Raportti vier ailusta Vuonoksen ja Hammaslahden kaivoksilla Olarissa ~parkkinen

Transkriptio

1 Raportti vier ailusta Vuonoksen ja Hammaslahden kaivoksilla Olarissa O~ ~parkkinen

2 JOlIDANTO T. A. WiklJ. ja allekirjoittanut tekivät vlerailun Virtasalme n, Kota1ahdcn, Outokummun, Vuonoksen ja Hammaslahden kaivoksllle. Vierailun tarkoituksena oli pohtia kaivosgeologien kanssa malmiesiin"tymien geologiaa ja ri.k a stukseen 1i1 ttyvää prol>lematiikkaa ja tutkimustarvotta OlOlE:n J.aboratorion näkökulmasta. Vierailun yhteydessä saimme tuomisiks i näytteiu.i. eri kaivoksilla. Virta salmen näyt teet (l~ kpl) ova t malmin ma gnctiittivaltaisesta osasta, ICotalahden n äyttoet (5 kpl) Jussin malmin eri 0~;:i.8ta, Vuonoksen näyttee t (5 kpl) ja liammaslallden näyttee t (4 kp1) er~lalsista malmi- ja sivukivityypolstti. Näytteistti valmiste ttiin sarjat hieltu, jotka tutkittiin OlOfE:s s3 hellllikuussa -7" N. Hull/Han ja allekirjoittaneen toime s ta Y. Vuorelaison ja E. Hänllison tuella. -- Keskusteluissa todettiin yhdeksi suureksi ongelmaksi Outokummun ja Vuonokscn malmien kohdalla alueellismetamorf'oo.sin suhde dcformaatioon ma1mlssa ja sen sivukivessä sekä malmi > ltlineralog"iset muutokset eri deformaatiovaiheissa. Hammaslahtea koskivat keskustelujen valossa malmin mahdollinen huntu sekä FEK:n rautapitoisuudell ja malmin Ac -pitoisuuden va ih te lu j e n s ; i~illjl ul1llluka i SUli 5. J i.i 1k i Jlllll:i i s e 11 0 li[;c lma n t u t kiml s t ei suunnitellaan K. Pelkosen kanssa.

3 Näytteiden perusteella tuli esille ehkä hieman kerettiläinen ongellua: sijaitseeko liammaslahden malmi suuren diskordanssin tuntumassa. Kivilajiassosiaatio sopisi hyvin e dustamaan prekar jalais ta sa tro lii t t Ja - kar jajaista kvartsii ttia. Näytteiden perusteella olisi sekävuo'rioksen että Halll11laslahdel1. malmien perustutkimuksess a paljon tehtävää erityisesti suunnattujen hleiden avulla. VUONOS Kompakti CUK, jossa FEK- jc:r ZNS-juovia paikoin suotaulilaljlaisestie Satunnaisesti COP-rakeita. HAe suotaumamaisesti CUK:ll hiel10isea 1'aoissa. Nuinn aksessoreina SNK (ZNS :n yhteydessä), NOH ja SK särkyneinä, olllarnuotoisten rakeiden relikteinä. 1\:ivessä on Stiuntalltullut juovainen rc=tkel1l1 e. Kuparikiisun breksioimina on deformoitune~ta FEK-rakeita ja jäänteitä tiukkaan poimuttuneesta sivukivostä. CUK on voimakkaasti deformoitu- Ilut, mikä tulee esille intensiivisenä kaksostunlisena ja mackinc:nvii tt i-suotaumien ra ~jaaillina raefrag-ment te ina. Ilmeisesti CUK:n kitcytyminen on tapahtunut sivukivcn ja son sisältämän FEK:n ja SK:n dei'orllloitumisen loppuvaiheessa. PlI P5674 On L7621 Sivukivi on kvartsiittia, todennäkhisesti lillwltä Grariittigneiss in kontakt ia. P ~iämine r aali t KV -OLG-FLG, aksessorise t TTIE-NI-SER-KLO-EP-GI1F-TI-AP-TAlV-UV-ZHT. Halmi on hieno- ja kflrkeahkopirot te j s ina juovina. PU.äminp.raali t F]!;K-CUlC-ZNS, aksessorisina COP-SNK. COP on sekä suotaumina FEK:ssa että

