1 (5) KEHITTÄJÄTYÖNTEKIJÄRAPORTTI

Transkriptio

1 1 (5) KEHITTÄJÄTYÖNTEKIJÄRAPORTTI Tällä lomakkeella raportoidaan Terveempi Itä-Suomi -hankkeen kuntakehittämistyötä. Raportti toimitetaan erikseen sovitun aikataulun mukaisesti osoitteeseen Yhteystiedot Ajanjakso 1) Kehittämistyön kuvaus painoalueineen 2) Työntekijän nimi Marja-Riitta Savolahti Organisaatio Pieksämäen kaupunki Perusturva Osoite Puhelin , Sähköposti ja / Marja-Riitta Savolahti / Merja Norontaus Kehittämistyön tarkoituksena on luoda yhteistyössä oman alueensa kuntalaisten, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten sekä kolmannen sektorin edustajien kanssa uusi toimintamalli ja ympäristö sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseksi sekä alueen väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi kantakaupungin ulkopuolisella alueella. Painoalue 1 Pieksämäen hyvinvointikertomuksen tavoitteiden mukaisesti työn päätavoitteena on kantakaupungin ulkopuolella asuvien, erityisesti syrjäytymisvaarassa olevien kaupunkilaisten hyvinvoinnin edistäminen sekä lasten- ja vanhusten hyvinvointipalvelujen turvaaminen kylillä. Työn toimintaalueena on Jäppilä, Naarajärvi ja Virtasalmi lähikylineen. Tavoitteena oli selvittää: *entisten kuntakeskusten nykytila hyvinvoinnin näkökulmasta (palvelut, liikenneyhteydet, yhteistyö seurakunnan, yritysten ja yhdistysten kanssa jne) Kantakaupungin ulkopuolisista alueista tehtiin TERVIS hankkeen puitteissa laaja kartoitus saatavilla olevista palveluista, terveysasemien tiloista, palveluista ja käyntimääristä. Kylien väkijakauma sekä väestömäärät koottiin postinumeroalueittain. Lisäksi selvitettiin kylillä olevia kolmannen sektorin järjestämiä palveluja ja toimintoja. Niistä saatiin paljon tietoa mm kyläyhdistysten, kyläasiamiehen ja muiden yhdistysten ja järjestöjen sekä seurakunnan kautta. Paikallisia toimijoita haastateltiin ja käytiin tutustumassa paikan päällä. Hankkeen aikaan kokoontui ensimmäistä kertaa nk. Lähikumppanuuspöytä, joka jatkaa edelleen toimintaansa pysyvänä yhteistyöelimenä. Siihen kuuluu mm kaupungin perusturvan, liikennesuunnittelun ja elinkeinotoimen sekä yhdistysten, järjestöjen, DIAKin, seurakunnan ja Pieksämäen kylät ry:n edustajia.

2 2 (5) Kuntalaisille järjestettiin kuulemistilaisuuksia hyvinvointipalvelujen järjestämisestä. Tilaisuuksissa oli tarkoituksena kuulla asukkaiden ideoita ja kartoittaa heidän tarpeitaan. Jäppilässä järjestetyssä tilaisuudessa oli paikalla 61 henkilöä. Naarajärvellä kokoontui 58 henkilöä ja Virtasalmella henkilöä. Kuulemistilaisuuksissa olivat mukana sosiaali- ja terveysjohtaja Raija Voutilainen (ei Jäppilässä), johtava ylilääkäri Juhani Keinonen sekä osastonhoitajat Anne Kairoma ja Merja Norontaus. Keskustelu oli vilkasta ja tilaisuuksien anti kirjattiin TERVIS-raporttiin. Varsinaiset ideat jäivät terveysasemien toiminnan säilyttämistä koskevien kannanottojen varjoon. Asukkaat kokivat tilaisuudet tarpeellisiksi. Tilaisuuksista uutisoitiin laajasti paikallislehdissä. Kuntalaisten mielipiteitä kerättiin myös sivuston kautta sekä sosiaalisen median kautta. Näiden menetelmien painoarvo jäi vähäiseksi. Sosiaalisessa mediassa Facebooksivustolla keskustelu oli vilkasta, mutta otakantaa.fi sivustolla annettiin vain muutama kommentti, vaikka siellä olisi voinut esiintyä nimettömänä toisin kuin Facebookissa. otakantaa palautesivustoa hyödynnettiin TERVIS-hankkeen esimerkin pohjalta myös pyydettäessä kuntalaisilta palautetta Pieksämäen hyvinvointikertomukseen liittyvästä mielenterveys-/ päihdesuunnitelmasta. Asukkaiden osallisuus omien hyvinvointipalvelujen järjestämisessä lisääntyi. Asukkaat saivat äänensä kuuluviin. Lähikylillä kokoonnuttiin tilaisuuksien jälkeen ja perustettiin lisää kyläyhdistyksiä, mm Jäppilän kylät ry. Perusturvalautakunnalle esitettiin TERVIS-hankkeen väliraportti perusturvalautakunnan seminaarissa (liitteenä 1 ja 2). Hankkeen tuloksia käytettiin esitysten valmistelussa ja päätöksenteossa. *Mitä muita hankkeita Itä-Suomen alueella on ja miten niitä voi hyödyntää tässä hankkeessa. KASTE-ohjelma, jonka osahanke TERVIS on. Kaste-ohjelman tavoitteena on, että: I. Hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat ja II. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ja palvelut on järjestetty asiakaslähtöisesti. Painopistettä siirretään ongelmien hoidosta fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin aktiiviseen edistämiseen ja ongelmien ehkäisemiseen koko väestössä. Kaste-ohjelma muodostuu kuudesta osaohjelmasta, niihin liittyvistä säädösuudistuksista ja suosituksista. Osaohjelmat: I. Riskiryhmien mahdollisuutta osallisuuteen, hyvinvointiin ja terveyteen parannetaan, II. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja uudistetaan, III. Ikäihmisten palveluiden rakennetta ja sisältöä uudistetaan,

