Kansainvälisen tutkimusinfrastruktuurin juridinen muoto ja tutkimusinfrastruktuurin asettamat ehdot liittymiselle
|
|
- Jari Mäki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Common Language Resource and Technology Infrastructure (CLARIN), Yhteinen kieliaineistojen ja -teknologian infrastruktuuri (CLARIN), Den gemensamma infrastrukturen för språkresurser och språkteknologi (Clarin) Yhteystiedot Tutkimusjohtaja Krister Lindén Unioninkatu 40, Helsingin yliopisto, puh. (09) , s-posti: TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIN PERUSKUVAUS CLARIN ERIC ( on Eurooppalainen tutkimusinfrastruktuurikonsortio, joka on sitoutunut luomaan yhteiskäyttöisen ja yhteensopivan tutkimusinfrastruktuurin kielivaroille ja kieliteknologialle. Tarkoitus on lieventää nykyistä pirstoutuneisuutta tarjoamalla vakaa, pysyvä, helppokäyttöinen ja laajennettava infrastruktuuri edistämään tietotekniikalla humanististen tieteiden tutkimusta. Konsortio koostuu kunkin maan kansallisesta tutkimusinfrastruktuurista, joiden hallitsemien kielivarojen yhteensopivuuden ja yhteiskäytön toteuttamiseksi, kehittämiseksi ja varmistamiseksi CLARIN ERICillä on hallintoelimet ja perussääntö. Tutkimusinfrastruktuurin isäntämaa on Alankomaat ja siinä on tällä hetkellä 9 jäsentä. Suomen kansallinen tutkimusinfrastruktuuri on FIN-CLARIN, jota koordinoi Helsingin yliopisto. Kansainvälisen tutkimusinfrastruktuurin juridinen muoto ja tutkimusinfrastruktuurin asettamat ehdot liittymiselle CLARIN ERIC on perustettu Euroopan komission päätöksellä 2012/136/EU eurooppalaiseksi tutkimusinfrastruktuurikonsortioksi. CLARIN ERICIN perussäännön ( liittymiselle asettamat ehdot ovat: 1. Isäntämaan kautta Euroopan Unionin komissiolle annettava hakemus Suomen ottamiseksi CLARIN ERICin täysjäseneksi; jäsenyyttä koskeva sitoumus annettaisiin vähintään viideksi vuodeksi. 2. Kansallisesti ainakin yhden Clarin-keskuksen ylläpito ja kehittäminen; keskus tuottaa perussäännön mukaisesti tutkimusinfrastruktuurinpalvelut ja niiden tarvitsemat tekniset järjestelmät kuten todentamis- ja valtuutusjärjestelmät ; Suomen Clarin-keskus olisi Helsingin yliopiston koordinoima FIN- CLARIN. 3. CLARIN ERICin vuosittaisen jäsenmaksun maksaminen; jäsenmaksu perustuu Eurostatin tilastoihin mukaiseen prosenttiosuuteen bruttokansantuotteesta ja olisi vuonna 2013 n euroa, samoin vuonna 2014, jos sitoumus annetaan vähintään viideksi vuodeksi. 4. Osallistuminen CLARIN ERICin perussäännön mukaiseen ylintä päätösvaltaa käyttävään jäsenten kokoukseen, mikä edellyttää Suomen edustajan/jien nimeämistä. 5. Kansallisen keskuksen (konsortion) toiminnan koordinoinnista vastaavan kansallisen koordinaattorin nimeäminen 1
2 Liittymissääntöihin perustuen Suomi sitoutuu maksamaan jäsenmaksun viideksi vuodeksi (noin euroa vuodessa tai, jos siihen sitoudutaan lyhyemmäksi ajaksi, korotettuna 25 %:lla) ja siihen että nimetään ja valtuutetaan Suomea edustava taho, luodaan kielivarakonsortio, nimetään kansallinen koordinaattori sekä hoidetaan muut perussäännön artiklan 6.2. kohtien e-l mukaiset velvoitteet. Perustajajäseniä oli 8 maata ja yksi valtioidenvälinen organisaatio 2012: Itävalta, Bulgaria, Tšekki, Tanska, Viro, Saksa, Alankomaat, Puola ja Hollannin kielen unioni (Nederlandse Taalunie). Niiden panostukset selviävät perussäännön vuosimaksutaulukosta. Liittymissääntöihin perustuen Suomi sitoutuu maksamaan jäsenmaksun viideksi vuodeksi (noin euroa vuodessa tai, jos siihen sitoudutaan lyhyemmäksi ajaksi, korotettuna 25 %:lla) ja siihen että nimetään ja valtuutetaan Suomea edustava taho, luodaan kielivarakonsortio, nimetään kansallinen koordinaattori sekä hoidetaan muut perussäännön artiklan 6.2. kohtien e-l mukaiset velvoitteet. Aiesopimuksen (MoU) allekirjoitti vuonna maata ja yksi valtioidenvälinen organisaatio: Itävalta, Bulgaria, Kroatia, Tšekki, Tanska, Viro, Suomi, Ranska, Saksa, Kreikka, Latvia, Liettua, Alankomaat, Norja, Puola ja Hollannin kielen unioni. Ranska on aikeissa hakea tarkkailijajäseneksi. Liettua, Portugali, Kreikka ja Ruotsi valmistautuvat liittymään CLARIN ERICin jäseniksi. YLEISET PERUSTELUT SUOMEN LIITTYMISESTÄ KANSAINVÄLISEEN TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIIN Odotettavissa olevat tulokset ja vaikuttavuus CLARIN ERIC tarjoaa uuden alustan humanistiselle tutkimukselle, jossa tutkijat voivat työskennellä omilla työasemilla: löytää kielivaroja suurista kokoelmista, saada saumattomasti tarvittavia käyttölupia ja ruveta välittömästi tekemään tutkimusta. Tämä lisää tehokkuutta tutkimustoimintaan, kun CLARINin välityksellä voi päästä käsiksi tutkittavan kielen erilaatuisiin aineistoihin joko kotimaassa tai ulkomailla. Tehokkuutta lisääntyy myös kun CLARINin yhteistyötahojen avulla saatavilla olevien aineistojen määrä moninkertaistuu liittymisen kautta. Uusilla välineillä moni tutkimusongelma, joka aikaisemmin kesti viikkoja, voidaan nyt ratkaista tunnissa tai jopa minuuteissa. Monia väitteitä, jotka aikaisemmin olivat intuition varassa, voidaan tukea