4 rakeina. SNK on ZNS:n kyljessä CUI\::ta vastaan mutta myös sulkeumi,na ZNS:ss ä ja CUK:ssa. PH p567j OH L &'02.3 Heikko FEK-pirote ruhjeisessa GRF-pitoiscssa sivukivessä. liarme mineraa lit KV-KLO-FLG/HS-EP. Grafiittia on runsaana pirotteena ja pyörrcmäisinä kasaumina. aksessoris o t COP-CUK-FEH-ZNS-HU-:r.mI-I. Pääopakit ovat FEK-GHF, Jokin harmemineraali, luultavasti kvartsi, on syrjäyttänyt lilagneettikiisua, jolloin COP-suotaumia on jäänyt relikteiksi. FEK-juoni juovaisessa kvartikivessä. FEK:ssa on COP-suotaumia ja oma muotoisia. COP~~ak 3 it a. Plilimineraalit F EK-SK-CUK, aksessoriset GRF-CHT-ZNS-H}6H. SKkataklastisina relikteinä. PH P5671 OH L7622 S i vukivi on g1'afiitt1(ljlalmi)kvartsiitti (tai kvartsjldvi), jonka runsain 111ine1'aa11 on terve h..'v. Se esiintyy sekä piell,irakeisena massana että karkca1'a kei.sina juonina. Huut pä ~i. - mineraali t PL-GHF-OP-lvIT-YJ.-O-SE. P1agioklausi on mahdollisesti albiittiutunutta (OLG-AD) s e d.siittiytynyttä ja ruhjoutunutt~. K101'1i t ti ja serisii tti ova t. kasauluina, jotka saa t t a v a t olla t ä ys in muuttuneen lliineraalin (ImD?, PL?) pseudomorfe ja. Aksessoreina nu-äp-zn.../. P~iämallllimineraali on ruhjoutunut SK, aksessori t FEK-FEI-ZNSnU-CUK-UC-UP. SK esiintyy sekä kataklastisesti särkyneinii, muovautuneina jliänt ei n ~ alkuperäisistä, ilmeisesti juovina esiintyneistä omamuotoisista.rakeista että sekundaareina

5 kiteytyminä ruhjeraoissa. Pyriitin lliuovautumincn ja rakeesta lähtevä mobiloituminen osoittanevat äärimmäisen voimakasta ja tietyn tyyppistä dciormoitumista ( ko;rke a p). Pyriitissä on lisäksi anomalista anisotropppisulltta ja säilyn_e immissä rakeiden osissa FEK-j ä änteitä. Sekä sivulciven että sulfidien tekstuuri ja sivukiven koostuillus antavat aiheen olettaa, että näyte on peräisin ultramyloniittisesta kivestä, joka alunperin on saattanut olla karsikvartsiitti, gneissi, tms. Nylonoi tuntiseen on lii ttyrlyt uude lie enkiteytylllistä mahdollisesti regressiivisissä olosuhteissa (AB-KLO-SE) l\".vartsin alkuperä on epäselvä, sillä kahd;:i kvartsi edustanee täysin uudelleenkiteytynyttä tavaraa. Yhteenveto Vuonoksesta Malmin koostunms ja esiintymistapa lienee tässä käsitellyistä 1110nimutkaisin. Muutaman näytteen-ja aikaisempien havaintojen perusteella näyttää malmin ldteytymis- ja deiormaatiohistoria ätiril1l111äise'n vaikeaselkoiselta, ainakin mitä tulee primaaripiirteiden löytämiseon.

