et al.) Figure 12-1 Molecular Biology of the Cell ( Garland Science 2008) Sytosoli eli solulima Sytosoli määritellään operatiivisesti
LisätiedotEssential Cell Biology
Alberts Bray Hopkin Johnson Lewis Raff Roberts Walter Essential Cell Biology FOURTH EDITION Chapter 16 Cell Signaling Copyright Garland Science 2014 1 GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Signals Can Act
LisätiedotELEC-C2210 Molekyyli- ja solubiologia
ELEC-C2210 Molekyyli- ja solubiologia Entsyymikatalyysi Vuento & Heino ss. 66-75 ECB: Luku 3, s. 90-93 & luku 4, s. 144- Dos. Tuomas Haltia, Biotieteiden laitos, biokemia ja biotekniikka Miten entsyymit
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava
LisätiedotIhmisen endokriiniset rauhaset
Ihmisen endokriiniset rauhaset Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä 2/2 Erittäviä soluja myös Sydämen eteisessä Mahalaukussa (kromaffiiniset solut) Rasvakudoksessa (adiposyytit)
LisätiedotVerisuonen toiminnan säätely ja siihen vaikuttavat lääkeaineet
venytysanturi Suonen pala Verisuonen toiminnan säätely ja siihen vaikuttavat lääkeaineet Farmakologian kurssityö Sydän, verenkierto ja munuainen Syksy 2012 Valtimo- ja laskimosuonen rakenne Verisuonen
LisätiedotKäsitteitä. Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä. Sisäeriterauhanen
Käsitteitä Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä 1/2 Umpirauhanen vs. sisäeriterauhanen Endokrinologia Parakriininen Autokriininen Neurotransmitteri Reseptori Sisäeriterauhanen
LisätiedotSukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20
elsingin yliopisto/tampereen yliopisto enkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe ukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20 olujen kalvorakenteiden perusrakenteen muodostavat amfipaattiset
LisätiedotLaskuharjoitus 4 selitykset Juha-Matti Alakoskela, jmalakos@cc.helsinki.fi
Laskuharjoitus 4 selitykset Juha-Matti Alakoskela, jmalakos@cc.helsinki.fi Tehtävä 1: Solusykli, 0 9 p. Etsi oppikirjasta (ainakin Lehningeristä ja Albertsista löytyy) tai verkosta kuva solusyklistä (cell
LisätiedotYMPYROI OIKEAT VAIHTOEHDOT
YMPYROI OIKEAT VAIHTOEHDOT Jokaisesta kysymyksestä saa yhden pisteen, jos siitä on valittu oikea(t ) vaihtoehdot. Jos jokin oikea väittämä puuttuu, tai väärä väittämä on merkitty oikeaksi, vastaus antaa
LisätiedotKipu. Oleg Kambur. Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 23.6.2015
Katekoli-O-metyylitransferaasi ja kipu Oleg Kambur Kipu Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 1 Katekoli-O-metyylitransferaasi (COMT) proteiini tuotetaan
LisätiedotMuuttumaton genomi? Genomin ylläpito. Jakson luennot. Luennon sisältö DNA:N KAHDENTUMINEN ELI REPLIKAATIO
Muuttumaton genomi? Genomin ylläpito SNP 14.1.2013 Tiina Immonen Biolääketieteen laitos Biokemia ja kehitysbiologia Jakson luennot Mitä on genomilääketiede? Dan Lindholm Genomin ylläpito Tiina Immonen
LisätiedotFARMAKODYNAMIIKKA 10/14/13. Farmakodynamiikka. Erilaisia lääkeaineita. Mikä on lääke? Mikä lääkeaine? Vaikuttaakseen lääkeaineen on sitouduttava
Farmakodynamiikka FARMAKO- φάρµακον, lääkeaine- DYNAMIIKKA δύναµις, voima, kyky, taito, teho ääkeaineiden vaikutusmekanismin ja vaikutuksen tutkiminen FARMAKODYNAMIIKKA Esko Kankuri 14.10.2013 Vaikuttaakseen
LisätiedotHenkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe. Sukunimi Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20
elsingin yliopisto/tampereen yliopisto enkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe Sukunimi 24. 5. 2004 Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20 Solujen kalvorakenteet rajaavat solut niiden ulkoisesta ympäristöstä