kiistattomilla ja monipuolisilla näytöillä. Uudet säännöllisyydet ja harvinaiset poikkeukset ovat helpompia todeta kuin perinteisillä työkaluilla. Humanistinen tutkimus tulee tällä tavalla helpommin toistettavaksi ja mitattavaksi, kun kielivarat, joihin väitteet perustuvat, ovat saatavilla muille tutkijoille, jotta he voivat verifioida tai falsifioida väitteitä. Tämä johtaa parempiin ja luotettavampiin tuloksiin. Teknologinen laatu ja merkittävyys innovaatiotoiminnalle Kielimateriaalin iso määrä on tarpeen kun kehitetään kieliteknologiaa, erityisesti kun käytetään koneoppimista ja tilastollisia menetelmiä. Sellaisten menetelmien kehittäminen ja soveltaminen suomen kansalliskieliin tehostaa Suomen ohjelmistoteollisuuden kilpailukykyä. Esim. HFST (Helsinki Finite-State Technology) on äärellistilaisiin menetelmiin perustuva sovellusten ja menetelmien kokoelma, jota FIN-CLARINissa on kehitetty. HFST tarjoaa uusia mahdollisuuksia kieliriippumattomien sovelluksien kehittämiseen, kun kieleen liittyvät komponentit voidaan esittää transduktoreina, siis datana. Tällaisia HFST:n mukaisia kielen analysaattoreita, oikolukuohjelmia ja muita työkaluja on jo olemassa noin 100 kielelle ja ne ovat tarjolla CLARINin verkkopalvelujen ja muiden sovelluksien kautta. Yhteiskunnallinen merkitys ja muut vaikutukset Kulttuurien välinen ymmärrys on integroituvassa Euroopassa ja maailmassa tärkeä. Ensisijaisesti FIN-CLARIN tekee yhteistyötä EU:ssa, mutta jo nyt CLARIN hakee yhteistyötahoja vastaavissa hankkeissa USA:sta ja Australiasta, kuten Project Bamboo ( sekä muissa vastaavissa hankkeissa Aasiasta ja Etelä- Amerikasta. Erikielisten kielivarojen saatavuus eri maista ja mantereilta edistää humanistista tutkimusta, jonka eräs tärkeä tehtävä on kulttuurien ymmärryksen kautta edistää yhteistyötä muiden maiden kanssa mm. kulttuurin ja talouden alalla. 2
3 Tarvitaan riittävästi kielivaroja rakentamaan käyttökelpoista kieliteknologiaa. Hyviä kielityökaluja tarvitaan päivittäiseen työskentelyyn ja kommunikointiin. Ihmisten identiteetti rakentuu äidinkieleen. Suomessa on hätkähdyttävän pienet kielivarat tarjolla verrattuna naapurimaihin puhumattakaan isommista maista kuten Saksa, Ranska ja Iso-Britannia. Lisätietoa tästä on saatavissa suomea kuvaavasta osiosta sarjassa Language White Paper Series ( HFST (Helsinki Finite-State Transducer Technology) osana FIN-CLARINia tarjoaa uutta työnjakoa tavallisten ohjelmistotuottajien ja kieliteknologiavalmistajien välille, koska tällä tavalla voidaan tarjota yhteinen formaatti eri kielille ja vakiomuotoinen tapa liittää tavanomaisiin ohjelmiin kielipalveluja kuten oikolukua ja kieliopintarkistusta, konekäännöstä ja tiedonhakua. Suomessa kehitetty äärellistilaisiin menetelmiin perustuva kieli-infrastruktuuri on jo herättänyt kansainvälistä kiinnostusta esim. Ranskassa, Saksassa, Espanjassa ja pohjoismaissa sekä tuonut Suomeen kansainvälisiä tutkijakoulutettavia. FIN-CLARINissa kehitettyjä menetelmiä on Suomessa sovellettu erilaisissa TEKES-hankkeissa ja esim. Kansallisen digitaalisen kirjaston projektissa. Vastaisuudessa menetelmät voivat esim. tehostaa hakua ja luokittelua näissä projekteissa. Samanlaiset ja paljon laajemmat sovellusmahdollisuudet löytyvät julkisen sektorin palveluista kansalaisille kuten FIN-CLARINin Kielipankilla on Internetissä jonkin verran kaikille suunnattuja aineistoja ja palveluja, jotka ovat ilmaisia tutustumistarkoitukseen. Tarjolla on valmiiksi prosessoituja laajoja julkisia aineistoja hakuliittymällä, jotta niistä voi hakea näytteitä kielenkäytöstä kieliopillisilla hakuehdoilla. Tämä palvelu on osoittautunut erittäin suosituksi freelancekääntäjien keskuudessa. Haluttu asema kansainvälisessä tutkimusinfrastruktuurissa Suomen tulisi mahdollisimman pian hakea täysjäsenyyttä CLARIN ERICissä, koska vain sillä tavalla voimme olla täysivaltaisesti mukana vaikuttamassa siihen millaiset standardit ja yhteiskäyttöiset menetelmät ja tavat aineistoille ja kieliteknologialle luodaan. CLARIN ERICillä on oikeus osallistua Euroopan komission järjestämiin projektihakuihin ja sellaiset hankkeet lähtevät liikkeelle eri maiden välisenä yhteistyönä. Olemalla CLARIN ERICissä mukana, voimme paremmin varmistaa että saamme tietoa yhteisistä hankesuunnitelmista ja että pääsemme niihin mukaan. Jäsenyyden avulla pääsemme mukaan kansallisten palvelukeskusten yhteistyöelimeen Standing Committee for Technical Centres ja kansallisten konsortioiden yhteistyökomiteaan National Coordinators Forum. Koska Helsingin yliopisto oli mukana CLARINin valmisteluvaiheessa EU-projektin jäsenenä ja oli silloin erityisesti vastuussa lakiteknisestä valmistelusta, on Suomelle annettu puheenjohtajuus lakiteknisessä valiokunnassa CLARIN ERIC Committee for Legal Issues. Valiokunta on vastuussa kaikesta CLARIN ERICin toimintaan liittyvien lakiteknisten asioiden valmistelusta, erityisesti kieliaineistoihin, niitä käsitteleviin tietokoneohjelmiin sekä CLARIN-keskusten yhteistoimintaan liittyvistä sopimusteknisistä