6 HA1<fi\1ASLAl fti Näyte 11 : PII p565j, 56st~ OH L762 l l, 7625 S'ivukivess ä on sekä kvartsiittiin että prekarjalaiseen pohjagneissiin tai satroliittiin "i:lt,taavia piirteitä. Kvartsiittimaisen o san päämino raalit ovat tasarakeinen KV ja sen raerajoilla KLO-DT. Alcsessoreina OLG-RU-KIUJ -ZR. Kvartsirakeet vaikuttavat täysin uudelleenkiteytyneiltä, mutta juuri tasarakeisuus ja kiille suo,mu:jen esiin tymistapa viittaa va t alkuperäiseen klas ti seen rakentee seen. Osaksi sivukivi on ruhjeista sulfidien breksioides- 5a silmä r,-l1o :i,ssimä i stti. kiveä, jonka pääll1ineraalit ovat KLO-KV-DT- OLG-:t\H. Siinä KLO-KV-DT edustavat lliyöhä isempiä kiteymiä maasälpien antaessa vaikutelman kovia kärsineestä alkugneissistä. Aksessoreina on runsaasti rutiilia sekä AP-ZH. Kvartsiittimclisen kive n p~iti.malmimineraali on,cuk sekä pirotteena että sivukiveä broksioivana. mass r::ma. Aksessoreina ova t FEK-ZNS-:HAC- CUlJ-AG-HU-ACA ( a.kantiit t i). Gnoisi... ll päiimalmimineraalit ova t CUK-FEK-ZNS juovina ja rulljeraoiss a, aksessoreina NAC-ACA ja 11ie1101"I a pirotteellh RU. Akantiitti esiintyy pieninä rake:lna FEK : ssa. ja CUK:ssa. Näyte 18: Sivuldvi on k ars i I PII p56/-l9 OH L762J jossa päiimineraal1 on sulfidien breksioima s uuris~lbinen tremoliitti. THE esiintyy paikoin tlihtimäis inli slilövj.uhkoina I jotka a ntavat v aikute lman vanhemman mineraalin reliktirt1kentee s ta. Osaksi THE:n ja sulfidicn kitey~ylllinen vaikuttaa lähes sallla n aikaiselta. Pliärnalmimineraalit ovat CUK-FEK, aksessorit ZNS - HOH -AG-HU.

7 Näyte 19: 200 p-1d PH P5650 Sivukivi on saman tyyppistä ru.hjeista kvartsii ttia-gneissiä kuin näytteessä 17. Päämallllimineraalit ovat FEK-CUK, aksessori t ZNS~J.iAC-nU-JlIOH. Sulfidi t ovat pirotteena, raontäytteinä ja kasauminc1 sivukiviv-porfyroklastien painevarjoissa. Nävte 20: 200 p-1c PH P 5651 on L802J Kompakti FEK-CUK-malmi, jossa omituisia CUK-pirotteisia su1- kel1mia ikäänkuin relikteinä varhaisemmasta ki teytymisraasista. S:i.vukivi lienee KVT, jonka koostumus on KV-KLO/DT- AND-SP. CUK esiintyy paitsi pirotteena myös FEK:iä breksioivana nuorimpana sulfidina. Aksessorit ZNS-RU-MOU-}MC. Yhte enveto H<.1mmaslahdcn n~tytteistä Ehldi mielenkiintoisin tulos näytteiden analysoinnista oli.. vihje siitä, että malmit sijaitsevat suuren diskordanssin tuntumassa. Tämä vihje saattaa osoittautua kuplaksi, sillä ohuthieiden todistusvoima näin sotkuisten ja deformoituneiclen kivien kohdalla on tunnetusti vähäinen. Toinen silmä;inpistävli yksityskohta tuli esille pintahieiden kiilloitl.lksen yhteydessä. Sulfidit, etenkin kuparikiisu, ovat huokoisia. Huokosnäyt taiden (kaa sujen tai liuos t011) tutkimine n saaitais i tuoda lisävalaistusta malmin syntyproblematiikkaan. Näytteiden perusteella uska 1taisin olettaa, että suunnattujen hieiden valmistaminen tarkoih suunnitelluist~ profiileista toisi yhden ulottuvuudell lisää malmin ja 'sen sivukiven petrologiaan. Tässä tarkastelussa on tekstuurin tutkiminen j tltetty toissijaiseksi. Sen merkitys tulee e s ille esim. valokuvista, joista voi havaita kiisujen kiteytymisen ainakin osaksi kytkeytyvän de :formaatioon.