LisätiedotHermoimpulssi eli aktiopotentiaali
Hermoimpulssi eli aktiopotentiaali Piirrä opettajan johdolla kuvat hermoimpulssin etenemisestä 1. KAIKKI solut ovat sähköisesti varautuneita o sähköinen varaus solun sisäpuolella on noin 70 millivolttia
LisätiedotYhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa II. Niko Lankinen
Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa II Niko Lankinen Sisältö Neuroneille tyypilliset molekyylit Suoraa jatkoa Niinan esitykseen Alkion aivojen vertailua Neuromeerinen malli Neuromeerisen mallin
LisätiedotYoshinori Ohsumille Syntymäpaikka Fukuoka, Japani 2009 Professori, Tokyo Institute of Technology
Lääketieteen Nobel-palkinto 2016 Yoshinori Ohsumille hänen autofagian mekanismeja koskevista löydöistään. Yoshinori Ohsumi 1945 Syntymäpaikka Fukuoka, Japani 2009 Professori, Tokyo Institute of Technology
LisätiedotTunnetut endokannabinoidireseptorit
Endokannabinoidit Historia Tunnetut endokannabinoidireseptorit Esiintyvät deuterostomeilla (nilviäisistä nisäkkäisiin) Tunnistettu kaksi pääasiallista tyyppiä: CB 1 (1990) ja CB 2 (1993), ensimmäisestä
LisätiedotGenomi-ilmentyminen Genom expression (uttryckning) Nina Peitsaro, yliopistonlehtori, Medicum, Biokemia ja Kehitysbiologia
Genomi-ilmentyminen Genom expression (uttryckning) DNA RNA 7.12.2017 Nina Peitsaro, yliopistonlehtori, Medicum, Biokemia ja Kehitysbiologia Osaamistavoitteet Lärandemål Luennon jälkeen ymmärrät pääperiaatteet
LisätiedotHermosolu 3. Hermosolu. Hermosolu 1. Hermosolun rakenne 1. Hermosolu 2. Hermosolun rakenne 2
Hermosolu 3 Hermosolu Oppiminen yksinkertaisissa systeemeissä pienen neuronijoukon ominaisuuksissa tapahtuvia muutoksia Hermosolu 1 Hermosolun rakenne 1 Ominaisuudet ärtyvyys sähköisen signaalin kuljetus
Lisätiedotvauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit
vauriotyypit Kudosvaurion mekanismit Autoimmuniteetti Petteri Arstila Haartman-instituutti Antigeenin tunnistus HLA:ssa pitää sisällään autoimmuniteetin riskin: jokaisella on autoreaktiivisia lymfosyyttejä
LisätiedotHappi solujen toimintojen säätelijänä Mikko Nikinmaa
Happi solujen toimintojen säätelijänä Mikko Nikinmaa Elämä maapallolla nykymuotoisena olisi mahdotonta ilman happea. Happi osallistuu mitokondrioiden energiantuotantoon vastaanottamalla elektroninsiirtoketjun
LisätiedotPROTEIINIEN MUOKKAUS JA KULJETUS
PROTEIINIEN MUOKKAUS JA KULJETUS 1.1 Endoplasmakalvosto Endoplasmakalvosto on organelli joka sijaitsee tumakalvossa kiinni. Se on topologisesti siis yhtä tumakotelon kanssa. Se koostuu kahdesta osasta:
LisätiedotKarl Åkerman. Synapsit
Karl Åkerman Synapsit Synapsen Kahden hermosolun välinen kytkentä kohta hermopääte eli aksonin päätepiste yhdestä solusta kytkeytyy toiseen soluun Synapsi on tärkein yksikkö hermoston viestinnässä synapsit
LisätiedotHermosolu tiedonkäsittelyn perusyksikkönä. Muonion lukio Noora Lindgrén
Hermosolu tiedonkäsittelyn perusyksikkönä Muonion lukio 20.8.2018 Noora Lindgrén Hermosolu perusyksikkönä äärimmäisen monimutkaisessa verkostossa Aivoissa on lähes sata miljardia hermosolua Aivojen toiminta
LisätiedotBiokemian perusteet 26.9.2012: Hemoglobiini, Entsyymikatalyysi
Biokemian perusteet 26.9.2012: Hemoglobiini, Entsyymikatalyysi Dos. Tuomas Haltia Sirppisoluanemia, Hb-mutaatio Glu-6 Val Hemoglobiini allosteerinen hapen kuljettajaproteiini (ei ole entsyymi!) Allosteerinen
LisätiedotMiten Harjoittelu Muokkaa Aivoja?
UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja? Janne Avela & Susanne Kumpulainen Hermolihasjärjestelmän tutkimuskeskus, Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Sisältö: Aivojen plastisuus
LisätiedotLuento 8 6.3.2015. Entrooppiset voimat Vapaan energian muunoksen hyötysuhde Kahden tilan systeemit
Luento 8 6.3.2015 1 Entrooppiset voimat Vapaan energian muunoksen hyötysuhde Kahden tilan systeemit Entrooppiset voimat 3 2 0 0 S k N ln VE S, S f ( N, m) 2 Makroskooppisia voimia, jotka syntyvät pyrkimyksestä
LisätiedotHermosolu 1. Hermosolu 2. Hermosolu 3. Hermosolun rakenne 1. Hermosolun rakenne 2. Hermosolu
Hermosolu Hermosolu 1 Ominaisuudet ärtyvyys sähköisen signaalin kuljetus proteiinit mukana signaalin muodostumisessa ja kuljetuksessa aktiopotentiaali (pitkän matkan kuljetus) Neuronien väliset yhteydet
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA 5 HORMONIT OVAT ELIMISTÖN TOIMINTAA SÄÄTELEVIÄ VIESTIAINEITA Avainsanat aivolisäke hormoni hypotalamus kasvuhormoni kortisoli palautesäätely rasvaliukoinen hormoni reseptori stressi
LisätiedotThe Plant Cell / Sytoskeleton
The Plant Cell / Sytoskeleton Sytoskeleton koostuu solulimassa olevista polymeeriverkostoista Informaatiota rakenteiden 3- ulotteisesta järjestäytymisestä. Solubiologian luennot 2003, kasvitiede Sytoskeletonin
LisätiedotGenomin ylläpito Tiina Immonen BLL Lääke8eteellinen biokemia ja kehitysbiologia
Genomin ylläpito 14.1.2014 Tiina Immonen BLL Lääke8eteellinen biokemia ja kehitysbiologia Luennon sisältö DNA:n kahdentuminen eli replikaa8o DNA:n korjausmekanismit Replikaa8ovirheiden korjaus Emäksenpoistokorjaus
LisätiedotMitä elämä on? Astrobiologian luento 15.9.2015 Kirsi
Mitä elämä on? Astrobiologian luento 15.9.2015 Kirsi Määritelmän etsimistä Lukemisto: Origins of Life and Evolution of the Biosphere, 2010, issue 2., selaile kokonaan Perintteisesti: vaikeasti määriteltävä
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä
LisätiedotHERMOSTON FYSIOLOGIA I
Hermoston fysiologia I 1 HERMOSTON FYSIOLOGIA I Biosähköiset ilmiöt Kalvopotentiaali Hermosolun lepopotentiaali Hermosolun aktiopotentiaali Ionikanavat Intrasellulaarinen/ekstrasellulaarinen mittaus Neuronin
LisätiedotNikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry
Nikotiniriippuvuus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiini On keskushermoston reseptoreita stimuloiva ja sen välittäjäaineita (asetylkoliini,
Lisätiedotkivunhoito.info Kivun kliininen fysiologia
Kivun kliininen fysiologia Kliininen kivun fysiologia neurobiologia neurofarmakologia Kivunhoito.info: Kivun kliininen fysiologia 4:1 Kipu on epämiellyttävä sensorinen ja emotionaalinen kokemus, joka liittyy
LisätiedotGenomin ilmentyminen Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma
Genomin ilmentyminen 17.1.2013 Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma liisa.kauppi@helsinki.fi Genomin ilmentyminen transkription aloitus RNA:n synteesi ja muokkaus DNA:n ja RNA:n välisiä eroja
LisätiedotModuloivat hermoverkot. Tarja Stenberg
Moduloivat hermoverkot Tarja Stenberg Tausta Viestintämuodot Aivot Ihmisen aivoissa noin 10*10 12 aivosolua ja 100*10 12 hermoston tukisolua vastasyntyneellä noin 2500 synapsia per neuroni, aikuisella
LisätiedotEpigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia
Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia 12.12.2017 Epigenetic inheritance: A heritable alteration in a cell s or organism s phenotype that does
LisätiedotSyöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna
Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka nämä solut ovat tietyssä mielessä meidän omiamme, ne polveutuvat itsenäisistä yksisoluisista elämänmuodoista, jotka ovat säilyttäneet monia itsenäisen
LisätiedotTupakkariippuvuuden neurobiologia
Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tiina Merivuori, keuhkosairauksien ja allergologian el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry 7 s Nikotiinin valtimo- ja laskimoveripitoisuudet
LisätiedotLääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15
Tampereen yliopisto Henkilötunnus - Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe 18.5.2018 Tehtävä 1 Pisteet / 15 1. Alla on esitetty urheilijan
LisätiedotPeptidi ---- F ----- K ----- V ----- R ----- H ----- A ---- A. Siirtäjä-RNA:n (trna:n) (3 ) AAG UUC CAC GCA GUG CGU (5 ) antikodonit
Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe Sukunimi 24.5.2006 Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20 Osa 1: Haluat selvittää -- F -- K -- V -- R -- H -- A peptidiä
LisätiedotSolun Kalvot. Kalvot muodostuvat spontaanisti. Biologiset kalvot koostuvat tuhansista erilaisista molekyyleistä
Solun Kalvot (ja Mallikalvot) Biologiset kalvot koostuvat tuhansista erilaisista molekyyleistä Biokemian ja Farmakologian erusteet 2012 Kalvot muodostuvat spontaanisti Veden rakenne => ydrofobinen vuorovaikutus
LisätiedotDrug targeting to tumors: Principles, pitfalls and (pre-) cilinical progress
Drug targeting to tumors: Principles, pitfalls and (pre-) cilinical progress Twan Lammers, Fabian Kiessling, Wim E. Hennik, Gert Storm Journal of Controlled Release 161: 175-187, 2012 Sampo Kurvonen 9.11.2017
LisätiedotNeuronifysiologia 2. Jänniteherkät ionikanavat
Neuronifysiologia 2 Jänniteherkät ionikanavat Jänniteherkät ionikanavat Tyyppi Na + kanavat K + kanavat Ca 2+ kanavat Merkitys aktiopotentiali aktiopotentiali inhibiitio transmitteri vapautuminen plastisiteetti
LisätiedotEpigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia
Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia 21.1.2014 Epigeneettinen säätely Epigenetic: may be used for anything to do with development, but nowadays
LisätiedotTuki- ja liikuntaelimistö, liikkuminen II
Hermo-lihasliitos (NMJ) Tuki- ja liikuntaelimistö, liikkuminen II synapsi, joka rakenteellisesti ja toiminnallisesti erikoistunut siirtämään signaalin motoneuronista lihassoluun rakentuu viidestä komponentista:
LisätiedotSolujen viestintäjärjestelmät. Katri Koli, Solu- ja molekyylibiologian dosentti Helsingin Yliopisto 16.04.2014
Solujen viestintäjärjestelmät Katri Koli, Solu- ja molekyylibiologian dosentti Helsingin Yliopisto 16.04.2014 Solujen kasvu Geneettinen koodi Liukoiset viestimolekyylit Kontakti ympäristöön Kantasolut
LisätiedotRibosomit 1. Ribosomit 4. Ribosomit 2. Ribosomit 3. Proteiinisynteesin periaate 1
Ribosomit 1 Ribosomit 4 Palade & Siekevitz eristivät jaottelusentrifugaatiolla ns. mikrosomeja radioakt. aminohapot kertyivät mikrosomeihin, jotka peräisin rer:ää sisältävistä soluista proteiinisynteesi
LisätiedotRibosomit 1. Ribosomit 2. Ribosomit 3
Ribosomit 1 Palade & Siekevitz eristivät jaottelusentrifugaatiolla ns. mikrosomeja radioakt. aminohapot kertyivät mikrosomeihin, jotka peräisin rer:ää sisältävistä soluista proteiinisynteesi soluliman
LisätiedotNeuronin fysiologia 3. Ionikanavat Ligandi aktivoidut
Neuronin fysiologia 3 Ionikanavat Ligandi aktivoidut Ligandi aktivoidut ionikanavat Kanavat koostuvat reseptoriosasta joka sitoo hermovälittäjäaineita sekä ionikanavasta joka aukeaa välittäjän sitouduttua