asioista, jotka vaikuttavat koko EU:n kieliyhteisön toimintaan. Ajankohtaisuuden perusteet CLARIN ERIC on perustettu 2012 ja Helsingin yliopisto on pitkään tehnyt työtä tällä alueella. Helsingin yliopisto rupesi jo 1987 kehittämään University of Helsinki Corpus Server -kielivarapalvelinta ja on yhdessä CSC:n kanssa vuodesta 1997 ylläpitänyt Suomessa humanistista infrastruktuuria Kielipankin muodossa kielivarojen säilytys- ja työstämispaikkana. Molemmat osapuolet osallistuivat CLARINin valmisteluprojektiin vuodesta 2006 lähtien ja olivat mukana valmistelemassa CLARIN ERICin syntymistä. Vuonna 2007 perustettiin aiesopimuksella Helsingin yliopiston koordinoima FIN-CLARINin kielivarakonsortio, johon kuuluu 7 muuta yliopistoa, CSC ja Kotus. CLARIN ERICin perustamisen myötä on vihdoin saatu aikaan se mihin on jo yli 25 vuotta tähdätty. Suomen liittyminen CLARIN ERICiin varmistaisi mahdollisuudet vaikuttaa siihen, että Euroopan-laajuisesta CLARINista tulee sellainen, että siitä on mahdollisimman paljon hyötyä suomalaisille tutkijoille. HANKKEEN RAKENTEIDEN JA PALVELUJEN VALMIUDET 3
4 Kansallisen hankkeen/osallistumisen lyhyt kuvaus suhteessa kansainväliseen hankkeeseen: FIN-CLARIN ( tuo käyttäjille laajat digitaaliset kielivara- ja kielityökalukokoelmat. FIN-CLARIN palvelee laajaa tutkimusyhteisöä, joka koostuu sekä humanisteista että yhteiskuntatieteiden ja tietojenkäsittelytieteen edustajista. FIN-CLARINin tärkein hyöty on aineistojen määrässä ja monimuotoisuudessa sekä niiden saatavuudessa, jonka se tarjoaa tutkijoille. Tavoite on tarjota kokoelmia eri aikakausilta, lajityypeiltä ja alueilta sekä kielen eri ilmenemismuodoista kuten tekstistä, äänestä, kuvasta ja videosta. Työkalut ja materiaalit palvelevat tutkijoita, opettajia ja opiskelijoita humanismin eri aloilta kuten kielen, kulttuurin, kirjallisuuden ja historian tutkijoita sekä jossain määrin myös sosiaalitieteiden ja informaatiotieteiden aloilta. FIN-CLARIN tulee olemaan kansallinen solmu CLARIN ERICissä, joka on perustettu 29. helmikuuta 2012 Euroopan komission päätöksellä 2012/136/EU. CLARIN ERIC tarjoaa tekniset puitteet sekä normit ja käytänteet, jotka mahdollistavat Euroopan kielivarojen helpon ja sujuvan yhteiskäytön laajoille kansainvälisille akateemisille tutkijajoukoille EU:ssa. Jo vuonna 1997 ruvettiin tarjoamaan kielivarojen ja kielityökalujen käyttöä tutkijoille Kielipankissa yhteistyönä Helsingin yliopiston ja CSC:n välillä. Vuodesta 2007 Kielipankki on toiminut FIN-CLARINin 8 yliopiston ja Kotuksen epävirallisen kielivarakonsortion valvomana, jossa CSC on tietoteknisenä palvelukeskuksena. Kielipankki käyttää jo nyt CLARIN ERICin hyväksymää todentamis- ja valtuutusjärjestelmää sekä muita CLARIN-keskuksissa käytettyjä verkkopalveluja ja ohjelmistoja. Tavoite on lisätä ja vahvistaa yhteistyötä sekä Suomessa että muualla EU:ssa ja varmistaa, että CSC:stä tulee vähintään CLARINin B-tason keskus, joka tarjoaa kielivaroja ja kielityökaluja käyttäjille kansallisesti ja kansainvälisesti. FIN-CLARIN kerää kielivaroja sekä ylläpitää ja kehittää kielityökaluja parantaakseen kansallisten (ja Euroopan-laajuisten) kieliaineistojen löydettävyyttä ja sisällön haettavuutta. Hallintorakenne Suomessa Helsingin yliopiston (HY) Nykykielten laitoksella on FIN-CLARINin koordinaatiovastuu ja toimii kansallisen koordinaattorin kotiyliopistona. Helsingin yliopisto on vastuussa aineistojen hankinnasta (yhdessä aineistojen tuottajien kanssa) ja siitä että hankitut aineistot vastaavat CLARINin asettamia standardeja. HY vastaa myös hyväksyttyjen aineistojen muokkaamisesta tietokantoihin. Aineistojen hankinta sisältää aineistotuottajien neuvontaa kielityökalujen ja kielivarojen formatointistandardeista ja sopimuskäytänteistä. Lisäksi HY joko kehittää työkaluja prosessoimaan ja automaattisesti annotoimaan kielivaroja tai hankkii sellaisia työkaluja esim. alihankintana. HY:llä on myös päävastuu tiedon levittämisestä työkaluista ja kielivaroista sekä tutkijoiden kouluttamisesta kursseilla ja verkkosivujen avulla. CSC on vastuussa sekä Kielipankin teknisestä infrastruktuurista että teknisen asiantuntemuksen tarjoamisesta palvelujen kehittämiseksi. CSC ylläpitää Kielipankin tietokoneita ja tallennusalustoja, asentaa tietokantojen ja ohjelmien uusia versioita sitä mukaa kuin ne ilmestyvät ja auttaa räätälöimään ja kehittämään kielityökaluja ja tutkijan työympäristöä. CSC on vastuussa Kielipankin todentamis- ja valtuutusjärjestelmästä, varaa käyttäjätilaa ja tarjoaa pääsyn Kielipankkiin. CSC osallistuu CLARIN-palvelujen käyttöönottoon ja kansainvälisen harmonisointiin. Erityisesti CSC tarjoaa vähintään B-tasoisen CLARIN-keskuksen. CSC tarjoaa Kielipankin verkko- ja intranet-sivuille teknisen alustan sekä osallistuu HY:n ja muiden FIN-CLARINin jäsenten Kielipankki-palvelujen koulutukseen. FIN-CLARINin kaikkien jäsenten piirissä on laaja käyttäjäkunta kansallisille ja kansainvälisille kielivaroille. Kaikki jäsenet osallistuvat kansallisten kielivarojen kartuttamiseen ja kehittämiseen. FIN-CLARIN on Suomen akateemisten tutkimusorganisaatioiden kielivarakonsortio joka koostuu kaikista digitaalisten kielivarojen oleellisista tekijöistä Suomessa. Kielivarakonsortiolla on vuodesta 2007 voimassaoleva aiesopimus. FIN- CLARINilla on johtoryhmä joka valvoo sen toimintaa ja edistymistä. Tutkimusinfrastruktuurin käyttöaste ja käyttöpolitiikka Käyttäjä pääsee sisään FIN-CLARINin Kielipankkiin kotiylipistonsa käyttäjätunnuksella ja salasanalla. Näin on jo nyt sekä Suomen että muiden Pohjoismaiden, Saksan ja Alankomaiden tutkijoiden ja korkeakouluopiskelijoiden kohdalla. Tarkoitus on että tätä laajennetaan koko EU:n alueelle sitä mukaa kuin maat liittyvät EduGain-nimiseen 4