3 3 (5) IV. Palvelurakennetta ja peruspalveluja uudistetaan, V. Tieto ja tietojärjestelmät saatetaan asiakkaiden ja ammattilaisten tueksi ja VI. Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista ja työhyvinvointia Painoalue 2 Paikallinen lähikumppanuuspöytä jatkaa kokoontumisiaan, siihenhän kuuluu useita eri hankkeita ja uusia on alkamassa, mm Osuma hanke. Uusien toimintatapojen suunnittelu: Omahoitopisteet, ryhmät, sairaanhoitajan rajatun lääkkeenmääräämisen erikoispätevyyden ja hoidon tarpeen arvioinnin osaamisen hyödyntäminen, lääkärien videovälitteinen konsultaatio ja sähköisen asioinnin kehittäminen. Tavoitteena on myös kehittämistyön tulosten hyödyntäminen palvelujen uudelleenjärjestämiseksi ja uusien laadukkaiden toimintatapojen tuottaminen asukkaiden/kuntalaisten tarvetta vastaavaksi. Perusturvalautakunnan, kaupunginhallituksen ja valtuuston käsittelyjen jälkeen aiempi terveyspalvelujen suunniteltu lakkauttaminen eli palvelujen keskittäminen kantakaupunkiin lähikylillä peruuntui; TERVIS-hankkeessa esitetyn mallin mukaisesti mm: Terveysasemat Jäppilässä ja Virtasalmella muutettiin hoitajavetoiseksi. Niissä toimii lääkkeenmääräämisen erityispätevyyden omaavat sairaanhoitajat ja lääkäriresurssia pystyttiin vähentämään Jäppilässä kahteen ja Virtasalmella yhteen päivään viikossa. Naarajärvellä hoitajavastaanotto toteutettiin niin ikään TERVIS-hankkeessa esitetyn mallin mukaisesti toimivaksi Kerttulan tiloissa. Näin kaikilla lähikylillä saatiin turvattua tavoitteissa mainitut vanhusten ja lapsiperheiden palvelut. Hammashuolto kuitenkin keskitettiin Jäppilää lukuun ottamatta pääterveysasemalle. Kylillä asukkaat ja srk, järjestöt sekä yhdistykset aktivoituivat. Keskustelu ja asukkaiden osallisuus ja yhteenkuuluvuus voimistuivat selvästi. Kylistä Paltasella kokoontuu nyt paikallisin voimin ns. kyläkerho ikääntyville. Pieksämäen seudun kylät ry on ollut voimakkaasti tukemassa näiden kerhojen alkuun saattamista. Kyläläiset itse perustivat sen ja osallistuminen on koko ajan ollut yli odotusten. Haapakoskelle on valmisteilla myös kyläkerho ja esim. Peiposjärvellä ja Vehmaskylällä suunnittelu on jo alkanut. Kantakaupungin ulkopuolella toimivien kaupungin ja seurakunnan sekä yritysten, yhdistysten, järjestöjen jne. välillä on tiivis yhteys mm Lähikumppanuuspöydän myötä. Se kokoontuu edelleen kolme neljä kertaa vuodessa. Eri puolilla kaupunkia toimivia omahoitopisteitä kartoitettiin, niiden ylläpitäjät nimettiin ja omahoitopisteisiin suunniteltiin erilaisia toimintoja ja teemapäiviä. Teemapäivien ja omahoitopisteiden