LisätiedotSolun tuman rakenne ja toiminta. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012
Solun tuman rakenne ja toiminta Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012 Hermosolun rakkulamainen tuma Monenlaisia tumia Valkosolujen tumien monimuotoisuutta Lähde: J.F.Kerr, Atlas of Functional Histology
LisätiedotBIOLOGIAN KYSYMYKSET
BIOLOGIAN KYSYMYKSET Biologian osakokeessa on 10 kysymystä. Tarkista, että saamassasi vastausmonisteessa on sivut 1-10 numerojärjestyksessä. Tarkastajien merkintöjä varten 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 max 80p
Lisätiedot- Extra: PCR-alukkeiden suunnittelutehtävä haluttaessa
Kertaus CHEM-C2300 0 Tällä luennolla: - Oletteko lukeneet artikkelia, käydäänkö läpi? - Ehdotuksia tenttikysymyksiin? - Käydään läpi kurssin keskeiset asiakokonaisuudet otsikkotasolla - Extra: PCR-alukkeiden
LisätiedotKivun fysiologiasta ja mekanismeista. Simo Järvinen fysiatrian erik.lääkäri kivunhoidon ja kuntoutuksen erit.pätevyys
Kivun fysiologiasta ja mekanismeista Simo Järvinen fysiatrian erik.lääkäri kivunhoidon ja kuntoutuksen erit.pätevyys Kipuvaste Kudosvaurio Ääreishermoston aktivoituminen Kipuviestin välittyminen aivoihin
LisätiedotLääkkeet muistisairauksissa
Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan
LisätiedotPäästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto
OPETTAJAN AINEISTO Käyttöehdot Päästä varpaisiin Ihmisen anatomia ja fysiologia Eliisa Karhumäki Mari Kärkkäinen (os. Lehtonen) Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0
Lisätiedotα2β1-integriinin ja stimuloidun epidermaalisen kasvutekijäreseptorin
α2β1-integriinin ja stimuloidun epidermaalisen kasvutekijäreseptorin reittien yhteydet Anita Mäki Pro gradu -tutkielma Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteen laitos Solubiologia Helmikuu 2011 Alkusanat
LisätiedotVireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä. 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö
Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Mitä vireystilalla tarkoitetaan? Vireys virkeys valppaus aktiivisuus Alertness vigilance arousal Vireystila
LisätiedotSolukalvon kerrokset. Solukalvo. Solukalvon kerrostuminen. Solukalvon tehtävät. Solunsisäiset kalvot. Dawson-Danielli-malli
Solukalvon kerrokset Solukalvo Elektronimikroskoopilla solukalvossa erottuu kolme kerrosta Jokaista solua ympäröi solukalvo eli plasmamembraani eli plasmalemma 2 nm 3,5 nm 2 nm elektronitiheä, osmiofiilinen
LisätiedotLuennon 5 oppimistavoitteet. Soluseinän biosynteesi. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia. Solun organelleja. Elävä kasvisolu
Luennon 5 oppimistavoitteet Soluseinän biosynteesi Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia saat listata puuaineksen muodostumisen vaiheet. Ymmärrät, kuinka soluseinän tapahtuu. saat lyhyesti kuvata soluseinän
LisätiedotSolukalvon tehtävät. Solukalvo. Solunsisäiset kalvot. Solukalvon kerrokset. Dawson-Danielli-malli. Solukalvon kerrostuminen
Solukalvon tehtävät Solukalvo Jokaista solua ympäröi solukalvo eli plasmamembraani eli plasmalemma 1. rajaa solun yksilöksi 2. säätelee soluun tulevien ja sieltä poistuvien aineiden määrää 3. ylläpitää
LisätiedotEntrooppiset voimat. Entrooppiset voimat Vapaan energian muunnoksen hyötysuhde Kahden tilan systeemit
Entrooppiset voimat Entrooppiset voimat Vapaan energian muunnoksen hyötysuhde Kahden tilan systeemit Entrooppiset voimat 3 2 0 0 S k N ln VE S, S f ( N, m) Makroskooppisia voimia, jotka syntyvät pyrkimyksestä
LisätiedotLääkeaineiden) vaikutusmekanismit