5 käyttäjätunnistusyhteisöjä yhdistävään palveluun. Kielipankin käyttö on ilmaista tutkijoille ja korkeakouluopiskelijoille. Muilta voidaan periä maksu palvelukustannusten kattamiseksi. Tällä hetkellä Kielipankilla on n. 300 rekisteröityä käyttäjää. Tavoite on että käyttäjien määrä olisi 600 tutkijaa, opettajaa ja tutkijakoulutettavaa Suomessa sekä saman verran ulkomailta. Lisäksi meillä on tavoitteena että Suomessa olisi käyttäjinä 2000 korkeakouluopiskelijaa. Julkisten ja kaikille avointen palvelujen käyttäjien IP-osoitteita on tarkoitus tilastoida, jotta myös anonyymien käyttäjien määriä voidaan jatkossa raportoida. TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIN KUSTANNUKSET Investoinnit Suomessa Jo 1980-luvun lopussa oli Helsingin yliopistolla vireillä hanke nimeltä Helsinki University Corpus Server ( Tämä oli palvelin, johon kerättiin kielivaroja Helsingin yliopistossa maailman kielistä. Parhaimmillaan oli tarjolla näytteitä yli 50 kielestä. Jo 1990-luvun alussa suomen-, ruotsin-, englannin- ja suahilinkieliset korpukset sisälsivät useita miljoonia sanoja. Vuonna 1997 perustettiin Kielipankki ( joka oli silloin yhteistyöprojekti Helsingin yliopiston ja CSC:n kesken. Tämän myötä tuli mahdolliseksi hankkia ja tarjota kielivarojen lisäksi Helsingin yliopistossa ja myös muualla kehitettyjä ja eri yrityksissä jatkojalostettuja kielityökaluja kaikille yliopistoille yhteiseen käyttöön, kunhan käyttäjät hankkivat henkilökohtaisen käyttöluvan CSC:n palvelimelle. Vuonna 2007 luotiin aiesopimuksella FIN-CLARIN, eli valtakunnallinen kielivarakonsortio ( jonka tarkoitus on Helsingin yliopiston johdolla koordinoida 8 suomalaisen yliopiston, CSC:n ja Kotuksen välistä kielivarojen ja kielityökalujen kehitystyötä. Kielipankki ( on FIN-CLARINin tärkein palvelu, jonka teknistä infrastruktuuria CSC ylläpitää. Vuonna 2007 käynnistyi myös CLARINin valmisteluvaihe EU-tasolla, jossa Suomi oli mukana Helsingin yliopiston edustuksella. Tästä lähtien Helsingin yliopisto on käyttänyt n euroa vuodessa suoraan palkkoihin ja sivukuluihin FIN-CLARINin puitteiden rakentamiseen sekä n euroa vuosittain virkatyönä ja erilaisten projektien kautta kielivarojen ja kielityökalujen tuotantoon. Muissa FIN-CLARINin jäsenorganisaatioissa on keskimäärin käytetty virkatyönä ja erilaisten projektien kautta n euroa vuosittain per organisaatio. CSC:ssä on käytetty kokonaiskustannusmallin mukaisesti n euroa vuodessa Kielipankin teknisen infrastruktuurin ylläpitoon ja CLARINin puitteiden kehittämiseen. Kansallinen koordinaattori neuvottelee CLARIN ERICin kanssa kansallisen konsortion puolesta siitä, miten perussäännön artiklan 6.2. kohtien e-l mukaiset velvoitteet täytetään sekä miten Suomessa edistetään perussäännön 2. artiklassa esitettyjä CLARINin tavoitteita. Alustava hahmotelma tälle on dokumentissa Membership Agreement (ks. Alla on artiklan 6.2. eri kohdat. CLARIN ERICin perussäännön artiklan 6.2. mukaan, jäsenten on a) maksettava liitteessä 2 määritetty vuosimaksu; b) nimettävä 3.4. artiklassa mainittu edustava taho ja pidettävä yleiskokous aina tietoisena siitä, mikä edustava taho on; c) valtuutettava edustava tahonsa täysin oikeuksin äänestämään kaikista yleiskokouksessa käsiteltävistä ja esityslistalla julkaistuista aiheista; d) luotava kansallinen konsortio täyttämään tästä perussäännöstä seuraavat kansalliset velvoitteet; e) nimettävä kansallinen koordinoija vastaamaan kansallisesta konsortiosta; f) tarjottava vähintään yksi tieto- ja palvelukeskus; g) tarjottava yhteisesti sovittu käyttäjien todentamis- ja valtuutusjärjestelmä; h) tarjottava yhteisesti sovittuja palveluja; i) edistettävä merkityksellisten standardien soveltamista kansallisten aineistojen ja työkalujen kehittämishankkeisiin; j) tarjottava tarvittava tekninen yhteensopiva infrastruktuuri, joka mahdollistaa pääsyn; 5