4 4 (5) sisällön osalta suunnittelu ja toteutus ovat vielä hankkeen puitteissa kesken. Osa omahoitopisteistä toimii jo hyvin. Sähköisen asioinnin kehittäminen on vielä kesken. Tosin välineet sille ovat olemassa, mutta käytäntö ei ole vielä vakiintunut. Esimerkiksi Hyvis-portaalin käyttö vaatii perusturvan toiminnan suunnittelua eli on sen perustehtävää. Hankkeen puitteissa tähän ei ollut mahdollisuutta, koska vastaanottotoiminta ja poliklinikkatoiminta ovat olleet muutosvaiheessa. Painoalue 3 Painoalue 4 Palveluissa ja muussa toiminnassa panostetaan terveyden ja terveellisten elintapojen edistämiseen sekä sairauksien ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen hoitamiseen. Terveyden edistäminen ja sairauksien ennaltaehkäisy nousi tärkeäksi teemaksi ja tavoitteeksi niin alueen asukkaiden, kolmannen sektorin ja kylän toimijoiden sekä kaupungin päättäjien keskuudessa. Organisaatiossa ja työyhteisössä panostetaan yhteistyön ja tiedottamisen lisäämiseen. Työyhteisö on ja on ollut suurien muutosten kourissa. Ylläoleva tavoite sisältyy perusturvan omaan perustyöhön. Kuitenkin kolmannen sektorin kanssa tehtävää yhteistyötä jatketaan. Uusien toimintatapojen suunnittelu: Omahoitopisteiden kehittäminen. Järjestetään teemapäivä ja ohjelmaa kansallisena aivohalvauspäivänä (= myös Liiku terveemmäksi päivä) ainakin yhdessä omahoitopisteessä (Uimahalli tai Kanttila) sekä Jäppilän ja Virtasalmen terveysasemilla yhteistyössä liikuntatoimen / Sote- Liikuntahankkeen ja kolmannen sektorin ja esim. Diakin opiskelijoiden kanssa. Kutsutaan mukaan ao. alueen asiantuntijoita. Aivohalvauspäivän tapahtuma ei toteutunut toukokuussa, koska yhteistyökumppaneita ei saatu tällä aikataululla mukaan kevään aikana. Diakin opiskelijoiden ja kaupungin liikuntatyöryhmän kanssa aloitettiin suunnittelu marraskuussa 2015 toteutettavasta Diabetes-tapahtumasta em. paikoissa. Muodostetaan ns. vuosikello omahoitopisteisiin, jonka mukaan jatkossa voi toteuttaa teemaan liittyviä terveyden edistämisen toimintoja ja tapahtumia. Vuosikellon tapahtumina huomioidaan ainakin kansallinen allergiaviikko, viikko 13 tai 14 Maailman tupakaton päivä 31.5 Maailman osteoporoosipäivä Maailman diabetespäivä sekä Sydänviikko huhtikuussa ja selkäviikko toukokuussa

5 5 (5) Osallistutaan terveysasemilla ja kyläkerhoissa järjestettävään hyvinvointia edistävään ryhmätoimintaan. Osallistutaan kyläkerhojen toiminnan suunnitteluun muillekin lähikylille Paltasen kyläkerhon mallin mukaan (lähikumppanuuspöytä) Lähikumppanuuspöydän ja kyläkerhojen toiminnan / ryhmien puitteissa tarjoudutaan jatkossa pitämään ns. asiantuntijaluentoja eri hyvinvointiteemoista sekä olemaan mukana erilaisissa tapahtumissa. Toistaiseksi kylien ryhmiin ei ole osallistuttu. Vapaaehtoistyöntekijöiden rekrytointi (koulutus) yllämainittuihin tehtäviin yhteistyössä muiden hankkeiden ja kolmannen sektorin kanssa.vapaaehtoisjärjestöjen kattojärjestö Paiste ry:n, Seutuopiston ja lähikumppanuuspöydän yhteistyönä järjestettiin vapaaehtoistyön koulutusta Osallistujia oli 14. Verkkopuntari ryhmän ohjaaminen työparina Etelä-Savon alueellisessa verkkopuntariryhmässä aloitti 14 osallistujaa, joista viisi Pieksämäeltä. Toinen ohjaajista oli Pieksämäen TERVIS-työntekijä. TERVIS-työntekijä osallistui TerveSOS -tapahtumaan Jyväskylässä Viestintä Muut jatkosuunnitelmat Lisätietoa Yhteistyö muiden hankkeiden ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa jatkuu: * Lähikumppanuuspöytä jatkaa toimintaansa. Siinä mukana mm Pieksämäen kaupungin perusturva ja liikuntatoimi, Ikä-Arvokashanke, Pieksämäen kylät ry, Paiste ry, Diak, Neuvokas, Hiekanpään elämänkaarihanke, SPR, seurakunta jne. - em. tehtävät yhdessä hankekoordinaattoreiden ja muiden toimijoiden kanssa Etelä-Savon TERVIS-hankealueella. TERVIS hanke sai paljon näkyvyyttä paikallislehdissä, -radiossa ja uutisissa ensimmäisen vaiheen aikana. Liitteenä lehtileikkeitä. TERVIS hankkeen loppuosan aikana näkyvyyttä ei juurikaan ollut, sillä sen aikana ei järjestetty alkuvaiheen kaltaisia tapahtumia. Omahoitopisteiden edelleen kehittäminen toimiviksi ja pysyviksi. Omahoitopisteisiin tarkoitus suunnitella malli ja sisältö, jonka mukaan voi pitää hyvinvointiryhmiä. Nk. kortteli- ja kyläkerhotoiminnan laajentaminen Kaupungin perusturvan jatkuva osallistuminen Lähikumppanuuspöytään. Hoitajavetoisen vastaanottotoiminnan edelleen kehittäminen terveysasemilla.