8 VUONOS, VALOKUVAT 1. N äytel:5 2x Kompakti CUK-malmi, jossa FElI-juovia. Kuparikiisussa on sulkeumina jääntei tä tiukkaan poimuttuneesta sivukivestä,ja vanhemmasta FEK-generaatiosta (kuvassa oikealla alhaalla). De.formaatiota ja sulfidiel1 juovaisuutta l::ontrolloi kaksi liuskeisuussul.u1taa. Viivaus (tai eräs viivans) 0n kohtisuorassa kuvatasoa vasten. 2. Näyte 2J. 1. 5x FEK-juoni jllovaisessa kvartsiklvessä, joka lianee jonkin asteillen myloniitti. 1.5x Sekä kataklastista että rakoihin kiteytynyttä pyriittiii ruh.jeise saa kval.~tsik:l ve ssti. ~. Nävte x, x-nie FEK (violetti), CUK (kellertävä) ja ZNS (tumma) juovina, FEK:n kontakt issa COP-rae. HUOH! FEIC: n läikiktis an190 tropia. Se 1inoe c1eformaation tulo s samoin l.:uin CUK:n kaksostuminen kuvassa N ti yt e---l.:l 160x ZNS CUK:ssa. FEK-rakeet tulevat esille kohoumina, samoin }~C hienoina raon ttiyte juovina. ICovuus j ärje stys: FEK-?vIAC -ZNS-CUK. 6. Näyte Z~ 100x Pillwäkenttäkuva pyriitistä ( n1ust~ ),,joka esiintyy kataklasd.sina rae f'ruf.,'"ment tel.na (0 ike alla ylh~ii:i.llti) sokii raont ~iyteverkos tona 0 Suuret vaalean harmaat rakeet ovat kvartsia, joka on enimmäkseen ki teytynyt de formaa tion Jälkeen, 0 saksi s.cn aikana.

9

10 Ulmlla HANJ.!J.\SLAIlTI, VALOKUVAT 1. Näyte ]L 1.5x Sul.fidien CUK (vaalea) jafek ( tunuua ) u rcksioima a gneissiä. Sivukivii'rag-mentit ovat suuntaulcsellisia, niiden pituus suuntaus (ki v en vitvaus) kaatuu JOo kuvapohjoiseen. Kaksi h eikosti e rottuvaa liuskoisuussuuntaa, kuvapoh.joifjeen v orrattuina NJOII Ja NJOE. Tämiill t:yyppisistäkivis tii valmistetuista suul111atuista hieist~i olisi h e l ppo laatia tekstuur:lcmalyysejti.. Juovaista g'neissiii-kvnrt siittin, f'rald:uuripinnoilla F EK ( tultjlna) 1.2x jorika liuskeisuus-- j a ja ClJK (vaalea). Jl.lova:lsuutta N20W leikkaa L?=NJ5W se]cti f'raktuurj.t NSOW, N20E.ja N70E, "'-. joihin kuijddill 1ii ttyy sulf'illien mobi.loi tumistn. 3. Näyte x T remo J.1.1 tt } 1CU1.'5J..., Jossa F)"I- ' :- \. (t ),')' ['1. C'UJ\." (va. a.l <>"a ). 00 _, Su1f'idien ki toytym:ls U i lläytti_ i.v~i t erd rmn;'ik~h-)e n kontrollöinoen tlih t i mäi.sc t r akcll toe t tre molil. t t :Lsikcröidcn k i toytylld.skc skusten :ympäril!..ä. D ef'or lll;.~at:l o n jiillciä on hyvin vtihlin nähthvissä. Tremoliitti l :Lenee v arsin mytiltli.incn kiteytyljlä. ~1.iyt e x liarmcporf'yroklasti ruhjeessa. FJi>K-GUK kiteytynyt ruh,jeen sut1.l1tai 8iin rakoihin sekä ori tyi ::;os t i por1'yrold.a.s t Jen pninovarjoihlll. 5. N ~iyte J x CUK ja FEJC (tummeillpi) tremoliittisälöjcn vi.ilitiloissa.

11 . -~..,.. \,'.... ~. I,... 7~ ;,~J \ '".~ -\; '.

12 HAHNA SLAHTT,VALOKUVAT ' 6. Näyt.tL..6.Q! 2x Kompakti FEK( tumma) -CUlC( vaa leampi) "':l1li'\ lmi, jo ssa KV -KLO- sulkeunda ja näissä CUK-pirotctta. TI...!liktinol1liJisina haanluina näkyvissä FEIC : n, knrkeij rakeisuus, ralcciuo!1.0 = l -hcm. Yksi rae rajattu kuvaan malliks:l.. Hnkelden kasvurajoja lläyttää kontrollollleen niin ikädn relil::tinolllaisena njkyvä l:lllskoisuus : Nl~5\v ja N2 5E. 2. N1ivte x Akantiitti ( kuo palla ) CUK : ssa ja FEK : ssa (vaa l ein). 8. 'NUy te x CUK, PER, ZNS ja THE, 2. N1:i:vtc 1 7. r;'ek- CUK-ZNS. FEK : ssa,j äänteitä syrj~1.ytyneestt l, ruhj eisesla gneissistii. Alaosa s sa nuorejllpi ruhj0, jossa sulfiditkin ovat deformoitunect.

13