6 k) edistettävä CLARIN-palvelujen käyttöönottoa valtionsa tutkijoiden parissa ja kerättävä käyttäjien palautetta ja vaatimuksia; l) tuettava jäsenenä olevan valtion CLARIN-keskuksia helpottamalla niiden yhdentymistä kansallisiin ja muihin merkityksellisiin infrastruktuureihin. Jäsenyyden välttämättömät kustannukset Suomessa Tiivistettynä - jäsenmaksut - kv-keskuksen ylläpito (aineistojen säilyttäminen, kartuttaminen ja käyttökelpoiseksi saattaminen) - käyttäjille tarjottavat palvelut ja palveluissa tarjottavien järjestelmien ylläpito ja kehittäminen Kv-jäsenmaksut eriteltyinä eri vuosille Perussäännön Liitteessä 2 VUOSIMAKSUT kohdassa k) määritellään että maksuosuudet perustuvat valtion vuoden 2010 bruttokansantuotteen prosentuaaliseen osuuteen unionin bruttokansantuotteesta kyseisenä vuonna (EUROSTATin mukaan): e) jokaisen jäsenen maksuosuus vahvistetaan viideksi vuodeksi, ja se nousee vuosittain kaksi prosenttia inflaation ja kustannusten nousun kattamiseksi. f) myöhempinä vuosina liittyvät jäsenet maksavat kyseiseksi vuodeksi vahvistetun indeksoidun maksuosuuden; j) vuoden aikana liittyvien tahojen maksuosuus lasketaan suhteessa jäljellä oleviin kuukausiin alkaen liittymiskuukauden ensimmäisestä päivästä; k) maksuosuudet perustuvat valtion vuoden 2010 bruttokansantuotteen prosentuaaliseen osuuteen unionin bruttokansantuotteesta kyseisenä vuonna (EUROSTATin mukaan) seuraavan kaavan mukaisesti: Niiden jäsenten vuosimaksua, jotka eivät alun perin sitoudu viiteen vuoteen, nostetaan 25 prosenttia niin kauan kuin sitoumusta jäljellä olevalle kaudelle ei ole tehty. Jos maksuosuuteen sitoudutaan viiden vuoden jäljellä olevaksi ajaksi tai jos jäsen pysyy viisi vuotta konsortiossa, suoritetaan järjestelyt sen varmistamiseksi, että jäsen ei maksa yhteensä enemmän kuin näiden viiden vuoden tavanomaiset maksut. Aineistot ja palvelut pitää tehdä alusta lähtien CLARIN-standardien mukaan. Yksittäisten tutkimusprojektien tutkimusaineistojen osalta tarkoitus on, että aineistoja tuotetaan tutkimusprojekteissa. Tällä tavalla voidaan varmistaa, että uusi aineisto on ainakin yhden tutkimusryhmän mukaan tarpeellinen ja myöhemmin myös muille käyttökelpoinen. Erillisaineistojen keskitetty lisääminen tutkimusinfrastruktuuriin rahoitetaan vain, mikäli aineisto on poikkeuksellisen laaja, monikäyttöinen ja jatkuvasti karttuva. Esimerkkejä tällaisesta ovat YLEn arkisto, YLEn uutistekstit ja Kansalliskirjaston verkkosivu- ja lehtikokoelmat, jolloin rahoitus voi kohdistua tuotantoprosessin automatisointiin, jotta tällaiset aineistot saataisiin jatkossa mahdollisimman automaattisesti FIN-CLARINin aineistokokoelmiin. Laajojen, monikäyttöisten, jatkuvasti karttuvien aineistojen liittäminen vie aikaa ja on luonteeltaan prosessi pikemmin kuin projekti, joten sellaisten lisääminen on parempi nähdä osana FIN-CLARINin pitkäaikaista operatiivista toimintaa kuin yksittäisinä investointeina. Prosesseja voi tietysti tehostaa kertainvestoinneilla ja esim. FIN-CLARIN-CONTENTprojekti keskittyy päättyneiden tutkimusprojektien valmiiden aineistojen hankkimiseen FIN-CLARINin kokoelmiin. Pilottihankkeilla selvitetään laajojen monikäyttöisten aineistojen liittämistä kokoelmiin. CLARIN ERICissä virtuaalisen toimintaympäristön takia toimintavaiheen operatiiviset kustannukset ovat pitkälti samat vuodesta toiseen korjattuina vuosittaisilla inflaatiokorotuksilla. FIN-CLARIN on jo olemassa ja sitä on voitu käyttää viimeiset viisitoista vuotta. Sitä mukaa kun FIN-CLARINia laajennetaan sen hyödyllisyys kasvaa. Jos sitä ei jatkuvasti ylläpidetä, sen hyödyllisyys vastaavasti vähenee, koska ohjelmistoympäristöt muuttuvat ja kaipaavat ohjelmien päivitystä, kieli muuttuu ja aineistoja tulee lisää eri aineistotuottajilta. Rahoitusrakenne ja rahoitusyhteistyö Helsingin yliopisto ja CSC hoitavat FIN-CLARINin kansallisen operatiivisen toiminnan ja tukevat CLARINin kansainvälistä 6
7 toimintaa. Molemmat tekevät yhdessä työtä CLARIN ERICin ja FIN-CLARIN-kielivarakonsortion eteen ja edistävät tutkimusinfrastruktuurin puitteita kuten laitteisto- ja sisältöteknisen infrastruktuurin kehittämistä sekä käyttäjien neuvontaa laitteistojen ja sisällön käytössä. Molempien osalta omarahoitussitoumukset ovat olemassa vuosille Suomen Akatemia tutkimusinfrastruktuureille varatuista määrärahoista varaudutaan CLARIN-ERIC jäsenyydestä koituviin välttämättömiin kustannuksiin säännösten mukaisesti. Muut FIN-CLARIN-konsortioon osallistuvat tahot kuin HY ja CSC edustavat tutkimusinfrastruktuurin käyttäjiä, jotka silloin tällöin tuottavat aineistoja tai palveluja lisättäviksi tutkimusinfrastruktuuriin oman tutkimustoimintansa sivutuotteina. Tätä ja vastaavaa aineistotuotantotoimintaa Helsingin yliopistolla ei katsota FIN-CLARINin operatiiviseksi toiminnaksi. 7
U 5/2015 vp. Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta 2015. Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen. Opetusneuvos Petteri Kauppinen
Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Suomen liittymisestä yhteiseen kieliaineistojen ja teknologian eurooppalaiseen tutkimusinfrastruktuurikonsortioon (CLARIN ERIC konsortioon liittyminen) Perustuslain
LisätiedotKielipankki ja FIN-CLARIN
Kielipankki ja FIN-CLARIN Mietta Lennes Tämä kalvosarja on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0- lisenssillä. Kielipankki / FIN-CLARIN CLARIN ERIC Eurooppalainen tutkimusinfrastruktuurikonsortio perustettiin
LisätiedotMitä voin lainata Kielipankista?