ääkeaineen(annostus Absorptio,) imeytyminen Pitoisuus(syst.( verenkierrossa ääkeaineen(jakautuminen elimistöön ääkeaineen(metabolia ääkeaineiden) vaikutusmekanismit Esko)Kankuri 15.8.2017 Pitoisuus(vaikutuskohteessa
LisätiedotModuloivat hermoverkot. Tarja Stenberg
Moduloivat hermoverkot Tarja Stenberg Tausta Aivot Ihmisen aivoissa noin 10*10 12 aivosolua ja 100*10 12 hermoston tukisolua vastasyntyneellä noin 2500 synapsia per neuroni, aikuisella keskimäärin 10 000-15
LisätiedotBiotieteiden perusteet farmasiassa, syksy 2017
Biotieteiden perusteet farmasiassa, syksy 2017 Maarit Kortesoja Farmaseuttisten biotieteiden osasto 23.8.2017 1 Opintojakson tavoitteet Opintojakson suoritettuaan opiskelija Osaa kuvata entsyymien rakenteen
Lisätiedotumpieritysjärjestelmä
umpieritysjärjestelmä Umpieritysjärjestelmä Kaikki hormoneja tuottavat solut ja kudokset Tuotteet kulkevat veren välityksellä (vertaa avorauhaset) hormonit sitoutuvat reseptoriin ja saavat aikaan vasteen
LisätiedotSoluhengitys + ATP-synteesi = Oksidatiivinen fosforylaatio Tuomas Haltia Elämälle (solulle) välttämättömiä asioita ovat:
Soluhengitys + ATP-synteesi = Oksidatiivinen fosforylaatio Tuomas Haltia 3.12.2012 Soluhengitys = Mitokondrioissa tapahtuva (ATP:tä tuottava) prosessi, jossa happi toimii pelkistyneiden ravintomolekyylien
LisätiedotReseptorit. -G-proteinikytketyt, -Ligandi aktivoidut eli reseptorikanavat
Reseptorit -G-proteinikytketyt, -Ligandi aktivoidut eli reseptorikanavat G-proteini kytketyt reseptorit DRY - 7 transmembrane receptors - > 1% of human genome - > 1000 proteins G-protein selectivity
LisätiedotAktivoiva luento-opetus & sillanrakennus kliiniseen opetukseen
Aktivoiva luento-opetus & sillanrakennus kliiniseen opetukseen Opintori 10.5.2012 Minna Männikkö Biolääketieteen laitos Lääketieteellisen biokemian ja molekyylibiologian kurssi 15 op, 170 opiskelijaa Kemia:
LisätiedotLääkkeen vaikutukset. Lääkemuodot ja antotavat
Lääkkeen vaikutukset Johanna Holmbom Farmaseutti Onni apteekki Lääkemuodot ja antotavat Tabletti Depottabletti Resoribletti Poretabletti Imeskelytabletti Kapseli Annosjauhe Oraaliliuos Tippa Peräpuikko
LisätiedotSolun kalvorakenteet ja niiden välinen kuljetus
Solun kalvorakenteet ja niiden välinen kuljetus Solun kalvorakenteet ja kalvoliikenne Elina Ikonen akatemiaprofessori Biolääketieteen laitos, Anatomia Suomen Akatemia Kalvotutkimuksen huippuyksikkö 22.10.2013
LisätiedotTietokoneavusteinen ongelmanratkaisu biologiselle datalle Luento
1 Tietokoneavusteinen ongelmanratkaisu biologiselle datalle Luento 31.1.2017 MEO EKROOS KURSSIASSISTENTTI ELEC-A8720 - BIOLOGISTEN ILMIÖIDEN MITTAAMINEN Harjoitukset ja deadlinet 2 Luento + ATK-harjoitus
LisätiedotMolekulaarista endokrinologiaa
Molekulaarista endokrinologiaa Hormonaalisten signaalien välittyminen solun sisään ja solun toimintaan solukalvoreseptorit: adapteriproteiinit, toisiolähetit; proteiinikinaasit tumareseptorit Endokriininen
LisätiedotUrheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa
Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa Infektiot, allergiat ja astma urheilussa sairaudet ja vammat urheilussa UKK-instituutti 5.11.2012 Marika Laaksonen, ETT,
LisätiedotUusia lähestymistapoja aivojen rappeutumistaudien hoidossa
Uusia lähestymistapoja aivojen rappeutumistaudien hoidossa Mart Saarma, Biotekniikan Instituutti Helsingin Yliopisto 11.12.2007 Aivotutkimuksen haasteita: aivojen rakenteellinen ja toiminnallinen monimutkaisuus
LisätiedotValmistetta ei tule käyttää tiineillä ja imettävillä nartuilla eikä koirilla, joilla on maksan vajaatoiminta.