Mitä voin lainata Kielipankista? Mietta Lennes FIN-CLARIN, Helsingin yliopisto Tämä kalvosarja on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0-lisenssillä. Sisällön on tuottanut FIN-CLARIN-työryhmä (Mietta Lennes,
LisätiedotOpintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille
Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman
Lisätiedot15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen
Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen
LisätiedotKielipankin analyysityökalut ja aineistot Työmarkkinatilanteen tutkiminen lehtiaineiston avulla
Kielipankin analyysityökalut ja aineistot Työmarkkinatilanteen tutkiminen lehtiaineiston avulla Tämä dokumentti on lisensoitu Creative Commons Attribution 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä. Sisältöjä ovat
LisätiedotKansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Espanja 50 236 1,6 44 468-1,6 50 271-1,7 30 500 Kreikka 17 306 Iso-Britannia 11 204-7,5 10 037 21,7 2 940 44,3 866 Alankomaat 9 736 23,3 11 472 30,4 7 444
LisätiedotKielipankki ja FIN-CLARIN. Mietta Lennes Nykykielten laitos, Helsingin yliopisto
Kielipankki ja FIN-CLARIN Mietta Lennes Nykykielten laitos, Helsingin yliopisto fin-clarin@helsinki.fi Kielipankki www.kielipankki.fi FIN-CLARIN www.helsinki.fi/fin-clarin/ Lyhyt historia UHLCS (1987)
LisätiedotANNEX LIITE. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.9.2018 COM(2018) 651 final ANNEX LIITE asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE potilaan oikeuksien soveltamisesta rajatylittävässä terveydenhuollossa
LisätiedotFerratum Oyj:n Eurooppalainen Kesäbarometri 2015
sivu 1 Ferratum Oyj:n Eurooppalainen Kesäbarometri 2015 Kesälomaan käytettävä kulutus suhteutettuna talouden tuloihin Kesäkulutus Euroopassa SUHTEELLINEN KULUTUS ERI MAISSA VIRO 60.2 % 17 % LATVIA BULGARIA
LisätiedotLomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?
MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,
LisätiedotL 90/106 Euroopan unionin virallinen lehti
L 90/106 Euroopan unionin virallinen lehti 28.3.2013 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 26 päivänä maaliskuuta 2013, jäsenvaltioiden vuosittaisten päästökiintiöiden määrittämisestä kaudeksi 2013 2020 Euroopan parlamentin
LisätiedotKOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.1.2012 K(2012) 430 lopullinen KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 25.1.2012, kansalaisaloitteesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 211/2011
LisätiedotKOMISSION TIEDONANTO
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel XXX [ ](2013) XXX draft KOMISSION TIEDONANTO Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 260 artiklan soveltaminen - komission unionin tuomioistuimelle rikkomusmenettelyn yhteydessä
LisätiedotKansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954
LisätiedotKansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954
LisätiedotFerratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015
Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015 Sivu 2 Joulun rahankulutus suhteessa kotitalouden käytössä oleviin tuloihin Euroopan ja kansainyhteisön maiden kulutus jouluna 2015:
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 227 final 2014/0129 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin
LisätiedotA8-0321/78
17.10.2018 A8-0321/78 Tarkistus 78 Keith Taylor Verts/ALE-ryhmän puolesta Mietintö A8-0321/2018 Andrzej Grzyb Puhtaiden ja energiatehokkaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen edistäminen (COM(2017)0653
LisätiedotSisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600
Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä
LisätiedotLinnea2-konsortion säännöt 12.3.2010
Linnea2-konsortio 2010 Linnea2-konsortion säännöt 12.3.2010 1. Määritelmät Nämä säännöt liittyvät sopimukseen Linnea2-konsortiosta, 12.3.2010. Konsortiosopimuksen allekirjoittaneet organisaatiot (sopimuksen
LisätiedotKomissio toimitti 13. toukokuuta 2015 eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa neuvostolle
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. toukokuuta 2015 (OR. en) 9224/15 ECON 376 UEM 171 SOC 339 EMPL 213 COMPET 250 ENV 332 EDUC 158 RECH 149 ENER 190 JAI 354 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia:
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.12.2012 COM(2012) 682 final 2012/0321 (NLE) C7-0421/12 Ehdotus NEUVOSTON ASETUS eurooppalaiseen tutkimusinfrastruktuurikonsortioon (ERIC) sovellettavasta yhteisön oikeudellisesta
LisätiedotKOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.10.2015 COM(2015) 523 final KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE Euroopan kehitysrahasto (EKR): maksusitoumuksia, maksuja ja jäsenvaltioiden rahoitusosuuksia koskevat ennusteet
LisätiedotEurooppalainen ohjausjakso: yhdennetyt maakohtaiset suositukset Hyväksyminen ja toimittaminen Eurooppa-neuvostolle
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. kesäkuuta 2017 (OR. en) 10200/17 CO EUR-PREP 29 POLGEN 92 AG 21 ECON 528 UEM 198 SOC 477 COMPET 492 ENV 604 EDUC 293 RECH 231 ENER 284 JAI 596 EMPL 366 ILMOITUS Lähettäjä:
LisätiedotTöihin Eurooppaan EURES
Töihin Eurooppaan EURES Työskentely ulkomailla Työskentely ulkomailla houkuttelee yhä useampaa suomalaista työnhakijaa. Erityisesti nuoret ja korkeakoulutetut ovat halukkaita muuttamaan ulkomaille töihin.
LisätiedotEuroopan alueiden komitea (AK): Paikallis- ja aluehallintoa edustava neuvoa-antava elin Euroopan unionissa
Euroopan alueiden komitea (AK): Paikallis- ja aluehallintoa edustava neuvoa-antava elin Euroopan unionissa Miksi alueiden komitea? Annetaan alue- ja paikallishallinnolle mahdollisuus vaikuttaa EU:n lainsäädännön
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) 9438/17 ADD 1 MAP 12 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 17. toukokuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Euroopan komission pääsihteerin
Lisätiedot22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19
22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä
LisätiedotBELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,
PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN
Lisätiedot1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala
1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat
LisätiedotKOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.10.2017 COM(2017) 622 final KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE Euroopan kehitysrahasto (EKR): ennusteet maksusitoumuksista, maksuista ja jäsenvaltioiden rahoitusosuuksista varainhoitovuosina
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 226 final 2014/0128 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin toiminnasta
LisätiedotSOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT
SOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT A. VAPAAEHTOISTOIMINTA, HARJOITTELU JA TYÖ 1. Matkatuki Matkaetäisyydellä tarkoitetaan yhdensuuntaista etäisyyttä lähtöpaikan ja kohdepaikan välillä, kun taas korvaus kattaa
LisätiedotJulkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti
Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Fields marked with are mandatory. Tähdellä () merkityt kentät ovat pakollisia. 1 Vastaajan profiili Vastaan: Yksityishenkilönä
LisätiedotEuropean Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org
European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org ESLC pähkinänkuoressa PISA-tutkimusten kaltainen OECD Organization for
LisätiedotTyöhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013
Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja
LisätiedotSOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT
SOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT A. VAPAAEHTOISTOIMINTA, HARJOITTELU JA TYÖ 1. Matkatuki Seuraavat korvausmäärät koskevat vapaaehtoistoimintaa, harjoittelua ja työtä: Taulukko 1 - matkatuki Matkaetäisyys Korvaus
LisätiedotKOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista
LisätiedotNEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN
NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 2/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SOPIMUS EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille toimitetaan
LisätiedotKOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE. Euroopan kehitysrahastoa koskevat rahoitustiedot
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.6.2018 COM(2018) 475 final KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE Euroopan kehitysrahastoa koskevat rahoitustiedot Euroopan kehitysrahasto (EKR): sitoumuksia, maksuja ja rahoitusosuuksia
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin liittymisestä puuvilla-alan kansainväliseen neuvoa-antavaan komiteaan (ICAC)
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2016 COM(2016) 712 final 2016/0349 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin liittymisestä puuvilla-alan kansainväliseen neuvoa-antavaan komiteaan (ICAC) FI FI 1.
LisätiedotTalouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta
Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,
LisätiedotTYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi
TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20
LisätiedotIDA-tallennuspalvelun käyttölupahakemus
IDA-tallennuspalvelun käyttölupahakemus Uusi hakemus Käyttäjätietojen muutos Projektin vastuuhenkilön yhteystiedot: Etu- ja sukunimi: Mikäli sinulla ei ole HAKA-tunnusta, täytä seuraavat kentät: Projektin
LisätiedotYrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää
Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä
LisätiedotTUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010. Riitta Mustonen
TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010 Riitta Mustonen 1 12.5.2010 FIRI 2010 -haun tutkimus- ja innovaatiopoliittiset perusteet Osa kansallista ja kansainvälistä tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa; tutkijat
LisätiedotTalouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)
Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen
LisätiedotKääntyykö Venäjä itään?
Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %
LisätiedotEhdotus neuvoston päätökseksi alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. lokakuuta 2014 (OR. en) 14333/14 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Puheenjohtajavaltio Neuvosto Ed. asiak. nro: 13884/14 Asia: CDR 109 INST 511 AG 17 Ehdotus neuvoston
LisätiedotTurvallisuus meillä ja muualla
Hyvää matkaa ehjänä kotiin! Matkustamisen turvallisuusseminaari 13.11.2009 Rovaniemi, Hotel Santa Claus Turvallisuus meillä ja muualla Johtaja Erkki Yrjänheikki Sosiaali- ja terveysministeriö 1 13.11.2009
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. heinäkuuta 2015 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. heinäkuuta 2015 (OR. en) 11130/15 ASIM 62 RELEX 633 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 10830/2/15 REV 2 ASIM
LisätiedotNEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN
NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 23/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: PÄÄTÖSASIAKIRJA EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille
LisätiedotKansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus. Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen
Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Hallitusohjelma: Kirjastoja kehitetään vastaamaan
LisätiedotMichaelPlus. Hankkeen esittely 30.11.2006. http://www.michael-culture.org/index.html. Mikael Vakkari Suunnittelija MichaelPlus hanke
MichaelPlus Hankkeen esittely 30.11.2006 http://www.michael-culture.org/index.html Mikael Vakkari Suunnittelija MichaelPlus hanke MICHAEL (3 maata): 36 kuukautta (kesäkuu 2007) Kaksi hanketta Italia (koordinaattori),
LisätiedotKorkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu
Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025 TraiNet-kyselyyn vastanneet. Työskentelen, toimin yrittäjänä tai opiskelen: 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 opetus- ja kulttuuriministeriössä
LisätiedotLIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.9.2015 COM(2015) 490 final ANNEX 7 LIITE asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE Pakolaiskriisin hallinta: Euroopan muuttoliikeagendaan
LisätiedotKOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE. Euroopan kehitysrahastoa koskevat rahoitustiedot
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.6.2015 COM(2015) 295 final KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE Euroopan kehitysrahastoa koskevat rahoitustiedot FI FI 1. ESIPUHE Yhdestoista Euroopan kehitysrahasto (EKR) 1 tuli
LisätiedotVart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm
Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet
Lisätiedot995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8
995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN
Lisätiedot13060/17 ADD 1 1 DPG
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. lokakuuta 2017 (OR. en) 13060/17 ADD 1 PV/CONS 52 ECON 806 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia: Euroopan unionin neuvoston 3563. istunto (talous- ja rahoitusasiat), Luxemburg,
LisätiedotEräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita.
Eurooppalaisen sairaanhoitokortin mallikortit maittain Tässä liitteessä on tietoa eurooppalaisesta sairaanhoitokortista. Mallikortit on kopioitu Internetistä osoitteesta http://ec.europa.eu/employment_social/healthcard/index_en.htm,
LisätiedotHankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen
Hankkeet ja yhteentoimivuus OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 12.12.2012 Hallitusohjelman kirjaukset Yhteentoimivuus: kansallista perustaa Kirjastoja kehitetään vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin.
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. maaliskuuta 2017 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. maaliskuuta 2017 (OR. en) 6936/17 ADD 4 JAI 189 ASIM 22 CO EUR-PREP 14 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 2. maaliskuuta 2017 Vastaanottaja: Euroopan komission pääsihteerin
LisätiedotTARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0231(COD)
Euroopan parlamentti 2014-2019 Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta 07.2.2017 2016/0231(COD) TARKISTUKSET 269-283 Mietintöluonnos Gerben-Jan Gerbrandy (PE592.423v02-00)
LisätiedotKOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET
Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville
LisätiedotKOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.10.2014 C(2014) 7461 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 17.10.2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 liitteen I sekä Euroopan
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 69 final 2016/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen
LisätiedotEUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net
EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna
LisätiedotLIITE. Euroopan parlamentin vaaleja koskevien komission suositusten täytäntöönpanoon liittyvät jäsenvaltioiden vastaukset.
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.3.2014 COM(2014) 196 ANNEX 1 LIITE parlamentin vaaleja koskevien komission suositusten täytäntöönpanoon liittyvät jäsenvaltioiden vastaukset asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS
LisätiedotALV-yhteenvetoilmoitus
OHJE 1(5) ALV-yhteenvetoilmoitus n versiossa 7.20 ohjelmaan on lisätty ALV-yhteenvetoilmoitus ja sen korjausilmoitus. Tässä dokumentissa ohjeistamme toiminnon käyttöönottoa. Asetukset Tiedot ALV-yhteenvetoilmoitukseen
LisätiedotArvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?
1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO EU:N KESKEINEN PÄÄTÖKSENTEKIJÄ Euroopan unionin neuvosto epävirallisesti myös EU:n neuvosto tai pelkkä neuvosto on EU:n keskeinen päätöksentekijä. Tässä toimielimessä kokoontuvat
LisätiedotMiten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen
Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari
LisätiedotKevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?
Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia
LisätiedotKirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia
Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän
LisätiedotLIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.8.2017 COM(2017) 413 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan ehdotus neuvoston päätökseksi kumppanuuden perustamisesta Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Kirgisian tasavallan
LisätiedotMikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.
Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.fi Avoimen tuotteenhallinta Esityksen sisältö Mitä on tuotteenhallinta?
LisätiedotSisämarkkinoiden tulostaulu
Sisämarkkinoiden tulostaulu Jäsenvaltion tulos Suomi (Raportointijakso: 2014 2015) EU-lainsäädännön saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä On huomattava, että edellisen tulostaulun jälkeen on kumottu
LisätiedotPÄÄTÖKSET Euroopan unionin virallinen lehti L 64/13
3.3.2012 Euroopan unionin virallinen lehti L 64/13 PÄÄTÖKSET KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 29 päivänä helmikuuta 2012, yhteisen kieliaineistojen ja -teknologian infrastruktuurin perustamisesta eurooppalaisena
LisätiedotPyydämme yritystänne täyttämään oheisen vuotta 2009 koskevan lomakkeen 15.3.2010 mennessä.
VUOSIRAPORTIN KYSYMYKSET 1 (5) SE LAITTEIDEN VUOSIRAPORTTI 2009 SE laitteiden vuosiraportointi kuuluu kaikille sähkö ja elektroniikkalaitetuottajille Suomessa toimiva yritys, joka: valmistaa ja myy sähkö
LisätiedotI. TIEDONSAANTIPYYNTÖ. joka koskee valtiosta toiseen tapahtuvaa työntekijöiden käyttöön asettamista palvelujen tarjoamisen yhteydessä
PYYTÄVÄN VIRANOMAISEN KÄYTTÖÖN TARKOITETTU (VAPAAEHTOINEN) LOMAKE I. TIEDONSAANTIPYYNTÖ joka koskee valtiosta toiseen tapahtuvaa työntekijöiden käyttöön asettamista palvelujen tarjoamisen yhteydessä Palvelujen
LisätiedotFerratum Oyj Eurooppalainen Kesäbarometri 2015
page 1 Ferratum Oyj Eurooppalainen Kesäbarometri 2015 Kesälomakulutuksen osuuus kotitalouden kuukausituloista Kesäloman yleisimmät kulutuskohteet Euroopassa KULUTUS SUHTEESSA MUIHIN MAIHIN VIRO 60.2 %
LisätiedotEuroopan parlamentin kokoonpano vuoden 2014 vaalien jälkeen
P7_TA(2013)0082 Euroopan parlamentin kokoonpano vuoden 2014 vaalien jälkeen Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. maaliskuuta 2013 Euroopan parlamentin kokoonpanosta vuoden 2014 vaalien jälkeen (2012/2309(INL))
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.7.2016 COM(2016) 440 final 2016/0202 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS pöytäkirjan (2015) tekemisestä Euroopan unionin puolesta siviili-ilma-alusten kauppaa koskevan sopimuksen
LisätiedotFinanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson
Finanssipolitiikka EU:ssa Finanssineuvos Marketta Henriksson Perussopimus asettaa rajat Julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen ei saa ylittää kolmea prosenttia Julkisen velan suhde
LisätiedotSuomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa
Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus
LisätiedotKorkeakoulukirjastojen keskitetyt kirjastoverkkopalvelut. 2008 Kristiina Hormia-Poutanen
Korkeakoulukirjastojen keskitetyt kirjastoverkkopalvelut 2008 Kristiina Hormia-Poutanen Tausta Kansalliskirjasto 2002 seurantaryhmän muistio (2006) Kansalliskirjastosta kirjastoverkon palvelukeskus 1.8.2006
Lisätiedotkoulutuksesta kuvaajia
3 25 2 15 1 5 22. Teknillisten korkeakoulujen ja tiedekuntien opiskelijamäärät opettajaa kohti (1981, 199 ja 2) Lähde: Opetusministeriön KOTA-tietokanta. TKK TTKK LTKK OY ÅA Perus- ja jatko-opiskelija/opetuksen
LisätiedotNiin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014
Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.11.2013 COM(2013) 771 final 2013/0379 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkoihin ja eläkkeisiin sovellettavien korjauskertoimien
LisätiedotASIAKASLIITTYMÄ. Erikoiskirjastokokous 21.10.2009. Ari Rouvari Kansalliskirjasto
ASIAKASLIITTYMÄ Erikoiskirjastokokous 21.10.2009 Ari Rouvari Kansalliskirjasto AGENDA Mikä asiakasliittymä? Mitä asiakkaille? Mitä kirjastoille, museoille ja arkistoille? Miten? Asiakasliittymän ja yhteisluettelon
LisätiedotAjankohtaista kunta- ja aluetiedoista
Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys
LisätiedotTerveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009
Sairaanhoito EU:ssa Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT), Itävalta (AT), Kreikka
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2011
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2011 (Suomen säädöskokoelman n:o 1198/2011) Tasavallan presidentin asetus Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan
LisätiedotDatanhallinta, laskennan resurssit ja osaaminen
Datanhallinta, laskennan resurssit ja osaaminen Tutkimusinfrastruktuuritoiminnan strateginen kehittäminen Työpaja 25.4.2019 Anu Nuutinen Johtava tiedeasiantuntija Suomen Akatemia 1 SUOMEN AKATEMIA 2019
LisätiedotUlkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille
Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille 1 Teknologiateollisuus ry ja Metallityöväen Liitto ry ISBN
LisätiedotEsimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen
Esimerkkejä Euroopasta Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Ruotsi Tanska Slovenia Liettua Hollanti Itävalta Latvia Portugali Ranska Kypros SUOMI Belgia Saksa Bulgaria Viro Puola Luxembourg Tsekin
LisätiedotPanimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto Oy Hartwall Ab Momentin Group Oy Olvi Oyj Red Bull Finland Oy Saimaan Juomatehdas Oy Oy Sinebrychoff Ab Valvoo panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden etuja alkoholi-
LisätiedotEU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010
IP/07/584 Bryssel, 27 april 2007 EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 Euroopan komissio käynnisti
Lisätiedot