1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Barbivet vet. 30 mg tabletti Barbivet vet. 60 mg tabletti 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttava aine Yksi 30 mg tabletti sisältää fenobarbitaalia 30 mg. Yksi 60 mg tabletti
LisätiedotSolun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne
Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne 1. Avainsanat 2. Solut koostuvat molekyyleistä 3. Hiilihydraatit 4. Lipidit eli rasva-aineet 5. Valkuaisaineet eli proteiinit rakentuvat
LisätiedotLaskuharjoitus 3 palautus 11. 11. 2003 mennessä. Entsyymillä on seuraavanlainen reaktiomekanismi (katso oheista kuvaa):
Laskuharjoitus 3 palautus 11. 11. 2003 mennessä Tehtävä 1: Entsyymikinetiikkaa Entsyymillä on seuraavanlainen reaktiomekanismi (katso oheista kuvaa): 1. A:n sitoutuminen saa konformaatiossa aikaan muutoksen,
LisätiedotREM-UNI JA SEN MERKITYS IHMISELLE FT Nils Sandman
REM-UNI JA SEN MERKITYS IHMISELLE 30.10.2018 FT Nils Sandman SISÄLTÖ REM-unen erityispiirteet Lihasatonia Lihasatoniaan liittyvät häiriöt REM-unen merkitys Unennäkö Tutkijatohtori FT Nils Sandman Nils.Sandman@utu.fi
LisätiedotDNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio
CELL 411-- replikaatio repair mitoosi meioosi fertilisaatio rekombinaatio repair mendelistinen genetiikka DNA-huusholli Geenien toiminta molekyyligenetiikka DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi
LisätiedotSSLY Kortisoni. Heikki Saaren-Seppälä, HYKS
SSLY Kortisoni Heikki Saaren-Seppälä, HYKS 23.3.2017 Mitä se sellainen kortisoni ihan oikeesti on?? Stressireaktion säätelijä Mitä se stressi ihan tarkalleen ottaen sitten on?? Ei vain hetkellinen fyysinen
LisätiedotA - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen. 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen. Asiasisältö
A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen Asiasisältö Keskeisyys Taso 1 2 3 A B C 1 Autonomisen hermoston farmakologia 1.1 Parasympatomimeetit
LisätiedotTupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS
Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Riippuvuuden tunnusmerkkejä voimakas halu tai pakonomainen tarve käyttää
LisätiedotI.Thesleff: Hampaan kehitys ja sen säätely
Irma Thesleff Hampaan kehitys ja sen säätely Hampaan kehitys Hammasjuoste (dental lamina) Rieger in syndrooma ( PITX 2 +/- ) Pitx2 Pitx2 plakodi 1 Hiiren sikiöstä eristetty hampaan aihe Kudosten erottaminen
LisätiedotA - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen
30250 Biokemian ja farmakologian perusteet A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen Asiasisältö Keskeisyys Taso 1 2 3 A B C 1 Ymmärtää
LisätiedotKahdet aivot ja psyykkinen trauma
Kahdet aivot ja psyykkinen trauma Kirsi Eskelinen neuropsykologian erikoispsykologi, PsL Joensuu 20.9.2017 1 Lähde:http://www.lefthandersday.com/tour2.html 2 3 Limbinen järjestelmä - tunneaivot Pihtipoimu
Lisätiedot